§ 310

Den av ledamoten Alviina Alametsä väckta motionen om ett försök med mobbningsblinker för att förebygga mobbning i skolorna

HEL 2021-002230 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Alviina Alametsä och 15 andra ledamöter förslår i sin motion att staden inleder ett pilotprojekt med mobbningsblinker i valda skolor på lågstadienivå och enligt behov även på daghem samt utreder dess verkningar. Dessutom föreslår ledamöterna som väckt motionen att staden som en del av verkställandet av antimobbningsprogrammet ska sätta sig in i övriga nya praktiska metoder för att förebygga mobbning.

Vid Törnävä skola i Seinäjoki har det använts mobbningsblinkern som en av de praktiska metoderna för att förebygga mobbning. Enligt forskningar sker största delen av mobbningssituationerna på rasterna och mobbningsblinkern är ett praktiskt verktyg för att förebygga mobbning och anmäla om den. Seinäjoki stads preliminära erfarenheter om användning av blinkern har varit positiva.

Stadsstyrelsen hänvisar till  fostrans- och utbildningssektorns utlåtande och konstaterar att det är motiverat att inleda ett pilotprojekt med mobbningsblinkern även i Helsingfors, och att det är möjligt att genomföra försöket på ett kostnadseffektivt sätt. Som en del av pilotprojektet är det nödvändigt att efter införing av blinkern utvärdera dess fördelar till exempel på basis av skolelevernas erfarenheter.

Mobbning sker även under skolresor, på nätet eller i klassrum. Utöver mobbningsblinkern är det även nödvändigt att i stort utsträckning genomföra åtgärder i enlighet med antimobbningsprogrammet AMP13. AMP13 har införts inom småbarnspedagogik, i skolorna och i läroanstalterna. Programmet innebär totalt tretton åtgärder varav en del handlar om att förebygga mobbning, en del om åtgärder i mobbningssituation på daghem, i skolor och i läroanstalter och en del om sådana situationer när det behövs hjälp av aktörer utanför personalen. Programmets åtgärder har börjats genomföra både inom branschen och tillsammans med samarbetsparterna.

I Helsingfors har man också börjat utveckla en digital responskanal som används i större utsträckning för att anmäla mobbning, våld, trakasserier eller diskriminering. Alla parter ska kunna berätta om mobbning när som helst, med namn eller anonymt. För tillfället det mest fungerande alternativet är en frågeblankett som skapas till Wilma och som barnet, den unga eller vårdnadshavaren kan använda för att anmäla ovannämnda saker. Den blanketten har tagits till försöksanvändning i två grundskolor och man strävar efter att utvidga användning av den att omfatta alla skolor och läroanstalter.

Staden tar i bruk alla fungerande åtgärder för att motverka mobbning och gör det vid behov även i snabb tidtabell.

Fostrans- och utbildningsnämnden har gett utlåtande i ärendet. Svaret stämmer överens med utlåtandet.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 20.09.2021 § 648

HEL 2021-002230 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 04.05.2021 § 206

HEL 2021-002230 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Alviina Alametsän valtuustoaloitteesta kiusaamisvilkun kokeilemisesta väkivallan torjumiseksi kouluissa:

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta hyväksyi lokakuussa 2019 kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman eli KVO13. Ohjelma laadittiin yhdessä lasten, nuorten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Keskeistä ohjelman laatimisessa on ollut se, että lapset ja nuoret ymmärtävät suunnitelman ja ottavat sen omakseen. Ohjelmassa on kaikkiaan kolmetoista pääkohtaa, joista osa liittyy kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, osa päiväkodin/koulun/oppilaitoksen toimenpiteisiin kiusaamistilanteissa ja osa niihin tilanteisiin, joihin tarvitaan oman henkilökunnan ulkopuolisia toimijoita. Ohjelman toimenpiteitä on ryhdytty toteuttamaan sekä toimialan sisällä että yhteistyökumppanien kanssa.

Kiusaamisen vastaisen ohjelman pääkohdat ovat:

Hyvinvoinnin mittarit

Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat

Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sovitut säännöt

Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen

Hyvinvoinnin starttitapaamiset

Sähköiset palautekanavat

Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen

Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt

Restoratiiviset lähestymistavat

Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle

Kiusaaminen on rikos. K-0 toiminta kaikki koulut kattavaksi

Tukioppilastoiminnan kehittäminen

Vertaistukitoiminta

Ohjelmaa laadittaessa kartoitettiin ensin kiusaamisen estämisen nykytila varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Seinäjoen Törnävän koulussa on kokeiltu yhtenä käytännön keinona kiusaamisen torjumiseen kiusaamisvilkkua. Suuri osa kiusaamistilanteista tapahtuu tutkitusti välitunneilla, ja kiusaamisvilkku on yksi käytännön työkalu kiusaamisen torjumiseen ja siitä ilmoittamiseen. Seinäjoen alustavat kokemukset vilkun käytöstä ovat olleet positiivisia. Kiusaamisvilkun pilotointi on perusteltua myös Helsingissä, ja se on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. Osana pilotointia on arvioitava vilkun hyötyjä käyttöönoton jälkeen esimerkiksi koululaisten kokemusten perusteella.

Kiusaamista tapahtuu muuallakin kuin välitunneilla, esimerkiksi koulumatkoilla, netissä tai luokassa. Kiusaamisvilkun ei tule olla ainoa toimenpide kiusaamisen torjumiseen, vaan sen lisäksi tulee toteuttaa laajasti KVO13 ohjelman toimenpiteitä.

Helsingissä on ryhdytty kehittämään myös sähköisiä, laajemmin käytettäviä palautekanavia kiusaamisesta, väkivallasta, häirinnästä tai syrjinnästä ilmoittamiseen. Kiusaamisesta tulee voida ilmoittaa milloin vaan, kaikkien asianosaisten toimesta ja nimellä tai anonyymisti. Tällainen ilmoittamismahdollisuus tulee luoda tulevaan ASTI-tietohallintojärjestelmään. Tällä hetkellä toimivin vaihtoehto on luoda Wilmaan kysymyslomake, jonka avulla lapsi, nuori tai hänen huoltajansa voi ilmoittaa edellä mainituista asioista. Tämä lomake on otettu koekäyttöön kahdessa peruskoulussa, ja ensi lukuvuoden alussa päästäneen lomakkeen käyttöön kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa.

Koulukiusaamisen vastaisia toimia kehitetään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala seuraa alan kehitystä ja ottaa tarvittaessa nopeallakin aikataululla käyttöön kaikki toimivat keinot, joitten avulla kiusaaminen saadaan loppumaan.

Käsittely

04.05.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Anu Korppi: Nyt vastauksessa sanotaan näin:

"Tässä yhteydessä arvioitiin myös kiusaamisvilkun tai vastaavan käyttöönottoa yhtenä mahdollisena toimenpiteenä. Todettiin, että kiusaamista tapahtuu muuallakin kuin välitunneilla, esimerkiksi koulumatkoilla, netissä tai luokassa. Usein on nopeampaa ilmoittaa havainnoistaan suoraan välituntia valvovalle opettajalle, kuin mennä pihan toiselle puolelle painamaan kiusaamisvilkkua. Huoltajat eivät voisi ilmoittaa havaintojaan tätä kautta. Lisäksi vilkkua voitaisiin painaa vain huvin vuoksi."

Ehdottaisin tämän korvaamista seuraavasti:

"Seinäjoen Törnävän koulussa on kokeiltu yhtenä käytännön keinona kiusaamisen torjumiseen kiusaamisvilkkua. Suuri osa kiusaamistilanteista tapahtuu tutkitusti välitunneilla, ja kiusaamisvilkku on yksi käytännön työkalu kiusaamisen torjumiseen ja siitä ilmoittamiseen. Seinäjoen alustavat kokemukset vilkun käytöstä ovat olleet positiivisia. Kiusaamisvilkun pilotointi on perusteltua myös Helsingissä, ja se on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. Osana pilotointia on arvioitava vilkun hyötyjä käyttöönoton jälkeen esimerkiksi koululaisten kokemusten perusteella.

Kiusaamista tapahtuu muuallakin kuin välitunneilla, esimerkiksi koulumatkoilla, netissä tai luokassa. Kiusaamisvilkun ei tule olla ainoa toimenpide kiusaamisen torjumiseen, vaan sen lisäksi tulee toteuttaa laajasti KVO13 ohjelman toimenpiteitä.

Helsingissä on ryhdytty kehittämään myös" sähköisiä, laajemmin käytettäviä...

Kannattaja: Emma Kari

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Anu Korpin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Vesa Nevalainen, oppilashuollon päällikkö, puhelin: 310 86214

vesa.nevalainen(a)hel.fi

Niclas Rönnholm, ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkö, puhelin: 310 86219

niclas.ronnholm(a)hel.fi