1
29.4.2008 pöydälle pantu asia
LAMMASSAAREN JA KUUSILUODON ASEMAKAAVAEHDOTUS (NRO
11775)
 
Kslk 2007-570, Gröndahl Lars 21.5.2007, Gröndahl Lars 23.11.2007,
Helander Kari 18.5.2007, Helander Kari 21.5.2007, Helsingin Seudun
Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry 23.11.2007, Härmä Anu 21.11.2007,
Juntunen Esa 6.11.2007, Kiretti Jukka ja Eila 21.5.2007, Laine Vieno
21.5.2007, Massala Riitta 15.5.2007, Massala Riitta ym. 21.11.2007,
Nieminen Riitta 23.11.2007, Niinikoski Lea 21.5.2007, Paloniemi Riikka
20.5.2007, Pyhälä Aimo ja Sini 6.5.2007, Sarkki Hannele ja Markku
21.5.2007, Susi Aarne, Susi Aarne 2.5.2007, Ymk 70 21.5.2007
Karttaruutu H5, H4, hankenro 563
 
36. kaupunginosan (Viikki, Lammassaari, Kuusiluoto) virkistys-,
kesämaja-, luonnonsuojelu-, Natura- ja vesialuetta koskeva
asemakaavaehdotus
 
Alueen sijainti                  Alue sijaitsee Vanhankaupunginlahdella Helsingin maantieteellises
keskipisteessä.
 
Tiivistelmä                        Vanhankaupunginlahti oli 1900-luvun alusta lähtien Pitkänsillan
pohjoispuolen työväenyhdistyksen virkistyspaikka. Raittiusyhdistys
Koitto rakensi 1905 Lammassaaren keskelle komean hirsisen
rakennuksen, Pohjolan pirtin ja vuokrasi Lammassaaren yhdistyksen
kesäsiirtolaksi. Kesäsiirtolan vapaa-ajanvietto oli usein tarkan
ohjelmallista ja yhteisöllistä. Aluksi saaressa yövyttiin taivasalla,
myöhemmin oli luvallista majoittua telttoihin, jotka sittemmin vaihdettiin
kevytrakenteisiksi majoiksi.
 
Lammassaaren eteläpuolelta Kuusiluodosta Posteljooniyhdistys
vuokrasi saaressa asuneelta kalastajaperheeltä käyttöoikeuden osaan
saarta ja perusti sinne kesäsiirtolan. Kesällä 1908 järjestö rakennutti
Kuusiluodon laelle kokoontumistalon, joka muistutti Lammassaareen
rakennettua Pohjolan pirttiä, mutta oli sitä pienempi. Rakennus paloi ja
saarella on jäljellä enää kalastajaperheen aikoinaan asuttama hirsinen
rakennus, joka on vuokrattu Vanhankaupungin kulttuuriekologiselle
klubille.
 
Lammassaaressa asemakaava mahdollistaa rantojen yleisen
virkistyskäytön ja kesämajojen lukumäärän lisäämisen. Lisäksi
asemakaavassa suojellaan Lammassaaren ja Kuusiluodon
kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset
sekä turvataan maisemakulttuurin arvojen säilyminen. Rannat, saaren
laki ja itärinne osoitetaan selkeästi yleiseen virkistyskäyttöön.
Virkistysalue ja kesämaja-alue jäsennetään siten, että niiden luonteva
käyttö on mahdollista. Kesämaja-alueiksi rajataan kaksi aluetta, joilla
on jo kesämajoja. Tulvavyöhykkeellä sijaitsevalle 17 majalle osoitetaan
korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueelta ja eteläranta tulee
vapautumaan yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueet tulevat
tiivistymään yhteensä 39 uuden majapaikan verran. Kuusiluodossa
asemakaava mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön sekä sen
kehittämisen. Lammassaari rajautuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi
Natura 2000 -alueeseen ja luonnonsuojelualueeseen, Kuusiluoto on
suojelualueiden ulkopuolella.
 
Aloite                                Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.
 
Lähtökohdat
 
Yleiskaava
 
Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut
kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Lammassaari on
kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin
kannalta merkittävää virkistysaluetta. Lammassaaren ympärillä on
luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta sekä vesialuetta. Kuusiluoto on
virkistysaluetta. Nyt laadittu asemakaavaehdotus on yleiskaavan
mukainen.
 
Asemakaavat
 
Suunnittelualue on asemakaavoittamaton.
 
Muut suunnitelmat ja päätökset
 
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Lammassaaren ja
Kuusiluodon yleissuunnitelma (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston
julkaisuja 1995:21). Suunnitelmassa on esitetty Lammassaaressa
rannoilla olevien majojen siirtoa ja koko koillisen maja-alueen poistoa.
Kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksessa viitataan
yleissuunnitelman mukaiseen kesämajojen keskittämiseen ja siihen,
että vuokramies on tietoinen suunnitelmasta.
 
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on julkaissut Vanhankaupungin
lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman
(ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2006, Uudenmaan ympäristökeskus
hyväksynyt 1.2.2006). Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kohdassa
alueiden käyttö, on suositus Lammassaaren ja Kuusiluodon
virkistyskäytöstä. ”Saaret pyritään säilyttämään luonnonsuojelualueelle
soveltuvassa virkistyskäytössä vuonna 1995 laaditun yleissuunnitelman
(Prittinen 1995) mukaisesti.” Hoito- ja käyttösuunnitelmassa olevassa
kartassa on merkitty Lammassaaren ja sen koillispuolen lintutorniin
johtavat pitkospuut ja Lammassaaren etelärannalle on merkitty kaksi
venereittiä.
 
Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu Natura-arvio Lammassaaren
ja Kuusiluodon asemakaavan vaikutuksista Vanhankaupunginlahden
lintuvesi Natura 2000 -alueeseen.
 
Maanomistus
 
Kaupunki omistaa Lammassaaren ja Kuusiluodon maat.
Rakennusvirasto on vuokrannut Raittiusyhdistys Koitto ry:lle sen
omistamien rakennuksien maa-alueet ja kesämajojen maa-alueet, jotka
Koitto ry vuokraa edelleen kesämajojen omistajille. Kiinteistövirasto on
vuokrannut Kuusiluodon rakennukset Vanhankaupungin kulttuuri-
ekologinen klubi ry:lle.
 
Alueen yleiskuvaus
 
Suunnittelualue sijaitsee keskellä Vanhankaupunginlahtea, etelästä
avoveden ja pohjoisesta luonnonsuojelu- ja Natura-alueen ruovikon
rajaamana. Lammassaareen pääsee Pornaistenniemestä 800 m
pituisia pitkospuita pitkin. Pitkospuut on rakennettu myös
Lammassaaren ja Kuusiluodon väliselle merialueelle. Vesitse saariin
pääsee ainoastaan matalapohjaisilla veneillä, sillä lahti on saarten
ympärillä hyvin matala. Saaret ovat virkistyskäytössä.
 
Lammassaaren laki ja itärinne ovat kalliota, josta avautuu näkymät
Vanhankaupunginlahdelle. Saaren laella on komea hirsirakennus,
Pohjolan pirtti ja kaksi muuta suurempaa rakennusta. Rinteillä on
pieniä kesämajoja.
 
Kuusiluodon eteläosaa hallitsee laaja yhtenäinen kallioselänne, jota
reunustaa rantojen lehtovyöhyke. Saaren luoteisosassa on hirsinen
rakennus, jota ympäröi puutarhamainen piha. Kuusiluodon avoimelta
kallioselänteeltä on hienot näköalat Vanhankaupunginlahdelle.
Lännessä näköala rajautuu Arabianrantaan, etelässä siintää Hermanni,
Kalasatama ja Itäväylä.
 
Luonnonympäristö ja maisema
 
Lammassaari ja Kuusiluoto sijaitsevat Vanhankaupunginlahdella, jonka
mataloituvassa pohjassa ruovikon kasvu voimistuu ja leviää.
Lammassaaren pohjois- ja länsirantoja peittää loppukesästä korkea ja
tiheäkasvuinen ruovikko. Saaren etelärannoilla ruovikkomatto kapenee
ja tulee aukkoiseksi. Kuusiluodossa, erityisesti sen eteläosassa,
ruovikon peittävyys on vähäisempi ja näkyvyys merelle on parempi.
 
Lammassaaren laki on 17 metriä merenpinnan yläpuolella. Maasto
laskee paikoin jyrkästi kohti rantaa. Saaren keskiosassa on laaja kallio
ja saaren etelärinne sekä rannat ovat kallioisia. Lammassaaren
pohjoisrinteillä on yksittäisiä komeita kuusia. Länsirinteellä kasvaa
kookkaita mäntyjä. Puusto on melko harvaa. Pohjoisrinteen
lehtomaisella osuudella kasvaa suuria yksittäisiä kuusia. Länsirinteellä
on harvakseltaan vanhoja kookkaita mäntyjä. Etelärinteellä kallio
paljastuu paikoitellen ohuen maakerroksen alta ja rannassa on
yhtenäisempiä laakeita rantakallioita.
 
Kuusiluodon eteläosaa hallitsee avoin laaja kallioselänne (15 m
korkea). Kapeahkoja rantavyöhykkeitä peittää tiheä lehtipuusto.
Kuusiluodon luoteisosassa on rakennus, jota ympäröi puutarha.
 
Vanhankaupunginlahden vesi on hyvin kiintoainespitoista ja lahti on
matala. Keskisyvyys on vain noin 3 m riippuen vedenpinnan
vaihtelusta. Vanhankaupunginlahden pohjoisosa, jonka keskellä
Lammassaari sijaitsee, on luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000 -
aluetta. Saarien läheisyydessä on ruovikon erittäin runsas ja
monilajinen lintumaailma. Lammassaari on arvokasta lepakoiden
esiintymisaluetta ja Kuusiluoto on arvokasta linnustoaluetta.
 
Rakennettu ympäristö
 
Lammassaaressa on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti
arvokas rakennuskokonaisuus, jonka historia liittyy likeisesti
Raittiusseura Koiton ja suomalaisen työväenliikkeen historiaan ja
toimintaan. Raittiusseura Koiton henkiseen perintöön kuului mm.
raittiusaate sekä yhteinen kesänvietto- ja kesälomamajaperinne.
Lammassaaren rakennuskanta ja koko se ympäristö, missä kesiä
yhdessä vietettiin, kuvaa aikakautta ja samalla sen ajan ihmisten
elämää ja elämäntapaa. Vielä nykyään saari muodostaa
erikoislaatuisen, rakennuskannaltaan yhtenäisen ja elävän yhteisön.
 
Lammassaaren arvokkaaseen rakennuskantaan kuuluu
hirsirakenteinen linnamainen Pohjolan pirtti (rakennettu 1905, arkkitehti
Vilho Penttilä), yksikerroksinen empiretyylinen rakennus ns. Lepola
(rakennettu 1800-luvulla) ja kaksikerroksinen 1950-luvulla rakennettu
majoitustila. Rakennukset ovat Raittiusyhdistys Koiton omistuksessa ja
käytössä. Saaren itäosassa on hirsinen rakennus, jossa on kolme
kesähuoneistoa. Rakennuksen eteläpuolella, aivan rannan tuntumassa,
on sauna. Lammassaaressa on 106 kesämajaa, jotka on pääosin
rakennettu 1950–1960-luvuilla. Kesämajan tyyppipiirustukset on
laatinut arkkitehti Hilding Ekelund 1946. Osa majoista on
huonokuntoisia. Kesämajat sijaitsevat Lammassaaren länsi-, koillis- ja
etelärinteillä ja rannoilla. Etelärannassa on useita pieniä laitureita ja
yksi suurempi yhteinen venelaituri.
 
Kuusiluodon luoteisosan pihapiirissä on hirsinen asuinrakennus
(rakennettu 1932), vaja sekä venelaituri. Pihapiiristä erillisenä, sen
itäpuolella, on pieni mökki sekä saaren eteläosan kalliolla pieni sauna.
 
Luonnonsuojelukohteet
 
Vanhankaupunginlahti on luonnonsuojelualuetta (rauhoitettu
luonnonsuojelulain nojalla vuosina 1959, 1962, 1987) ja
Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -aluetta (vahvistettu
osaksi Natura 2000 -verkostoa 2005). Lammassaari on lepakoiden
tärkeää esiintymisaluetta. Lammassaari ja Kuusiluoto ovat erityisen
arvokkaita matelijoiden ja sammakkoeläinten esiintymisalueita.
Lammassaaren ja Kuusiluodon ruovikko ovat linnustollisesti arvokkaita
kohteita.
 
Palvelut       Lähimmät päivittäistavarakaupat sijaitsevat Arabianrannassa. Julkisen
liikenteen pysäkit ovat Hämeentien varrella. Pitkospuut mantereen
puolella alkavat Pornaistenniemeltä, minne johtaa kevyen liikenteen
reitti ja luontopolku. Pornaistenniemessä on pysäköintialue. Natura
2000 -alueella ja luonnonsuojelualueella on opastettu luontopolku.
Lammassaaren koillispuolella on lintutorni.
 
Yhdyskuntatekninen huolto
 
Kaava-alue ei ole yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Talousvesi
saadaan kaivoista, joita Lammassaaressa on kaksi ja Kuusiluodossa
yksi. Lammassaaren kaivoista toinen on kuivunut vähävetisinä kesinä.
Kaivoveden laadun on todettu täyttävän talousveden laatuvaatimukset.
Kaivojen ylläpitovastuu on alueen toiminnasta huolehtivalla
yhdistyksellä.
 
Lammassaaressa sijaitsevien Pohjolan pirtin ja yhteissaunan harmaat
vedet imeytetään maaperään. Lammassaaressa on kolme
kompostoivaa kuivakäymälää, joista yksi on kaikkien saaressa
kävijöiden käytettävissä ja kaksi muuta vain mökkiläisten käytössä.
Kuusiluodossa on yksi käymälä yksityisessä käytössä.
 
Alueelle ei tule sähköä. Huoltoalus hakee roskat noin kerran kesässä.
 
Maaperä      Lammassaari ja Kuusiluoto ovat kallioisia saaria, joita peittää
vaihtelevan paksuinen moreenimaakerros. Saaria ympäröi
Vanhankaupunginlahden matala savipohjainen merenlahti.
 
Tavoitteet                         Lammassaari on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti
mielenkiintoinen rakennusperinnön kokonaisuus. Tavoitteena on sen
sisältämän historian sekä henkisen perinnön välittyminen tuleville
sukupolville. Saaren rakennuskanta ja koko se ympäristö, missä kesiä
yhdessä vietettiin, kuvaa aikakautta ja samalla sen ajan ihmisten
elämää ja elämäntapaa.
 
Asemakaavan tavoitteena on saada rannat yleiseen virkistyskäyttöön ja
mahdollistaa myös tulevaisuudessa lomanvietto ekologisesti keskellä
Helsinkiä. Asemakaavan tavoitteena on saarien kulttuurihistoriallisten,
rakennustaiteellisten ja maisemakulttuuristen arvojen sekä
luontoarvojen säilyttäminen ja ylläpito luontevana osana vapaa-ajan
vieton ympäristöä. Luonnonarvojen säilyminen suunnittelualueella ja
Vanhankaupunginlahdella on ollut suunnittelun lähtökohta ja tavoite.
 
Asemakaavaehdotus
 
Yleisperustelu ja -kuvaus
 
Lammassaaressa yleinen virkistysalue (VL/s) ja kesämaja-alue on
(R-1/s) jäsennetty omiksi alueikseen. Suojelumerkinnällä (VL/s)
halutaan korostaa Lammassaaren virkistysalueen
rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin
kannalta arvokkaan alueen merkitystä. Kesämajatoiminta, jota on ollut
saarella jo lähes sata vuotta, voi jatkua ja yleinen virkistysalue
muodostaa oman toimivan kokonaisuuden. Rantojen saaminen
yleiseksi virkistysalueeksi on tärkeää. Poikkeuksena edellisestä on
kolme pihapiiriä, jotka sijaitsevat rannalla (yksi Kuusiluodossa).
Rakennuksien luonteva käyttö vaatii ympärilleen pihapiirin.
 
Kesämaja-alue (R-1/s) on oman aikakautensa ainutlaatuisena
lomanviettotavan esimerkkinä merkitty kulttuurihistoriallisesti
merkittäväksi alueeksi. Kesämaja-alueella on kesäkäyttöön tarkoitettuja
tyyppipiirustuksiin perustuvia majoja ja yksi kesäkäyttöön tarkoitettu
majoitustila.
 
Kuusiluoto on yleistä virkistysaluetta (VL), jonka luoteisosaan on
merkitty pihapiiri. Kuusiluoto on yhtenäinen virkistysalue, joka
laajempana rakentamattomana alueena tarjoaa rauhallisemman
vaihtoehdon Lammassaaren kesämaja-alueiden täyttämälle saarelle.
Saari on pääosin kallioinen ja karu. Sen eteläpuolella aukeaa laaja
merinäköala. Saari tarjoaa elämyksen myös veneettömille kokea meren
läsnäolo niinkin eristyneessä ja rauhallisessa paikassa, joka kuitenkin
on kaupungin keskellä.
 
Laitureille varatut (lv) alueen osat mahdollistavat tulevaisuudessakin
saapumisen saariin myös veneellä.
 
Mitoitus        Lammassaaressa on nyt 106 kesämajaa, joista 17 sijaitsee tulva-
alueella. Uusille majoille on 39 paikkaa, joista 17 varataan rannasta
siirtyville majoille. Asemakaavassa on osoitettu paikka 128
kesämajalle. Lammassaareen suunniteltujen kesämajojen
enimmäiskooksi on esitetty 16 k-m2. Majojen enimmäiskoko on nyt 12
m2, jonka lisäksi saa rakentaa 2 m2 varaston ja avokuistin. Majan koon
valvominen nykysäännöillä on ollut vaikeaa ja esitetty 16 k-m2 kattaisi
kaiken yhtä majaa koskevan rakentamisen. Lammassaaressa majojen
rakennusoikeus on yhteensä 2 040 k-m2. Kesämaja-alueella sijaitsee
majoitustila (noin 180 k-m2), joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti
arvokkaan aluekokonaisuuden osana. Lammassaaressa
tulvavyöhykkeellä sijaitsevan saunan voi korvata uudella (60 k-m2)
saunalla, jonka yhteydessä on vaja (25 k-m2). Saunan pohjoispuolella
olevassa pihapiirissä on majoitustila (noin 150 k-m2), joka tulee
säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana.
Virkistyskäyttöä palvelevan laiturin läheisyyteen on mahdollista
rakentaa 20 k-m2 vaja. Kuusiluodossa sijaitsevan pihapiiriin voi
rakentaa enintään 30 k-m2 saunan ja 60 k-m2 venevajan. Suojeltujen
rakennuksien k-m2 (sr-1, sr-2 ja sr) on yhteensä noin 670.
 
Yleiseen virkistyskäyttöön varattua aluetta on 8,9 ha. Lammassaaressa
virkistysaluetta on 4,4 ha ja Kuusiluodossa 4,4 ha. Kesämaja-aluetta on
4,0 ha, vesialuetta 6,3 ha ja luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta 7,9 ha.
Suunnittelualue on 27,2 hehtaarin suuruinen.
 
Lähivirkistysalue (VL)
 
Kuusiluoto on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kuusiluodon eteläkärjessä
on vanha laiturinpaikka, johon voi sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä
palvelevan laiturin. Saaren pohjoisosassa on pieni vanha kesämökki
(sr). Saaren luoteisosassa on kaavassa sr-2-merkinnällä suojeltu
hirsirakenteinen rakennus, jonka pihapiiriin on merkitty saunan ja
venevajan rakennusalat sekä alueen, jolle saa sijoittaa venelaiturin.
Pihapiiri on merkitty kaavaan.
 
Lähivirkistysalue (VL/S)
 
Lammassaaressa sijaitseva virkistysalue on merkitty
kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin
kannalta arvokkaaksi virkistysalueeksi, jota tulee hoitaa siten, että
alueen rakennuskannan kulttuurihistoriallinen ja rakennustaiteellinen
arvo säilyy. Suojeltavia rakennuksia ovat saaren laella sijaitsevat
Pohjolan pirtti (sr-1) ja Lepola (sr-1). Rakennuksien ympäristö tulee
säilyttää avoimena tai puoliavoimena (ma). Lammassaaren
etelärannalla, sen itäosan niemekkeellä, on rakennus, joka tulee
säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana.
Niemekkeessä on myös saaren saunan ja talousrakennuksen
rakennusalat. Rakennuksien pihapiirit on merkitty kaavaan.
 
Lammassaaren rantoja myöten on linjattu likimääräinen alueen osa
ulkoilupolkua varten, mikä tulee toteuttaa maastoon sopeutettuna
kapeana polkuna. Etelärannalle on osoitettu kaksi aluetta, mihin saa
sijoittaa venelaiturin, ja alue, jolle saa sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä
palvelevan yhteyslaiturin. Yhteyslaiturin vieressä, sen itäpuolella, on
ohjeellinen uimapaikka.
 
Kesämaja-alue (R-1/s)
 
Lammassaaren kesämaja-alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti
merkittäväksi kesämaja-alueeksi, jossa on kesäkäyttöön tarkoitettuja
alkuperäisiin tyyppipiirustuksiin perustuvia majoja ja yksi kesäkäyttöön
tarkoitettu majoitustila. Kesämajat on keskitetty kahdelle alueelle
Lammassaaren pohjois-, länsi- ja etelärinteille siten, että rannat, saaren
laki ja itärinne jäävät yleiseksi virkistysalueeksi. Etelä- ja länsirannan
tulva-alueella sijaitseville 17 majalle on korvaavat paikat kesämaja-
alueilta. Asemakaava sallii kesämaja-alueille yhteensä 128 majaa.
 
Kesämaja-alueella on kolme erilaista majan rakennusalaan liittyvää
määräystä. Alkuperäisten tyyppipiirustusten mukaisissa rakennuksissa
(a) tulee mahdollinen laajennus tehdä harjan suuntaisesti ja laajennus-
osan tulee olla alkuperäistä majaa matalampi. Uusien majojen (b) tulee
mittasuhteiltaan noudattaa alkuperäisiä tyyppipiirustuksia, mutta
rakennuksien ikkunoiden ja ovien koko ja sijainti voivat poiketa
tyyppipiirustuksista. Tällä pyritään mahdollistamaan
rakennusmateriaalien kierrättäminen.
 
Kesämajojen (a) ja (b) enimmäiskoko on 16 k-m2. Alkuperäisten
tyyppipiirustusten mukaisia ns. kioskityypin kesämajoja (c), jotka ovat
säilyneet alkuperäisinä, on kaksi. Säilytettävää ja kaavassa
suojeltavaksi osoitettua majatyyppiä ei saa laajentaa, eikä avokuistia
lasittaa tai rakentaa umpeen. Sekä uusien että vanhojen majojen
suunnittelussa hyödynnetään alkuperäisiä korkeatasoisia
typpimajapiirustuksia. Vanhojen säilyneiden kesämajojen osalta (tyyppi
a) pyritään edistämään vanhojen alkuperäisten rakennusosien
säilymistä; uusien kesämajojen osalta (tyyppi b) pyritään edistämään
kierrätysmateriaalien, vanhojen ovien ja ikkunoiden käyttöä.
 
Lammassaaren lakialueen rakennusryppääseen kuuluu kesämaja-
alueen reunassa sijaitseva majoitustila (d), joka tulee säilyttää
kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana.
 
Lomamaja-alueelle virkistysalueen reunaan on osoitettu ohjeellinen
pelikenttä ja viljelypalsta-alue. Paikalla sijaitsee pieni pelialue.
Likimääräinen alueen osa ulkoilupolkua varten on linjattu
pelikentän/viljelypalstan eteläpuolelta rannan ja saaren lakialueen
välille.
 
Luonnonsuojelualue (SL-nat)
 
Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alue on kaavassa
osoitettu merkinnällä luonnonsuojelualue ja Natura-alue (SL-nat).
 
Suojelukohteet
 
Kaavassa suojelumerkintää (VL/s ja RP/s) on käytetty
kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden suojelemiseksi. Pohjolan
pirtin ympäristö on merkitty avoimena säilytettävä alueena (ma).
 
 
Pohjolan pirtti ja Lepola on suojeltu merkinnällä sr-1:
Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.
Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja
muutostöitä, jotka rvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton
tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa ja
ominaispiirteitä. Rakennuksen korjaustöihin on pyydettävä
kaupunginmuseon lausunto.
 
Kuusisaaressa oleva asuinhuvila on suojeltu merkinnällä sr-2:
”Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana suojeltava
rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia
korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai
vesikaton ominaispiirteitä. Asuinrakennuksen lähistöllä oleva pieni
kesämajarakennus on osoitettu merkinnällä sr: ”Kulttuurihistoriallisesti
arvokkaan aluekokonaisuuden osana suojeltava rakennus, jota ei saa
purkaa.”
 
Yhdyskuntatekninen huolto
 
Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisussa 2007:5,
”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen
tarveselvitys”, on Lammassaaren käyttövedensaannin parantamiseksi
tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 esitetään saareen
rakennettavaksi porakaivo täydentämään vedensaantia. Vaihtoehdossa
2 esitetään kesävesijohdon ja -verkoston rakentamista saareen.
Vesijohto vedettäisiin Arabianrannasta Kaj Franckin kadun päästä.
 
Harmaiden vesien käsittelemiseksi esitetään sakokaivojen ja
imeytyskenttien rakentamista seurantalolle, saunalle ja mahdolliselle
uudelle varastorakennukselle, jossa olisi suihkutilat ja kaksi uutta
kompostikäymälää. Imeytyskenttien tarkka sijainti määräytyy
paikallisten maaperäolosuhteiden mukaan, joten niitä ei ole merkitty
asemakaavaan. Asemakaavassa on määräys, joka kieltää alueella
vesikäymälöiden rakentamisen.
 
Käymäläjätteet ja muut maatuvat jätteet kompostoidaan, sekajätteet
noudetaan yhteysaluksella ja toimitetaan niille tarkoitettuihin
sijoituspaikkoihin.
 
Maaperän rakennettavuus ja puhtaus
 
Rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti.
Mahdolliseen merenpinnan nousuun on varauduttu kaavamääräyksellä
kesämajojen alimmasta lattiakorkeudesta (+2,6). Tiedossa ei ole
maaperän pilaantuneisuutta.
 
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset
 
Vaikutukset luontoon
 
Kaavan vaikutuksista Vanhankaupungin lintuvesi Natura 2000
-alueeseen on tehty Natura-arvio (liite 4). Natura-arvion mukaan
Lammassaaren–Kuusiluodon asemakaavan toteuttaminen ei
todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden
perusteella Vanhankaupunginlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
 
Lammassaari on arvokasta lepakoiden esiintymisaluetta.
Lammassaaren tiivistymisestä huolimatta lepakoiden
elinmahdollisuudet eivät oleellisesti huonone, sillä alueelle ei tule
sähköä ja saaren valaistus pysyy maltillisena.
 
Maja-alueiden tiivistymisen myötä matala kasvillisuus vähenee ja
lisääntyvä käyttö lisää kasvillisuuden kulumista. Lammassaaren
pohjoispuolella sijaitsevat suuret kuuset, jotka ovat huuhkajan
päivälepopaikkoja, säästyvät.
 
Vaikutukset kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja maisemaan
 
Asemakaava turvaa saarten kulttuurihistoriallisesti arvokkaan
ympäristön ja rakennussuojeluarvojen säilymisen. Pohjolan pirtissä ja
Lepolassa on myös suojeltavia sisätiloja.
 
Lammassaaren etelärannalla sijaitsevat kesämajat ja rannalla
sijaitsevat lukuisat laiturit poistetaan. Niiden tilalle on mahdollista
rakentaa kaksi laituria. Tämä parantaa Lammassaaren etelärannan
rantamaisemaa huomattavasti. Kesämaja-alueiden tiivistyminen ei
vaikuta alueen laajempaan maisemakuvaan, sillä kookkaat puut
säilyvät tiivistämisestä huolimatta.
 
Vaikutukset virkistykseen
 
Lammassaaren kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus
voi tulevaisuudessakin jatkaa virkistystoiminnassa. Lammassaaren
etelärannan vapautuminen virkistysalueeksi lisää huomattavasti saaren
arvoa ja käyttömahdollisuuksia yleisenä virkistysalueena.
Asemakaavassa mahdollistetaan yleistä virkistyskäyttöä palvelevan
yhteyslaiturin ja uimapaikan rakentaminen. Kuusiluodon eteläkärkeen
saa sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin. Se
sijaitsee Kuusiluodon parhaassa rantautumispaikassa, ja se toimii
myös uimalaiturina. Kuusiluodossa sijaitseva rakennus pihapiireineen
säilyy, ja sen virkistykseen suuntautuva toiminta voi jatkaa ja kehittyä.
 
Uudet kesämajat (22 kpl) lisäävät mahdollisuutta viettää kesää
luonnonympäristössä kuitenkin Helsingissä keskellä. Uudet majat
saattavat vähentää, ainakin alussa, aiemmin jo asettautuneiden
kesäasukkaiden viihtymistä alueella.
 
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
 
Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 80 000 euron
kustannukset (alv 0 %), mistä laitureiden osuus on n. 60 000 euroa ja
ulkoilupolkujen n. 20 000 euroa.
 
Lisäkustannuksia aiheuttaa talousveden saannin parantamiseksi
tarvittavat toimenpiteet, jotka on esitetty kaupungin kustannettavaksi
Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisussa 2007:5
”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen
tarveselvitys”. Uuden porakaivon rakennuskustannukset ovat n. 6 400
euroa ja vaihtoehtona esitetyn kesävesijohdon, siihen liittyvine
verkostoineen, n. 134 000 euroa.
 
Suunnittelun vaiheet
 
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
 
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston
asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja
arviointisuunnitelma (päivätty 12.2.2007).
 
Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.
 
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja
arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita
esiteltiin yleisötilaisuudessa Lammassaaren Pohjolan pirtissä 5.5.2007.
 
Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä
kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 5.11.–
16.12.2007 ja viraston internetsivuilla. Kaavaluonnosta koskeva
yleisötilaisuus pidettiin 6.11.2007.
 
Viranomaisyhteistyö
 
Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on tehty
viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen,
rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunginmuseon,
rakennusvalvontaviraston, pelastuslaitoksen ja Uudenmaan
ympäristökeskuksen kanssa.
 
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on (24.5.2007) ilmoittanut
kirjeellä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että Lammassaaren ja
Kuusiluodon kaavoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa
huomioon Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura-alueen ja Viikin-
Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoito- ja
käyttösuunnitelman tavoitteet ja rauhoitusmääräykset. Lammassaari
sijaitsee keskellä Natura- ja luonnonsuojelualuetta ja Kuusiluoto alueen
vieressä. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei alueen toiminnoista
ja järjestelyistä aiheudu häiriöitä Natura- ja luonnonsuojelualueille.
Koska asemakaava-alue rajoittuu suoraan Natura-alueeseen, kaavasta
tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arvio.
 
Lammassaari ja Kuusiluoto ovat linnustollisesti arvokkaita kohteita ja
Lammassaari myös lepakkokohde. Lammassaaren kaavoituksessa on
tärkeää mökkeilyn ja muun virkistyskäytön vaatimusten
yhteensovittaminen ja yleisen virkistyskäytön edistäminen. Veneily tulisi
alueen luonto- ja linnustoarvojen vuoksi keskittää tietyille laitureille.
Rantojen kulumista ja luontoarvojen heikkenemistä tulee ehkäistä myös
riittävällä kulun ohjauksella.
 
Esittelijä
 
Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaavan laatimisen yhteydessä
on alueesta tehty Natura-arvio (liite 4). Arvion mukaan Lammassaaren–
Kuusiluodon asemakaavan toteuttaminen ei todennäköisesti
merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella
Vanhankaupunginlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
 
Lammassaaren pohjoisrinteellä sijaitsevat kookkaat kuuset, jotka ovat
linnustollisesti tärkeitä, säilyvät. Lammassaareen ei tule sähköä, joten
maja-alueiden tiivistymisestä huolimatta alueen valaistus säilyy
kohtuullisena, mikä taas vaikuttaa lepakoiden viihtymiseen alueella,
Lammassaaressa virkistyskäyttöä on pyritty edistämään avaamalla
rannat yleiseksi virkistysalueeksi. Yleinen virkistyskäyttö pyritään
kanavoimaan mm. rantoja kiertävälle polkuverkostolle. Veneily on
keskitetty kahdelle laiturille, jotka ovat Vanhankaupunginlahden
lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia.
Lisäksi etelärantaan saa sijoittaa yhden yleistä virkistyskäyttöä
palvelevan yhteyslaiturin.
 
Esitetyt mielipiteet
 
Kaavan valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut
kirjeitse 18 mielipidettä, joista 12 koski osallistumis- ja
arviointisuunnitelmaa ja 6 asemakaavaluonnosta. Lisäksi suullisia
mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.
 
Saapuneet mielipidekirjeet (18 kpl) ja muistio keskustelutilaisuudesta
ovat esityslistan liitteinä.
 
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
 
Aimo ja Sini Pyhälä (6.5.2007) toivoivat, että infotilaisuudessa
5.5.2007 olisi puhuttu yleisemmin myös niiden helsinkiläisten
näkökulmasta, jotka ulkoilevat alueella eivätkä omista mökkiä. He
ilmoittavat mielipiteenään, että Kuusiluoto tulee jättää ulkoilijoiden
käyttöön. Kuten tunnettua, Arabianrantaan rakennetaan 7 000
asukkaan kaupunginosa ja lisäksi Vantaankoskelle tulee lisää
asukkaita. Lammassaari ja Kuusiluoto ovat aivan mainioita
ulkoilukohteita. Mökinomistajat voisivat olla enemmän kuin tyytyväisiä,
kun heillä on noin hienolla paikalla tilaisuus viettää aikaansa ja liian
matalalla majailevilla on vielä mahdollisuus valita korkeammalta
itselleen sopiva alue.
 
Aarno Susi (8.5.2007 ja 10.5.2007) on esittänyt mielipiteitä
Lammassaaren mökkipaikkojen jaosta, mökkien koosta ja
yhteishengestä. Hän esittää toiveen laiturista, johon voivat rantautua
myös yhdistykseen kuulumattomat mökkiläiset. Hän arvostelee myös
rakennusviraston toimia mökkialueen valvontaa koskevassa asiassa.
 
Riitta Massala (15.5.2007) toteaa, että saaren ympäri kulkeva
luontopolku ei häiritse kesämajailijoita. Suunnitelmassa oli kuitenkin
luotu uusia polkuja. Lisäksi hän tiedustelee, onko ollut ajatusta
uimarannan perustamisesta, ja toivoo karttaa, jossa näkyisi
tämänhetkinen rakennuskanta. Sähköä hän ei saarella kaipaa, mutta
veden loppuminen on ollut ongelma ja saareen tarvittaisiin ilmeisesti
vielä yksi kaivo.
 
Kari Helander (18.5.2007 ja 21.5.2007) esittää, että Lammassaaressa
ranta-alueen käyttö olisi yleistä Kuusiluotoon johtaville pitkospuille asti.
Tästä eteenpäin lounainen ja eteläinen ranta aina kokkokalliolle asti
varattaisiin mökkiläisten käyttöön. Lisäksi mökkialueet tulee merkitä
esim. ”Mökkialue, asiaton kulku kielletty. Rikoslaki 24. luku." Edellä
mainittu tulee Lammassaaressa helposti täyttöön, koska mökkien
etäisyydet toisistaan ovat pihapiiristä pihapiiriin, jolloin asiaton kulku
alueella lähentelee kotirauhan häirintää. Lisäksi hän esittää
mielipiteenään, että kkialueeksi kuuluvat molemmat kaivot, sauna,
puuceet ja lentopallokenttä. Samoin Lepolan ja ”kanalan” pihapiirit tulee
rauhoittaa. Pohjolan pirtille sen sijaan kulkuestettä ei ole. Yleinen laituri
tulisi Koiton laiturin kohdalle ja yleinen uimaranta – mikäli se edes
pakko Lammassaareen tehdä – yleisen laiturin ja saunarannan väliin.
Koiton laituri siirtyy nteen.
 
Riikka Paloniemi (20.5.2007) toteaa, että Lammassaari ja Kuusiluoto
muodostavat tärkeän erämaisen keitaan Helsingin keskelle ja sen
turvaaminen kaavalla on tärkeää. Lisäksi mielipiteessä toivotaan, että
saarten kehittäminen tehdään korostaen saarten ominta olemusta ja
vahvuuksia sekä mökkeilyn että yleisen virkistyskäytön näkökulmista.
Hän ehdottaa, ettei asemakaavaa laadittaessa tavoiteltaisikaan
kesäkauden kävijämäärän päivittäistä lisäämistä, jotta saaren
rauhallinen, erämainen tunnelma voitaisiin säilyttää. Lammassaaren
mökkien lukumäärää ei pitäisi lisätä, eikä alueelle kannattaisi tehdä
vetovoimaista uimarantaa. Lammassaaren integraatiota Viikin-Vanhan-
kaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen ja sen monimuotoisuuden
turvaamiseen kannattaisi parantaa. Tätä voisi korostaa esimerkiksi
mökkien rakennustavan ja pihapiirien ohjeistuksessa.
 
Lars Gröndahl (21.5.2007) toteaa, että Lammassaaren mökkialuetta ja
sen ympäristöä luonnonsuojelualueineen on hyvä kehittää siten, että
alueesta muodostuu vilkas luonto- ja kulttuurialue, kuitenkin säilyttäen
mökkialueen riittävän yksityisyyden. Mökkien kokoa tulisi kasvattaa
20-25 neliömetriin, jotta ne olisivat paremmin nykytarpeita vastaavia.
Tämän lisäksi mökkeihin tulee pystyä liittämään riittävän kokoinen
terassi, varastorakennelma ja pihapiiri, jotka on merkitty tarvittaessa
myös karttaan. Venepaikka tulee taata jokaiselle mökkiläiselle ja lisäksi
tulee olla joitakin vierasvenepaikkoja muille veneille. Myös
taksiveneiden käyttö tulee olla mahdollista, jotta tilaisuuksien
yleisökuljetukset mahdollistuisivat.
 
 
Hannele Sarkki (21.5.2007) toteaa, että suunnitelma toteutuessaan
aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia jokaiselle mökkiläiselle, jonka
pitäisi poistaa mökkinsä ja rakentaa se uudelleen. Pieniä kesämajoja ei
voi siirtää ja tulvavesirajan korkeuteen vetoaminen tuntuu tekaistulta,
sillä mökit ovat olleet sijoillaan jo yli 50 vuotta eivätkä ole kärsineet
vedenkorkeuden vaihtelusta. Siirron olisi oltava vapaaehtoista. Hän
esittää mielipiteenään, että Kuusiluotoon, joka on vapaa virkistysalue,
tulisi rakentaa kunnolliset pitkospuut ja, että Kuusiluodon eteläkärkeen
rakennettaisiin venelaituri sekä uimaranta. Hän esittää, että nk. ison
laiturin viereinen kokkokallio säilytettäisiin sellaisenaan.
 
Vieno Laine (21.5.2007) toteaa, että myös vapaa-ajan virkistäytyjät,
joilla ei ole Lammassaaressa mökkiä, tulee ottaa huomioon
kaavasuunnittelussa. Kun mökkejä joudutaan siirtämään tulva-alueelta
sisemmäksi saareen, kannattaisi miettiä vielä yleisen polkureitin
rakentamista vapaaksi jäävälle alueelle.
 
Eila ja Jukka Kiretti (21.5.2007) toteavat, että tulvarajan alapuolella
siirrettäväksi kaavaillut mökit tulee sijoittaa siten, että Lammassaaren
nykyinen johtokunta hyväksyy mökkipaikat ja vasta sen jälkeen kun
kaikille siirrettäville mökeille on löytynyt sopiva paikka, kartoitetaan
mahdollisten lisämökkien määrä.
 
Luontopoluilla tulee olla selkeät opasteet ja virkistysalueen
käyttötarkoitus on myös opasteissa mainittava. Lisäksi he esittävät
mielipiteessään, että jo nykyinen ”turismi” on vilkasta ja uskomus on,
että Lammassaaren yleisen virkistysmahdollisuuden lisääminen
kasvattaa turismia entisestään.
 
Mökkien koon tulisi olla jatkossa 18–20 m2, ja mökeissä saisi olla
kevyesti katetut kuistit. Nykyinen 7 m2 avokuisti ei ole riittävä tämän
päivän tarpeita vastaamaan ja kevyesti katetun kuistin sopiva kooksi
ehdotetaan 10 m2. He ehdottavat, että mökkialueesta voidaan käyttää
nimitystä yksityisalue.
 
Heidän mielipiteensä koskee myös uintimahdollisuutta, mitä ei ole kuin
saunomisen yhteydessä. Ehdotettu uintimahdollisuus nykyisen
venelaiturin vieressä on sekä vaarallista että erittäin epämiellyttävää
kaikkien polttoainepäästöjen seassa. He ehdottavat Lammassaareen
kahta uutta laituria, joista toinen olisi uusi laituri lisääntynyttä veneiden
tarvetta varten ja toinen olisi ns. aurinkolaituri, jonka vierestä olisi
uintimahdollisuus. He esittävät lisäksi mielipiteenään, että mikäli
mökkien lukumäärää tullaan lisäämään, on veden saanti turvattava.
Ratkaisu voisi olla, että palo- ja pelastuslaitosta kuullaan ja laaditaan
myös suunnitelmia ko. tapahtumia varten.
 
Lea Niinikosken (21.5.2007) mielestä Lammassaaren kaavoituksen
yhteydessä pitäisi ottaa huomioon yli 50 vuotta vanhat mökit, joita ei voi
siirtää. Hänellä yli 60-vuotiaalla eläkeläisellä ei ole varaa rakentaa uutta
mökkiä. Hän ehdottaa, että näille mökeille annettaisiin poikkeuslupa
olla paikalla niin kauan kuin omistaja on elossa.
 
Esittelijä
 
Esittelijä toteaa mielipiteitten johdosta seuraavaa:
 
Kesämaja-aluetta koskevat mielipiteet
 
Lammassaaren kesämajat on rakennettu alueelle pääosin 1940- ja
1950-luvuilla. Alueella ei ole asemakaavaa ja epävarmuus siitä
jatkuuko entisen kaltainen kesäasuminen saaressa, on johtanut siihen,
että osa majoista on päässyt huonoon kuntoon. Rakennusvirasto, joka
on kesämaja-alueen vuokraaja, on jo 1998 vuokrasopimuksessa
maininnut avoimen suunnittelutilanteen. Rakennusvirasto on tiedottanut
vuokralaisille myös suunnitelmasta, jossa majat keskitetään
suunnitelman mukaisille kesämaja-alueille mm. pois rantavyöhykkeeltä.
 
Asemakaavan voimaan tulon jälkeen on rannassa sijaitsevilla majoilla
kahden vuoden siirtymäaika. Rannoilla sijaitseville mökeille on osoitettu
korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueilla, joille voi rakentaa
uuden majan asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Kesämajojen
siirtäminen ranta-alueelta ei liene mahdollista niiden huonon kunnon ja
uuden majapaikan ja rannan välisen etäisyyden johdosta.
 
Majat on sijoitettu siten, että mahdollisimman paljon uusia majapaikkoja
olisi tarjolla kuitenkin niin, että suuret puut säästyisivät. Monimuotoinen
rinnemaasto mahdollistaa majojen sijoittamisen rinteeseen siten, että
pihapiirit ovat suojattuja ja näkymät avoimia.
 
Asemakaavaa laadittaessa on rakennuksien sijoittamisessa otettu
huomioon meren pinnan korkeuden vaihtelut.
 
Lammassaaren kesämaja-alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävää
aluetta, jonka kesälomamajaperinnettä halutaan säilyttää kunnioittaen
alkuperäistä rakennuskantaa ja rakennuksien mittakaavaa.
Suojelutavoitteiden vuoksi kesämajojen laajentaminen, siten kuin
mielipiteessä on esitetty, ei ole kaavan tavoitteiden mukaista.
 
Kesämaja-alue ei ole yksityisaluetta, eikä siellä liikkumista voida
rajoittaa. Selkeä alueiden jako yleiseksi virkistysalueeksi ja kesämaja-
alueeksi edesauttaa niiden luontevaa käyttöä. Asemakaava
mahdollistaa esteettömän kulun rannoilla ja virkistyskäytön
kanavoitumisen vetovoimaisimmille alueille, joten kesämaja-alueella
ulkopuolisten kulku tullee vähentymään.
 
Virkistysalueita ja Lammassaaren rantaa kiertävää
polkua koskevat mielipiteet
 
Asemakaavassa loma-asumiseen on osoitettu kaksi erillistä aluetta
siten, että rantavyöhyke on julkista virkistysaluetta. Rantaan on
osoitettu ulkoilupolku, joka tulee rakentaa. Tällä halutaan turvata
saaren vetovoimaisimman kohteen, rannan, yhteinen käyttö ja myös
toisaalta ohjata ulkoilijat pois kesämaja-alueelta. Lammassaari on 800
metrin pituisen pitkospuupolun etäisyydellä Pornaistenniemestä, josta
on noin 300 metrin luontopolkureitti pääulkoilureitille. Melko pitkä ja
paikoitellen vaikeakulkuinenkin matka saareen ei varsinaisesti
houkuttele niin suuria määriä virkistyskäyttäjiä, että se olisi saaren
luonnon ja kesämaja-asukkaiden kannalta kestämätöntä.
 
Läntisen kesämaja-alueen poikki itä-länsisuunnassa on kaavaan
merkitty yksi ohjeellinen polku. Polku on olemassa, ja se johtaa
lakialueen virkistysalueelle pelikentän kautta länsirantaan paikkaan,
jossa alkaa Kuusiluotoon johtava pitkospuupolku. Pohjoisella
kesämaja-alueella on kaavaan merkitty ohjeellinen polku paikkaan,
jossa on olemassa polku ja jossa niin ikään lakialueen virkistysalue
yhdistyy saarta kiertävään reittiin. Muita kesämajan sisäisiä polkuja ei
kaavaan ole merkitty.
 
Uimarantaa ja laitureita koskevat mielipiteet
 
Asemakaavassa on Lammassaareen osoitettu venelaitureille kaksi
paikkaa ja Kuusiluotoon yksi paikka. Lisäksi Lammassaareen ja
Kuusiluotoon on mahdollisuus rakentaa yleistä virkistyskäyttöä
palvelevat yhteyslaiturit. Asemakaavassa on myös osoitettu
uimapaikka virkistyskäyttöä palvelevan laiturin viereen, paikkaan jossa
on jo olemassa pieni uimaranta. Venelaiturit on sijoitettu kauemmas
uimarannasta, alueelle jossa nyt on poistuvia majoja. Tämän
tarkoituksena on keskittää veneilyyn liittyvät toiminnat ja rauhoittaa
rannan itäpuolinen osa muuhun virkistyskäyttöön. Vanha perinteinen
paikka, joka nyt on osoitettu virkistyskäyttöä palvelevalle
yhteyslaiturille, toimii käyntilaiturina esim. taksiveneille.
 
Lammassaaren eteläranta on luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000
-aluetta. Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito-
ja käyttösuunnitelma mahdollistaa kahden venelaiturin sijoittamisen
luonnonsuojelualueelle. Venepaikkoja laitureilla on yhteensä noin 50
kpl.
 
Lammassaaren vesihuoltoa koskevat mielipiteet
 
Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisussa 2007:5,
”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen
tarveselvitys”, on Lammassaaren käyttövedensaannin parantamiseksi
tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 esitetään saareen
rakennettavaksi porakaivo täydentämään vedensaantia. Vaihtoehdossa
2 esitetään kesävesijohdon ja -verkoston rakentamista saareen.
Vesijohto vedettäisiin Arabianrannasta Kaj Franckin kadun päästä.
 
Asemakaavaluonnosta koskevat mielipiteet
 
Esa Juntunen ehdottaa (6.11.2007), että yleiseksi virkistysalueeksi
rajattaisiin Lammassaaren lakialue ja etelärinne. Yleisiksi kulkureiteiksi
merkittäisiin nykyisinkin käytössä oleva luontopolku, ja Kuusiluotoon
johtavalta polulta etelään oleva ranta säilyisi vain mökkiläisten
kulkureittinä. Lisäksi yhdistyksen saunan pihapiiri rauhoitettaisiin vain
mökkiläisten käyttöön.
 
Esittelijä
 
Lammassaaren saunan pihapiiri on merkitty asemakaavaan. Muilta
osin esittelijä viittaa virkistysalueita koskevaan vastineeseensa edellä.
 
Anu Härmä (21.11.2007) kiinnittää huomiota kesämaja-alueelle
suunniteltuihin reitteihin ja maja-alueen käymälärakennuksen sijaintiin.
Lisäksi hän esittää Kuusiluodon virkistyskäytön kehittämistä
leventämällä sinne johtavia pitkospuita ja lyhentämällä lankkumatkaa
siirtämällä pitkospuut paikkaan, jossa Lammassaaren ja Kuusiluodon
välinen merialue on kapeimmillaan.
 
Esittelijä
 
Asemakaavaan ei ole merkitty erillisiä käymälärakennuksia.
Pitkospuiden paikka on merkitty ohjeellisena asemakaavaan paikkaan,
jossa Kuusiluodon ja Lammassaaren välinen etäisyys on lyhin.
 
Riitta Massala vastustaa (22.11.2007) majansa (nro 36, joka on
asemakaavaluonnoksen mukaan säilytettävä ns. kioskimallinen maja)
ilyttämistä. Rakennus on huonokuntoinen ja alkuperäisestä mallista
muunneltu. Pienempää rakennusoikeutta korvaamaan ajateltu 6 m2
kokoinen varastorakennus ei mahdu ko. tilaan.
 
Esittelijä
 
Asemakaavassa on muutettu majan numero 36 merkintää. Majaa ei
enää esitetä suojeltavaksi. Perusteluna merkinnän muutokselle on se,
että maja ei enää vastaa suojeluperusteita.
 
Riitta Nieminen (23.11.2007) toivoo, että paloturvallisuuteen liittyen ei
mökkejä pitäisi sijoitella niin kovin lähekkäin kuin luonnoksesta käy ilmi.
 
Esittelijä
 
Majat on sijoitettu paloturvallisuuden vaatiman etäisyyden mukaisesti.
Asemakaavassa on määräys kesämajojen välisestä lyhimmästä
sallitusta etäisyydestä, joka on 6 metriä.
 
Lars Gröndahl (23.11.2007) on esittänyt, että ohjeellinen viljelypalsta-
alue olisi hyvä säilyttää vanhalla paikalla, vaikka se on lähellä
luonnonsuojelualueen rajaa. Viljelypalsta-aluetta ei todennäköisesti ole
hyvä sijoittaa urheilukentän viereen, koska mm. pallopelit voivat
aiheuttaa vahinkoa viljellyille kasveille. Lisäksi hän toteaa, että
käymälöille olisi ehkä hyvä suunnitella muutama vaihtoehtoinen paikka.
 
Esittelijä
 
Viljelypalstan sijainti ei luonnonsuojelualueen ja Natura 2000 -alueen
vieressä ole hyvä. On todennäköistä, että voimakkaasti leviävät
vierasperäiset kasvit valtaisivat kasvualaa myös läheiseltä
luonnonsuojelualueelta. Olemassa oleva palsta-alue on melko
varjoinen, eikä valoisuutta ole mahdollista lisätä puita raivaamalla.
Asemakaavassa on osoitettu vaihtoehtoinen paikka palsta-alueelle
kesämaja-alueelta, joka sijainniltaan ja valoisuudeltaan on parempi,
mutta vaatii perustamista.
 
Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n mielestä
asemakaavaluonnoksessa on hyvällä tavalla pyritty lisäämään kaikille
kaupunkilaisille tarkoitettua avointa virkistysaluetta. Ranta-alueiden
avaaminen yleiseen virkistyskäyttöön siirtämällä mökkejä ylemmäs
saareen on eduksi sekä kaupunkilaisille että linnustolle.
Mökkirakentamisen keskittäminen selkeästi yhtenäiselle alueelle on
hyvä asia. llöin mökkialue ja vapaa virkistysalue muodostuvat
tarkoituksenmukaisiksi ja riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi.
 
Mökkien määrän lisääminen on kuitenkin alueen linnuston kannalta
arveluttavaa. Kun mökkien määrää lisätään, puuston määrä
väistämättä pienenee. Lammassaari on tärkeä etenkin tikoille. Alueella
on vuosittain pikkutikkareviiri. Lammassaaressa tavataan vuosittain
myös valkoselkätikkaa ja lähes vuosittain pohjantikkaa. Näistä lajeista
valkoselkätikka on määritelty erittäin uhanalaiseksi, pikkutikka
vaarantuneeksi ja pohjantikka silmälläpidettäväksi. Valkoselkätikka ja
pohjantikka kuuluvat myös EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin. Nämä
tikkalajit ovat riippuvaisia vanhasta puustosta, joten puuston määrän
väheneminen uusien mökkien rakentamisen myötä vaikuttaa
heikentävästi tikkojen elinolosuhteisiin. Lisäksi mökkien määrän
lisääminen pienentää kaikille kaupunkilaisille avointa virkistysaluetta.
 
On hyvä, että helsinkiläisille järjestetään mahdollisuuksia
virkistäytymiseen omilla lähialueillaan. Uimamahdollisuuden
järjestäminen Lammassaaressa ja Kuusiluodossa täytyisi kuitenkin
miettiä kaavaluonnoksessa tarkemmin. Se, millä tavalla uimapaikka
järjestetään, voi vaikuttaa alueen luontoon. Asemakaavaa
suunniteltaessa tulisi selvittää muodostetaanko uimapaikka laiturin
avulla vai ajetaanko alueelle esimerkiksi hiekkaa. Uimamahdollisuuden
järjestäminen laiturin avulla aiheuttaisi todennäköisesti pienempiä
muutoksia ranta-alueen kasvillisuuteen ja maisemaan kuin hiekan
ajaminen alueelle. Uimapaikan koko tulisi kaavaluonnoksessa
määritellä tarkemmin ja paikka tulisi merkitä selvärajaisesti.
 
Esittelijä
 
Kesämaja-alueiden tiivistäminen ei vähennä kookkaiden, vanhojen
puiden määrää, jotka ovat erityisesti tikkojen elinpiirissä tärkeitä. Uudet
rakennuspaikat on sijoitettu siten, että suuret puut säilyvät. Nuorempaa
ja matalampaa puustoa joudutaan raivaamaan majojen rakentamisen
tieltä.
 
Jo olemassa olevia kesämaja-alueita tiivistetään, joten kesämaja-
aluekokonaisuudet säilyvät kooltaan lähes nykyisen kokoisena.
Kesämaja-aluetta laajennetaan etelärinteelle kuuden kesämajan
alueen verran. Rannasta poistuville mökeille osoitetaan korvaavat
paikat muualta kesämaja-alueelta, joten maja-alueen tiivistäminen
aikaansaa myös kaupunkilaisille laadukasta uutta virkistysaluetta
meren rannasta. Uimapaikka on rajattu asemakaavaan ohjeellisena.
Matalarantainen uimaranta on ainoa mahdollinen uinti- ja
kahlailupaikka pienille lapsille, siksi se on hyvä säilyttää ja merkitä
nykyisin uimapaikkana käytetyssä kohdassa.
 
Tilastotiedot
 
 
 
Asemakaavaehdotus
 
Käyttötarkoitus
Pinta-ala
ha
Kerrosala
k-m2
 
Virkistysalue (VL, VL/s)
8,9268
1 055
Kesämaja-alue (R-1/s)
4,0922
2 220
Luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta (SL-nat)
7,8991
 
Vesialuetta (W)
6,2713
 
 
Jatkotoimenpiteet            Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.
 
Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.
 
Asemakaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
 
EHDOTUS                       Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 29.4.2008 päivätyn
asemakaavaehdotuksen nro 11775 kaupunginhallitukselle puoltaen
sen hyväksymistä.
 
Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös
kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä
esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
 
Lisätiedot:
Nicklén Mervi, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37221
Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin 310 37218
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 310 37252
 
 
LIITTEET
Liite 1
Sijaintikartta
 
Liite 2
Asemakaavaehdotus nro 11775
 
Liite 3
Havainnekuva
 
Liite 4
Lammassaaren - Kuusiluodon asemakaavan vaikutukset
Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura 2000 -
alueeseen -raportti (vain linkkinä)
 
Liite 5
Lammassaaren ja Kuusiluodon keskustelutilaisuuden
muistio 6.11.2007 (vain linkkinä)
 
Liite 6
Mielipidekirjeet (vain linkkinä)