Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 22.03.2021 § 200

HEL 2018-008267 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä) puistoaluetta, puistoa, lentokenttäaluetta, erityisaluetta lumenvastaanottopaikkaa varten ja katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen 4.6.2019 päivätyn ja 3.12.2019 muutetun piirustuksen nro 12577 mukaisena (muodostuvat uudet korttelit 38233, 38234, 38236-38238, 38241, 38255, 38257 ja 38258) ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Käsittely

22.03.2021 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Palautusehdotus:
Marcus Rantala: Kaupunginhallitus palauttaa kaavan, ja arvioi kaava-aluetta uudelleen Malmin lentokentän juridisten prosessien päätyttyä.

Kannattaja: Mika Raatikainen

Asian käsittelyn keskeyttämisestä äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.

Äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Marcus Rantalan palautusehdotuksen mukaisesti

Jaa-äänet: 13
Jasmin Hamid, Veronika Honkasalo, Arja Karhuvaara, Mai Kivelä, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Ozan Yanar

Ei-äänet: 2
Mika Raatikainen, Marcus Rantala

Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 13 - 2.

Mika Raatikainen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Mika Raatikainen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:

Malmin lentokenttäalueella esiintyy lukuisia uhanalaisia ja muualla Helsingissä harvinaisia eliölajeja. Pyrkimykset rakentaa alueelle haittaavat merkittävästi näiden lajien alueella säilymisen edellytyksiä. Erityisesti lepakoiden osalta selvitykset ovat olleet puutteellisia ja viimeisimmät liito-oravaselvitykset ovat havainneet merkkejä liito-oravista aikaisempaa laajemmilla alueilla. Liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen sekä heikentäminen on kiellettyä. Oikeuskäytännön mukaisesti myös lajin kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella.

Alueen kaavoitus on valmisteltu puutteellisesti ja tarkoitushakuisesti siten, että sekä kaava-alueen että sen luontoarvojen turvaaminen ja säilyttäminen on unohdettu. Poikkeuslupaa ELY-keskukselta liito-oravan levähdys- ja pesimäalueen heikentämiseen ei ole haettu, joten on perusteltu syy epäillä, että kaava on lainvastainen. Esitetyllä rakentamisella voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia myös kaava-aluetta ympäröiville alueille esimerkiksi valumavesien muodossa eikä näitä vaikutuksia ole valmistelussa asianmukaisesti huomioitu.

15.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 10.12.2019 § 639

HEL 2018-008267 T 10 03 03

Hankenumero 4844_6, 4844_7

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle 

        4.6.2019 päivätyn ja 10.12.2019 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12577 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä) puistoaluetta, puistoa, lentokenttäaluetta, erityisaluetta lumenvastaanottopaikkaa varten ja katualuetta (muodostuvat uudet korttelit 38233, 38234, 38236-38238, 38241, 38255, 38257 ja 38258).

Lisäksi lautakunta päätti

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
 

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

        ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen lautakunta korostaa Malmin lentokentän alueen monimuotoisen biotoopin luontoarvojen selvittämistä ja säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan.

Käsittely

10.12.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Kaisa Jama. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Atte Kaleva: Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen lautakunta korostaa Malmin lentokentän alueen monimuotoisen biotoopin luontoarvojen selvittämistä ja säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan.

Kannattaja: Nuutti Hyttinen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Atte Kalevan vastaehdotuksen.

03.12.2019 Pöydälle

26.11.2019 Pöydälle

11.06.2019 Ehdotuksen mukaan

04.06.2019 Pöydälle

11.12.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

04.12.2018 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: 310 64795

valtteri.heinonen(a)hel.fi

Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 310 22980

kaisa.jama(a)hel.fi

Tuomo Näränen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 20462

tuomo.naranen(a)hel.fi

Riikka Österlund, liikenneinsinööri (liikenne), puhelin: 310 37312

riikka.osterlund(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37217

sakari.mentu(a)hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 31.7.2019

HEL 2018-008267 T 10 03 03

Helsingin kaupunginmuseon lausunto Malmin kaupunginosassa (KO 38) sijaitsevan Nallenrinne (Malmin lentokentän alue) asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12577)

Helsingin kaupungin asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Malmin kaupunginosassa (KO 38) sijaitsevan Nallenrinne (Malmin lentokentän alue) asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12577). Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa asemakaavoitukselle seuraavan lausunnon.

Asemakaavan muutosehdotus koskee aluetta Malmin lentokentän alueen eteläosassa. Alue rajautuu lännessä Nallenmäen ja Sunnuntaipalstojen nykyisiin pientalotontteihin sekä Tullivuorentiehen ja etelässä Tattariharjun teollisuusalueeseen. Idässä suunnittelualueen rajan muodostaa tuleva Ilmasillantie. Pohjoinen osa kuuluu Malmin lentokenttäalueeseen ja etelässä sijaitsee joitakin heikkokuntoisia rakennuksia, lumenvastaanottopaikka ja Tattarinharjuntie. Pinta-alaltaan 19,6 ha Nallenrinne on ensimmäinen osa-alue Malmin lentokentän rakentamisessa. Osittain Malmin lentoaseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009) kuuluva alue on nykyisin pääosin rakentamatonta, lentokentän kiitotien jatkeen kasvillisuudelta matalaksi raivattua turvasektoria sekä ulkoilualuetta. Alueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan linnoitteita.

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa lentoaseman alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi sekä RKY-alueeksi, jolla on sovitettava yhteen osoitettu maankäyttö ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Helsingin 2018 voimaan tulleessa yleiskaavassa Nallenrinteen alue on suurelta osin asuntovaltaisena kehitettävää korttelialuetta pääasiallisena tehokkuutena 1,0 – 2,0. Alueella on voimassa asemakaavoja vuosilta 1964 – 1999, joissa alue on merkitty mm. lentokenttä- ja vaara-alueeksi, puisto- ja katualueeksi sekä lumenvastaanoton erityisalueeksi. Kaavaratkaisun vaikutuksena todetaan, ettei lentotoiminta ole enää mahdollista kaavan toteuttamisen jälkeen. Maisema muuttuu kaupunkimaiseksi huolimatta joistakin avoimena säilyvistä tiloista.

Kaavaratkaisu perustuu suljettuihin suurkortteleihin, joiden sisäpihat jakautuvat pienimuotoisiksi pihatiloiksi. Alueen pohjoislaidalle osoitettu puisto liittyy koko lentokenttäalueelle kaavailtuun puistoverkostoon. Asumiseen tulisi 131 500 k-m², toimitiloille ja palveluille 9730 k-m². Aluetehokkuus on e= 0,72 ja asuinkerrostalojen keskimääräinen korttelitehokkuus on e=1,91. Kaupunkirakenne on suunniteltu tiiviiksi ja mittakaavaltaan vaihtelevaksi, pääosin 4-8 kerroksisin rakennuksin. Paikoin rakennukset nousevat 12-kerroksiksi ja kiitotien linjaa jatkavan akselin päättävässä Nallenrinteenaukion maamerkkirakennuksessa olisi 16 kerrosta. Rakentamista ja kaupunkikuvaa ohjataan yleismääräyksillä mm. julkisivujen rakennustavan, materiaalin ja pintakäsittelyjen osalta.

Kaupunginmuseon lausunto:

Kaupunginmuseo pitää kaavaehdotuksen mahdollistamaa mittavaa rakentamista ongelmallisena suhteessa alueen kulttuuriympäristöstatukseen valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Lentokenttäalueen osan muuttaminen kaupunkirakenteeltaan tiiviiksi uudeksi asuinalueeksi tuottaa ympäristön, joka ei vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimusta alueen historiaan ja ominaispiirteisiin sovitettavasta kehittämisestä. Kaupunginmuseo korostaa, että alueen suunnittelun lähtökohtana tulisi olla alueen keskeiset ominaispiirteet ilmailuhistoriallisena kohteena. Esillä oleva asemakaavaratkaisu ei tue tätä tavoitetta, mitä kaupunginmuseo pitää erittäin valitettavana. 

Kaavamääräyksissä on tuotava esiin alueen kuuluminen RKY 2009:ään. Nallenrinteen säilytettävä asuinrakennus ja siihen liittyvän puutarhamaisen pihan säilyminen on varmistettava suojelumääräyksin.

Arkeologinen kulttuuriperintö:

Malmin lentokentän eteläpuolella ja Nallenrinteen kaava-alueella sijaitsee useita ensimmäisen maailmansodan aikaisia Viaporin linnoituksen maarintaman linnoitteita, jotka ovat muinaismuistolain suojaamia. Nallenrinteen kaava-alueella sijaitsevat linnoitteet eivät kuulu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön luettelon Pääkaupunkiseudun 1. maailmansodan linnoitteet -alueisiin kuten asemakaavaselostuksessa mainitaan. Ne sijaitsevat vain Malmin lentoaseman RKY-alueella, jonka rajaus suurin piirtein puolittaa kaava-alueen.

Alueella sijaitsevista ensimmäisen maailmansodan linnoitteista osa säilyy lähivirkistys- ja puistoalueella ja ne on varustettu sm-merkinnällä asianmukaisin määräyksin. Tukikohta IX:6 sijaitsee alueen lounaisnurkassa ja tukikohta IX:12:n kaava-alueen puolelle tuleva pieni osa Tattarinharjuntien eteläpuolella. Niiden huomioiminen lähivirkistysalueiden (VL) kunnostuksen suunnitellussa mainitaan selostuksessa.

Tukikohdat IX:4 ja IX:5 kaava-alueen pohjoisosassa jäävät kaavaratkaisussa pääosin asuinrakentamisen alle, mutta osin myös katualueelle ja puistoalueelle (VP). Ne on merkitty smd-merkinnällä. Sitä koskevassa määräyksessä todetaan, että ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa linnoituslaitteiden arkeologinen tutkiminen ja lähiympäristön kartoittaminen. Muuttuvan maankäytön tiellä olevista kohteista on käyty Museoviraston kanssa muinaismuistolain 13 § edellyttämä neuvottelu 28.5.2019. Neuvottelumuistion luonnoksessa todetaan Nallenrinteen osalta, että tutkimukset tukikohdissa IX:4 ja 5 (24.-28.9.2018) olivat pääosin riittävät. Museoviraston ja kaupunginmuseon edustajat katsoivat niihin kajoamisen olevan mahdollista paitsi, että tukikohta IX:4:n tutkimattomalla itäosalla pitää tehdä pieni tarkastustutkinta. Tutkimus tapahtuu syksyllä 2019.

Tukikohtien IX:4 ja IX:5 koekaivauksesta on maininta kaava-aineistoissa. Edellä mainitun kokouksen lopullinen neuvottelumuistio on liitettävä myös kaava-aineistoon. Mikäli riittävät tutkimukset tehdään jo kaavaprosessin aikana ja Museovirasto poistaa kohteiden suojelun, ei kaavaan tarvitse enää osoittaa smd-merkintöjä näille tukikohdille.

Kaava-alueen itäkulmassa Tattariharjuntieltä luoteeseen kohti lentoasemaa sijaitsee käytöstä poistettu 1. maailmansodan aikainen yhdystie, joka on merkitty osittain smd-merkinnällä. Sen sijainti on merkitty väärin. Tie osoitetaan meneväksi asuinkortelialueen läpi (ilman smd-merkintää). Se sijaitsee kuitenkin kokonaisuudessaan suunnitellun Ilmasillantien kohdalla.

Mikäli tutkimuksia tarvitaan vielä kaavan hyväksymisen jälkeen, on smd-määräyksessä todettava, että hankkeen toteuttaja vastaa arkeologisen tutkimuksen kustannuksista.

Kaavaselostuksessa alueen läpi todetaan kulkevan Suuren Rantatien linjaus, joka säilytetään keskeisenä kevyenliikenteenraittina ja nimettäisiin Vanhaksi Viipurin maantieksi. Suuren Rantatien linjaus kulki Helsingin kautta kaupungin perustamisen (1550) jälkeen. Keskiaikainen linjaus Vantaan kautta jäi toissijaiseksi linjaukseksesi sen jälkeen. Tielinjan säilyminen kevyenliikenteen käytössä on hyvä muisto alueen vanhasta historiasta.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 25.9.2018

Lisätiedot

Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552

markku.heikkinen(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 09.05.2019 § 39

HEL 2018-008267 T 10 03 03

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12577 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12577
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 6/2019
Pohjakartta valmistunut: 6.2.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro(a)hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki(a)hel.fi

Nimistötoimikunta 10.04.2019 § 26

HEL 2018-008267 T 10 03 03

Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä viimeksi 16.1.2019.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:

Rauhamäenpuisto–Rauhamäkiparken

(puisto)

Perustelu: Paikalla sijainneen Rauhamäki-nimisen tilan mukaan.

16.01.2019 Käsitelty

12.12.2018 Pöydälle

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi