§ 301

Närings-, trafik- och miljöcentralens i Nyland rättelseuppmaning med anledning av godkännandet av detaljplan och detaljplaneändring för Batteribacken nr 12477

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade att inte med anledning av den rättelseuppmaning som lämnats av Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland ändra sitt beslut fattat 13.3.2019 (§ 105) om att godkänna detaljplan och detaljplaneändring för Batteribacken.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

Beslutsförslag

Framställningen stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Stadsfullmäktige godkände 13.3.2019 (§ 105) detaljplan och detaljplaneändring nr 12477 för Batteribacken. Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt vid genomförandet av detaljplanen att prioritera ett snabbt inrättande av ett naturskyddsområde på Batteribacken som en del av Helsingfors naturskyddsprogram.

Innehållet i detaljplaneändringen och rättelseuppmaningen

Den 13.3.2019 av stadsfullmäktige godkända detaljplanen gäller ett område för närrekreation i 46 stadsdelen (Sockenbacka, Tali) och detaljplaneändringen ett område för närrekreation, ett område för idrotts- och rekreationsanläggningar, park- och gatuområden och ett område för allmän parkering i 46 stadsdelen (Sockenbacka, Smedjebacka, Tali, Sockenbacka företagsområde). Genom planen bildas de nya kvarteren 46035 och 46036.

Staden tog 18.4.2019 emot en rättelseuppmaning som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland lämnat i enlighet med 195 § i markanvändnings- och bygglagen med anledning av detaljplanen. Det föreskrivs i markanvändnings- och bygglagen att stadsfullmäktige måste fatta beslut om planen inom sex månader efter rättelseuppmaningen. Om fullmäktige inte har fattat beslut om planen inom sex månader efter rättelseuppmaningen, ska beslutet om godkännande av planen anses ha förfallit.

NTM-centralen konstaterar i sin rättelseuppmaning att man i detaljplanen har anvisat byggande på ett område som ligger i konsultationszonen för en anläggning enligt Sevesodirektivet. Med Sevesodirektivet avses EU:s direktiv 2012/18/EU om åtgärder för att förebygga och begränsa faran för allvarliga olyckshändelser där farliga ämnen ingår (s.k. Seveso III-direktivet). NTM-centralen förutsätter i sin rättelseuppmaning att detaljplan och detaljplaneändring nr 12477 rättas så att hela kvarteret 46022 omfattas av en tidsbestämmelse vilken enligt den detaljplan som godkändes 13.3.2019 gäller endast en enda byggnadsyta i kvarteret. I planen har man på tomten 46022/9 anvisat tre våningsytor för punkthus, och för den byggnadsyta som ligger närmast Teknos Oy har man fastställt följande tidsbestämmelse med beteckningen tp: ”Byggnadsyta där en bostadsbyggnad får placeras, ifall den av industrin föranledda riskfaktorn på området bortfaller.”

Det förutsätts i 195 § i markanvändnings- och bygglagen att fullmäktige antingen ändrar planen på basis av rättelseuppmaningen eller beslutar att godkännandet av detaljplanen inte ändras. Trots att rättelseuppmaningen fäster uppmärksamhet vid en omständighet som är ytterst viktig med tanke på godkännandet av detaljplanen, så anser stadsstyrelsen att den riskkartläggning som har gjorts och de åtgärdsrekommendationer som getts på basis av denna inte förutsätter en ändring av detaljplanen.

NTM-centralen motiverar sitt krav med att det, då man beaktar eventuella farosituationer som orsakas av Sevesoanläggningen, är skäl att fastställa en tidsbestämmelse för hela kvarteret 46022, så att man ska kunna vara säker på att uppfylla kraven på hälsosamhet och trygghet, vilket enligt 54 § i markanvändnings- och bygglagen förutsätts av detaljplanens innehåll. NTM-centralen konstaterar i sin rättelseuppmaning: ”Det framgår av planläggningsmaterialet att man har utrett eventuella farosituationer genom att modellera de eventualiteter vars effekter bedömdes utsträcka sig bortom det område där anläggningen ligger. En eldsvåda i produktionsanläggningen skulle få de mest långtgående följderna (negativa konsekvenser av kolmonoxid på 150 meters avstånd, 20 meters höjd). Farosituationerna har utretts med hjälp av modeller, varför den verkliga situationen kan vara annorlunda. Även om olycksrisken är liten, är den ändå befintlig.”

NTM-centralen motiverar dessutom sitt krav på att rätta planen med att Helsingfors förvaltningsdomstol 5.2.2018 upphävde A1-området i den nya generalplanen efter att Teknos Oy hade anfört besvär i saken. Detaljplanen i fråga ligger på A1-området. Med sitt beslut 8.11.2018 vidmakthöll högsta förvaltningsdomstolen Helsingfors förvaltningsdomstols beslut.

Stadsstyrelsen konstaterar att detaljplan och detaljplaneändring nr 12477 (nedan detaljplanen) gäller området Batteribacken, som ligger mellan Spiselvägens industriområde och Smedjebacka bostadsområde, bägge i Sockenbacka. Med planlösningen bildar man i rekreationsområdets östra del intill Sockenbackavägen en stadsmiljö som är tät och livaktig och där det finns gatuträdsplanteringar i den absoluta närheten av en hållplats på den blivande Jokerbanan. Den nya bostadsvåningsytan uppgår till 35 500 m² vy och antalet invånare ökar med ca 900. Bottenvåningen mot gatan i flervåningshusen i 6–8 våningar längs Sockenbackavägen har anvisats för affärslokaler. De punkthus i 4–7 våningar vilka uppförs i klippig terräng kommer att ha gårdar som följer terrängen och som anpassas till Smedjebackaområdet och Batteribackens naturmiljö. Den befintliga lekparken flyttas enligt förslaget till mittdelen av närrekreationsområdet.

Kvarteret 46022, som nämns i rättelseuppmaningen och som detaljplanen avser, ligger vid Spiselvägen närmast färgfabriken. Bostadstomterna 46022/9 och 46022/10 som har bildats i detta kvarter och de nya bostadskvarteren 46035 och 46036 som ligger intill Smedjebackaområdet utgör en enhetlig bostadsområdeshelhet på Batteribacken. De nya flervåningshusen bildar en skyddande, urban byggnadsfront i kurvan av områdets huvudgata, Sockenbackavägen, och i den blivande snabbspårvägens serviceområde. Husen utefter gatan skyddar de gårdar, bostadshus och parkområden som vetter mot parken för trafikbuller.

På tomten 46022/9 har man anvisat tre våningsytor för punkthus, av vilka man för den byggnadsyta som ligger närmast Teknos Oy har fastställt en tidsbestämmelse om att man inte får placera en bostadsbyggnad där, förrän den av industrin föranledda riskfaktorn på området bortfaller. Ifall den anläggning som är föremål för riskbedömning flyttar bort från området eller riskerna i övrigt helt kan elimineras, vore det möjligt att uppföra denna byggnad. På tomten 46022/10 i samma kvarter har man anvisat byggnadsområden för två lamellhus i flera våningar vid Sockenbackavägen. Ett av husen är L-formigt och ska ligga i hörnet av Sockenbackavägen och Spiselvägen. På tomten 10 har man anvisat en underjordisk parkeringsanläggning, som ska betjäna bägge bostadstomterna i kvarteret 46022. Infarten till parkeringsanläggningen sker från Spiselvägen via tomten 46022/9. Vid Spiselvägen i kvarteret 46022 finns dessutom sedan gammalt tre industritomter som inte ingår i området för detaljplaneändringen. Kvarteret 46022 har sammanlagt en bostadsvåningsyta på 12 950 m² vy, vilket möjliggör ca 325 nya invånare i Jokerbanans influensområde.

Jokerbanans skadliga inverkan på närrekreationsområdet och på de nya bostadskvarteren har beaktats i planbestämmelserna. Av skäl som sammanhänger med tidsplanen har man redan på våren 2017 godkänt detaljplaneändring nr 12434 för Batteribackens område. Den möjliggör att Jokerbanans snabbspårväg delvis byggs i en tunnel under det värdefulla befästningsområdet.

Stadsstyrelsen konstaterar att planlösningen främjar stadens strategiska mål enligt vilka Helsingfors utvecklas kring ett nätverk av spårbunden trafik och enligt vilka kompletteringsbyggande främjas. I och med att man agerar så, bevarar ytterstaden och bostadsområdena sin dragningskraft ur invånarnas och näringslivets synvinkel.

Svar på rättelseuppmaningen och motivering av svaret

Teknos Oy har på grundval av arten och mängden av kemikalier som företaget använder definierats som en så kallad Sevesoanläggning som omfattas av vissa verksamhetsprinciper och skyldigheter enligt direktivet. Säkerhets- och kemikalieverket (nedan Tukes) har fastställt en konsultationszon på en kilometer för anläggningen. Inom zonen ska man i anslutning till markanvändningsplanering fästa särskild uppmärksamhet vid skyddsavstånden mellan anläggningen och utomstående funktioner. I denna zon ska man i planläggningen fästa särskild uppmärksamhet vid riskerna och vid att förhindra att en allvarlig olyckshändelse skulle inträffa. Då man planerar att placera funktioner som är förknippade med risk inom konsultationszonen ska man i samband med planläggningen be Tukes och räddningsmyndigheten lämna utlåtande i ärendet. Staden har år 2015 i anslutning till en detaljplaneprocess i ett visst närområde låtit en utomstående expertkonsult göra en kartläggning och konsekvensbedömning av risken för olycka på Teknos Oy:s färgfabrik (Pöyry 7.12.2015). Man har i utredningen utgått från lagen om säkerhet vid hantering av farliga kemikalier och explosiva varor (390/2005, och lagen om ändring av nämnda lag 358/2015), statsrådets förordning om säkerhetskraven vid industriell hantering och upplagring av farliga kemikalier (856/2012, och statsrådets förordning om ändring av nämnda förordning 686/2015) samt Tukes anvisning för placering av produktionsanläggningar (Tuotantolaitosten sijoittaminen, 2015).

Stadsstyrelsen konstaterar i fråga om detaljplanens förhållande till generalplanen att detaljplanelösningen för bostadskvarterens vidkommande är förenlig med generalplan 2002 för Helsingfors med rättsverkningar och i övrigt förenlig med generalplan 2016 för Helsingfors med rättsverkningar. Generalplan 2016 för Helsingfors trädde i huvudsak i kraft 5.12.2018. Helsingfors förvaltningsdomstol har emellertid genom sitt beslut 5.2.2018 upphävt den del av denna generalplan som gällde ett A1-område som var avsett för boende och där detaljplanens nämnda bostadskvarter ligger. Förvaltningsdomstolen behandlade ärendet på grundval av ett klagomål som hade anförts av just Teknos Oy. Med sitt beslut 8.11.2018 vidmakthöll högsta förvaltningsdomstolen Helsingfors förvaltningsdomstols beslut. I detta område har således generalplan 2002 förblivit i kraft. Enligt den är det fråga om ett område som domineras av flervåningshus. Det är anmärkningsvärt att rättens beslut om generalplanen inte definitivt begränsade möjligheten att genom detaljplaneläggning anvisa området för markanvändning, utan att förvaltningsdomstolen och högsta förvaltningsdomstolen tolkade ärendet med hänsyn till reserveringen i generalplanen med rättsverkningar.

Det konstaterades i förvaltningsdomstolens beslut, som högsta förvaltningsdomstolen vidmakthöll, bland annat följande: ”Det kan i enlighet med rättspraxis betraktas som en allmän utgångspunkt för upprättande av en plan för ett område där det ligger en anläggning som omfattas av EU:s direktiv om åtgärder för att förebygga och begränsa faran för allvarliga olyckshändelser där farliga ämnen ingår, att man redan i planläggningslösningen borde ta hänsyn till huruvida planen är genomförbar med tillräckliga skyddsavstånd eller så borde man i planbestämmelserna noggrannare definiera funktionernas karaktär och fastställa villkor för funktionernas miljökonsekvenser. Samtidigt utgör inte enbart det faktum att Teknos Oy:s fabrik enligt klagomålet har legat på området i över 70 år ett hinder för att området anvisas också för annan markanvändning i generalplanen. Det förutsätter emellertid att man i anslutning till upprättandet av planen har utrett och tagit i betraktande de konsekvenser som de med risker förknippade anläggningarna och lagren får för planläggningslösningen.” Förvaltningsdomstolen konstaterade dessutom att man vid upprättandet av generalplanen har kunnat och också varit skyldig att beakta dessförinnan utarbetade utredningar och att det av dokumenten framgår att Teknos Oy:s fabriksområdes hälsovådliga riskområde i fall av eldsvåda, på basis av de utredningar och bedömningar som i anslutning till detaljplaneläggningen av närområdet gjorts om risken för olycksfall, sträcker sig högst ungefär 150 meter från fabriken. Vidare konstaterades det att ”även om det i den mera detaljerade planläggningen är möjligt att minska de ovan beskrivna riskerna, till exempel genom placering av byggnaderna och genom tekniska lösningar, så kan placering av ett nytt riskkänsligt A1-bostadsområde på ett kortare avstånd än nämnts i förhållande till det fabriksområde där Teknos Oy fungerar inte på basis av till buds stående utredningar anses vara förenlig med innehållskraven i de riksomfattande målen för områdesanvändningen och med 39 § 2 mom. 5 punkten i markanvändnings- och bygglagen med avseende på en sund och trygg livsmiljö”.

I den nu föreliggande detaljplaneprocessen har man genom modellering utrett de identifierade och tänkbara farosituationer vars konsekvenser bedömdes sträcka sig bortom det område där anläggningen ligger. De mest betydande tänkbara farosituationerna vid anläggningar av detta slag har att göra med hanteringen av brännbara vätskor. Väderförhållanden som fastställts av Tukes användes i riskutredningsmodellerna.

Att identifiera och bedöma följdeffekter av potentiella farosituationer är ett allmänt utnyttjat och godkänt verktyg för att skapa beredskap. Därigenom kan man bedöma verksamhetens konsekvenser och kan man identifiera risker samt ingripa i eventuella missförhållanden i verksamheten. Man har i bedömningen följt den handbok från år 2015 som har getts ut av Tukes, vilken är det myndighet som ansvarar för kemikaliesäkerheten och som utövar tillsyn över anläggningen. Tukes har rekommenderat att handboken används inte bara i nya anläggningsprojekt, utan också i planläggningen av områden utanför en sådan anläggning eller vid bedömningen av risker i anslutning till byggande.

Experter från fabriken har deltagit i arbetet med att utreda utgångspunkterna för fabriksfunktionerna och med att analysera potentiella olyckor. Resultatet av utredningen och detaljplaneutkastet har behandlats vid en överläggning med Tukes och räddningsverket 28.8.2017. Detaljplaneutkastet reviderades på basis av utredningen och överläggningen. Det gavs en villkorlig byggnadsbestämmelse för byggnadsytan för ett flervåningshus på tomten 46022/9, som ligger närmast färgfabrikens produktionslokal, mindre än 150 meter från densamma. Byggnadsytan fick beteckningen tp enligt vilken den är en yta där en bostadsbyggnad får placeras, ifall den av industrin föranledda riskfaktorn på området bortfaller. Dessutom flyttade man ytan för den bostadsbyggnad som ligger bredvid den byggnadsyta som har tp-beteckning längre bort från fabriken i förslaget till detaljplan.

Det ansågs inte finnas orsak att ändra planbeteckningarna för tomten 46022/10, eftersom effektkurvorna enligt modellerna inte sträckte sig till denna tomt. Utredningen i fråga inklusive modellerna har utarbetats i enlighet med Tukes anvisningar och den av Tukes givna utgångsinformationen. I sitt utlåtande hade varken Tukes eller räddningsnämnden för den delen något att anmärka på bostadskvarteren i förslaget till detaljplaneändring. Det finns således på basis av olycksriskutredningen ingen numerisk grund för att uppskjuta anläggandet av hela kvarteret 46022 som inbegriper sammanlagt 12 950 m² vy.

Stadsstyrelsen anser att detaljplaneändringen uppfyller markanvändnings- och bygglagens innehållskrav. Man har under Batteribackens planläggningsprocess utrett förutsättningarna för planerna med hänsyn till olika miljöförhållanden, såsom olycksrisker, buller och lukt. Beträffande olycks- och andra risker lät staden en konsultbyrå göra en separat utredning. På basis av utredningarna ändrade staden planen, bland annat genom att flytta byggnadsområden och införa tidsbestämmelser. Således är det stadsstyrelsens uppfattning att detaljplanen ger tillräckliga förutsättningar för sundhet och trygghet, så att det inte krävs en ändring av detaljplanen.

Förvaltningsdomstolen har avlägsnat A1-beteckningen från det aktuella området i generalplanen på grund av att beteckningen enligt rättens tolkning skulle ha möjliggjort byggande närmare än 150 meter från Teknos Oy utan närmare utredning. Såsom det också har konstaterats i beslutets motiveringar, så utgör Teknos Oy:s fabrik som sådan inte ett hinder för att man i generalplanen anvisar området också för annan markanvändning. Det förutsätter emellertid att man i anslutning till upprättandet av planen har utrett och tagit i betraktande de konsekvenser som de med risker förknippade anläggningarna och lagren får för planläggningslösningen. Det är just så som man har gått till väga då man har upprättat den detaljplan som nu är föremål för rättelseuppmaning. Med beaktande av det som har anförts här ovan kan det anses att man i detaljplaneläggningen har beaktat de krav som ingår i lagar och övriga anvisningar och bestämmelser gällande anläggningar som medför risk för allvarliga olyckshändelser. Av den anledningen anser stadsstyrelsen det inte motiverat att föreslå att detaljplanen ändras i enlighet med rättelseuppmaningen, utan anser att beslutet om detaljplanen inte ska ändras.

Stadsstyrelsen konstaterar att den med anledning av rättelseuppmaningen har fått ett utlåtande från stadsmiljösektorn. Detta har uppfattats som tillräckligt, eftersom det inte har ansetts motiverat att revidera ett beslut som är förenligt med nämndens framställning och eftersom man har haft ett stramt tidsschema till följd av sommarpausen. Stadsstyrelsen konstaterar till slut att i ett läge där kommunen bibehåller sitt tidigare beslut ska enligt 196 § i markanvändnings- och bygglagen de besvär som anförts över det tidigare beslutet anses gälla det nya beslutet och att ingen annan än de som redan överklagat beslutet och även NTM-centralen har rätt att söka ändring. Det anfördes tre besvär mot beslutet att godkänna detaljplanen hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvär har anförts av tre privatpersoner genom samfällda besvär, av Pajamäki-seura ry och av Helsingfors naturskyddsförening rf. I besvären krävs det att detaljplanen upphävs, bland annat med de motiveringar som ingår i rättelseuppmaningen och med andra motiveringar. Stadsstyrelsen har ännu inte bemött besvären, utan det blir aktuellt efter rättelseuppmaningsstadiet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

För kännedom

Räddningsnämnden

Stadsmiljönämndens sektion för byggnader och allmänna områden

Stadsmiljönämndens miljö- och tillståndssektion

Stadsmiljönämnden

Enheten för kulturarv

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 30.09.2019 § 658

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Esitys

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää ettei se muuta 13.3.2019 (105 §) hyväksyttyä Patterimäen asemakaavan ja asemakaavan nro 12477 hyväksymispäätöstä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikaisukehotuksen johdosta.

23.09.2019 Pöydälle

04.03.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus Asemakaavoitus 28.8.2019

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Hankenumero 0563_10

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.3.2019 (§ 105) Patterimäen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 12477. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Samalla valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet siihen, että kaavan toteuttamisessa painotetaan Patterimäen luonnonsuojelualueen pikaista toteuttamista osana Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa.

Kaupunki vastaanotti 18.4.2019 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen kaavasta. MRL:n mukaan oikaisukehotuksen johdosta kaupunginvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

MRL:n 195 § edellyttää, että valtuusto joko muuttaa kaavaa oikaisukehotuksen johdosta tai sitten päättää, että asemakaavan hyväksymispäätöstä ei muuteta. Asemakaavoituspalvelun näkemyksen mukaan oikaisukehotus ei anna aihetta asemakaavan muuttamiselle ja esittää, että 23.1.2018 päivätyn ja 4.12.2018 muutetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 12477 hyväksymispäätöstä ei muuteta. Asemakaava koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Tali) lähivirkistysaluetta ja asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pajamäki, Tali, Pitäjänmäen yritysalue) lähivirkistys-, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä katualueita ja yleistä pysäköintialuetta (muodostuvat uudet korttelit 46035 ja 46036).

ELY-keskuksen oikaisukehotus

ELY toteaa oikaisukehotuksessa, että asemakaavassa on osoitettu asuinrakentamista Seveso direktiivi -laitoksen konsultointivyöhykkeelle. ELY vaatii oikaisukehotuksessa, että asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12477 oikaistaan siten, että koko korttelia 46022 koskee ajoitusmääräys, joka nyt hyväksytyssä kaavassa koskee vain yhtä rakennusalaa korttelissa 46022. 

ELY perustelee vaatimustaan sillä, että kun otetaan huomioon mahdolliset Seveso-laitoksen aiheuttamat vaaratilanteet, on koko korttelin 46022 osalle syytä osoittaa ajoitusmääräys, jotta voidaan varmistua, että MRL 54 §:n sisältövaatimukset terveellisen ja turvallisen elinympäristön osalta täyttyvät.

Oikaisukehotuksessa ELY toteaa, että ”Kaava-aineistosta käy ilmi, että mahdollisia vaaratilanteita on tutkittu mallintamalla ne, joiden vaikutusten arvioitiin ulottuvan laitosalueen ulkopuolelle. Pisimmälle ulottuvia vaikutuksia olisi tuotantotilan tulipalolla (150 m etäisyydellä, 20 metrin korkeudella hiilimonoksidin haitallisia vaikutuksia). Vaaratilanteet on tutkittu mallintamalla, joten todellinen tilanne voi olla toisenlainen. Vaikka onnettomuusriski on pieni, on se kuitenkin olemassa.”

ELY perustelee vaatimustaan oikaista kaavaa lisäksi sillä, että Helsingin hallinto-oikeus päätöksellään kumosi 5.2.2018 Helsingin uudesta yleiskaavasta Teknos Oy:n valituksesta A1-alueen, jolla nyt ko. asemakaava sijaitsee. Korkein hallinto-oikeus pysytti 8.11.2018 antamallaan päätöksellä hallinto-oikeuden päätöksen.

Perustelut

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12477 (jälj. asemakaava) koskee Patterimäen aluetta, joka sijaitsee Pitäjänmäen Takkatien teollisuusalueen ja Pajamäen asuntoalueen välissä. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua kaupunkiympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Uutta asuntokerrosalaa on esitetty 35 500 k-m2, ja asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Liiketiloja on osoitettu kadun varteen 6–8-kerroksisten asuinkerrostalojen kivijalkakerrokseen Pitäjänmäentien varteen. Kallioiseen maastoon sijoitettujen 4–7-kerroksisten pistetalojen pihat ovat maanvaraisia ja ne sopeutetaan Pajamäen alueeseen sekä Patterimäen luonnonympäristöön. Nykyinen leikkipaikka esitetään siirrettäväksi lähivirkistysalueen keskiosaan.

Oikaisukehotuksessa mainittu kortteli 46022 sijaitsee Takkatien varressa lähimpänä maalitehdasta, ja tähän kortteliin lisätyt uudet asuntotontit 46022/9 ja 46022/10 muodostavat yhdessä Pajamäen alueen vieressä olevien uusien asuntokortteleiden 46035 ja 46036 kanssa yhtenäisen asuinaluekokonaisuuden Patterimäelle. Uudet asuinkerrostalot muodostavat yhtenäisen, urbaanin rakennusrintaman alueen pääkadun, Pitäjänmäentien, kaarteeseen ja tulevan pikaraitiotien palvelualueelle. Kadunvarren talot suojaavat puistonpuoleisia pihoja, asuinrakennuksia ja puistoalueita liikennemelulta.

Tontille 46022/9 on osoitettu kolme kerrosalaa pistetaloille, joista lähimpänä Teknos Oy:tä olevalle rakennusalalle on asetettu ajoitusmääräys tp-merkinnällä: ”Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen, mikäli alueelle kohdistuva teollisuuden aiheuttama riskitekijä poistuu.” Tontille 46022/10 on osoitettu rakennusalat kahdelle lamellikerrostalolle Pitäjänmäentien varteen. Toinen taloista sijoittuu L-muotoisena Pitäjänmäentien ja Takkatien kadunkulmaan. Tontille 10 on myös osoitettu maanalainen pysäköintilaitos, joka palvelee korttelin 46022 molempia asuintalotonttia. Sisäänajo pysäköintilaitokseen on Takkatieltä tontin 46022/9 kautta. Korttelissa 46022 on Takkatien varressa lisäksi ennestään kolme teollisuustonttia, jotka eivät sisälly kaavamuutosalueeseen. Asuntokerrosalaa korttelissa 46022 on yhteensä 12 950 k-m2.

Raide-Jokerin vaikutukset lähivirkistysalueeseen ja uusiin asuntokortteleihin on otettu huomioon kaavamääräyksissä. Patterimäen alueelle on aikataulusyistä jo vuoden 2017 keväällä hyväksytty asemakaavan muutos nro 12434, joka mahdollistaa Raide-Jokerin pikaraitiotien toteutuksen osittain tunnelissa alueen arvokkaan linnoitusalueen alitse.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa seuraavia kaupungin strategisia tavoitteita:

        Helsinkiä kehitetään raideliikenteen verkostokaupunkina

        edistetään täydennysrakentamista

        esikaupungit ja asuinalueet säilyttävät vetovoimansa asukkaiden ja elinkeinoelämän toimijoiden näkökulmasta.

Kaavaratkaisu on asuntokortteleiden osalta oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaava 2002:n ja muilta osin oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaavan (2016) (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.

Vastine oikaisukehotukseen

Asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Patterimäen kaavaprosessin aikana selvitettiin suunnitelmien edellytyksiä eri ympäristöolosuhteiden (onnettomuusriskit, melu, haju) valossa. Melu- ja onnettomuusriski  selvitysten johdosta tehtiin kaavaan rakennusalojen siirtoja ja ajoitusmääräyksiä. Näin ollen Asemakaavoituspalvelun näkemyksen mukaan asemakaava luo terveellisyydelle ja turvallisuudelle riittävät edellytykset eikä edellytä asemakaavan muuttamista oikaisukehotuksen johdosta.

Teknos Oy on käyttämiensä kemikaalien laadun ja määrän perusteella määritelty Seveso-laitokseksi eli nk. toimintaperiaateasiakirjalaitokseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (jälj. Tukes) on määritellyt laitokselle 1 kilometrin laajuisen konsultointivyöhykkeen, jolla maankäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittäviin suojaetäisyyksiin laitoksen ja ulkopuolisten toimintojen välillä. Tällä vyöhykkeellä on kaavoituksessa kiinnitettävä erityistä huomiota riskeihin ja suuronnettomuusvaaran torjuntaan. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle, on kaavaa laadittaessa pyydettävä Tukesin sekä pelastusviranomaisen lausunto.

Helsingin kaupunki on kaavaprosessin aikana teettänyt ulkopuolisella asiantuntijakonsultilla Teknos Oy:n maalitehtaasta onnettomuusvaarojen kartoituksen ja vaikutusten arvioinnin. Selvityksen lähtökohtina ovat olleet laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 ja lain muutos 358/2015), asetukset kemikaalien teollisen käytön ja varastoinnin valvonnasta (VnA 856/2012 sekä asetuksen muutos VnA 686/2015) sekä Tukesin ohje "Tuotantolaitosten sijoittaminen, 2015”.

Tunnistetuista, mahdollisista vaaratilanteista on tutkittu mallintamalla ne, joiden vaikutusten arvioitiin voivan ulottua laitosalueen ulkopuolelle. Merkittävimmät mahdolliset vaaratilanteet tämän kaltaisilla laitoksilla liittyvät palavien nesteiden käsittelyyn. Riskiselvityksen mallinnuksissa käytettiin Tukesin määrittämiä sääolosuhteita.

Potentiaalisten vaaratilanteiden tunnistaminen ja seurausvaikutusten arviointi mallintamalla ovat laajasti käytettyjä ja hyväksyttyjä ennalta varautumisen keinoja, joilla arvioidaan toiminnan vaikutuksia ja voidaan tunnistaa ja puuttua toiminnan mahdollisiin epäkohtiin. Arvioinneissa on noudatettu kemikaaliturvallisuudesta vastaavan ja laitosta valvovan viranomaisen Tukesin opasta 2015.Tukes on suositellut opasta käytettäväksi, paitsi uusissa laitoshankkeissa, myös laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan kaavoitukseen tai rakentamiseen liittyvissä riskienarvioinneissa. Työhön kuuluneessa tehdastoimintojen lähtökohtien selvittämisessä ja potentiaalisten onnettomuuksien analyyseissä ovat olleet mukana tehtaan asiantuntijat.

Selvityksen tuloksia ja asemakaavaluonnosta on tarkasteltu Tukesin ja pelastuslaitoksen kanssa 28.8.2017 pidetyssä neuvottelussa. Selvityksen ja neuvottelun johdosta asemakaavaluonnokseen tehtiin muutoksia. Tontille 46022/9 lähimpänä maalitehdasta sijaitsevalle ja alle 150 metriä tuotantotilasta sijaitsevalle asuinkerrostalolle annettiin ehdollinen rakentamismääräys. Rakennusala merkittiin tp-merkinnällä, jonka mukaan määräalalle saa sijoittaa asuinrakennuksen, mikäli alueelle kohdistuva teollisuuden aiheuttama riskitekijä poistuu. Lisäksi tp-merkinnällä varustetun rakennuksen viereisen asuinrakennuksen alaa siirrettiin asemakaavaehdotuksessa etäämmälle tehtaasta. Tontilla 46022/10 ei selvityksen perusteella katsottu olevan tarvetta muutoksille kaavamääräyksiin, koska mallinnusten vaikutuskäyrät eivät ulottuneet tontille.

Asemakaavoituspalvelu ei näe tarkoituksenmukaisena siirtää ELY-keskuksen oikaisukehotuksen mukaisesti korttelin 46022 asuinkerrostalokokonaisuuden (yht. 12 950 k-m2) toteuttamista kaavamääräyksellä epävarmaan tulevaisuuteen ilman onnettomuusriskiselvitykseen pohjautuvaa numeerista perustetta. Kyseinen selvitys mallinnuksineen on laadittu Tukesin antamien ohjeiden ja lähtökohtatietojen mukaan. Lisäksi pelastuslautakunnalla ei ollut lausunnossaan huomautettavaa kaavamuutosehdotuksen asuntokortteleista.

Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 5.2.2018 kumonnut Helsingin uudesta yleiskaavasta (2016) mm. Teknos Oy:n valituksesta johtuen A1-alueen, jolla asemakaavan asuntokorttelit sijaitsevat. Korkein hallinto-oikeus pysytti 8.11.2018 antamallaan päätöksellä hallinto-oikeuden päätöksen. Tälle alueelle on siten jäänyt voimaan yleiskaava 2002, jonka mukaan alue on kerrostalovaltaista aluetta.

Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut mm. seuraavaa: ”Toisaalta pelkästään se, että Teknos Oy:n tehdas on valituksen mukaan sijainnut alueella yli 70 vuotta, ei ole esteenä sille, että alueelle osoitetaan yleiskaavassa muutakin maankäyttöä. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaavaa laadittaessa on selvitetty ja otettu huomioon vaaraa aiheuttavien laitosten ja varastojen vaikutukset kaavaratkaisuun. Hallinto-oikeus toteaa, että yleiskaavaa laadittaessa on voitu ja tullutkin ottaa huomioon aiemmin laaditut selvitykset. Asiakirjoista ilmenee, että lähialueen asemakaavoituksen yhteydessä tehtyjen onnettomuusriskejä koskevien selvitysten ja arviointien perusteella Teknos Oy:n tehdasalueen terveydelle vaarallinen riskialue tulipalon sattuessa ulottuu enimmillään noin 150 metrin etäisyydelle tehtaasta. Vaikka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on mahdollista vähentää edellä kuvattuja riskejä esimerkiksi rakennusten sijoittelulla ja teknisillä ratkaisuilla, uuden riskille alttiin A1-asuinalueen sijoittamista mainittua etäisyyttä lähemmäksi Teknos Oy:n toiminnassa olevaa tehdasaluetta ei käytettävissä olevien selvitysten perusteella voida pitää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen terveellistä ja turvallista elinympäristöä koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisena.”

Hallinto-oikeus on poistanut A1-merkinnän nyt puheena olevalta alueelta, koska hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan merkintä olisi mahdollistanut rakentamisen 150 metriä lähemmäksi Teknos Oy:tä, vastoin selvityksessä esitettyä. Kuten päätöksen perusteluissakin on todettu, niin Teknos Oy:n tehdas ei ole esteenä sille, että alueelle osoitetaan yleiskaavassa muutakin maankäyttöä. Tämä edellyttää, että kaavaa laadittaessa on selvitetty ja otettu huomioon vaaraa aiheuttavien laitosten ja varastojen vaikutukset kaavaratkaisuun. Ja näin asemakaava laadittaessa on myös toimittu.

Edellä lausuttu huomioon ottaen, asemakaavoituksessa voidaan katsoa otetun huomioon lakien ja muiden ohjeiden ja määräysten mukaiset vaatimukset koskien suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia laitoksia. Tästä syystä Asemakaavoituspalvelu ei katso aiheelliseksi muuttaa asemakaavaa oikaisukehotuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: 310 37322

siv.nordstrom(a)hel.fi

Irene Varila, lakimies, puhelin: 310 37451

irene.varila(a)hel.fi

Stadsfullmäktige 13.03.2019 § 105

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige godkände detaljplan för ett område för närrekreation i 46 stadsdelen (Sockenbacka, Tali) och detaljplaneändring för ett område för närrekreation, ett område för idrotts- och rekreationsanläggningar, park- och gatuområden och ett område för allmän parkering i 46 stadsdelen (Sockenbacka, Smedjebacka, Tali, Sockenbacka företagsområde) enligt ritning nr 12477, daterad 23.1.2018 och ändrad 4.12.2018, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Genom detaljplaneändringen bildas de nya kvarteren 46035 och 46036.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Behandling

13.03.2019 Enligt förslaget efter omröstning

Ledamoten Mai Kivelä understödd av ledamoten Leo Stranius föreslog följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

3 omröstningen

Ledamoten Mai Kiveläs förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt vid genomförandet av detaljplanen att prioritera ett snabbt inrättande av ett naturskyddsområde på Batteribacken som en del av Helsingfors naturskyddsprogram.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 56
Linda Ahlblad, Alviina Alametsä, Outi Alanen, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Tuula Haatainen, Iida Haglund, Mia Haglund, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Abdirahim Husu Hussein, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Emma Kari, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Tapio Klemetti, Dan Koivulaakso, Joonas Kolehmainen, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Johanna Laisaari, Silvia Modig, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Jarmo Nieminen, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Nelli Ruotsalainen, Mirita Saxberg, Satu Silvo, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Byoma Tamrakar, Reetta Vanhanen, Mauri Venemies, Sinikka Vepsä, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Nej-röster: 2
Otto Meri, Dani Niskanen

Blanka: 23
Toni Ahva, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Juha Hakola, Joel Harkimo, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Pia Kopra, Seija Muurinen, Jussi Niinistö, Mia Nygård, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Mika Raatikainen, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Juhani Strandén, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen

Frånvarande: 4
Mika Ebeling, Eero Heinäluoma, Nasima Razmyar, Wille Rydman

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Mai Kiveläs förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Timo Lindén, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 04.12.2018 § 614

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Hankenumero 0563_10

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

        23.1.2018 päivätyn ja 4.12.2018 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12477 hyväksymistä. Asemakaava koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Tali) lähivirkistysaluetta ja asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pajamäki, Tali, Pitäjänmäen yritysalue) lähivirkistys-, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä puisto- ja katualueita ja yleistä pysäköintialuetta (muodostuvat uudet korttelit 46035 ja 46036).

Lisäksi lautakunta päätti

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

        ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

27.11.2018 Pöydälle

30.01.2018 Ehdotuksen mukaan

23.01.2018 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: 310 37322

siv.nordstrom(a)hel.fi

Tiina Uusitalo, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 20764

tiina.uusitalo(a)hel.fi

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433

taina.toivanen(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37094

jarkko.nyman(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 03.04.2018 § 41

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Patterimäen asemakaava-ja asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12477):

Asemakaavassa tulee huomioida pelastusajoneuvojen pääsymahdollisuus Raide-jokeritunnelin molempiin päihin sekä tilavaraukset sammutusvesiposteille.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232

esko.rantanen(a)hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 12.3.2018

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa Patterimäen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen nro 12477 Pitäjämäen (KO. 46) Pajamäessä. Kaupunginmuseo lausuu asiasta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Pitäjänmäen Pajamäen Patterimäen aluetta, jonne alueen itäosaan Pitäjämäentien laidalle luodaan kaavaratkaisulla tiivis kerrostaloasuinalue. Kaavaratkaisu mahdollistaa Staran varikon toiminnat kallioluolastoon Patterimäen alle, jolloin nykyinen Atomitien varikkoalue vapautuisi käytettäväksi toimitilarakentamiseen. Patterimäen arvokas ensimmäisen ja toisen maailmansodan linnoitusalue ja luonnonympäristö suojellaan asemakaavoituksessa. Pajamäen länsipuolella oleva urheilu ja virkistyspalveluiden alue säilyy nykyisessä käytössään. Muu alue olisi lähivirkistysaluetta.

Patterimäen ensimmäisen maailmansodan linnoitusalue Tukikohta XXXV:11 (Pajamäki) (mjrek 1000013916) on merkitty VL/s-1 –alueeksi. Se on lähivirkistysalue, jolla luonnonympäristö ja alueella olevat sotahistoriaan liittyvät rakenteet suojellaan. Kiinteillä muinaisjäännöksillä ja luonnonympäristöllä on yhteinen kaavamerkintä ja -määräys, jossa ensimmäisen maailmansodan linnoitteet ovat muinaismuistolain mukaisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmasodan aikaisen ilmatorjuntapatteri, muu kulttuuriperintökohde, säilytetään. Kaavamääräykset ovat asianmukaisia, mutta Museoviraston ohjeiden mukaan kaavamerkintänä tulee olla kiinteiden muinaisjäännösten kohdalla sm.

Patterimäen länsiosaan Arinatielle on osoitettu yhdyskunnallista huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET), joka sijaitsee puolittain valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt – listauksen (RKY 2009) Pääkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteet –rajauksen sisällä. Toimisto- ja katosrakennukset sijaitsevat RKY-alueella. Suunnitellussa on pyritty, että varikon maanpäälliset rakenteet sopeutuisivat mahdollisimman hyvin viereiseen suojelukohteeseen. Varikkoalue, ulkoilutien siirto ja Raide-Jokerin läntinen suuaukko vähentävät suojametsävyöhykettä huomattavasti ja tuo rakentamista turhan lähelle linnoitteita.

Tukikohdasta johtaa itään Pitäjänmäentielle ulkoilutienä toimiva ensimmäisen maailmasodan aikainen yhdystie (tykkitie), jonka itäosa tuhoutuu asuinalueen rakentamisessa. Museoviraston tulkinnan mukaan käytössä olevat historialliset tielinjat eivät ole muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä vaan kulttuuriperintökohteita. Kulttuuriperintökohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia, mutta ne voidaan tarvittaessa suojella maankäytön- ja rakennuslain keinoin (MRL 132/1999). Kaupunginmuseon ja asemakaavoituspalvelun neuvotteluissa päädyttiin osoittaa yhdystien itäosalla smd -merkintä, jossa määrätään tykkitien dokumentointi ennen rakentamista. Tien länsiosalla on sm-merkintä, jonka mukaan tie tulee pitää nykyisessä asussaan. Sen ylläpito on ilman erillistä lupaa sallittu. Kaavamääräys on asianmukainen. Kaavamerkintänä pitää olla s, koska kyseessä ei ole muinaismuistolain perusteella suojeltu tielinja.

Kaupunginmuseolla ei ole asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen muuta huomautettavaa.

Lisätiedot

Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552

markku.heikkinen(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 13.10.2017 § 43

HEL 2017-009188 T 10 03 03

Hankenumero 0563_10

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12477 pohjakartan kaupunginosassa 46 Pitäjänmäki. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31967

merja.kyyro(a)hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki(a)hel.fi