§ 85

Den av ledamoten Petrus Pennanen väckta motionen om finansiering från staden för populära delaktighets- och gemenskapsevenemang

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade den av ledamoten Petrus Pennanen väckta motionen som slutbehandlad.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Behandling

Ledamoten Petrus Pennanen understödd av ledamoten Sami Muttilainen föreslog följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

7 omröstningen

Ledamoten Petrus Pennanens förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att i samband med arbetet som utförs inom Tapahtumien Tiekartta tillämpa modellen för samarbetsavtal för att trygga kontinuiteten av populära, gemenskapliga stadskulturevenemang.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 66
Zahra Abdulla, Alviina Alametsä, Outi Alanen, Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Emma Kari, Mikko Kiesiläinen, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Heimo Laaksonen, Johanna Laisaari, Petra Malin, Silvia Modig, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Jarmo Nieminen, Dani Niskanen, Laura Nordström, Johanna Nuorteva, Mia Nygård, Maria Ohisalo, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Pekka Puska, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Mirita Saxberg, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Laura Varjokari, Mauri Venemies, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 1
Otto Meri

Blanka: 13
Sirpa Asko-Seljavaara, Perttu Hillman, Arja Karhuvaara, Tapio Klemetti, Pia Kopra, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Matti Niiranen, Mika Raatikainen, Laura Rissanen, Daniel Sazonov, Juhani Strandén, Matias Turkkila

Frånvarande: 5
Jörn Donner, Eero Heinäluoma, Abdirahim Husu Hussein, Nelli Ruotsalainen, Wille Rydman

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Petrus Pennanens förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Petrus Pennanen och 20 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden reder ut genom vilken fördjupad form av samarbete man kan säkerställa fortsättningen för Restaurangdagen, Städdagen, Middag under bar himmel och Block Party. Dylika samarbetsformer som presenteras i motionen är t.ex. köp av evenemang som tjänst av dem som ordnat det tidigare. Samtidigt föreslås det att man reder ut om evenemangens kartplattformar kan kombineras t.ex. i Helsingfors-applikationen.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Kultur- och fritidsnämnden konstaterar i sitt utlåtande 11.9.2018 om motionen bl.a. att evenemangen är viktiga för Helsingfors, av såväl ekonomiska som kulturpolitiska orsaker. Evenemangen stärker Helsingfors identitet och ökar stadens dragningskraft. Toppkvalitet och en lättillgänglig kultur och konst samt alla möjliga publikevenemang för samman mänskor och förstärker gemenskapen. De hämtar även turister och ökar stadens livskraft och mångfald.

Helsingfors förhåller sig positivt till all form av kulturell medborgaraktivitet. Stadens nya sektormodell gör att stadens tjänster kan produceras mer kundorienterat än tidigare. Även samhällets utveckling i övrigt, stadens serviceattityd och t.ex. reformen av lagen om penninginsamlingar kommer att göra det lättare att ordna evenemang.

I nämndens utlåtande konstateras det vidare att evenemangen grovt kan delas in i tre stora helheter; evenemang som staden själv producerar, sådana som medborgargemenskapen producerar på olika sätt, evenemang som understöds av staden samt evenemang som staden inte direkt stöder. Den sistnämnda gruppens evenemang kan vara småskaliga eller också klart ordnade enligt marknadsvillkor.

Man håller på att samla ihop produktionen av stadens egna evenemang. Dessutom håller staden på att koncentrera koordineringen av stora evenemang i en gemensam grupp för staden för detta ändamål och den kommande strategin för evenemang.

Man utvecklar också verksamhetsförutsättningarna för evenemang som stöds med bidrag så att dessa ska vara mer kundorienterade. Kultur- och fritidsnämnden har 13.2.2018 gjort upp gemensamma riktlinjer för bidragsprinciperna. Sektorn har sammanlagt 26 320 000 euro till förfogande i pågående års budget för olika understöd till kultur, idrott och ungdomsarbete. Under 2017 beviljades understöd för sammanlagt 1 720 projekt enligt ansökan.

Bidragssystemets idé är att understödja verksamhet som gör stadens kultur-, idrotts- och ungdomstjänster mer mångsidiga. Den som söker om understöd står för ansvar och organisation och stadens understöd behöver inte täcka evenemangets helhetskostnader. Projektets framgång beror på bl.a. hur organisatören lyckas anpassa genomförandet till de befintliga resurserna. Staden ansvarar inte för produktionen av dylika evenemang, utan gör dem endast möjliga. Det är motiverat att bevara denna gränsdragning och rollfördelning. Evenemangen ordnas av olika aktörer som ständigt växlar och även staten, övriga finansiärer och kunderna som anlitar tjänster inverkar i hög grad på förutsättningarna för denna verksamhet. Även i lagen om sammankomster förutsätts tydligt ansvar för organisatören.

En övergång till köp av tjänster ändrar grundligt på den nuvarande situationen och således även på evenemangets karaktär. I den föreslagna modellen är staden beställare av evenemangen med ökat ansvar. Köptjänster ändrar på evenemangets natur, från medborgarverksamhet till offentlig anskaffning och näringsverksamhet. Vid beställningen måste man tillämpa konkurrensutsättning enligt upphandlingsbestämmelserna. Kontaktytan till stadsstrategin minskar betydligt, åtminstone med tanke på delaktigheten.

Nämnden konstaterar till slut att staden fortsättningsvis stöder olika evenemang, i synnerhet via sitt understödssystem. Staden utvecklar kontinuerligt sitt understödssystem för att svara på stadsbornas förändrade behov. Staden ser också till att evenemangen ordnas bättre och att de övriga verksamhetsförutsättningarna förbättras med hänsyn till det allmänna bästa. Samtidigt föreligger det skäl att evenemangsproducenterna utvecklar sina kunskaper om att själva skaffa medel. Dessutom anser nämnden det värt att utreda om den samarbetsmodell som används vid idrottsevenemang kan tillämpas vid produktionen av vissa kulturevenemang. Partnerskapsevenemang där man ingår ett samarbetsavtal mot vederlag mellan staden och evenemangets producent är en fjärde typ av evenemang utöver de tre andra typerna som nämns i utlåtandet.

I motionen nämns möjligheten att föra in evenemangen i Helsingfors-applikationen. Möjligheten att utveckla Helsingfors-applikationen som ett mobilt användargränssnitt för stadens service ska granskas i digitaliseringsarbetsgruppens rapport, som blir klar i februari 2019. Applikationen är en betydande del av kultur- och fritidssektorns digitaliseringsplan för 2019–2023. Sätten att använda applikationen preciseras när planeringen framskrider.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 13.02.2019 § 64

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Kaupunginhallitus 21.01.2019 § 46

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Petrus Pennasen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 11.09.2018 § 177

HEL 2018-007170 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä aloitteessa esitettyä toimintatapaa tarkoituksenmukaisena, vaan esittää että kaupunki jatkaa erilaisten tapahtumien tukemista ensisijaisesti avustusjärjestelmänsä kautta.

Erilaiset, erikokoiset ja eri yleisöille suunnatut ja yleisöjen kanssa tehtävät tapahtumat ovat Helsingille tärkeitä sekä elinkeino- että kulttuuripoliittisista syistä. Monipuolinen tapahtumallisuus vahvistaa Helsingin identiteettiä ja lisää kaupungin vetovoimaa. Huippulaatu ja helposti lähestyttävä kulttuuri ja taide sekä kaikenlaiset yleisötapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Ne tuovat myös tilapäisesti kaupunkia käyttäviä matkailijoita ja lisäävät kaupungin elinvoimaa ja monimuotoisuutta.

Helsinki suhtautuu myönteisesti kaikkeen kansalaisaktiivisuuteen kulttuurin kentällä, oli kyseessä sitten järjestäytynyt toiminta tai erilaiset spontaanit tapahtumat.  Sosiaalinen media on madaltanut osallistumista, lisänneet vuorovaikutusta ja tulleet normaaliksi osaksi kaikenlaisten tapahtumien markkinointia. Kaupungin uusi toimialarakenne mahdollistaa kaupungin palvelut kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan toimialalla aiempaa asiakaslähtöisemmin. Myös muu yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin palveluasenne ja esimerkiksi rahankeräyslain uudistaminen tulevat osaltaan helpottamaan tapahtumien järjestämistä.

Kaupungin rooli tapahtumien järjestämisessä on terävöitymässä kaupunkistrategian mukaisesti. Tapahtumat voidaan jakaa karkeasti kolmeen isoon kokonaisuuteen. Kaupungin omiin itse tuottamiin tapahtumiin, kansalaisyhteiskunnan eri tavoin tuottamiin tapahtumiin, joita tuetaan avustusjärjestelmän kautta sekä tapahtumiin, joita kaupunki ei suoranaisesti tue.  Viimeisimmän luokan tapahtumat voivat olla mittakaavaltaan pieniä tai toisaalta selkeästi markkinaehtoisesti järjestettäviä tapahtumia.

Kaupungin omien tapahtumien hajallaan olevia tuotantoja ollaan kokoamassa yhteen, kun Helsingin juhlaviikkojen tuottajaorganisaationa toimivan Helsinki-viikon säätiön roolia ollaan muuttamassa kaupungin tapahtumasäätiöksi. Tavoitteena on vahvistaa näiden tapahtumien strategista ohjausta ja saavuttaa tuotantoihin, markkinointiin, viestintään ja kumppanuuksiin liittyviä synergiaetuja. Lisäksi kaupunki on tiivistämässä suurtapahtumien koordinointia kaupunkiyhteisen suurtapahtumaryhmän ja tulevan suurtapahtumastrategian kautta.

Myös avustusjärjestelmän avulla tuettavien tapahtumien toimintaedellytyksiä kehitetään aiempaa asiakaslähtöisemmäksi.  Avustusmäärärahoista päättävä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta linjasi 13.2.2018 toimialan yhteiset avustusperiaatteet.  Avustuksilla lisätään kaupungin vetovoimaa, asukkaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja elämän hallintaa. Kaupungin harkinnanvaraisen avustusjärjestelmän perusideana on kehittää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia voimaantua, liikkua, luoda ja olla aktiivinen toimija.

Kuluvan vuoden talousarviossa toimialalla on yhteensä 26 320 000 euroa kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön erilaisiin avustuksiin. Vuonna 2017 avustuksia myönnettiin hakemuksiin perustuen yhteensä 1 720 eri hankkeelle.

Avustusjärjestämän ideana on tukea  toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelujen omaa palvelutuotantoa. Olennaista siis on, että kaupunki ei ole vastuussa tämän tyyppisten tapahtumien tuotannosta vaan toimii mahdollistajana, tämä rajanveto ja roolijako on syytä säilyttää. Tapahtumien toimija kenttä on elävä ja jatkuvasti muuttuva ja sen toimintaedellytyksiin vaikuttavat keskeisesti myös valtio, muut rahoittajat sekä palveluita käyttävät asiakkaat.  Myös kokoontumislaki edellyttää tapahtumissa selkeätä järjestäjävastuuta.

Valtuustoaloitteessa esitetään yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi valikoiduille tapahtumille, että kaupunki ostaisi ne nykyisiltä järjestäjiltä avustamisen sijaan. Vaihtoehdossa tapahtumille osoitettu resurssi otettaisiin kaupungin käyttötaloudesta, mikä muuttaisi tapahtumiin liittyviä peruslähtökohtia ja vastuita.

Avustamisen lähtökohta on lisätä jo olemassa olevaa resurssia ja mahdollistaa osaltaan hankkeen toteutuminen. Vastuu ja organisointi jäävät avustuksen hakijalle, eikä kaupungin avustuksen tule kattaa kokonaisuudessaan tapahtuman kuluja.  Hankkeen onnistuminen on riippuvainen muun muassa organisaattorin kyvykkyydestä mitoittaa toteutus olemassa oleviin resursseihin. Some-tapahtumien kokemuksista ja epäsuorasti myös itse valtuustoaloitteesta voidaan päätellä, ettei tässä ole aina onnistuttu.

Ostopalveluun siirtyminen muuttaisi perustavan laatuisesti nykyistä asetelmaa ja samalla myös tapahtuman luonnetta. Ostopalvelut katetaan kaupungin käyttötaloudesta avustusmäärärahojen sijaan. Kaupunki tulisi esitetyssä mallissa olemaan tapahtumien tilaaja ja sen vastuut kasvaisivat. Ostopalvelu muuttaisi tapahtumien luonteen pitkälti kansalaistoiminnasta julkisiksi hankinnoiksi ja elinkeinon harjoittamiseksi. Tilaamisessa jouduttaisiin soveltamaan myös hankintasääntöjen mukaista kilpailutusta. Nykyiset tapahtumatuottajat eivät olisi itsestään selviä valintoja toteuttajina. Tarttumapinta kaupunkistrategiaan kaventuisi merkittävästi ainakin osallisuusnäkökulmasta.

Ostopalveluihin siirtymisen sijaan on syytä kehittää kansalaisyhteiskunnan tuottamia kaupunkitapahtumia niin, ettei niiden arvokas lähtökohta vaarannu. 

Edellä esitetyn perusteella kaupunki jatkaa erilaisten tapahtumien tukemista ensisijaisesti avustusjärjestelmänsä kautta. Kaupunki kehittää jatkuvasti avustusjärjestelmäänsä vastaamaan kaupunkilaisten muuttuvia tarpeita. Samalla kaupunki huolehtii siitä, että tapahtumien järjestäminen ja muut toimintaedellytykset paranevat yhteisen edun mukaisesti. Samaan aikaan tapahtumien tuottajien osaamista omasta varainhankinnasta on syytä kehittää. Lisäksi lautakunta pitää selvittämisen arvoisena voitaisiinko liikuntatapahtumissa käytettyä yhteistyösopimusmallia soveltaa joihinkin kulttuurin tapahtumatuotantoihin.

Käsittely

11.09.2018 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon viimeisen kappaleen loppuun lisätään virke: "Lisäksi lautakunta pitää selvittämisen arvoisena voitaisiinko liikuntatapahtumissa käytettyä yhteistyösopimusmallia soveltaa joihinkin kulttuurin tapahtumatuotantoihin."

Lautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

kulttuurijohtaja

Tuula Haavisto

Lisätiedot

Veikko Kunnas, kumppanuuspäällikkö, puhelin: 310 37002

veikko.kunnas(a)hel.fi