§ 85

Valtuutettu Petrus Pennasen aloite suosittujen, osallistavien ja yhteisöllisten tapahtumien järjestämisestä kaupungin rahoituksella

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi valtuutettu Petrus Pennasen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Käsittely

Valtuutettu Petrus Pennanen ehdotti valtuutettu Sami Muttilaisen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

7 äänestys

Valtuutettu Petrus Pennasen ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI

JAA-ehdotus: Valtuusto pyytää selvittämään mahdollisuudet Tapahtumien Tiekartta -työn yhteydessä soveltaa yhteistyösopimusmallia suosittujen, yhteisöllisten kaupunkikulttuuritapahtumien jatkuvuuden turvaamiseen.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 66
Zahra Abdulla, Alviina Alametsä, Outi Alanen, Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Emma Kari, Mikko Kiesiläinen, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Heimo Laaksonen, Johanna Laisaari, Petra Malin, Silvia Modig, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Jarmo Nieminen, Dani Niskanen, Laura Nordström, Johanna Nuorteva, Mia Nygård, Maria Ohisalo, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Pekka Puska, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Mirita Saxberg, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Laura Varjokari, Mauri Venemies, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 1
Otto Meri

Tyhjä: 13
Sirpa Asko-Seljavaara, Perttu Hillman, Arja Karhuvaara, Tapio Klemetti, Pia Kopra, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Matti Niiranen, Mika Raatikainen, Laura Rissanen, Daniel Sazonov, Juhani Strandén, Matias Turkkila

Poissa: 5
Jörn Donner, Eero Heinäluoma, Abdirahim Husu Hussein, Nelli Ruotsalainen, Wille Rydman

Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Petrus Pennasen ehdottaman toivomusponnen.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Petrus Pennanen ja 20 muuta valtuutettua esittävät, että kaupunki selvittää, millä syvennetyillä yhteistyön muodoilla voidaan taata Ravintolapäivän, Siivouspäivän, Illallinen taivaan alla ja Block Partyjen toiminta ja jatkuvuus. Tällaisina yhteistyön muotoina aloitteessa tuodaan esille esimerkiksi tapahtumien hankkiminen ostopalveluna sitä aiemmin vetäneiltä. Samalla ehdotetaan selvitettäväksi tapahtumiin liittyvien kartta-alustojen yhdistäminen esimerkiksi Helsinki-applikaation sisään.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa aloitteesta 11.9.2018 antamassaan lausunnossa mm., että tapahtumat ovat Helsingille tärkeitä sekä elinkeino- että kulttuuripoliittisista syistä. Tapahtumallisuus vahvistaa Helsingin identiteettiä ja lisää kaupungin vetovoimaa. Huippulaatu ja helposti lähestyttävä kulttuuri ja taide sekä kaikenlaiset yleisötapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Ne tuovat myös matkailijoita ja lisäävät kaupungin elinvoimaa ja monimuotoisuutta.

Helsinki suhtautuu myönteisesti kaikkeen kansalaisaktiivisuuteen kulttuurin kentällä. Kaupungin uusi toimialarakenne mahdollistaa kaupungin palvelujen tuottamisen aiempaa asiakaslähtöisemmin. Myös muu yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin palveluasenne ja esimerkiksi rahankeräyslain uudistaminen tulevat osaltaan helpottamaan tapahtumien järjestämistä.

Lautakunnan lausunnossa todetaan edelleen, että tapahtumat voidaan jakaa karkeasti kolmeen isoon kokonaisuuteen: kaupungin omiin itse tuottamiin tapahtumiin, kansalaisyhteiskunnan eri tavoin tuottamiin, kaupungin avustusta saaviin tapahtumiin, sekä tapahtumiin, joita kaupunki ei suoranaisesti tue.  Viimeisimmän ryhmän tapahtumat voivat olla mittakaavaltaan pieniä tai toisaalta selkeästi markkinaehtoisesti järjestettäviä tapahtumia.

Kaupungin omien tapahtumien tuotantoja ollaan kokoamassa yhteen. Lisäksi kaupunki on tiivistämässä suurtapahtumien koordinointia kaupunkiyhteisen suurtapahtumaryhmän ja tulevan tapahtumastrategian kautta.

Myös avustusjärjestelmän avulla tuettavien tapahtumien toimintaedellytyksiä kehitetään aiempaa asiakaslähtöisemmäksi.  Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta linjasi 13.2.2018 toimialan yhteiset avustusperiaatteet.  Kuluvan vuoden talousarviossa toimialalla on yhteensä 26 320 000 euroa kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön erilaisiin avustuksiin. Vuonna 2017 avustuksia myönnettiin hakemuksiin perustuen yhteensä 1 720 eri hankkeelle.

Avustusjärjestelmän ideana on tukea toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelujen omaa palvelutuotantoa. Vastuu ja organisointi jäävät avustuksen hakijalle, eikä kaupungin avustuksen tule kattaa kokonaisuudessaan tapahtuman kuluja.  Hankkeen onnistuminen on riippuvainen muun muassa organisaattorin kyvykkyydestä mitoittaa toteutus olemassa oleviin resursseihin. Kaupunki ei ole vastuussa tämän tyyppisten tapahtumien tuotannosta vaan toimii mahdollistajana. Tämä rajanveto ja roolijako on syytä säilyttää. Tapahtumien toimijakenttä on elävä ja jatkuvasti muuttuva ja sen toimintaedellytyksiin vaikuttavat keskeisesti myös valtio, muut rahoittajat sekä palveluita käyttävät asiakkaat.  Myös kokoontumislaki edellyttää tapahtumissa selkeätä järjestäjävastuuta.

Ostopalveluun siirtyminen muuttaisi perustavan laatuisesti nykyistä asetelmaa ja samalla myös tapahtuman luonnetta. Kaupunki tulisi esitetyssä mallissa olemaan tapahtumien tilaaja ja sen vastuut kasvaisivat. Ostopalvelu muuttaisi tapahtumien luonteen pitkälti kansalaistoiminnasta julkisiksi hankinnoiksi ja elinkeinon harjoittamiseksi. Tilaamisessa jouduttaisiin soveltamaan myös hankintasääntöjen mukaista kilpailutusta. Tarttumapinta kaupunkistrategiaan kaventuisi merkittävästi ainakin osallisuusnäkökulmasta.

Lautakunta toteaa lausunnon lopuksi, että kaupunki jatkaa erilaisten tapahtumien tukemista ensisijaisesti avustusjärjestelmänsä kautta. Kaupunki kehittää jatkuvasti avustusjärjestelmäänsä vastaamaan kaupunkilaisten muuttuvia tarpeita. Samalla kaupunki huolehtii siitä, että tapahtumien järjestäminen ja muut toimintaedellytykset paranevat yhteisen edun mukaisesti. Samaan aikaan tapahtumien tuottajien osaamista omasta varainhankinnasta on syytä kehittää. Lisäksi lautakunta pitää selvittämisen arvoisena voitaisiinko liikuntatapahtumissa käytettyä yhteistyösopimusmallia soveltaa joihinkin kulttuurin tapahtumatuotantoihin. Kumppanuustapahtumat, joissa tehdään vastikkeellinen yhteistyösopimus kaupungin ja tapahtuman tuottajan välillä, ovatkin neljäs tapahtumien tyyppi lausunnossa mainittujen kolmen tapahtumatyypin lisäksi.

Aloitteessa mainittiin mahdollisuudesta viedä tapahtumat Helsinki-applikaation sisään. Helsinki-applikaation eli Helsinki-sovelluksen kehittämistä kaupunkiyhteisenä mobiilina käyttöliittymänä kaupungin palveluihin tarkastellaan helmikuussa 2019 valmistuvassa kaupungin digitalisaatiotyöryhmän raportissa. Sovellus on oleellinen osa Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuosien 2019-2023 digitalisaatiosuunnitelman toteuttamista. Sovelluksen käyttötavat täsmentyvät suunnittelun myötä.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätöshistoria

Kaupunginvaltuusto 13.02.2019 § 64

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Päätös

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Kaupunginhallitus 21.01.2019 § 46

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Petrus Pennasen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 11.09.2018 § 177

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä aloitteessa esitettyä toimintatapaa tarkoituksenmukaisena, vaan esittää että kaupunki jatkaa erilaisten tapahtumien tukemista ensisijaisesti avustusjärjestelmänsä kautta.

Erilaiset, erikokoiset ja eri yleisöille suunnatut ja yleisöjen kanssa tehtävät tapahtumat ovat Helsingille tärkeitä sekä elinkeino- että kulttuuripoliittisista syistä. Monipuolinen tapahtumallisuus vahvistaa Helsingin identiteettiä ja lisää kaupungin vetovoimaa. Huippulaatu ja helposti lähestyttävä kulttuuri ja taide sekä kaikenlaiset yleisötapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Ne tuovat myös tilapäisesti kaupunkia käyttäviä matkailijoita ja lisäävät kaupungin elinvoimaa ja monimuotoisuutta.

Helsinki suhtautuu myönteisesti kaikkeen kansalaisaktiivisuuteen kulttuurin kentällä, oli kyseessä sitten järjestäytynyt toiminta tai erilaiset spontaanit tapahtumat.  Sosiaalinen media on madaltanut osallistumista, lisänneet vuorovaikutusta ja tulleet normaaliksi osaksi kaikenlaisten tapahtumien markkinointia. Kaupungin uusi toimialarakenne mahdollistaa kaupungin palvelut kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan toimialalla aiempaa asiakaslähtöisemmin. Myös muu yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin palveluasenne ja esimerkiksi rahankeräyslain uudistaminen tulevat osaltaan helpottamaan tapahtumien järjestämistä.

Kaupungin rooli tapahtumien järjestämisessä on terävöitymässä kaupunkistrategian mukaisesti. Tapahtumat voidaan jakaa karkeasti kolmeen isoon kokonaisuuteen. Kaupungin omiin itse tuottamiin tapahtumiin, kansalaisyhteiskunnan eri tavoin tuottamiin tapahtumiin, joita tuetaan avustusjärjestelmän kautta sekä tapahtumiin, joita kaupunki ei suoranaisesti tue.  Viimeisimmän luokan tapahtumat voivat olla mittakaavaltaan pieniä tai toisaalta selkeästi markkinaehtoisesti järjestettäviä tapahtumia.

Kaupungin omien tapahtumien hajallaan olevia tuotantoja ollaan kokoamassa yhteen, kun Helsingin juhlaviikkojen tuottajaorganisaationa toimivan Helsinki-viikon säätiön roolia ollaan muuttamassa kaupungin tapahtumasäätiöksi. Tavoitteena on vahvistaa näiden tapahtumien strategista ohjausta ja saavuttaa tuotantoihin, markkinointiin, viestintään ja kumppanuuksiin liittyviä synergiaetuja. Lisäksi kaupunki on tiivistämässä suurtapahtumien koordinointia kaupunkiyhteisen suurtapahtumaryhmän ja tulevan suurtapahtumastrategian kautta.

Myös avustusjärjestelmän avulla tuettavien tapahtumien toimintaedellytyksiä kehitetään aiempaa asiakaslähtöisemmäksi.  Avustusmäärärahoista päättävä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta linjasi 13.2.2018 toimialan yhteiset avustusperiaatteet.  Avustuksilla lisätään kaupungin vetovoimaa, asukkaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja elämän hallintaa. Kaupungin harkinnanvaraisen avustusjärjestelmän perusideana on kehittää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia voimaantua, liikkua, luoda ja olla aktiivinen toimija.

Kuluvan vuoden talousarviossa toimialalla on yhteensä 26 320 000 euroa kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön erilaisiin avustuksiin. Vuonna 2017 avustuksia myönnettiin hakemuksiin perustuen yhteensä 1 720 eri hankkeelle.

Avustusjärjestämän ideana on tukea  toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelujen omaa palvelutuotantoa. Olennaista siis on, että kaupunki ei ole vastuussa tämän tyyppisten tapahtumien tuotannosta vaan toimii mahdollistajana, tämä rajanveto ja roolijako on syytä säilyttää. Tapahtumien toimija kenttä on elävä ja jatkuvasti muuttuva ja sen toimintaedellytyksiin vaikuttavat keskeisesti myös valtio, muut rahoittajat sekä palveluita käyttävät asiakkaat.  Myös kokoontumislaki edellyttää tapahtumissa selkeätä järjestäjävastuuta.

Valtuustoaloitteessa esitetään yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi valikoiduille tapahtumille, että kaupunki ostaisi ne nykyisiltä järjestäjiltä avustamisen sijaan. Vaihtoehdossa tapahtumille osoitettu resurssi otettaisiin kaupungin käyttötaloudesta, mikä muuttaisi tapahtumiin liittyviä peruslähtökohtia ja vastuita.

Avustamisen lähtökohta on lisätä jo olemassa olevaa resurssia ja mahdollistaa osaltaan hankkeen toteutuminen. Vastuu ja organisointi jäävät avustuksen hakijalle, eikä kaupungin avustuksen tule kattaa kokonaisuudessaan tapahtuman kuluja.  Hankkeen onnistuminen on riippuvainen muun muassa organisaattorin kyvykkyydestä mitoittaa toteutus olemassa oleviin resursseihin. Some-tapahtumien kokemuksista ja epäsuorasti myös itse valtuustoaloitteesta voidaan päätellä, ettei tässä ole aina onnistuttu.

Ostopalveluun siirtyminen muuttaisi perustavan laatuisesti nykyistä asetelmaa ja samalla myös tapahtuman luonnetta. Ostopalvelut katetaan kaupungin käyttötaloudesta avustusmäärärahojen sijaan. Kaupunki tulisi esitetyssä mallissa olemaan tapahtumien tilaaja ja sen vastuut kasvaisivat. Ostopalvelu muuttaisi tapahtumien luonteen pitkälti kansalaistoiminnasta julkisiksi hankinnoiksi ja elinkeinon harjoittamiseksi. Tilaamisessa jouduttaisiin soveltamaan myös hankintasääntöjen mukaista kilpailutusta. Nykyiset tapahtumatuottajat eivät olisi itsestään selviä valintoja toteuttajina. Tarttumapinta kaupunkistrategiaan kaventuisi merkittävästi ainakin osallisuusnäkökulmasta.

Ostopalveluihin siirtymisen sijaan on syytä kehittää kansalaisyhteiskunnan tuottamia kaupunkitapahtumia niin, ettei niiden arvokas lähtökohta vaarannu. 

Edellä esitetyn perusteella kaupunki jatkaa erilaisten tapahtumien tukemista ensisijaisesti avustusjärjestelmänsä kautta. Kaupunki kehittää jatkuvasti avustusjärjestelmäänsä vastaamaan kaupunkilaisten muuttuvia tarpeita. Samalla kaupunki huolehtii siitä, että tapahtumien järjestäminen ja muut toimintaedellytykset paranevat yhteisen edun mukaisesti. Samaan aikaan tapahtumien tuottajien osaamista omasta varainhankinnasta on syytä kehittää. Lisäksi lautakunta pitää selvittämisen arvoisena voitaisiinko liikuntatapahtumissa käytettyä yhteistyösopimusmallia soveltaa joihinkin kulttuurin tapahtumatuotantoihin.

Käsittely

11.09.2018 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon viimeisen kappaleen loppuun lisätään virke: "Lisäksi lautakunta pitää selvittämisen arvoisena voitaisiinko liikuntatapahtumissa käytettyä yhteistyösopimusmallia soveltaa joihinkin kulttuurin tapahtumatuotantoihin."

Lautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

kulttuurijohtaja

Tuula Haavisto

Lisätiedot

Veikko Kunnas, kumppanuuspäällikkö, puhelin: 310 37002

veikko.kunnas(a)hel.fi