Helsingin kaupunki	Esityslista	6/2021	1 (13)
Kaupunginvaltuusto
		Asia/18
	31.3.2021

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 22.03.2021 § 201

HEL 2018-008324 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä) korttelin 38171 tonttia 23, osaa korttelin 38173 tonttia 6 sekä puisto-, lentokenttä-, suojaviher- ja katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 38263–38268) 17.3.2020 päivätyn ja 26.1.2021 muutetun piirustuksen nro 12623 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Parhaillaan on käynnissä luonnonsuojelulain muutoksen valmistelu, jonka yhteydessä tarkastellaan ekologista kompensaatiota ja sen toteuttamista. Lisäksi Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa esitetään ekologisen kompensaation mallin kehittämistä Helsingissä. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muuttamisen kaupunginhallituksen esittämällä tavalla, kaupunginhallitus edellyttää täytäntöönpanon yhteydessä, että kompensaatiomallia pilotoidaan Malmin lentokenttäalueella.

Käsittely

22.03.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Palautusehdotus:

Mika Raatikainen: Kaupunginhallitus päättää palauttaa asemakaavan valmisteltavaksi uudelleen. Malmin lentokenttäalueella esiintyy lukuisia uhanalaisia ja muualla Helsingissä harvinaisia eliölajeja. Pyrkimykset rakentaa alueelle haittaavat merkittävästi näiden lajien alueella säilymisen edellytyksiä. Erityisesti lepakoiden osalta selvitykset ovat olleet puutteellisia ja viimeisimmät liito-oravaselvitykset ovat havainneet merkkejä liito-oravista aikaisempaa laajemmilla alueilla. Liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen sekä heikentäminen on kiellettyä. Oikeuskäytännön mukaisesti myös lajin kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella. MRL 54.2 § mukaan "Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” Koska kaavan selvityksissä ajantasaisia tietoja ei ole otettu huomioon, tulee huomioida myös MRL 9 §.

KAER Oy:n Malmin lentokenttäalueella tekemien uusien liito-oravaselvitysten perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että Lentoasemankortteleiden alueella sijaitsee liito-oravien levähdys- ja pesäpaikkoja. Kaavan eteneminen vaatii näin ollen sitä, että kaupunki saa ELY-keskukselta poikkeusluvan. Koska poikkeuslupaa ei ole, on perusteltu syy epäillä, että kaava on lainvastainen.

Alueen kaavoitus on valmisteltava uudestaan siten, että kaava-alueen monimuotoisen biotoopin luontoarvot selvitetään ja säilytetään vähintään nykyisellä tasollaan. Liito-oravan elinympäristön heikentyminen alueella on estettävä. Rakentamisen vaikutukset lähialueille, joiden luontoarvojen säilymiseen kaava-alueen rakentaminen vaikuttaisi, on tutkittava huolellisesti ja pidättäydyttävä sellaisesta toiminnasta, joka vahingoittaisi esimerkiksi lähialueiden vesistöjä, kuten Longinojaa, valumavesien muodossa.

Helsingin kaupunki on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja haluaa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Jotta kaupunki on turvallinen ja ilmastonkestävä myös muuttuvissa olosuhteissa, Helsinki myös sopeutuu ilmastonmuutokseen. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035. Tällöin Helsingin alueella tapahtuva toiminta ei enää aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat päästöt.

Malmin lentoasema-alueella tapahtuva esirakentaminen on Helsingin alueella tapahtuvaa toimintaa ja siitä aiheutuvat päästöt tulee huomioida hiilineutraaliuden ja yleisemminkin ilmastotavoitteiden toteutumisen tarkastelussa, vaikka rakentamisessa ja esirakentamisessa käytetyt raaka-aineet, kuten betoni, tuotettaisiinkin kaupungin rajojen ulkopuolella. Muunlainen tarkastelu olisi älyllisesti epärehellistä ja mahdollistaa osaoptimoinnin, jossa kaupungin päättäjät voivat viherpestä toimintaansa siirtämällä kaupungin toiminnasta tosiasiallisesti aiheutuvat päästöt näennäisesti kaupungin rajojen ulkopuolelle. Kaavan uudelleenvalmistelun osana tulee laatia kaavan ilmastovaikutusten kokonaisvaltainen arviointi, jossa huomioidaan kaikki kaava-alueen rakentamisesta ja esirakentamisesta aiheutuvat päästöt, vaikka nämä päästöt tapahtuisivat materiaalien valmistuksen osalta kaupungin rajojen ulkopuolella.

Kannattaja: Marcus Rantala

Asian käsittelyn keskeyttämisestä äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.

Äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Mika Raatikaisen palautusehdotuksen mukaisesti

Jaa-äänet: 13
Jasmin Hamid, Veronika Honkasalo, Arja Karhuvaara, Mai Kivelä, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Ozan Yanar

Ei-äänet: 2
Mika Raatikainen, Marcus Rantala

Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 13 - 2.

Vastaehdotus:
Mai Kivelä: Lisätään esittelijän perusteluiden 33 kappaleeksi seuraavaa:

Kannattaja: Jan Vapaavuori

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Mai Kivelän vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Mika Raatikainen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Mika Raatikainen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:

Malmin lentokenttäalueella esiintyy lukuisia uhanalaisia ja muualla Helsingissä harvinaisia eliölajeja. Pyrkimykset rakentaa alueelle haittaavat merkittävästi näiden lajien alueella säilymisen edellytyksiä. Erityisesti lepakoiden osalta selvitykset ovat olleet puutteellisia ja viimeisimmät liito-oravaselvitykset ovat havainneet merkkejä liito-oravista aikaisempaa laajemmilla alueilla. Liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen sekä heikentäminen on kiellettyä. Oikeuskäytännön mukaisesti myös lajin kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella. Alueen kaavoitus on valmisteltu puutteellisesti ja tarkoitushakuisesti siten, että sekä kaava-alueen että sen luontoarvojen turvaaminen ja säilyttäminen on unohdettu. Poikkeuslupaa ELY-keskukselta liito-oravan levähdys- ja pesimäalueen heikentämiseen ei ole haettu, joten on perusteltu syy epäillä, että kaava on lainvastainen. Esitetyllä rakentamisella voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia myös kaava-aluetta ympäröiville alueille esimerkiksi valumavesien muodossa eikä näitä vaikutuksia ole valmistelussa asianmukaisesti huomioitu.

Malmin lentoasema-alueella tapahtuva esirakentaminen on Helsingin alueella tapahtuvaa toimintaa ja siitä aiheutuvat päästöt tulee huomioida hiilineutraaliuden ja yleisemminkin ilmastotavoitteiden toteutumisen tarkastelussa, vaikka rakentamisessa ja esirakentamisessa käytetyt raaka-aineet, kuten betoni, tuotettaisiinkin kaupungin rajojen ulkopuolella. Muunlainen tarkastelu olisi älyllisesti epärehellistä ja mahdollistaa osaoptimoinnin, jossa kaupungin päättäjät voivat viherpestä toimintaansa siirtämällä kaupungin toiminnasta tosiasiallisesti aiheutuvat päästöt näennäisesti kaupungin rajojen ulkopuolelle. Kun kokonaisvaltaista ilmastovaikutusten arviointia Malmin lentoasema-alueen rakentamisesta ei ole laadittu, voidaan arvioida, että kaava on myös kaupungin omien ilmastotavoitteiden ja kaupunkistrategian vastainen.

15.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 26.01.2021 § 27

HEL 2018-008324 T 10 03 03

Hankenumero 4844_10, 4844_13

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

 17.3.2020 päivätyn ja 26.1.2021 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12623 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä) korttelin 38171 tonttia 23, osaa korttelin 38173 tonttia 6 sekä puisto-, lentokenttä-, suojaviher- ja katualuetta (muodostuvat uudet korttelit 38263–38268).

Lisäksi lautakunta päätti

 ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

 antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

 ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Käsittely

26.01.2021 Ehdotuksen mukaan

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Salla Hoppu, tiimipäällikkö Kaisa Jama ja ympäristötarkastaja Tuomas Lahti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Palautusehdotus:
Atte Kaleva: Lentoasemankortteleiden (Malmin lentokentän alue) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12623) palautetaan valmisteluun siten, että uudessa valmistelussa huomioidaan liito-oravan kohdalta tarkentuneiden luontoselvitysten tulokset tarvittavine lupamenettelyineen.

Kannattaja: Nuutti Hyttinen

Asian käsittelyn palauttamisesta äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Lentoasemankortteleiden (Malmin lentokentän alue) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12623) palautetaan valmisteluun siten, että uudessa valmistelussa huomioidaan liito-oravan kohdalta tarkentuneiden luontoselvitysten tulokset tarvittavine lupamenettelyineen.

Jaa-äänet: 10
Mia Haglund, Eveliina Heinäluoma, Noora Laak, Jape Lovén, Amanda Pasanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Mikko Särelä, Satu Susanna Vartiainen

Ei-äänet: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva

Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 10-3.

Atte Kaleva jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Atte Kaleva: Liito-orava on direktiivilaji, joka pitää ottaa kaavoituksessa huomioon luonnonsuojelulain 49 §:n lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon lisäksi asemakaavan sisältövaatimusten kautta, luontoarvojen kuvaajana. MRL 54.2 § todetaan: "Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” Ja koska kaavan selvityksissä ajantasaisia tietoja ei ole otettu huomioon, tulee käyttöön myös MRL 9 §.

Kannattajat: Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen

19.01.2021 Pöydälle

31.03.2020 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

17.03.2020 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Salla Hoppu, arkkitehti, puhelin: 310 37240

salla.hoppu(a)hel.fi

Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 310 22980

kaisa.jama(a)hel.fi

Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132

kari.tenkanen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, tiimipäällikkö (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37217

sakari.mentu(a)hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 6.5.2020

HEL 2018-008324 T 10 03 03

Helsingin kaupungin asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Malmin kaupunginosassa (KO 38) sijaitsevan Malmin lentokentän alueen asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa asemakaavoitukselle seuraavan lausunnon.

Kaavaratkaisu koskee aluetta Malmin lentokentän alueen eteläosassa, suojeltujen lentokenttärakennusten ympärillä ja Tattariharjuntien varrella. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa noin 2200 asukkaan uusi asuinalue lähipalveluineen ja puistoineen Malmin lentokentän etelälaidalle. Asuntorakentaminen on pääosin 4-8 kerroksista, mutta alueelle on suunniteltu sekä korkeampaa (korkeimmillaan 15-kerroksista) että pienimittakaavallisempaa rakentamista. Suunnittelualueen sisälle jää 2019 voimaan tullut lentokenttäalueen kortteleiden 38340 ja 38341 asemakaava, jolla sijaitsevat rakennukset eli lentoterminaali, hangaari ja autotallirakennus on suojeltu.

Kaavasuunnittelun lähtökohtana kaavaselostuksessa mainitaan RKY-alueen ominaispiirteiden säilyttäminen. Terminaalirakennuksen lisäksi kenttäkokonaisuuteen kuuluvat lentokonehalli ja kiitoradat. Kiitoteiden linjat säilytetään osana kaupunkirakennetta ja näkyvinä elementteinä Lentoasemanpuistossa. Myös avoin maisematila säilytetään puistossa matalan kasvillisuuden avulla. Nykyinen tielinja ja näkymä Malmin lentoaseman kadulta terminaalille säilytetään. Terminaali ja hangaari sijoittuvat Lentoasemanpuiston eteläreunaan ja ne rajaavat puistoaluetta kauas näkyvänä rakennusrintamana yhdessä rakennettavan koulun kanssa.

Suunnittelualue on pinta-alaltaan 25,5 ha, ja rakennusoikeutta on 130 683 k-m2. Puolet alueesta on puistoa ja toinen puoli kaupunkimaista rakennetta. Asuinkortteleiden kaavallinen ratkaisu perustuu suurkortteleihin, joissa rakentamisen mittakaava vaihtelee. Lentoasemanpuiston läheisyydessä rakentaminen madaltuu ja sovitetaan suojeltujen lentokenttärakennusten mittakaavaan. Lentoasemanpuisto on keskeinen osa koko lentokenttäalueelle kaavaillusta puistoverkostosta ja sillä on merkittävä rooli koko alueen identiteetin muodostumisessa.

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa lentoaseman alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi sekä RKY-alueeksi, jolla on sovitettava yhteen osoitettu maankäyttö ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Helsingin 2018 voimaan tulleessa yleiskaavassa aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön, jolla pääasiallisena tehokkuutena on 1,0 – 2,0.

Kaupunginmuseon lausunto:

Kaupunginmuseo on todennut aiemmissa lausunnoissaan alueen arvot RKY 2009 kohdealueena ja sen erityiset arvot ilmailuhistoriallisena kohteena, joiden tulee olla alueen suunnittelun lähtökohtana. Lisäksi Malmin lentoasema on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Lentoasema valmistui toimintakuntoon joulukuussa 1936, avajaisia vietettiin 1938. Kentällä on merkittävä historia siviili-, sotilaskenttänä ja heti sodan jälkeen valvontakomission käyttöön ottamana kenttänä. Malmin merkitys kansainvälisenä lentoasemana väheni, kun yhä suurempien lentokoneiden edellyttämät kiitoradat valmistuivat Vantaalle Seutulaan olympiavuonna 1952. Näihin päiviin asti jatkunut toiminta on koostunut lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista.

Kaupunginmuseo on pitänyt tärkeänä, että asemakaavoituksella mahdollistetaan kenttäalueen ja kiitoteiden säilyminen muistumina kentästä ja sen käytöstä. Aiemmassa lausunnossaan kaupunginmuseo esitti myös, että asemakaava-alueella sijaitsevien 1940-luvulta peräisin olevien asuinparakkien säilymistä tulee tutkia. Puistoalueella on pyritty ottamaan huomioon alueen ominaispiirteitä ja historiaa suojelumääräyksin. Asemakaavaehdotuksessa Lentoasemanpuisto on merkitty VP-1: Puisto. Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi puistoalueella säilyvien kiitoteiden osat on merkitty s:llä: Säilytettävä alueen osa, jolla sijaitsee kiitorata. Alueen pintamateriaalin tulee erottua puistoalueella. Sen sijaan lentokentän toimintaan liittyneiden 1940-luvun asuinparakkeja ei ole kaavaratkaisussa huomioitu.

Arkeologinen kulttuuriperintö:

Malmin lentokentän eteläpuolella asemakaavan muutosalueella sijaitsee useita muinaismuistolain suojaamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia Viaporin linnoituksen maarintaman linnoitteita ja vanha tielinjaus. Tukikohdat IX:1-3 sijaitsevat asuntorakentamiseen ja niiden piha-alueiksi osoitetuilla kohdilla kuten myös Vanhan Porvoontien tierauniona oleva osuus. Tien käytössä oleva osuus muutosalueella muuttuu Vanhan Viipurin maantie –nimiseksi kevyen liikenteen väyläksi.

Helsingin kaupungin asemakaavoituspalvelun kustantamana alueen muinaismuistojen dokumentointi suoritettiin syyskuussa 2019 Museoviraston toimesta. Linnoitteiden maanpäälliset osat ja joitakin esiin otetuista maanalaisista linnoitteista dokumentoitiin. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella asemakaavoituspalvelun, Museoviraston ja Helsingin kaupungin-museon kesken päädyttiin asemakaavan muutosehdotuksen mukaiseen ratkaisuun. Maanpinnalla näkyvät rakenteet säilytetään ja rakennustöiden yhteydessä esiin tulevat mahdolliset maanalaiset linnoitteet tutkitaan ja ne voidaan poistaa dokumentoinnin jälkeen.

Malmin lentoaseman kadun aseman 3 länsipuoliset osat VP-alueella on merkitty sm-merkinnällä, jolla kielletään alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain nojalla. Kadun itäpuolella sijaitseva suojahuone asuinkorttelin 38341 pihalla on saanut sm-merkinnän. Kaavamääräyksen mukaan alueille on laadittava kunnostus- ja hoitosuunnitelma ja niistä koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa.

Näitä kahta kohdetta ympäröi smd –alue, joka on rajattu Museoviraston muinaisjäännösrekisterin aseman 3 aluerajauksen mukaisesti. Alueella sijaitsee todennäköisesti peitettyjä linnoitteita, mutta myös tuhoutuneita. Näillä alueilla kaavamääräysten mukaan tulee tarvittaessa ottaa esiin ja dokumentoida rakennustöiden yhteydessä rakennuttajan kustannuksella mahdolliset esiin tulevat linnoitteet, jotka voidaan poistaa dokumentoinnin jälkeen.

Kastrupinkadun länsipuolella sijaitsee aseman 2 säilytettävä osa korttelissa 38264. Sitä ympäröi myös smd-alue. Aluerajaukset on tehty samoin periaattein kuin aseman 1 kohdalla. Niitä koskee myös samat määräykset kuin asemaa 3. Maahan kaivetut peittyneet tai peitetyt linnoitteet sijaitsevat asuntokortteleiden ja niiden pihojen ja kadun alueella.

Aseman 1 vähäiset jäännökset sijaitsevat Tattariharjuntie itäpuolella KTY-1 -alueella ja se on merkitty smd -alueena. Vanhan Porvoontien linjaus tutkittiin syyskuussa 2019 ja sen suojelu on poistettu ilman jatkotutkimusvaatimusta.

Asemakaavamuutosalueen muinaismuistoja koskevat rajat ja määräykset ovat käytyjen neuvottelujen mukaiset eikä kaupunginmuseolla ole niistä huomautettavaa.

Lopuksi:

Helsingin yleiskaavassa alue on osoitettu asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Yleiskaavaa ohjaavassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa lentoaseman alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi sekä RKY-alueeksi, jolla on sovitettava yhteen osoitettu maankäyttö ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Arvokkaan rakennusperinnön suojelun lisäksi kenttäalueen säilyttäminen mahdollisimman laajana ja avoimena, arkeologisen kulttuuriperinnön huomioon ottaminen sekä uuden rakentamisen sovittaminen kulttuuriympäristön arvoihin on kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta keskeistä. Käsillä olevassa asemakaavaehdotuksessa otetaan huomioon kulttuuriympäristön osien, rakenteiden ja arkeologisen perinnön säilymisen tavoitetta, mutta koska alueen käyttö tulee täydellisesti muuttumaan, sen keskeiset alkuperäiseen ja vuosikymmeniä jatkuneeseen toimintaan liittyvät kulttuurihistorialliset ominaispiirteet jäävät fragmentaarisiksi, eikä kokonaisuus enää hahmotu lentoasemaympäristönä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 21.9.2018

Lisätiedot

Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö, puhelin: +358 9 503756846

sari.saresto(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 04.02.2020 § 7

HEL 2018-008324 T 10 03 03

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12623 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12623
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 22/2019
Pohjakartta valmistunut: 14.6.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro(a)hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki(a)hel.fi

Nimistötoimikunta 14.08.2019 § 57

HEL 2018-008324 T 10 03 03

Arkkitehti Salla Hoppu esitteli.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Brommankatu–Brommagatan

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (Malmin lentoaseman lentoreitit). Bromma on lentoasema Tukholmassa, Ruotsissa. Malmilta lennettiin sinne säännöllisesti kaupallisia lentoja vuodesta 1936 alkaen.

Hyppytorninpuisto–Hopptornsparken

(puisto): Paikalla sijaitsevan hyppytornin tai harjoitustornin mukaan, joka on otettu käyttöön vuonna 1994.

Kastrupinkatu–Kastrupgatan

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (Malmin lentoaseman lentoreitit). Kastrup on lentoasema Kööpenhaminassa, Tanskassa. Malmilta lennettiin sinne säännöllisesti kaupallisia lentoja vuodesta 1948 alkaen.

Lentoreitinpuisto–Flygruttsparken

(puisto)

Perustelu: Ryhmänimi (Malmin lentoaseman lentoreitit).

Malmin lentoaseman katu–Malms flygplats gata

(katu)

Perustelu: Liitynnäinen, Malmin lentoaseman mukaan.

Pulkovonkuja–Pulkovogränden

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (Malmin lentoaseman lentoreitit). Pulkovo (aik. Šosseinaja) on lentoasema Pietarissa Venäjällä. Malmilta lennettiin sinne säännöllisesti kaupallisia lentoja vuodesta 1948 alkaen.

Spilvenkuja–Spilvegränden

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (Malmin lentoaseman lentoreitit). Spilve on lentoasema Riiassa, Latviassa. Malmilta lennettiin sinne säännöllisesti kaupallisia lentoja vuodesta 1937 alkaen.

Tempelhofinkatu–Tempelhofsgatan

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (Malmin lentoaseman lentoreitit). Tempelhof on lentoasema Berliinissä, Saksassa. Malmilta lennettiin sinne säännöllisesti kaupallisia lentoja vuodesta 1937 alkaen.

Lentoreittien historiaa selvitettäessä käytettyjä lähteitä:

http://www.timetableimages.com/ttimages/complete/complete.htm

Wikipedia (suom., ruots., engl.)

John Wegg 1983: Finnair–The Art of Flying since 1923. Finnair.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi