Helsingin kaupunki | Esityslista | 21/2018 | 1 (1) |
Kaupunginvaltuusto |
|
| |
|
| Asia/28 | |
| 28.11.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 12.11.2018 § 716
HEL 2018-005563 T 00 00 03
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Eveliina Heinäluoman aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731
maria.nyfors(a)hel.fi
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 09.10.2018 § 210
HEL 2018-005563 T 00 00 03
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla pidetään tärkeänä, että saamelaisten kulttuuria ja asemaa alkuperäiskansana tuodaan päiväkodeissa ja kouluissa esiin. Saamelaisten kansallispäivän vietto 6.2. on yksi tapa noudattaa opetussuunnitelman perusteita ja tuoda esiin saamelaiskulttuurin merkitys Suomessa.
Helsingissä koulut ja päiväkodit määrittelevät itse vuosittain juhlat ja teemat joihin painottavat toimintansa. Liputuspäivät huomioidaan luontevana osana opetusta, myös Saamelaisten kansallispäivä.
Olisi tärkeää, ettei saamelaiskulttuuriin tutustuminen rajoittuisi yhteen juhlapäivään, vaan koulut ja päiväkodit voisivat yhdessä lasten kanssa paneutua teemaan ikäkaudelle ja opetusryhmälle sopivana ajankohtana.
Helsingissä toimii suomi-saame kaksikielinen esi- ja perusopetuksen yhdysluokka, jonka toiminta sisältää kielenopetuksen lisäksi monipuolista saamelaiskulttuuriin perehtymistä.
Yksiköitä kannustetaan tutustumaan saamelaiskulttuuriin monialaisesti perinteisen kulttuurin, nykykulttuurin, historian, yhteiskuntatieteiden ja kielen näkökulmasta. Materiaalia ja tietoutta on hyvin saatavilla. Panostetaan siihen, että saamelaisten kansallispäivänä ja muussa yhteydessä esille tuotu saamelaistietous on ajantasaista.
Samalla kun päätetään, että saamelaisten kansallispäivää huomioidaan kouluissa ja päiväkodeissa, muistutetaan siitä, että ruotsinkielistä kulttuuria, maamme kaksikielisyyttä ja sen historiaa samalla tavalla samoin perusteluin on syytä tuoda esiin ja käsitellä eri asteilla. Ruotsalaisuuden päivä 6.11. voi antaa luonnolliset puitteet tälle, mutta tässäkään tapauksessa ei kannata rajata toimintaa yhteen juhlapäivään.
Käsittely
09.10.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Vastaehdotus:
Martina Harms-Aalto: Samalla kun päätetään, että saamelaisten kansallispäivää huomioidaan kouluissa ja päiväkodeissa, muistutetaan siitä, että ruotsinkielistä kulttuuria, maamme kaksikielisyyttä ja sen historiaa samalla tavalla samoin perusteluin on syytä tuoda esiin ja käsitellä eri asteilla. Ruotsalaisuuden päivä 6.11 voi antaa luonnolliset puitteet tälle, mutta tässäkään tapauksessa ei kannata rajata toimintaa yhteen juhlapäivään.
Kannattaja: Ted Apter
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Samalla kun päätetään, että saamelaisten kansallispäivää huomioidaan kouluissa ja päiväkodeissa, muistutetaan siitä, että ruotsinkielistä kulttuuria, maamme kaksikielisyyttä ja sen historiaa samalla tavalla samoin perusteluin on syytä tuoda esiin ja käsitellä eri asteilla. Ruotsalaisuuden päivä 6.11 voi antaa luonnolliset puitteet tälle, mutta tässäkään tapauksessa ei kannata rajata toimintaa yhteen juhlapäivään.
Jaa-äänet: 1
Pia Pakarinen
Ei-äänet: 3
Ted Apter, Martina Harms-Aalto, Dani Niskanen
Tyhjä: 7
Ville Jalovaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Petra Malin, Abdirahim Mohamed
Poissa: 2
Fatim Diarra, Mirita Saxberg
Suoritetussa äänestyksessä Martina Harms-Aallon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 3– 1. Tyhjää äänesti 7. Poissa 2.
Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot
Nina Onufriew, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 310 42550
nina.onufriew(a)hel.fi
| ||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||