§ 270

Detaljplan och detaljplaneändring för Björkholmen på Drumsö (nr 12587)

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige godkände detaljplan för kvarteren 31150, 31151, 31156–31163, 31207–31210, en del av kvarteren 31164, 31165, 31173 och 31174 och för gatu-, park-, trafik- småbåtshamns- och vattenområden i 31 stadsdelen (Drumsö, Björkholmen) och detaljplaneändring för gatu-, park-, småbåtshamns- och vattenområden (de nya kvarteren 31164–31178 bildas) i 31 stadsdelen (Drumsö, Björkholmen) enligt ritning nr 12587, daterad 19.5.2020 och ändrad 4.5.2021, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningsklämmar:

Behandling

Ledamoten Björn Månsson understödd av ledamoten Eeva Kärkkäinen framställde följande förslag om återremiss: Ärendet återremitteras för ny beredning så att detaljplaneområdets sammanlagda byggnadsvolym minskar och behovet av havsutfyllnader därmed blir mindre, och strandområdena planeras naturenligare och med beaktande av tillgängligheten. Samtidigt planeras Västerledens anslutningar så att de upptar ett mindre område, och att en bättre tillgång till service säkras redan från början.

2 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Behandlingen fortsätter
NEJ-förslag: Ärendet återremitteras för ny beredning så att detaljplaneområdets sammanlagda byggnadsvolym minskar och behovet av havsutfyllnader därmed blir mindre, och strandområdena planeras naturenligare och med beaktande av tillgängligheten. Samtidigt planeras Västerledens anslutningar så att de upptar ett mindre område, och att en bättre tillgång till service säkras redan från början.

Ja-röster: 75
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Timo Harakka, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Teija Makkonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Nej-röster: 10
Eva Biaudet, Nora Grotenfelt, Laura Korpinen, Eeva Kärkkäinen, Björn Månsson, Mia Nygård-Peltola, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Byoma Tamrakar

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Ledamoten Laura Korpinen understödd av ledamoten Pirkko Ruohonen-Lerner föreslog att stadsfullmäktige skulle besluta förkasta beslutsförslaget.

En av stadens viktigaste infartsleder, där ett vackert skärgårdslandskap öppnar sig för väganvändarna, ska enligt planerna täckas med en rad av flervåningshus. Havsutsikten som är öppen för alla stadsbor ska inte offras på grund av några invånare i flervåningshusen och deras intressen.

Staden ska inte heller i övrigt i värdeområden sprida sig ut över havet, utan den naturliga strandlinjen bör skyddas. Den naturliga strandlinjen, där den finns kvar, är Helsingfors stads karakteristiska rikedom och en betydande del av stadens attraktivitet.

Denna plats är också helt olämplig för IKEA. Möbeljätten behöver inte stadens finaste havsutsikt. En lämpligare plats kan anvisas för möbeljätten.

Ledamoten Mia Nygård-Peltola understödd av ledamoten Petrus Pennanen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Mia Nygård-Peltola understödd av ledamoten Petrus Pennanen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Otso Kivekäs understödd av ledamoten Petrus Pennanen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Petrus Pennanen understödd av ledamoten Eva Biaudet föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara understödd av ledamoten Jenni Pajunen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Eva Biaudet understödd av ledamoten Petrus Pennanen föreslog följande hemställningskläm:

Omröstningsordning

Motförslaget togs först separat upp till omröstning mot grundförslaget, varefter förslagen till hemställningsklämmar togs särskilt upp till omröstning.

3 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, förkastande NEJ

JA-förslag: Stadsstyrelsen
NEJ-förslag: Förslaget bör förkastas. En av stadens viktigaste infartsleder, där ett vackert skärgårdslandskap öppnar sig för väganvändarna, ska enligt planerna täckas med en rad av flervåningshus. Havsutsikten som är öppen för alla stadsbor ska inte offras på grund av några invånare i flervåningshusen och deras intressen. Staden ska inte heller i övrigt i värdeområden sprida sig ut över havet, utan den naturliga strandlinjen bör skyddas. Den naturliga strandlinjen, där den finns kvar, är Helsingfors stads karakteristiska rikedom och en betydande del av stadens attraktivitet. Denna plats är också helt olämplig för IKEA. Möbeljätten behöver inte stadens finaste havsutsikt. En lämpligare plats kan anvisas för möbeljätten.

Ja-röster: 79
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Timo Harakka, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Teija Makkonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Mikko Paunio, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Byoma Tamrakar, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Nej-röster: 2
Laura Korpinen, Pirkko Ruohonen-Lerner

Blanka: 4
Eva Biaudet, Eeva Kärkkäinen, Björn Månsson, Mia Nygård-Peltola

Stadsfullmäktige godkände stadsstyrelsens förslag.

4 omröstningen

Ledamoten Mia Nygård-Peltolas hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: När fullmäktige godkänner detaljplanen förutsätter man att möjligheten att följa med kostnadsutvecklingen för utfyllnaden reds ut, då projektets kostnadskalkyl visavi utfyllnaderna klarnar.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 29
Alviina Alametsä, Eva Biaudet, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Mari Holopainen, Nuutti Hyttinen, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Otto Meri, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Mia Nygård-Peltola, Jenni Pajunen, Petrus Pennanen, Mari Rantanen, Nasima Razmyar, Pirkko Ruohonen-Lerner, Mirita Saxberg, Nina Suomalainen, Byoma Tamrakar

Nej-röster: 1
Mikko Paunio

Blanka: 55
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Timo Harakka, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Petra Malin, Nina Katariina Miettinen, Seija Muurinen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Mia Nygård-Peltolas förslag till hemställningskläm.

5 omröstningen

Ledamoten Mia Nygård-Peltolas hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av detaljplanen att man reder ut möjligheten att genast i början ställa upp en balansräkning över hela Björkholmen-projektets klimatneutralitet.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 55
Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Maaret Castrén, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Timo Harakka, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Petra Malin, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Byoma Tamrakar, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Nej-röster: 2
Mikko Paunio, Wille Rydman

Blanka: 28
Hilkka Ahde, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Seija Muurinen, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Daniel Sazonov, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Mia Nygård-Peltolas förslag till hemställningskläm.

6 omröstningen

Ledamoten Otso Kivekäs hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Möjligheterna för att bygga Björkholmen i etapper ska redas ut på så sätt att anslutningen kan byggas i ett senare skede för att man ska kunna förhandla med staten om lösningen, ifall staten visar intresse för det.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 47
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Timo Harakka, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Vesa Korkkula, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Petra Malin, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Byoma Tamrakar, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Nej-röster: 11
Nuutti Hyttinen, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Laura Korpinen, Mia Nygård-Peltola, Pia Pakarinen, Mikko Paunio, Wille Rydman, Nina Suomalainen, Erkki Tuomioja

Blanka: 27
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Pia Kopra, Sini Korpinen, Teija Makkonen, Otto Meri, Seija Muurinen, Dani Niskanen, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Otso Kivekäs förslag till hemställningskläm.

7 omröstningen

Ledamoten Petrus Pennanens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Fullmäktige ber att man reder ut möjligheterna för att ändra Västerleden från Björkholmen, till en likadan gata som Österleden med en hastighetsbegränsning på 70 km/h, varmed den cirkulära rampen mitt på Björkholmen kan ändras så att det blir en anslutning som tar mindre plats.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 38
Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Mia Haglund, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Vesa Korkkula, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Petra Malin, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Byoma Tamrakar, Tuomas Tuomi-Nikula, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Nej-röster: 21
Mika Ebeling, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Joel Harkimo, Nuutti Hyttinen, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Mikko Paunio, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Wille Rydman, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Nina Suomalainen, Erkki Tuomioja

Blanka: 26
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Tuula Haatainen, Timo Harakka, Harry Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Arja Karhuvaara, Sini Korpinen, Seija Muurinen, Dani Niskanen, Jenni Pajunen, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Petrus Pennanens förslag till hemställningskläm.

8 omröstningen

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadens all närservice är inte tillgänglig på Björkholmen, varför fullmäktige uppmanar stadsstyrelsen att reda ut om det finns ett behov av att öka servicens dimensioner på Drumsö, såsom bl.a. hälsovård, skolor, biblioteks- och motionstjänster vars behov ökar i området.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 74
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Timo Harakka, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Pia Kopra, Laura Korpinen, Sini Korpinen, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Teija Makkonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Mikko Paunio, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Byoma Tamrakar, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Blanka: 11
Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Mia Haglund, Jussi Halla-aho, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Vesa Korkkula, Minja Koskela, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Osmo Soininvaara

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras förslag till hemställningskläm.

9 omröstningen

Ledamoten Eva Biaudets hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att man utreder möjligheterna att göra stränderna på Björkholmen naturligare och öka strändernas användbarhet och tillgänglighet för olika människogrupper, så att stränderna blir så levande och mångsidigt användbara som möjligt.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 64
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Timo Harakka, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Laura Korpinen, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Petra Malin, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Pirkko Ruohonen-Lerner, Suldaan Said Ahmed, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Byoma Tamrakar, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Blanka: 21
Sirpa Asko-Seljavaara, Maaret Castrén, Jussi Halla-aho, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Teija Makkonen, Seija Muurinen, Dani Niskanen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Nina Suomalainen, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Eva Biaudets förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Detaljplanelösningens centrala innehåll

Detaljplanen och detaljplaneändringen (detaljplanelösningen) omfattar markområde på Björkholmen, omgivande havsområde, en del av Västerleden och landbankar öster och väster om Björkholmen. Till området hör dessutom vägkanterna mellan Västerleden och kvartersområdena ända till Enåsbron. Detaljplaneområdet är beläget väster om Drumsö, ungefär fem kilometer från Helsingfors stadskärna. Gränsen mellan Esbo och Helsingfors går mellan Björkholmen och Hanaholmen.

Planeringsområdet är en del av stadsdelen Drumsö i västra Helsingfors. Björkholmen gränsar i väster till kommungränsen mot Esbo och i öster till Enåsens område på Drumsö. I norr och söder omges området av havet.

Detaljplanelösningen har utarbetats eftersom Björkholmens läge vid en effektiv kollektivtrafikförbindelse erbjuder en utmärkt möjlighet att komplettera stadsstrukturen. Målet är att ett nytt bostads- och arbetsplatsområde byggs kring metrostationen på Björkholmen. Utgångspunkten för stadsstrukturen är, utöver den effektiva kollektivtrafikförbindelsen, det omgivande skärgårdslandskapet och havet.

Målet för planeringen är att utnyttja den havsnära miljön och landskapet på ett så mångsidigt sätt som möjligt i planeringen av boendemiljön, det offentliga uterummet och arbets- och affärslokalerna.

I detaljplanen har fokus varit särskilt på att lösa hur alla planerade bostäder och arbetsplatser kan placeras på gångavstånd från metrostationen. Bostäderna, arbetslokalerna och de offentliga uterummen öppnar sig mot olika varierande havsmiljöer. De maritima funktionerna, såsom båtlivet, är en del av Björkholmens planerade identitet och de viktigaste offentliga uterummen finns på stränderna.

En ny stadsdel som byggs upp kring metrostationen har planerats på området. Björkholmen erbjuder ett urbant alternativ för dem som uppskattar tillgängliga tjänster, effektiv kollektivtrafik och möjligheten till ett mångsidigt stadsliv som närheten av centrum erbjuder. På området finns två stora småbåtshamnar som lämpar sig för segelsällskapsverksamhet. Björkholmen planeras som ett funktionellt mångsidigt område, där olika slags bostadskvarter och boendeformer är möjliga och där havslandskapet syns in såväl i bostäderna som i verksamhetslokalerna och i det offentliga rummet. Kontoren och de kommersiella tjänsterna i Björkholmens centrum bidrar till att det finns aktiviteter och människor i området också på dagen. Ett IKEA-varuhus och övriga affärs- och verksamhetslokaler har planerats i Björkholmens centrum. Dessa förbättrar tjänsteutbudet i hela Helsingfors och gör stadsstrukturen mångsidigare på Björkholmen.

För Björkholmen har man i planen skapat en originell och igenkännbar skepnad och identitet som följer de centrala idéerna i planen som togs fram utifrån förslaget som vann den offentliga internationella tävlingen. Björkholmens kvarter avgränsar skärgårdslandskapet med slingriga och buktande fasader så att gränsen mellan byggt och obebyggt område är tydlig. I de inre delarna av Björkholmen bildas skyddade, till sin skala och rumsliga känsla intima gårds- och gaturum.

Den nya bostadsytan uppgår till 194 560 m² vy. Våningsytan för affärslokaler och kontor uppgår till 78 750 m² vy och våningsytan för offentligt byggande till 12 200 m² vy.

Det genomsnittliga exploateringstalet (e) för tomterna är 2,26.

Antalet invånare ökar med ca 5 000. Antalet arbetstillfällen ökar med ca 3 300–4 000.

I samband med detaljplanelösningen har man gjort upp en trafikplan, ritning nr 7054, enligt vilken en ny gata, Kopparviksgatan, förenar Björkholmen med Drumsö, Björkholmens planskilda anslutning ersätter Enåsens planskilda anslutning och Björkholmens parkgata som byggs över Västerleden förenar södra och norra delarna av Björkholmen med varandra.  Gatorna och strand- och parkstråken bildar ett omfattande nätverk för fotgängare. Förbindelserna till metrostationen är naturliga och direkta. Cykelåkningen sker antingen på cykelfält eller på körbanan, beroende på vägklass. Gatunätet kompletteras av parkstråk och gårdsgator. Cykeltrafikens huvudstråk, Västerbanan, ligger norr om Västerleden.

Detaljplanelösningen innebär i synnerhet att Björkholmen ändras från den nuvarande glest bebyggda ön för båtfarare, som delvis används för rekreation, till en urbant bebyggd holme och Björkholmen kopplas till den allt kompaktare stadsstrukturen invid metron som fortsätter till Esbo. Bebyggelsen på Björkholmen har en karakteristisk identitet som uppstår av mjukt buktande kvarter och en områdessilhuett som stiger svagt från ändarna mot den mellersta delen.

Stadsstyrelsen konstaterar att man under byggprocessen och särskilt vid havsutfyllningar ska fästa särskild uppmärksamhet vid minimeringen av negativa miljökonsekvenser och exempelvis genom landskapsplanering bygga så trivsamma strandområden som möjligt.

Beslut som detaljplanelösningen bygger på

Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål genom att möjliggöra ny stadsstruktur i närheten av metrostationen. Delgeneralplan för Björkholmen godkändes år 2015 och Generalplan 2016 för Helsingfors ersatte inte den, varför den nämnda delgeneralplanen styr planeringen. Planlösningen stämmer överens med delgeneralplanen med rättsverkningar.

Områdets utgångspunkter och nuläge

På området finns två relativt stora småbåtshamnar och byggnaderna på holmen har för det mesta att göra med småbåtsverksamheten. De viktigaste byggnaderna är segelföreningen NJK:s  byggnadsgrupp i trä med klubb-, utbildnings- och lagerlokaler, en gammal industribyggnad med rappad fasad som används av en butik i båtbranschen på holmens östra sida och en representationsvilla med strandbastu på den delen av holmen som ligger norr om Västerleden.

Västerleden löper genom Björkholmen. Väglandskapet och marken som vägområdet kräver bildar ett element som präglar området kraftigt. Det breda vägområdet delar området funktionellt och visuellt i två delar och separerar holmens södra och norra delar från varandra.

Björkholmens södra och norra spetsar är trädbevuxna och har för det mesta naturstrand. I holmens södra spets finns ett parkområdet där det finns berghällar, ett flyttblock och en strandäng. Den ursprungliga Björkholmen har med fyllnadsmassor anslutits till den mindre Alholmen som låg på dess södra sida.

För området gäller flera detaljplaner från åren 1977-2012. Enligt detaljplanerna upptas den del av Björkholmen som ligger söder om Västerleden, vattenområdet väster om holmen och Kopparvikens område i detaljplanen som område för småbåtshamn (Uvs). I detaljplanen är Björkholmens södra spets parkområde (P), likaså områden i mitten av holmen. På Björkholmen finns dessutom  gatuområde.

För området gäller dessutom detaljplaner från åren 2009 och 2012, som utarbetades för byggandet av Västmetron. Enligt detaljplanerna kan man på Björkholmen bygga en metrotunnel och entrébyggnaden för Björkholmens station på Drumsösidan samt de konstruktioner som behövs för ventilation, brandsäkerhet och underhåll  på Björkholmen.

Den del av Björkholmen som ligger norr om Västerleden saknar detaljplan.

Helsingfors stad äger mark- och vattenområdena i detaljplaneområdet. Ön Borstan är i privat ägo. Västerledens område förvaltas av staten. Detaljplanelösningen har utarbetats på initiativ av staden.

Detaljplanelösningens kostnader

Detaljplanelösningen medför följande kostnader för staden, exklusive mervärdesskatt (3/2021):

Tillfälliga trafikregleringar  ingår inte i kostnadskalkylen. Kostnaderna för metrostationen och dess konstruktioner samt för de underjordiska lokalerna förhandlas i fortsättningen separat.

Kostnaderna för byggarbetena på Västerledens område preciseras i en vägplan som tas fram separat och grunderna för fördelningen av kostnaderna förhandlas separat mellan staten och staden.

Kostnaderna beräknas uppgå till sammanlagt cirka 175–185 miljoner euro. Kostnaderna för den nya våningsytan som ska planläggas uppgår till ca 650 euro/m² vy.

Staden får intäkter av försäljningen och utarrenderingen av den nya byggrätten som detaljplaneläggs. Värdet på byggrätten är ca 240–250 miljoner euro enligt fördelningen av finansierings- och besittningsformer i genomförandeprogram för boende och markanvändning, dvs. BM-programmet 2021–2024.

Övriga kostnader

Genomförande av detaljplanen förutsätter också att nya nät för det kommunaltekniska underhållet byggs. Nätinnehavarna ansvarar i huvudsak för kostnaderna. Kostnaderna fördelas enligt följande:

Växelverkan under beredningen av detaljplanen

I den bifogade rapporten om växelverkan anges myndigheternas ställningstaganden och intressenternas åsikter vilka inkommit under beredningen av detaljplanen i sammandrag, liksom också bemötandena till påpekandena i dessa.

Stadsplaneringsnämnden behandlade  åsikterna och ställningstagandena som presenterades i rapporten 25.4.2017 då den godkände utkastet till detaljplan för Björkholmen och 2.6.2020 då den godkände detaljplaneförslaget för Björkholmen.

Detaljplaneförslaget offentligt framlagt

Detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt 19.6-19.8.2020.

Det gjordes 52 anmärkningar mot detaljplaneförslaget.

De kritiska påpekandena i anmärkningarna gällde lagenligheten av detaljplan för Björkholmen, byggandets volym och proportioner, byggandets förhållande till miljön, havsutfyllningarnas omfattning, naturvärdena, landskapet och stadsbilden, byggandets ekonomi, båtlivets förutsättningar på Björkholmen och trafikens smidighet samt Västerledens fortsatta planering (stadsboulevarden). I flera anmärkningar instämmer man med de ställningstaganden som Drumsö-Sällskapet har framfört.

I anmärkningarna uppmärksammas huvudsakligen samma frågor och teman som i detaljplaneprocessens tidigare skeden. De här frågorna och temana har besvarats i rapporten om växelverkan.

I vissa anmärkningar konstateras dock också att detaljplanen är utmärkt och att den också förbättrar tillgången på tjänsterna i sydvästra och västra delarna av Drumsö. Ändringen konstateras vara positiv, bara naturvärdena i områdets södra del bevaras. Stränderna ska i enlighet med förslaget till detaljplan vara öppna för alla och de ska inte få användas endast av privata båtklubbar. En kompaktare samhällsstruktur vid området längs metrobanan stämmer väl överens med Helsingfors strategiska mål om en ekologiskt, socialt och ekonomiskt hållbar stad.

Utlåtande om detaljplaneförslaget kom från följande: Helen Ab, Helen Elnät Ab, Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), Länsimetro Ab, Esbo stad, Museiverket och stadsmuseet.

Påpekandena i utlåtandena gällde Västerledens lokalreserveringar, buller och luftkvalitet, den byggda kulturmiljön, handelns dimensioner, hanteringen av ytvattnen och naturmiljön, tillräckligheten av vattenförsörjningens utrymmesreserveringar och preciseringen av vattenförsörjningens översiktsplan i den fortsatta planeringen, kollektivtrafikens arrangemang under byggtiden, förberedelserna för trafikeringen av småbusslinjer på Björkholmen, tryggandet av ett naturligt och enhetligt regionalt cykelstråk i den föränderliga omgivningen på Björkholmen och Enåsen, beaktande av metrostationens tekniska förbehåll i detaljplanen och i byggandet samt metrostationens byggrätt och möjliggörandet av tjänster i anslutning till metrostationen.

Åtgärder efter att detaljplaneförslaget hållits offentligt framlagt

I rapporten om växelverkan presenteras en sammanfattning av anmärkningarna, skrivelserna och myndighetsutlåtandena om förslaget till detaljplan samt bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.

Det som ingår i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanemålen och i den utsträckning det är ändamålsenligt.

I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).

Efter den offentliga framläggningen ordnades ett myndighetssamråd 10.12.2020. Myndighetssamrådet ordnades på initiativ av NTM-centralen.

Myndighetssamrådets promemoria presenteras i rapporten om växelverkan och detaljplanen har justerats utgående från den och NTM-centralens utlåtande.

Anvisningar för den fortsatta planeringen

Vid godkännandet av förslaget för stadsstyrelsen godkände nämnden enhälligt följande anvisning om den fortsatta planeringen:

I den fortsatta planeringen är syftet att i förbättra trivseln på strandområdena särskilt i fråga om fyllnadsmassorna, såvitt möjligt. 

I samband med den fortsatta planeringen garanteras att cykelstråken byggs så att de möjliggör en smidig och trygg helhet till cykelstråksnätet på Drumsö och i Esbo.

Nämnden förutsatte att man i den fortsatta planeringen av Västerledens anslutning fäster särskild vikt vid att anslutningen inte tar upp mer plats än vad som är nödvändigt.

Nämnden konstaterade att staden även i fortsättningen bör undersöka och utvärdera markanvändningen i Västerledens omgivning och förutsättningarna för att riktlinjerna i Generalplan 2016 för Helsingfors, som fullmäktige har fattat beslut om, i fråga om markanvändningen kan förverkligas också vid Västerleden.

Närmare motivering

Konsekvenserna av detaljplanelösningen och de närmare motiveringarna till denna framgår av den bifogade detaljplanebeskrivningen.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Bilagor

Bilagematerial

Sökande av ändring

Utdrag

För kännedom

Stadsmuseet

Stadsmiljönämnden

Stadsmiljönämndens sektion för byggnader och allmänna områden

Stadsmiljönämndens miljö- och tillståndssektion

Detaljplaneläggning

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 30.08.2021 § 589

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) kortteleiden 31150, 31151, 31156–31163, 31207–31210, osan kortteleista 31164, 31165, 31173 ja 31174 sekä katu-, puisto-, liikenne-, venesatama- ja vesialueiden asemakaavan ja 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) katu-, puisto-, venesatama- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 31164–31178) 19.5.2020 päivätyn ja 4.5.2021 muutetun piirustuksen nro 12587 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaupunginhallitus totesi, että rakentamisprosessin aikana ja erityisesti merentäyttöjä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomioita kielteisten ympäristövaikutusten minimointiin ja esimerkiksi maisemoinnilla rakennettava ranta-alueista mahdollisimman viihtyisiä.

Käsittely

30.08.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Esteelliset: Fatim Diarra
Esteellisyyden syy: yleislausekejääviys (hallintolaki 28.1 § 7 kohta)

Palautusehdotus:

Marcus Rantala: Asia palautetaan uuteen valmisteluun niin, että kaava-alueen kokonaisrakennusvolyymi pienenee ja siten meritäyttöjen tarve vähenee sekä ranta-alueet suunnitellaan luonnonmukaisemmin huomioiden urbaani saavutettavuus.

Marcus Rantalan palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:

Reetta Vanhanen: Esittelijän perusteluihin kappaleen 14 jälkeen lisäys:

Kaupunginhallitus toteaa, että rakentamisprosessin aikana ja erityisesti merentäyttöjä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomioita kielteisten ympäristövaikutusten minimointiin ja esimerkiksi maisemoinnilla rakennettava ranta-alueista mahdollisimman viihtyisiä.

Kannattaja: Nasima Razmyar

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Reetta Vanhasen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

16.08.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 04.05.2021 § 224

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Hankenumero 0845_2

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle 

        19.5.2020 päivätyn ja 4.5.2021 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12587 hyväksymistä. Asemakaava koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) kortteleita 31150, 31151, 31156–31163, 31207–31210, osaa kortteleista 31164, 31165, 31173 ja 31174 sekä katu-, puisto-, liikenne-, venesatama- ja vesialueita ja asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) katu-, puisto-, venesatama- ja vesialueita (muodostuvat uudet korttelit 31164–31178).

Lisäksi lautakunta päätti

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

        että jatkosuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään ranta-alueiden viihtyisyyttä erityisesti täyttömaan osalta.

        jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pyöräväylien toteuttaminen, niin että ne mahdollistavat sujuvan ja turvallisen pyöräreittien kokonaisuuden Lauttasaaren ja Espoon pyöräväyläverkostoon.

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

        ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lautakunta edellyttää että Länsiväylän liittymän tarkemmassa jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että liittymä ei vie tilaa enemmän kuin on välttämätöntä.

Lautakunta toteaa, että kaupungin on tarpeen tutkia ja arvioida jatkossakin Länsiväylän ympäristön maankäyttöä ja edellytyksiä sille, että yleiskaavan 2016 valtuuston päättämät linjaukset maankäytön osalta voisivat toteutua myös Länsiväylän varressa.

Käsittely

04.05.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Mikko Reinikainen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Atte Kaleva: Lisätään kohtaan (2) kolmas viiva:
– että jatkosuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään ranta-alueiden viihtyisyyttä erityisesti täyttömaan osalta.

Kannattaja: Sirpa Asko-Seljavaara

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Atte Kalevan vastaehdotuksen.

Vastaehdotus:
Sirpa Asko-Seljavaara: Jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pyöräväylien toteuttaminen, niin että ne mahdollistavat sujuvan ja turvallisen pyöräreittien kokonaisuuden Lauttasaaren ja Espoon pyöräväyläverkostoon.

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sirpa Asko-Seljavaaran vastaehdotuksen.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta edellyttää että Länsiväylän liittymän tarkemmassa jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että liittymä ei vie tilaa enemmän kuin on välttämätöntä.

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta toteaa, että kaupungin on tarpeen tutkia ja arvioida jatkossakin Länsiväylän ympäristön maankäyttöä ja edellytyksiä sille, että yleiskaavan 2016 valtuuston päättämät linjaukset maankäytön osalta voisivat toteutua myös Länsiväylän varressa.

Kannattaja: Risto Rautava

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lautakunta toteaa, että kaupungin on tarpeen tutkia ja arvioida jatkossakin Länsiväylän ympäristön maankäyttöä ja edellytyksiä sille, että yleiskaavan 2016 valtuuston päättämät linjaukset maankäytön osalta voisivat toteutua myös Länsiväylän varressa.

Jaa-äänet: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva

Ei-äänet: 10
Mia Haglund, Eveliina Heinäluoma, Noora Laak, Jape Lovén, Antti Möller, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Mikko Särelä

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Anni Sinnemäen vastaehdotuksen äänin 10-3.

20.04.2021 Pöydälle

02.06.2020 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

26.05.2020 Pöydälle

19.05.2020 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Mikko Reinikainen, tiimipäällikkö, asemakaavoitus, puhelin: 310 37206

mikko.reinikainen(a)hel.fi

Miika Vuoristo, arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 310 37192

miika.vuoristo(a)hel.fi

Olga Veikkolainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

olga.veikkolainen(a)hel.fi

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

anu.lamminpaa(a)hel.fi

Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37347

karri.kyllastinen(a)hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 6.7.2020

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Kaupunginmuseo arvioi kaavahanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Nykyisin pääasiassa venekerhojen käytössä oleva Koivusaari muuttuu kiinteämmin osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta. Koivusaari on yksi osa-alue Helsingin yleiskaavan 2016 hahmottelemasta kaupunkirakenteen tiivistymisestä Länsiväylän (-bulevardin) ja uuden metrolinjan varrelle. Koivusaaresta tavoitellaan Helsingin uutta läntistä porttia. Sinne mahdollistetaan noin 5 000 asukkaan ja 3 300–4 000 työpaikan kaupunginosa. Lisää tilaa rakentamiselle saataisiin laajentamalla Koivusaarta täyttömaalla. Kaavassa on varauduttu Ikea-tavaratalon rakentamiseen Länsiväylän ylittävään kortteliin. Kaikista suunnitelluista asunnoista ja työpaikoista on kävelyetäisyys metroasemalle ja uusi asunto- ja työpaikka-alue asettuu myös Länsiväylän ja nopean pyöräilyreitin varrelle. Koivusaaren puistot ja viheralueet liittyvät osaksi Helsingin viheralueverkostoa. Kaavaratkaisussa rannat ovat julkisessa virkistyskäytössä ja rantoja kiertävä reitti täydentää Lauttasaaren ja Espoon rantojen seudullista virkistysreittiä.

Selostuksessa todetaan kaavamuutoksen vaikutuksista kaupunkikuvaan ja maisemaan seuraavasti: Koivusaaren rakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa lähiympäristössään merkittävästi. Matalahkokin rakentaminen Koivusaaressa näyttäytyy ympäristössään suhteellisen kauaksi, koska se sijoittuu maisemalliseen solmukohtaan avoimeen merimaisemaan Laajalahdenselän ja saaristovyöhykkeen rajapintaan. Uudisrakentaminen rajaa saaristomaisemaa kaarevin muurimaisin julkisivuin niin, että rakennetun ja rakentamattoman alueen raja on selvä. Merkittävin muutos on avoimen vesialueen muuttuminen rakennetuksi. Alueella paikan hahmottamisen ja identiteetin kannalta tärkeät näkymät Laajalahden selälle sekä eteläosan saarten rajaamat näkymät Miessaarenselälle ja avomerelle otetaan huomioon suunnittelussa ja ne ovat keskeisiä myös uudella asuinalueella. Koivusaaren uusi kaupunginosa muuttaa Helsingin merellistä silhuettia ja julkisivua. Se näkyy Lauttasaareen, Kuusisaareen ja Lehtisaareen sekä Espoon puolelle Hanasaareen ja Keilaniemeen. Alue näkyy myös mereltä Helsinkiä lähestyttäessä.

Alueella olevia luontoarvoja (luonnonrannat, avokallio, täysikasvuinen puusto, suuri siirtolohkare) on mahdollisuuksien mukaan pyritty säilyttämään osana uutta Koivusaarta. Eteläkärjen suojeltu 40 (77) rantaniitty säilytetään luonnonvaraisena ja säilymisen edellytyksenä oleva avoin merisektori etelään on otettu suunnittelun lähtökohdaksi. Kaava-alueella sijaitsevat Nurmiluto ja Porsta ovat lintujen pesimäluotoja ja niiden säilyminen erillisinä luotoina ilman maayhteyttä on ollut suunnittelun lähtökohta. Nurmiluodon pohjoispuolella kaava-alueella on Museoviraston vedenalaisinventoinnin perusteella löydetty hylky, joka on merkitty kaavakarttaan sm-merkinällä, vedenalaisena muinaisjäännöksenä (hylky). Alueelle ei saa kohdistaa merkittäviä toimenpiteitä ennen kuin hylky on museoviranomaisten edellyttämällä tavalla riittävästi tutkittu.

Kaupunginmuseon lausunto:

Koivusaaren rakentaminen suunnitellusti ja suurelta osin täyttöjen päälle on mullistava muutos Helsingin länsireunalle. Kaupungin merellinen silhuetti muuttuu, ja vaikutus on merkittävä myös Espoon puolelle. Puisto- ja veneilyalue muuntuu tiiviisti rakennetuksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Alueella venesatamien toimintaa on mahdollista jatkaa.

Nykyinen Koivusaari on muodostunut alun perin kahdesta saaresta: Koivusaaresta (Björkholmen) ja Leppäsaaresta (Alholmen). Suurin osa saarella nykyisin sijaitsevista rakennuksista liittyy veneilyyn. Aiemmin siellä on ollut myös pienteollisuutta. Alueen eteläpuolta on käytetty kaatopaikkana1950-luvulle asti. Alueen läpi kulkeva leveä Länsiväylä on hallitseva piirre Koivusaarelle. Jorvaksentie Lauttasaaren, Koivusaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välille valmistui 1935. Jorvaksentien paikalle avattiin Ruoholahden ja Espoon Haukilahden välinen moottoritieosuus vuonna1965. Saaren pienvenesatamat ja pursiseurat ovat tehneet alueesta merellisen keskuksen.

Kaupunginmuseon Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (2003) on arvotettu yksi kohde Koivusaaresta, Radiator Oy putkiliikkeen entinen varasto ja verstas. Yksikerroksinen tiilinen rakennus on saaren itärannalla ja se on valmistunut vuonna 1939. Rakennuksella on paikallishistoriallista arvoa, mutta kaavaratkaisu ei mahdollista sen säilymistä.

Nykyisin veneily- ja pienvenesatamakäytössä ja viheralueena toimivan Koivusaaren rakentaminen muuttaa merkittävällä tavalla Helsingin läntisen sisääntulon maisemaa tiiviisti rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Koivusaaren pinta-alaa kasvatetaan täytöillä, jolloin vesialue puolestaan supistuu. On valitettavaa, että lähes kaikilla uusilla meren rantaan sijoittuvilla suunnittelualueilla rakennetaan täyttömaalle ja näin olennaisella tavalla heikennetään Helsingin merellistä ominaisluonnetta. Meren lahdet, salmet ja selät kapenevat ja kutistuvat täyttöjen myötä. Maisema ja rantaviiva muuttuvat lopullisesti.

Museovirasto lausuu vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta.

Lisätiedot

Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö, puhelin: +358 9 503756846

sari.saresto(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 07.04.2020 § 22

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12587 pohjakartan kaupunginosassa 31 Lauttasaari. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12587
Kaupunginosa: 31 Lauttasaari
Kartoituksen työnumero: 15/2019
Pohjakartta valmistunut: 1.4.2020 Uusinta (ensi tilaus 2019)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro(a)hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki(a)hel.fi

Nimistötoimikunta 11.09.2019 § 67

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä viimeksi 13.4.2016 § 39. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Leppäsaarenaukio–Alholmsplatsen

(aukio)

Perustelu: Liitynnäinen, maantäyttöjen myötä Koivusaareen yhdistetyn Leppäsaaren mukaan.

Pursiseurankuja–Segelsällskapsgränden

(katu)

Perustelu:  Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); liitynnäinen, Pursiseurankadun mukaan.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.04.2017 § 191

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Ksv 0845_2

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

        hyväksyä 31.1.2017 päivätyn Koivusaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavaluonnos koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) kortteleita 31150–31162, osaa kortteleista 31163 ja 31164 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja vesialueita. Asemakaavan muutosluonnos koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) korttelin 31067 tonttia 10, katu-, puisto- ja venesatama-alueita sekä vesialuetta (muodostuvat uudet korttelit osa kortteleita 31163 ja 31164 sekä korttelit 31165–31176)

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko

www.hel.fi/ksv

        että jatkosuunnittelussa pyritään liikenneratkaisuissa ja liikenteen ohjauksella estämään läpiajoliikenteen valuminen Lauttasaaren katuverkkoon.

Käsittely

25.04.2017 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Lautakunta päätti käsitellä esityslistan asian Akp/1 asian Ykp/3 jälkeen.

Palautusehdotus:
Osmo Soininvaara: Lautakunta palauttaa asian valmisteltavaksi niin, että liittymälle Länsiväylään varataan katumaisen liittymän kokoinen tila.

Kannattaja: Elina Moisio

Vastaehdotus:
Elina Moisio: Jatkosuunnittelussa pyritään liikenneratkaisuissa ja liikenteen ohjauksella estämään läpiajoliikenteen valuminen Lauttasaaren katuverkkoon.

Kannattaja: Risto Rautava

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lautakunta palauttaa asian valmisteltavaksi niin, että liittymälle Länsiväylään varataan katumaisen liittymän kokoinen tila.

Jaa-äänet: 6
Michael Berner, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki

Ei-äänet: 3
Nuutti Hyttinen, Elina Moisio, Osmo Soininvaara

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Soininvaaran palautusehdotuksen äänin 6 – 3 (tyhjä 0/poissa 0).

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä jäsen Moision tekemän ja puheenjohtaja Rautavan kannattaman vastaehdotuksen.

28.02.2017 Pöydälle

14.02.2017 Pöydälle

31.01.2017 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Marja Piimies

Lisätiedot

Mikko Reinikainen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37206

mikko.reinikainen(a)hel.fi

Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 19.10.2016

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka-alueen rakentaminen Koivusaareen (n. 5 000 asukasta ja n. 3 800–4 500 työpaikkaa) uuden metroaseman ympärille, Vattusaaren keskeiselle yritysalueelle. Kaikista suunnitelluista asunnoista ja työpaikoista on kävelyetäisyys asemalle ja uusi asunto- ja työpaikka-alue asettuu myös Länsiväylän ja nopean pyöräilyreitin varrelle. Suunnittelualue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta ja muutosalueelle on osoitettu Kantakaupunki C2-määräys joka myös mahdollistaa asuntokaavoituksen. Asemakaavan muutos koskee Koivusaaren maa-aluetta, ympäröivää merialuetta, Länsiväylää ja maapenkereitä Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja korttelialueiden välissä Katajaharjun sillalle asti. Asemakaava-alueella on käynnissä Länsimetron rakennustyöt. Koivusaaren aseman Lauttasaaren puoleinen sisäänkäynti valmistuu vuoden 2016 aikana. Koivusaaren maanalaisen aseman toteuttamiselle välttämättömät poistumistieyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennetaan samalla valmiiksi Koivusaaren puoleisen sisäänkäynnin myöhempää toteuttamista varten.

Alueen kouluihin, Myllykallion kouluun sekä ruotsinkieliseen Drumsö lågstadieskolaniin kohdistuu jo lähivuosina kasvupaineita ja nyt käynnistynyt asemakaavavaihe mahdollistaa uudemman tarvekartoituksen tilojen mitoituksen suhteen osana laajempaa kokonaistarkastelua. Kokonaissuunnittelussa on otettava huomioon asumisen, toimitilojen ja liiketilojen riittävät tilanvaraukset ja pystyttävä arvioimaan olemassa olevien kiinteistöjen riittävyys.

Koivusaaren osalta varhaiskasvatus- ja koulutilojen mitoitus perustuu virastojen kanssa käytyihin neuvotteluihin ja saatuihin mitoitusohjeisiin, joiden mukaan noin 5 000 asukasta tuottaa Koivusaaressa tarpeen rakentaa päiväkoti koivusaarelaisille ja ala-asteen tiloja noin sadalle 1–2-luokkalaiselle. Mitoitusta on syytä katsoa koulun osalta uudelleen kaavan edetessä. Suunnitelmassa Koivusaaren korttelitalon laajuus (päiväkoti + ala-aste 1–2 luokat) on 3 300 kem2.

Lisätiedot

Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

mia.kuokkanen(a)hel.fi

Pelastuslaitos Pelastuskomentaja 22.04.2016 § 32

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Päätös

Pelastuslaitos päättää antaa Koivusaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1237-00/16 seuraavan kannanoton:

Pelastuslaitos toteaa, että kaavan jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita alueen sammutusvesijärjestelyihin. Uusien alueiden sammutusvesijärjestelyiden suunnittelu on tehtävä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Kaavoituksessa on myös varauduttava mahdollisten maanpäällisten palovesipostien tarvitsemiin tilavarauksiin, jotka selviävät tarkemmin vasta sammutusvesijärjestelyiden suunnittelussa.

Myös rakennusten pelastusturvallisuuteen ja etenkin asuinrakennusten varatiejärjestelyihin on kiinnitettävä jatkosuunnittelussa huomiota. Kaavaluonnoksessa esitetyt katu- ja reittivaraukset johtavat useammassa asuinkerrostalojen korttelissa siihen, että kaikkien asuntojen varatiet on mahdollista järjestää vain rakennuksen toiselle puolelle. Riippuen tulevien asuntojen koosta ja sijoituksesta, voi olla tarpeen suunnitella varatiejärjestelyitä rakennusten kummallekin sivustalle. Tämä tulisi huomioida kaavassa varaamalla myös pelastustiekäyttöön soveltuvia reittejä riittävästi.

Päätöksen perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslaitoksen kannanottoa Koivusaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1237-00/16.

Suunnittelualue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Espoon ja Helsingin välinen kaupungin raja sijaitsee Koivusaaren ja Hanasaaren välissä. Asemakaavan muutos koskee Koivusaaren maa-aluetta, ympäröivää merialuetta, Länsiväylää ja maapenkereitä Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja korttelialueiden välissä Katajaharjun sillalle asti.

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka-alueen rakentaminen Koivusaareen (n. 5 000 asukasta ja n. 3 800–4 500 työpaikkaa) uuden metroaseman ympärille.

Koivusaaren kaupunginosan laajentuessa huomattavasti nykyisestä, on tärkeää, että tulevien asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuus sekä pelastuslaitoksen toimintaedellytykset alueella on turvattu. Näihin voidaan kaavassa vaikuttaa tekemällä riittävät tilavaraukset sekä sammutusvesi- että pelastus- ja varatiejärjestelyille alueella.

Lisätiedot

Pulmu Waitinen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31237

pulmu.waitinen(a)hel.fi

Rakennusvirasto 18.4.2016

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1237-00/16, 25.4.2016 mennessä.

Alustavassa asemakaavaluonnoksessa Länsiväylä on tiealuetta. Bulevardin kaavoitusta voidaan tutkia kun yleiskaavan ratkaisuista on päätetty. Tien muuttaminen bulevardiksi vaatii sopimusta maankäytön muutoksista valtion kanssa.

Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Rakennusvirastossa Koivusaaren asemakaavoituksen yhteyshenkilöinä toimivat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Olli Haanperä.

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi

Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

olli.haanpera(a)hel.fi

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 15.4.2016

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Koivusaari on kallioista aluetta. Myös maapeitteisten alueiden kalliopinta on pääosin lähellä maanpintaa. Maaperä on enimmäkseen kitkamaata ja vanhaa louhetäyttöä, jonka alla on paikoin savea ja silttiä. Noin puolet nykyisen Koivusaaren maa-alueelle sijoittuvista rakennuksista on perustettavissa maanvaraisesti ja puolet paaluilla. Koivusaaren maa-alueen rakennettavuus on pääosin hyvä. Koivusaaren maanpinta on pääosin tason +3,0 alapuolella, joten nykyiselle maa-alueelle rakentaminen vaatii runsaasti täyttöä.

Koivusaaren maa-alueen laajentaminen merialueelle vaatii merenpohjan ruoppaamista ja täyttöä. Koivusaaren ranta-alueiden vesisyvyys on kohtuullinen, savikerrokset ovat ohuet ja alueella on vain vähän vaikeasti rakennettavia vanhoja täyttöjä. Koivusaaren rantojen ja merialueen rakennettavuus on parempi kuin Helsingin rannikolla keskimäärin. Ruoppauksen ja täyttötyön onnistuessa pääosa uuden täyttöalueen rakennuksista voidaan perustaa maanvaraisesti.

Ennen rakentamista Koivusaari olisi logistisesti järkevä alue Helsingin massojen käsittelyyn. Varastoituja massoja olisi mahdollista käyttää täyttöinä ja esikuormituspenkereinä, mikä pienentäisi perustamiskustannuksia. Koivusaaren täyttötöiden massatarpeen turvaamiseksi ja materiaalikustannusten pienentämiseksi on taloudellisesti järkevää varata etukäteen suurehkoja louhintakohteita.

Lisätiedot

Harri Ruotsala, projektipäällikkö, puhelin: 310 70871

harri.ruotsala(a)hel.fi

Nimistötoimikunta 13.04.2016 § 39

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Nimistötoimikunta jatkoi edellisessä kokouksessa aloittamaansa keskustelua Koivusaaren uudesta nimistöstä. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Alahanka–Läsidan
(katuaukio)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); Kielitoimiston sanakirjassa: alahanka = aluksen suojanpuoleinen laita, suojanpuoli;

Bågaskärinranta–Bågaskärsstranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Bågaskärin mukaan, joka on Inkoon ulkosaaristossa Porkkalanselällä Suomenlahdessa sijaitseva saari, jossa on vuonna 1955 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Estlanderinkuja–Estlandersgränden
(katu)
Perustelu: Muistonimi; liitynnäinen, Estlanderinlaiturin mukaan;

Estlanderinlaituri–Estlanderskajen
(venesatama)
Perustelu: Muistonimi; pikaluistelija, venesuunnittelija, purjehtija, arkkitehti (Axel) Gustaf Estlanderin (1876–1930) mukaan, joka suunnitteli Helsinkiin mm. NJK:n paviljongin Valkosaareen arkkitehti Nils Johan Settergrenin kanssa;

Koivusaaren puistokatu–Björkholmsallén
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Koivusaarenpoukama–Björkholmsbukten
(lahti, poukama)
Perustelu: Liitynnäinen, Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Koivusaarenpuisto–Björkholmsparken
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Koivusaari–Björkholmen
(metroasema)
Perustelu: Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Kotisatama–Hemmahamnen
(venesatama)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta);

Kotisatamanpuisto–Hemmahamnsparken
(puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); liitynnäinen, Kotisataman mukaan;

Märketinkatu–Märketgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Märketin mukaan, joka on pieni majakastaan tunnettu luoto keskellä Ahvenanmeren pohjoisosaa eli Ahvenanraumaa. Luoto on puoliksi Ruotsin puolella, ja Suomen puoleinen osa kuuluu Hammarlandin kuntaan. Luodolla on vuonna 1977 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Märketinkuja–Märketgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Märketinkadun mukaan;

Kylmäpihlajankuja–Kylmäpihlajagränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen (Kylmäpihlajanrannan mukaan);

Kylmäpihlajanranta–Kylmäpihlajastranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Kylmäpihlajan mukaan, joka on Rauman edustalla ulkosaariston reunalla Selkämeressä sijaitseva saari, jossa on vuonna 1990 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Kylmäpihlajansilta–Kylmäpihlajabron
(silta)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen (Kylmäpihlajanrannan mukaan);

Leppäsaarenkanava–Alholmskanalen
(kanava)
Perustelu: Liitynnäinen, maantäyttöjen myötä Koivusaareen yhdistetyn Leppäsaaren mukaan;

Leppäsaarenpuisto–Alholmsparken
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, maantäyttöjen myötä Koivusaareen yhdistetyn Leppäsaaren mukaan;

Merisäänaukio–Sjövädersplatsen
(aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää);

Merisäänkatu–Sjövädersgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;
                    
Merisäänkuja–Sjövädersgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;

Merisäänpolku–Sjövädersstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;

Merisäänsilta–Sjövädersbron
(silta)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;

Merkkikallio–Signalberget
(aukio)
Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta);

Orrengrundinranta–Orrengrundsstranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Orrengrundin mukaan, joka on Pernajan saaristossa Loviisan edustalla Suomenlahdessa sijaitseva saari, jossa on vuonna 1974 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Porstanaukio–Borstanplatsen
(aukio)
Perustelu: Liitynnäinen, läheisen Porsta-nimisen saaren mukaan;

Porstankaari–Borstanbågen
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Porstanaukion mukaan;

Pursiseurankatu–Segelsällskapsgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta);

Satamakapteeninkuja–Hamnkaptensgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); liitynnäinen, Satamakapteeninlaiturin mukaan;

Satamakapteeninlaituri–Hamnkaptenskajen
(venesatama)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); Kielitoimiston sanakirjassa: satamakapteeni = suurissa satamissa järjestystä ja liikennettä valvova virkamies, satamapäällikkö;

Singoallankuja–Singoallagränden
(katu)
Perustelu: Liittyy viereiseen Estlanderinlaituriin ja Estlanderinkujaan. Singoalla oli Gustaf Estlanderin suunnittelema, vuonna 1920 valmistunut yli 22-metrinen saaristoristeilijä, jota pidettiin Itämeren nopeimpana purjeveneenä ennen tuhotumistaan vuonna 1922. Singoalla lienee nimetty Viktor Rydbergin (1828–1895) vuonna 1857 julkaiseman samannimisen, 1340–1350-luvuille sijoittuvan romaanin mukaan, jossa päähenkilö, ritari Erland Månesköld rakastuu Singoalla-nimiseen romanityttöön;

Ulkokallanranta–Ulkokallastranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Ulkokallan mukaan, joka on Perämeressä Kalajoen edustalla sijaitseva luoto, jossa on vuonna 1977 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Vaskilahdenkatu–Kopparviksgatan
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan;

Vaskilahdenranta–Kopparviksstranden
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan;

Vaskilahdensalmi–Kopparvikssundet
(salmi)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan; käytössä oleva nimi;

Vaskilahdensilta–Kopparviksbron
(silta)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan;

Vaskilahti–Kopparviken
(lahti)
Perustelu: Käytössä oleva nimi;

ja

Ylähanka–Lovartssidan
(katuaukio)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); Kielitoimiston sanakirjassa: ylähanka = aluksen tuulenpuoleinen laita, tuulenpuoli, luuvartti.

Nimistötoimikunta on esittänyt osaa nimistä jo luonnosvaiheessa 9.3.2011.

Nimistötoimikunta merkitsee lisäksi tiedoksi, että 15.3.2016 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä kun ensimmäinen säätiedotus merenkulkijoille eli merisää lähetettiin radiossa:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klassikko

16.03.2016 Pöydälle

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 12.4.2016

HEL 2016-000235 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 22.3.2016

Kaupunginmuseo tarkastelee asemakaavahanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka- alueen rakentaminen Koivusaareen (n. 5000 asukasta) uuden metroaseman ympärille. Koivusaaren asema seudun kaupunkirakenteessa muuttuu nykytilanteeseen nähden Länsimetron rakentamisen myötä.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Koivusaaren osayleiskaavan 14.1.2015, mutta kaava ei ole lainvoimainen muutoksenhakuprosessin ollessa kesken.

Asemakaavan luonnoksessa Koivusaaressa suurin osa kortteleista on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuinkerrostalojen korttelialuilla rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-8 kerroksen välillä. Koivusaaren tärkeimmät virkistyspalvelut liittyvät veneilyyn. Satamien suunnittelu on tärkeä osa Koivusaaren suunnittelua.

Nykyinen Koivusaari on muodostunut alun perin kahdesta saaresta: Koivusaaresta (Björkholmen) ja Leppäsaaresta (Alholmen). Suurin osa saarella nykyisin sijaitsevista rakennuksista liittyy veneilyyn. Aiemmin siellä on ollut myös pienteollisuutta. Alueen eteläpuolta on käytetty kaatopaikkana1950-luvulle asti. Jorvaksentie Lauttasaaren, Koivusaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välille valmistui 1935. Ruoholahden ja Espoon Haukilahden välinen moottoritieosuus avattiin 1965. Alueen läpi kulkeva leveä Länsiväylä on hallitseva piirre Koivusaarelle. Saaren pienvenesatamat ja pursiseurat ovat tehneet alueesta merellisen keskuksen.

Koivusaaren pohjoinen rantaviiva on osittain luonnontilainen ja paikoin tukimuurein rakennettu ja se sisältää kiinteitä laiturirakenteita. Koivusaaren eteläpuoli on veneseurojen käyttämää aluetta.  Eteläisin kärki on säilynyt vapaana ja siellä on suojeltu merenrantaniitty.

Kaupunginmuseon Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (2003) on arvotettu yksi kohde Koivusaaresta, entinen Radiator Oy putkiliikkeen varasto ja verstas. Yksikerroksinen tiilinen rakennus on saaren itärannalla ja se on valmistunut vuonna 1939.  Kaupunginmuseo on arvottanut sen paikallishistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Rakennuksella ei kuitenkaan ole säilymisedellytyksiä, mitä kaupunginmuseo pitää valitettavana.

Nykyisin lähinnä veneily- ja pienvenesatamakäytössä ja viheralueena toimivan Koivusaaren rakentaminen muuttaa merkittävällä tavalla Helsingin läntisen sisääntulon maisemaa tiiviisti rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Koivusaaren pinta-alaa kasvatetaan täytöillä, jolloin vesialue puolestaan supistuu. Tämä omalta osaltaan muuttaa merellistä maisemaa rakennetuksi ympäristöksi.

Museovirasto lausuu vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta.

Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta huomautettavaa.

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846

sari.saresto(a)hel.fi