§ 238

SDP:n valtuustoryhmän ryhmäaloite joukkoliikenteen käytön kasvattamisesta

HEL 2020-002462 T 00 00 03

Esitys

Kaupunginvaltuusto katsoi ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Käsittely

Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara ehdotti valtuutettu Atte Kalevan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

1 äänestys

Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI

JAA-ehdotus: Valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta poistaa 70plus kertalipusta aikarajat. Seniorit eivät matkusta ruuhka-aikana, mutta he käyvät harrastuksissaan myös iltaisin. He tuntevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi, kun heille tarjotaan aikarajoja, milloin on syytä matkustaa HSLn liikennevälineillä.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 68
Alviina Alametsä, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Katju Aro, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Veronika Honkasalo, Abdirahim Husu Hussein, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Tapio Klemetti, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Johanna Laisaari, Petra Malin, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Maria Ohisalo, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Sampo Terho, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Laura Varjokari, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Paavo Väyrynen, Ozan Yanar

Ei-äänet: 1
Otto Meri

Tyhjä: 13
Ted Apter, Jussi Chydenius, Atte Harjanne, Kaisa Hernberg, Otso Kivekäs, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Matti Parpala, Tuomas Rantanen, Laura Rissanen, Osmo Soininvaara, Matias Turkkila, Jan Vapaavuori

Poissa: 3
Harry Bogomoloff, Mari Holopainen, Mai Kivelä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran ehdottaman toivomusponnen.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Saara Kanto, hankepäällikkö, puhelin: 310 20277

saara.kanto(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Esitysehdotus

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

SDP:n valtuustoryhmä esittää 26.2.2020 laaditussa ryhmäaloitteessaan, että Helsinki edistää HSL-kuntayhtymän rahoituksen muuttamista siten, että jatkossa kunnat kattavat kustannuksista nykyistä suuremman osuuden. Tavoitteeksi asetettaisiin joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu hintoja laskemalla ja yhteyksiä parantamalla. Valtuustoryhmä myös esittää, että Helsinki edistäisi maksuttomien jaksojen kokeiluja. SDP:n valtuustoryhmä myös esittää, että pienituloisten senioreiden kohdalla tulisi luopua lippualennuksen aikarajauksesta ja myöntää alennus kokoaikaisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että ryhmäaloitteen tekemisen jälkeen alkaneen koronapandemian vuoksi talouden näkymät ovat heikentyneet olennaisesti. Koronaviruksen leviäminen yhdessä etätyön yleistymisen ja kriisinaikaisten rajoitusten kanssa ovat aloitteen laatimisen jälkeen vähentäneet voimakkaasti työ- ja vapaa-ajan liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä Helsingin seudulla.  Helsingin seudun liikenne (HSL) –kuntayhtymän joukkoliikenteen matkustajamäärä ja sen myötä lipputulot ovat pienentyneet yli 70 %:lla koronaviruskriisin aikana. HSL:n vuosibudjetti on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, josta puolet koostuu normaalioloissa lipputuloista ja puolet jäsenkuntien maksamista kuntaosuuksista. Pandemian jatkuessa syksylle saakka voivat lipputulot jäädä jopa 250 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmiksi.

Tarve talouden tasapainottamiseen tulee vaikuttamaan useita vuosia sekä HSL:n että kaupungin toimintaan ja taloussuunnitteluun. Tulevien vuosien talousnäkymiin liittyy nyt paljon epävarmuutta. Joukkoliikenteen käyttäjien luottamus pitäisi pystyä palauttamaan ja siten välttämään kulkutapaosuuden merkittävä lasku. Joukkoliikenteen käyttöön liittyy hinnoittelun lisäksi myös palvelutaso siten, että sen heikentyessä myös käyttö voi vähentyä. Lipputulojen ohjausvaikutuksesta HSL:n talouden ja toiminnan suunnittelussa ei ole tarkoituksenmukaista täysin luopua. Tarvittavat talouden sopeutustoimet tulisi osata kohdistaa siten, että lipunhinnat, palvelutaso ja kuntakohtaisten maksuosuuksien taso saataisiin pidettyä kohtuullisessa tasapainossa. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa koronapandemian vuoksi ei ole edellytyksiä edistää joukkoliikenteen hintojen laskemista tai matkustajille maksutonta kokeilukautta, mutta pitkällä aikavälillä kaupunginhallitus pitää lippuhintojen laskemista tärkeänä tavoitteena. Lisäksi on huomattava, että koronaviruskriisin aikana joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavat todennäköisesti lipun hintaa enemmän muut tekijät kuten virustilanne, liikkumistarve (esimerkiksi se, missä työtä tehdään) sekä käyttäjien turvallisuuden tunne.  Joukkoliikenteen maksuttomuus on myös taloudellisesti ristiriidassa sen kanssa, että samalla halutaan kehittää kasvavan seudun joukkoliikennetarjonnan palvelutasoa.

HSL:n lausunnon mukaan matkalippujen maksuttomuus ei ole kannatettavaa, koska silloin joukkoliikenteen käyttöarvo heikkenee liikaa ja ihmisten liikkumisbudjetti ohjautuu muihin, ei-kestäviin liikkumismuotoihin. HSL:n mukaan maksuttomuus vaarantaa myös joukkoliikenteen palvelutason kehittämisen, jota pidetään tärkeimpänä kilpailutekijänä kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattamisessa. Tutkimusten mukaan maksuttomuus voi lisätä joukkoliikenteen matkustajamääriä, mutta matkustus lisääntyy lähinnä kävelyn ja pyöräilyn kustannuksella. Maksuttomuus ei ole merkittävästi vähentänyt autoilua tai liikenteen päästöjä.

HSL:n lausunnon mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus on laskenut edellisessä mittauksessa (2018), mutta samaan aikaan kestävän liikkumisen, kävelyn ja pyöräilyn, osuus matkoista on kasvanut. Kaupunkimaisessa ympäristössä kaikkien kestävien kulkumuotojen lisääminen on tärkeässä roolissa ilmastomuutoksen torjumiseksi. Lisää toimia tarvitaan kuitenkin yksityisautoilijoiden houkuttelemiseksi joukkoliikenteeseen tai muihin kestäviin liikkumismuotoihin.

HSL:n nykyinen tariffijärjestelmä perustuu kaikkien jäsenkuntien kesken yhtenäisiin lippujen hintoihin ja kustannusten jaon periaatteisiin. Näin ollen yksittäinen kaupunki ei voi omalla päätöksellään kasvattaa subvention osuutta HSL:n kustannusten kattamisessa ja siten vaikuttaa omien kuntalaisten lippujen hintoihin. Kuntaosuuksien kasvattamisen tulee tapahtua kaikkien kuntien yhteisellä päätöksellä.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat käsitelleet kokouksissaan 28.5.2020 ja 10.6.2020 kuntayhtymien omistajaohjauksen tavoitteita vuodelle 2021. HSL:n omistajaohjauksen tavoitteissa on nostettu esiin mm., että kuntaosuuksilla katetaan vuositasolla tarkasteltuna kokonaiskustannuksista enintään 50 % ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko HSL:n alueella. Kuntaosuuksien tasoon kohdistuvaa tavoitetta tarkennetaan tarvittaessa koronavaikutusten johdosta myöhemmin erikseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyisessä haastavassa taloustilanteessa on erityisen tärkeä varmistaa asiakkaiden luottamuksen palauttaminen joukkoliikenteeseen ja joukkoliikenteen käytön kasvu myös koronapandemian jälkeen. Tämä tarkoittaa sopivan tasapainon löytämistä lippujen hinnoittelussa, tarjottavassa palvelutasossa ja HSL:n jäsenkuntien maksuosuuksissa. Koronaviruskriisin aikana myös joukkoliikenteen hygieniataso on keskeinen joukkoliikenteen käyttöön ja viruksen leviämiseen vaikuttava tekijä.

Helsingin kaupunginhallitus totesi 14.9.2020 lausunnossaan HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021-2023 seuraavaa: ”Joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksista on vuosikymmeniä katettu lipputuloilla noin puolet. Pandemiasta johtuvassa joukkoliikenteen talouden tasapainottamiseen on olemassa kolme keinoa: kuntaosuuksien kasvattaminen, lipunhintojen korottaminen ja palvelutarjonnan sopeuttaminen. Kaupunginhallitus katsoo, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa joukkoliikenteen kilpailukyvyn, turvallisuuden ja kulkumuoto-osuuden turvaamiseksi HSL:n talouden tasapainottaminen tulee tapahtua ensisijaisesti kuntaosuuksien kautta. Epävarman ensi vuoden osalta peruslippujen, kuten 30 päivän kausilipun, hintaa ei tulisi nostaa. Helsingin kaupungin kannalta ei ole mahdollista, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus pysyvästi laskisi. Tämän tärkeän seikan turvaamiseksi viimesijainen keino tässä poikkeuksellisessa koronatilanteessa olisi erottaa joukkoliikennesubventio kuntakohtaiseksi, jolloin helsinkiläisten kausiliput olisivat voimakkaammin subventoituja ja siten edullisempia.”

Edellä mainittuun viitaten kaupunginhallitus toteaa, että HSL:n tulee yhteistyössä jäsenkuntien kanssa selvittää tarve ja mahdollisuudet kuntaosuuksien määrän tilapäiselle kasvattamiselle siten, että ne muodostavat yli puolet HSL:n tuloista.

HSL päättää julkisen liikenteen lipputariffeista ja alennuksista. HSL on esityksessään alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2021-2023 esittänyt mm. 70 + asiakasryhmän alennusoikeuden siirtämistä kerta- ja arvolipuista kausilippuun. 70+ asiakasryhmään kuuluvat ovat nyt oikeutettuja kerta-, arvo- ja lisävyöhykelipuista 50 prosentin alennukseen, kun liput ostetaan klo 9–14 välisenä aikana. Aikarajoituksen poistamisesta on esitetty laajasti toiveita koko sen ajan, kun lipputyyppi on ollut olemassa.

Kaupunginhallitus on hyväksyessään lausunnon HSL:n alustavasta TTS:stä 14.9.2020 todennut mm., että aikarajoitetun alennetun kertalipun korvaaminen alennushintaisella kausilipulla olisi koko lippujärjestelmän kannalta järkevä ratkaisu. Alennusprosentin olisi hyvä olla yhtenevä opiskelija-alennuksen kanssa (-45%). Kausilipun yhteyteen tuotu alennus olisi kaupungin strategian mukainen ratkaisu, jolla edistetään kestävien liikkumistapojen kulkumuoto-osuutta. Kausilipun haltijat käyttävät joukkoliikennettä eniten kaikissa liikkumistarpeissaan. Muutos edistäisi myös tärkeää tavoitetta selkeästä ja yksinkertaisesta lippujärjestelmästä.

Sosiaali- ja terveystoimialan lausunnon mukaan pienituloiset helsinkiläiset voivat saada tukea paikallisliikenteen matkakuluihin Kelan myöntämän perustoimeentulotuen yhteydessä tietyin edellytyksin ja perustein. Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteisiin ei kuulu tuen myöntäminen automaattisesti kaikille pienituloisille helsinkiläisille, vaan tuen myöntäminen perustuu aina sosiaalialan ammattilaisen yksilökohtaiseen harkintaan ja arvioon asiakkaan tilanteesta. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveystoimiala tuki ikääntyneitä pienituloisia helsinkiläisiä joukkoliikenteen käytössä myöntämällä HSL:n matkalippuihin täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea 115:lle yli 65-vuotiaalle henkilölle yhteensä noin 17 600 euroa. Tukea matkoihin voidaan myöntää mm., kun katsotaan osallistumisen tiettyyn ryhmätoimintaan tukevan asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja osallisuutta.

Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, sosiaali- ja terveystoimialan sekä Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän lausunnot.

Esityksen kuntaosuuksien väliaikaista korottamista koskeva osa ei perustu edellä mainittuihin lausuntoihin, vaan kaupunginhallituksen 14.9.2020 hyväksymään lausuntoon HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021-2023.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja päätti 15.4.2020 § 3, että hallintosäännön 30 luvun 11 §:ssä tarkoitetut valtuutetun aloitteet, joiden kaupunginvaltuustolle esittämisen määräaika on 1.4.-7.10.2020, tulee kaupunginhallituksen esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi viimeistään 7.10.2020. Hallintosäännön 30 luvun 20 §:n mukaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja voi erityisestä syystä myöntää kaupunginhallitukselle luvan 30 luvussa tarkoitettujen määräaikojen ylittämiseen.

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ryhmäaloitteen, jonka on allekirjoittanut enemmän kuin puolet valtuustoryhmän jäsenistä, ja joka otsikoidaan ryhmäaloitteeksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Saara Kanto, hankepäällikkö, puhelin: 310 20277

saara.kanto(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 28.09.2020 § 599

HEL 2020-002462 T 00 00 03

Esitys

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

28.09.2020 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Kappale 5

Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa koronapandemian vuoksi ei ole edellytyksiä edistää joukkoliikenteen hintojen laskemista tai matkustajien maksutonta kokeilukautta.

Lisätään lauseen loppuun: mutta pitkällä aikavälillä kaupunginhallitus pitää lippuhintojen laskemista tärkeänä tavoitteena.

Kannattaja: Anna Vuorjoki

Äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 7
Terhi Koulumies, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Jan Vapaavuori

Ei-äänet: 8
Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Kaupunginhallitus hyväksyi Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 7 - 8.

21.09.2020 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Saara Kanto, hankepäällikkö, puhelin: 310 20277

saara.kanto(a)hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 11.08.2020 § 176

HEL 2020-002462 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää aloitteen esityksiä hyvinä ja Helsingin kaupungin strategian 2017-2021 mukaisina. Mahdollisia kuntien rahoitusosuuksien lisäyksiä harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon koronaepidemian aiheuttama pääkaupunkiseudun kuntien poikkeuksellisesti tiukentunut rahoitustilanne.

Korona-epidemia heikentää arvioiden mukaan Helsingin taloutta tulonmenetyksinä ja menolisäyksinä pelkästään vuonna 2020 valtion kompensaatioidenkin jälkeenkin merkittävästi. Tämä tullee väistämättä vaikuttamaan kaupungin peruspalveluiden, kuten kasvatus- ja koulutuspalveluiden resursseihin. Saman aikaisesti poikkeustilanteesta palautuminen edellyttäisi lisäpanostuksia esimeriksi lasten ja nuorten erityiseen tukeen.

Lautakunnan näkemyksen mukaan nykyisessä koronaepidemian kiristämässä taloustilanteessa kaupungin tulisi ensi sijaisesti kohdentaa taloudellinen liikkumavara kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia.

Käsittely

11.08.2020 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Ville Jalovaara: Poistetaan kohta: "Lautakunnan näkemyksen mukaan nykyisessä koronaepidemian kiristämässä taloustilanteessa kaupungin tulisi ensi sijaisesti kohdentaa taloudellinen liikkumavara kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia."

Kannattaja: Kirsi Pihlaja

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan kohta: "Lautakunnan näkemyksen mukaan nykyisessä koronaepidemian kiristämässä taloustilanteessa kaupungin tulisi ensi sijaisesti kohdentaa taloudellinen liikkumavara kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia."

Jaa-äänet: 6
Ted Apter, Martina Harms-Aalto, Pia Kopra, Dani Niskanen, Matias Pajula, Pia Pakarinen

Ei-äänet: 5
Fatim Diarra, Ville Jalovaara, Emma Kari, Petra Malin, Kirsi Pihlaja

Tyhjä: 1
Hannu Oskala

Poissa: 1
Abdirahim Husu Hussein

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hylkäsi äänestyksessä Ville Jalovaaran vastaehdotuksen äänin 6–5. Tyhjää äänesti 1. Poissa 1.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveystoimiala 17.6.2020

HEL 2020-002462 T 00 00 03

Sosiaali- ja terveystoimiala antaa seuraavan lausunnon kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoman ja 11 muun valtuutetun joukkoliikenteen käytön kasvattamista koskevasta valtuustoaloitteesta:

Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaikkein haavoittuvimpien ryhmien tarpeisiin ja palveluihin kiinnitetään erityistä huomioita. Helsingin Hyvinvointisuunnitelman 2019 – 2021 painopiste ”Ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen” muodostaa Stadin ikäohjelman. Stadin ikäohjelma on kaupungin lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Stadin ikäohjelman tavoitteena on mm. turvata ikääntyneen väestön mahdollisuus hyvää arkeen ja liikkumiseen lähiympäristössä.

Julkisen liikenteen hinnoista ja alennuksista päättää Helsingin seudun liikenne (HSL). Aloitteessa mainitut pienituloiset seniorit ovat jo HSL:n alennuksen piirissä. Joukkoliikenteen alennukset tai joukkoliikenteen alennukset ilman aikarajauksia pienituloisille senioreille eivät ole sosiaali- ja terveystoimialan järjestämisvastuuseen kuuluvaa toimeentulotukilain 1 §:n mukaista korvausta, sosiaalihuoltolain (1301/2014) 23 §:n tai vammaispalvelulain (380/1987) 8 §:n 2 momentin mukaista kuljetustukea.

Toimeentulotukena myönnettävä HSL:n matkalippu

Toimeentulotukilain 1 §:n mukaan toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Pienituloiset helsinkiläiset voivat saada tukea paikallisliikenteen matkakuluihin Kelan myöntämän perustoimeentulotuen yhteydessä tietyin edellytyksin ja perustein. Toimeentulotukilain 7 a §:n mukaan paikallisliikenteen matkakulut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Vuonna 2019 perustoimeentulotukea saavia talouksia oli Helsingissä 44 994 ja niissä henkilöitä 66 859.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala tukee pienituloisia helsinkiläisiä myöntämällä täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea toimeentulotukilain mukaisesti. Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteisiin ei kuulu tuen myöntäminen automaattisesti kaikille pienituloisille helsinkiläisille, vaan tuen myöntäminen perustuu aina sosiaalialan ammattilaisen yksilökohtaiseen harkintaan ja arvioon asiakkaan tilanteesta.

Vuonna 2019 sosiaali- ja terveystoimiala tuki pienituloisia helsinkiläisiä myöntämällä täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea paikallisliikenteen matkakuluihin yhteensä vähintään noin 826 500 euroa, mikä oli noin 7 prosenttia kaikesta vuonna 2019 myönnetystä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuen pysyväisohjeessa sanotaan muun muassa, että tukea matkoihin voidaan myöntää, kun katsotaan osallistumisen tiettyyn ryhmätoimintaan tukevan asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja osallisuutta.

Paikallisliikenteen matkakuluihin myönnetyn täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrä on todellisuudessa edellä mainittua suurempi. Myönnetyn tuen määrää ei pystytä järjestelmässä seuraamaan tarkasti ja erittelemään muista matkakuluista silloin, kun paikallisliikenteen matkakuluihin myönnetty tuki on maksettu suoraan asiakkaan tilille.

Vuonna 2019 sosiaali- ja terveystoimiala tuki ikääntyneitä pienituloisia helsinkiläisiä joukkoliikenteen käytössä myöntämällä HSL:n matkalippuihin täydentävää toimeentulotukea noin 10 983 euroa 68:lle yli 65-vuotiaille henkilölle ja ehkäisevää toimeentulotukea noin 6592 euroa 47:lle yli 65-vuotiaille henkilölle.

Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävä liikkumisen tuki on kuljetuspalvelua ja se on osa itsenäisen asumisen tukemista. Se on tarkoitettu pääasiassa ikääntyneille henkilöille, joilla toimintakyvyn heikkeneminen estää julkisten joukkoliikennevälineiden käytön yksin tai saattajan kanssa. Tuki on tulo- ja varallisuussidonnainen ja harkinnanvarainen etuus.

Vuonna 2019 sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea sai 2830 asiakasta. Sosiaali- ja terveystoimiala käytti vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetustukeen 1,94 miljoonaa euroa.

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, jolle julkisten joukkoliikennevälineiden käyttö tuottaa vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vuonna 2019 vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaita (kaikki ikäluokat) oli 10881.

Stadin ikäohjelman tavoitteet ja joukkoliikenteen käytön tukeminen

Stadin ikäohjelman tavoitteena on tukea iäkkäiden toimintakykyä niin, että kotona asuminen on mahdollista. Julkisten liikennevälineiden käytön tukeminen edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkua kodin ulkopuolella. Ehdotettu HSL-lipun klo 9-14 aikarajauksesta luopuminen ja alennuksen myöntäminen kokoaikaisesti lisäisi ikääntyneiden taloudellisia mahdollisuuksia osallistua muun muassa seniorikeskusten harrastus-, kulttuuri- ja liikuntaryhmiin, kiireettömään ruokailuun palvelukeskuksessa ja erilaisiin asiointikäynteihin.

Sosiaali- ja terveystoimen näkemyksen mukaan toimintarajoitteet huomioiva ja mahdollisimman esteetön joukkoliikenne ei ole pelkästään ikääntyvien kaupunkilaisten, vaan kaikkien helsinkiläisten etu. Sosiaali- ja terveystoimi kannattaa Helsingin pyrkimyksiä joukkoliikenteen kehittämiseen ja käytön lisäämiseen. Joukkoliikenteen tulisi olla kaupunkilaisten käytettävissä niin, että mahdollisimman harva tarvitsisi liikkumiseensa toimeentulotukea tai erityisjärjestelyjä, kuten sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Liikkumisen tukeminen mahdollistaa pienituloisten senioreiden asiointia ja osallistumista harrastus- ja kulttuuritoimintaan oman asuinalueensa ulkopuolella.

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimialalta lausuntoa kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoman ja 11 muun valtuutetun tekemään joukkoliikenteen käytön kasvattamista koskevaan valtuustoaloitteeseen 7.8.2020 mennessä. Lausuntoa on pyydetty myös liikenneliikelaitokselta (HKL), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sekä kaupunkiympäristön toimialalta.

Lisätiedot

Anne Qvist, pohjoisen aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 74090

anne.qvist(a)hel.fi

Leila Pitkäalho, kehittämissuunnittelija, puhelin: 310 44569

leila.pitkaalho(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 09.06.2020 § 348

HEL 2020-002462 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

HSL on laskenut, että käynnissä olevista suurista joukkoliikenteen investointihankkeista Raide-Jokeri, Laajasalon raitiotiet ja Kivenlahden metro aiheuttavat lipunhintoihin yhteensä noin 18 %:n korotustarpeen, mikäli lippujen subventioaste on nykyinen 50 % ja HSL:n infrakorvauksista katetaan puolet lipputuloilla. Joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantaminen tulee vaatimaan myös tulevaisuudessa merkittäviä investointeja.

Helsingin kaupunginhallitus totesi 16.9.2019 lausunnossaan HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2020-2022 seuraavaa: ”Periaate, jossa joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen investointikustannuksia kierrätetään HSL:n infrakorvausten kautta, tarjoaa mahdollisuuden kehittää kokonaisvaltaisesti seudun joukkoliikennejärjestelmää. Lippujen hintojen voimakas nostaminen infrakustannuksista johtuvien investointien kattamiseksi ei ole kestävä ratkaisu, kun seutu kasvaa vauhdilla. Subventioasteen voisi ajoittain määritellä erikseen hankekohtaisesti, jolloin kuntaosuuksien yhteenlaskettu osuus voi olla tilapäisesti yli puolet HSL:n tuloista. Tämä on perusteltua myös siksi, että infrainvestoinnit vaikuttavat myönteisesti kuntien maankäytön kehittämiseen.”

HSL:n nykyinen tariffijärjestelmä perustuu kaikkien jäsenkuntien kesken yhtenäisiin lippujen hintoihin ja kustannusten jaon periaatteisiin. Näin ollen yksittäinen kaupunki ei voi omalla päätöksellään kasvattaa subvention osuutta HSL:n kustannusten kattamisessa ja siten vaikuttaa omien kuntalaisten lippujen hintoihin. Kuntaosuuksien kasvattamisen tulee tapahtua kaikkien kuntien yhteisellä päätöksellä.

Ryhmäaloitteen tekemisen jälkeen alkaneen koronapandemian takia talouden näkymät ovat muutamassa viikossa heikentyneet olennaisesti. HSL:n joukkoliikenteen rahoitustilanne on muuttunut ainakin väliaikaisesti hyvin voimakkaasti, kun matkustajamäärä ja sen myötä lipputulot ovat pienentyneet yli 70 %:lla. HSL:n vuosibudjetti on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, josta puolet koostuu normaalioloissa lipputuloista ja puolet jäsenkuntien maksamista kuntaosuuksista. Pandemian jatkuessa syksylle saakka voivat lipputulot jäädä jopa 250 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmiksi.

Tarve talouden tasapainottamiseen tulee vaikuttamaan useita vuosia sekä HSL:n että kaupungin toimintaan ja taloussuunnitteluun. Tulevien vuosien talouteen liittyy nyt paljon epävarmuutta. Joukkoliikenteen käyttäjien luottamus pitäisi pystyä palauttamaan ja siten välttämään kulkutapaosuuden merkittävä lasku. Joukkoliikenteen käyttöön liittyy hinnoittelun lisäksi myös palvelutaso siten, että sen heikentyessä myös käyttö voi vähentyä. Lipputulojen ohjausvaikutuksesta HSL:n talouden ja toiminnan suunnittelussa ei ole tarkoituksenmukaista täysin luopua. Tarvittavat talouden sopeutustoimet tulisi osata kohdistaa siten, että lipunhinnat, palvelutaso ja kuntakohtaisten maksuosuuksien taso saataisiin pidettyä kohtuullisessa tasapainossa. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa koronapandemian vuoksi ei ole edellytyksiä edistää joukkoliikenteen matkustajille maksutonta kokeilukautta. Joukkoliikenteen maksuttomuus on myös taloudellisesti ristiriidassa sen kanssa, että samalla halutaan kehittää kasvavan seudun joukkoliikennetarjonnan palvelutasoa.  

Kaupunkiympäristölautakunta ehdottaa, että Helsingin kaupunginhallituksen aiemman linjauksen mukaisesti HSL selvittää yhteistyössä kuntien kanssa, mitkä ovat mahdollisuudet ja millä tavalla voitaisiin tilapäisesti kasvattaa kuntaosuuksien määrää siten, että ne muodostaisivat yli puolet HSL:n tuloista, kun yksittäisten isojen joukkoliikenneinvestointien infrakorvaukset aiheuttavat painetta lipunhintojen korotuksille. Tulevaisuudessa korotetulla kuntaosuudella voitaisiin pitää joukkoliikenteen lippujen hintataso kohtuullisena joukkoliikenteen investointeja poistettaessa. Kuntaosuuksien kasvattaminen on myös yksi kolmesta keinosta talouden tasapainottamiseen koronan aiheuttamassa talouskriisissä.

Käsittely

09.06.2020 Ehdotuksen mukaan

Kaupunkiympäristölautakunta päätti käsitellä toimialajohtajan kuudennen esityksen kokouksen viidentenä asiana.

02.06.2020 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Markku Granholm, liikenneinsinööri: 310 37121

markku.granholm(a)hel.fi