Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2020

1 (5)

Kaupunginvaltuusto

 

 

 

 

Asia/8

 

15.1.2020

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 09.12.2019 § 835

HEL 2017-013708 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22367 asemakaavan muutoksen 14.5.2019 päivätyn ja 1.10.2019 muutetun piirustuksen nro 12581 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 01.10.2019 § 482

HEL 2017-013708 T 10 03 03

Hankenumero 5317_3

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

        14.5.2019 päivätyn ja 1.10.2019 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12581 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan (Vallila) korttelia 22367.

Lisäksi lautakunta päätti

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

14.05.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Tiia Ettala, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 20511

tiia.ettala(a)hel.fi

Inka Lappalainen, aluesuunnittelija, kaupunkitila ja maisemasuunnittelu, puhelin: 310 21344

inka.lappalainen(a)hel.fi

Elina Rundell, liikenneinsinööri, puhelin: 310

elina.rundell(a)hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217

sakari.mentu(a)hel.fi

Mikko Tervola, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 44131

mikko.tervola(a)hel.fi

 

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.6.2019

HEL 2017-013708 T 10 03 03

 

Asemakaavoitus / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Aleksis Kiven katu 5:ä koskevasta 14.5.2019 päivätystä asemakaavan muutosehdotuksesta ja asemakaavaselostuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Aleksis Kiven katu 5:n asemakaavan muutos koskee Aleksis Kiven kadun, Fleminginkadun, Satamaradankadun ja Kustaankadun rajaamaa korttelia Vallilassa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa korttelin lisärakentaminen ja olemassa olevien rakennusten osittainen korvaaminen toimistotyön nykyisiä vaatimuksia vastaavalla uudisrakennuksella. Purettavaksi esitetään vuonna 1963 valmistunutta ATK-keskuksen rakennusta kokonaisuudessaan. Myös ATK-keskuksen vuonna 1974 valmistuneen osan Aleksis Kiven kadun puoleinen osa esitetään purettavaksi, mutta Kustaankadun ja Satamaradankadun puoleiset siivet pääosin suojeltavaksi. Kaavamuutoksella tavoitellaan myös alueen jalankulkuympäristön parantamista ja kivijalkaliikkeiden määrän lisäämistä. Kustaankadun varrella sijaitsevaa aukiota on tarkoitus parantaa. Muutoin korttelin asemakaavallinen tilanne säilytetään nykyisellään. Asemakaavan muutos liittyy Teollisuuskadun akselin kehittämiseen merkittävänä työpaikka-alueena ja keskustan laajenemisalueena.

Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa koko kaavamuutoksen kohteena oleva kortteli on kokonaisuudessaan osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi KT. Aleksis Kiven kadun puoleisen 1963 valmistuneen ATK-keskuksen ja vuonna 1974 valmistuneen uuden ATK-keskuksen kadun puoleisen siiven paikalle on esitetty uudisrakennuksen rakennusalaa, jolla rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku vaihtelee sisäosien kymmenestä kadunvarren kuuteen ja uuden sisäänkäynnin kohdalla viiteen kerrokseen. Jo voimassa olevassa asemakaavassa korttelin sr-2-merkinnällä suojellut rakennukset on edelleen suojeltu merkinnällä sr-2, jonka määräystekstin sisältöä on päivitetty vastaamaan tällä hetkellä laadittavien asemakaavojen suojelumääräystekstejä. Arkkitehti Ilmo Valjakan suunnitteleman, vuonna 1974 valmistuneen ATK-keskuksen itä- ja pohjoissiipi on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-3: ”Aluekokonaisuuden kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentävät rakennuksen kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Rakennuksen maantasokerrokseen saa avata näyteikkunoita ja ovia.” Suojelu ei koske rakennuksen keskiosan kaksikerroksista osaa, joka on alun perin käsittänyt koko ATK-keskusrakennuksen toiminnan sydämen eli kattoikkunoin valaistun konesalin. Tämän konesalin alkuperäinen ilme, samoin kuin sisätilojen ilme koko rakennuksessa, on muuttunut vuosikymmenten kuluessa tilojen käyttötarkoitusten muutosten myötä. Rakennuksen itäpuolelle on määritelty alueet, joita koskee määräys: ”Aukioksi rakennettava alueen osa. Aukiota ei saa aidata kadun puolelta. Aukio tulee päällystää luonnonkivellä.”

Uudisrakennuksen osalle asemakaavaehdotuksessa on annettu korkeutta ja ulkoasua koskevia määräyksiä. Aleksi Kiven kadun kuusikerroksisella osalla rakennuksen julkisivun ylimmän kohdan korkeusasema on määrätty samaksi, kuin suojeltujen osien vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Kaupunginmuseo pitää tätä tärkeänä määräyksenä, jolla uudisrakennus osaltaan sidotaan säilyviin osiin ja rauhoitetaan kokonaisuutta myös pidemmissä kaupunkinäkymissä. Tontin sisäosien vesikaton korkein osa saa kuitenkin nousta yli 14 metriä korkeammalle, mikä tulee osaltaan voimakkaasti muuttamaan korttelin ilmettä. Kaupunkikuvaa ja rakentamista koskevissa määräyksissä ulkoasusta määrätään lisäksi: ”Uudisrakentaminen tulee sovittaa hahmoltaan ja arkkitehtuuriltaan korttelin olemassa olevaan kokonaisuuteen. Maantason julkisivut eivät saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Julkisivujen tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. Aleksis Kiven kadun ja Kustaankadun pääasiallisina julkisivumateriaaleina tulee käyttää paikalla muurattua tiiltä ja / tai kuparia sekä lasia, ja porrastuvat rakennusmassat tulee erotella toisistaan variaatiolla julkisivussa. Rakennusten sisäänkäyntien tulee erottua julkisivujen jäsentelyssä. Aleksis Kiven kadun ja Kustaankadun kulmassa maantasokerroksen tulee olla saman korkuinen kuin suojellun ATK-talon maantasokerroksen… Uudisrakennusten maantasokerrokset tulee toteuttaa siten, että ne ovat myöhemmin muutettavissa kadulle avautuviksi liiketiloiksi.”

Kaupunginmuseo on antanut lausuntonsa Aleksis Kiven katu 5 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa 15.10.2018. Lausunnossaan kaupunginmuseo totesi asemakaavamuutoksen tavoitteena olevien purkamisten olevan mahdollisia, kunhan tilalle suunniteltava uudisrakennus sovitetaan tontin ja korttelin olemassa olevaan kokonaisuuteen. Kaupunginmuseo korosti, että Aleksis Kiven kadun katutilaa muodostavan siiven osan ja myös Kustaankadun osittaiseksi päätteeksi asettuvan kulman korkeuden rajaaminen nykyisen mukaiseksi on tärkeää, jotta lähiympäristön katutilan ominaisluonne säilyy mittakaavaltaan. Lisäksi korttelin uusimmasta kerrostumasta tulee muodostua olemassa olevien rakennusten arkkitehtuuriin tukeutuva ja niitä kunnioittava, hahmoltaan selkeä kerrostuma kokonaisuuteen. Uudisrakennusten hahmon ja korkeuden lisäksi julkisivujen materiaaleihin ja aukotukseen tulee kiinnittää huomiota niin, ettei liian monimuotoisella ratkaisulla lisätä kokonaisuuden hajanaisuutta ja levottomuutta. Myös näiltä osin rakennuksen ulkoasua tulee rajaavia ja ohjaavia kaavamääräyksiä pidettiin tärkeänä.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo toteaa, että sen rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta asemakaavan muutokselle asettamat tavoitteet on riittävällä tavalla otettu huomioon asemakaavaehdotuksen kaavamääräyksissä. Asemakaavamuutoksen myötä mahdollistuu korttelin täydennysrakentaminen ja muutos osittain hyvin näkyvälläkin tavalla, mutta saadaan säilymään etenkin Kustaankadun, Satamaradankadun ja Teollisuuskadun suuntaan avautuvassa näkymässä myös korttelin 1970-luvun kerrostumaa osana tätä ajallisesti kerroksista, mutta ilmeeltään tasapainoista, historiallisesti moniulotteista kokonaisuutta.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 15.10.2018

Lisätiedot

Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501

anne.salminen(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 02.04.2019 § 31

HEL 2017-013708 T 10 03 03

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12851 pohjakartan kaupunginosassa 22 Vallila. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12851
Kaupunginosa: 22 Vallila
Kartoituksen työnumero: 3/2019
Pohjakartta valmistunut: 17.1.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro(a)hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki(a)hel.fi