§ 264

Den av ledamoten Heimo Laaksonen väckta motionen om en simhall av typ friluftsbad till Pejlingsparken i Parkstad

HEL 2018-003211 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hilkka Tapiolinna, stadsombudsman, telefon: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar den av ledamoten Heimo Laaksonen väckta motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Heimo Laaksonen och 16 andra ledamöter föreslår i sin motion att möjligheterna att bygga en simhall i Pejlingsparken i Parkstad ska undersökas med utgångspunkt i att på ett centralt och nytt sätt beakta också friluftsbadsverksamheten på sommaren.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtandena från kultur- och fritidsnämnden och stadsmiljönämnden och konstaterar följande:

Utöver de två friluftsbaden, Simstadion och Gumtäkts friluftsbad, finns en utomhusbassäng med sandbotten, en s.k. plott, i Britas, i vilken det byggts vattenbehandlingsapparater och en vattenrutschbana.

Idrottsverket har låtit utarbeta en översiktsplan för Britas idrottspark. Planen färdigställdes 1995, och i den ingår ett utkast till en utbyggnad av Britas nuvarande simhall. Det finns också planer på en bassäng av utomhusbadtyp söder om simhallen. I detaljplanen för mellersta delen av Centralparken, som trädde i kraft 29.1.2014, har reserveringar för dessa upptagits i Britas idrottspark. I detaljplanen finns en reservering för en utomhusbassäng söder om den nuvarande simhallen och en reservering för genomförande av en utbyggnad av simhallen. Utbyggnaden av simhallen får omfatta högst två våningar och 9 000 m² vy.

I ekonomiplanen för 2018–2027 anvisas inga investeringsanslag för byggande av en ny simhall med ett utomhusbad.

I samband med den aktuella granskningen av servicelokalerna i Stapelstaden, Parkstad och Henriksdal är det möjligt att undersöka om det går att utveckla badmöjligheterna som en del av de mångsidiga servicelokaler som förnyas i framtiden. Förutsättningarna att bygga en simhall med ett friluftsbad i Pejlingsparken eller i närområdet bedöms i samband med utvecklingsarbetet i stationsområdet.

Det finns fortfarande en stor efterfrågan på simhalls- och friluftsbadstjänster. Kultur- och fritidssektorn gör upp en mer omfattande utredning om servicenätet inom hela sektorn. Samtidigt utreds också behoven i områdena att utveckla simhallarna och badplatserna i Helsingfors, och möjligheterna att bygga ett nytt friluftsbad eller en motsvarande lösning i anslutning till en av de befintliga simhallarna eller i ett annat område granskas.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hilkka Tapiolinna, stadsombudsman, telefon: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 10.09.2018 § 548

HEL 2018-003211 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, kaupunginasiamies, puhelin: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 05.06.2018 § 121

HEL 2018-003211 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Taloussuunnitelmassa vuosille 2018–2027 ei ole osoitettu investointimäärärahoja uuden uimahalli-maauimalan rakentamiseen. Toimialauudistuksen myötä liikuntapaikkarakentamisen investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle.

Uimahalli- ja maauimalapalveluiden kysyntä on edelleen suurta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toteuttaa laajemman koko toimialan palveluverkkoa koskevan selvityksen "Kulttuurin ja vapaa-ajan yleiskaavan”. Tässä yhteydessä selvitetään myös  Helsingin uimahallien ja uimapaikkojen alueellisia kehitystarpeita sekä tarkastellaan mahdollisuuksia toteuttaa uusi maauimala tai muu vastaavanlainen ratkaisu jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen tai muulle alueelle. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi toteuttaa mahdollinen uusi maauimala jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen. Östersundomin kaavoituksen yhteydessä on ollut kaavailuissa uuden uimahalli-maauimalan toteuttaminen sinne.

Puistola sijaitsee koillisessa suurpiirissä. Puistolan peruspiiriin kuuluvat Puistolan lisäksi Tapulikaupunki, Heikinlaakso ja Tattarisuo. Puistolaan on hyvä julkinen raideliikenneyhteys. Uimahalli-maauimalan sijoittaminen kaikkine sen vaatimine oheistiloineen esitettyyn Suuntimopuistoon voi olla vaikeaa ja otetaan huomioon Kulttuurin ja vapaa-ajan yleiskaavan selvityksessä.

Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadion ja Kumpulan maauimala. Uimastadion on peruskorjattu vuosina 1993–1995 ja Kumpulan maauimala vuosina 2003–2005. Talven 2015–2016 aikana peruskorjattiin Uimastadionin lasten allas, ja talven 2016–2017 aikana peruskorjattiin hyppyallas ja –torni sekä viimeisimpänä ison altaan laatoitus. Pääkaupunkiseudun kolmas maauimala valmistui kesällä 2016 Espoon Leppävaaraan, mikä on hyvin saavutettavissa myös Länsi- ja Luoteis-Helsingistä.

Uimastadion oli vuonna 2017 avoinna 7.5.–17.9. ja Kumpulan maauimala 28.5.–27.8. Maauimaloiden vuosittaiset kävijämäärät ovat viime vuosina olleet:

Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona oleva hiekkapohjainen uima-allas, ns. plotti, johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Lisäksi vuosina 2012–2013 plotin koko ympäristö ja leikkivälineet uusittiin ja kunnostettiin sekä lisättiin kuntoiluvälineet. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on ollut etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas. Vuonna 2017 plotilla oli 33 582 kävijää.

Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus myös 24 rannalla, joista 13 on valvottuja. Lisäksi vuonna 2016 kaupungin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin ympäri vuoden käytössä oleva merivesiuimala, joka lisää kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia.

Liikuntaviraston teettämänä valmistui 1995 Pirkkolan liikuntapuiston yleissuunnitelma, johon sisältyy osana luonnos Pirkkolan nykyisen uimahallin laajennukseksi. Uimahallin eteläpuolelle on kaavailtu myös maauimalan tyyppistä ulkona olevaa uima-allasta. Keskuspuiston keskiosan 29.1.2014 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa näitä koskevat varaukset on osoitettu Pirkkolan liikuntapuiston alueella. Asemakaavassa nykyisen uimahallin eteläpuolella on varaus ulkouima-altaalle sekä varaus uimahallin laajennuksen toteuttamista varten. Uimahallin laajennus saa olla kaksikerroksinen ja 9 000 km² suuruinen.

Käsittely

05.06.2018 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Tarja Loikkanen-Jormakka: Lausunnon kolmannen kappaleen loppuun lisätään:
"ja otetaan huomioon Kulttuurin ja vapaa-ajan yleiskaavan selvityksessä."

Lautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen-Jormakka

Lisätiedot

Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 310 87791

petteri.huurre(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 05.06.2018 § 313

HEL 2018-003211 T 00 00 03

Hankenumero 5264_164

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadionin ja Kumpulan maauimala. Uimastadion peruskorjaus valmistui v. 1995 ja Kumpulan maauimala v. 2005. Vuonna 2017 valmistui Uimastadionin lasten altaan sekä hyppyaltaan ja -tornin peruskorjaus. Espoon Leppävaaraan valmistui v. 2016 maauimala, joka on läntisestä Helsingistä hyvin saavutettavissa.

Helsingin merkittävin maauimala on Uimastadion, jonka kävijämäärät ovat noin kaksinkertaiset Kumpulan maauimalaan nähden. Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona hiekkapohjainen uima-allas - ns. plotti, johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Vuonna 2013 valmistui plotin ympäristön ja leikkivälineiden uusiminen sekä kuntoiluvälineiden lisääminen. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas.

Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus 24 rannalla, joista 13 on valvottuja. Lisäksi vuonna 2016 kaupungin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin ympäri vuoden käytössä oleva merivesiuimala, joka lisää kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia.

Keskuspuiston keskiosan vuonna 2014 voimaan tullut asemakaava nro 12185 mahdollistaa kaksikerroksisen, 9 000 k-m²:n suuruisen uimahallin laajennuksen sekä maauimalatyyppisen ulkona olevan uima-altaan nykyisen uimahallin yhteyteen Pirkkolan liikuntapuistoon.

Tapulikaupungin Maatullinpuistossa on leikkipuiston yhteydessä kaksi pientä ulkoallasta, jotka ovat alueen lasten ja nuorten suosioissa. Puistolan ja Suutarilan nuorisolla on toiveita paremmista uintimahdollisuuksista.

Jakomäen hiekkakuoppalampien kehittämistä uimapaikaksi selvitetään yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Jakomäessä on hiekkakuoppaan muodostunut sydämen muotoinen lampi nimeltään Sydänlampi, jonka hygieeninen laatu on erinomainen ja ekologinen tila hyvä. Lampikokonaisuuteen kuuluu kolme hiekkakuoppalampea Vantaan puolella.

Tapulikaupungissa Maatullinkujan pohjoispuoleinen uimahalliksi soveltuva tontti muutettiin asuintontiksi vuonna 2013 voimaan tulleessa asemakaavassa. Suunnitteluperiaatteiden valmistelu, täydennysrakentamisen mahdollisuuksien selvittely ja alueen kehittäminen ovat nyt ajankohtaisia Puistolan asemanseudulla.

Maauimalapohjaisen uimahallin vaatiman ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin järjestäminen Suuntimopuistoon olisi haastavaa, vaikka alue rajautuu Puistolan juna-asemaan ja on hyvin saavutettavissa.

Maauimala ei sisälly kymmenvuotiskauden investointiohjelmaan. Toiminnallisesti ja taloudellisesti olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa mahdollinen uusi maauimala jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen.

Nyt käynnissä olevan Tapulikaupungin, Puistolan ja Heikinlaakson palvelutilatarkastelun yhteydessä on kuitenkin mahdollista tutkia uintimahdollisuuksien kehittämistä osana tulevaisuuden uudistuvia monikäyttöisiä palvelutiloja. Maauimalapohjaisen uimahallin toteuttamisen edellytyksiä Suuntimopuistoon tai lähialueelle arvioidaan Puistolan asemanseudun alueellisen kehittämistyön yhteydessä.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 310 37289

joakim.kettunen(a)hel.fi