§ 431

Den av ledamoten Mari Holopainen väckta motionen om ett maritimt konstcentrum

HEL 2017-003247 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade den av ledamoten Mari Holopainen väckta motionen som slutbehandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Mari Holopainen och 26 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors ska utreda möjligheterna att grunda ett konstcentrum i skärgården.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Utvecklingen av de havsnära områdena har blivit en viktig framtidsresurs för Helsingfors. Största delen av strandremsan är redan i allmänhetens användning eller planerad för detta. Det krävs fortfarande mycket arbete för att den maritima potentialen ska kunna utnyttjas till fullo, i synnerhet i skärgården. Till den havsnära helheten hör boende, platser för fritid och rekreation, service och maritima näringar. Till turismens potential hör såväl stadsbornas närturism som internationellt intressanta besöksmål.

I Helsingfors stadsstrategi poängteras stadens havsnära läge som en del av dess grundläggande natur och väsen. Enligt strategin fortsätter man att göra den närmaste skärgården öppen för allmänheten, förbättrar tillgängligheten till havsnära platser, utvecklar skärgårdens service och gör den till ett ännu mer lockade besöks- och rekreationsmål.

Helsingfors nya generalplan förtätar stadsstrukturen. I och med att staden blir tätare växer betydelsen av Helsingfors stränder, havsområde och skärgård som potentiellt friluftsområde. Meningen är att utveckla tillgängligheten för detta område och stödja utvecklingen av stadens mångsidiga maritima innehåll. I generalplanen har man särskilt lyft fram frilufts- och utflyktsområden för att främja de maritima näringarna.

På Sveaborg finns redan ett internationellt residensprogram HIAP, som ordnar utställningar, seminarier, residensmöjligheter och mycket annan verksamhet. Det finns utställningsverksamhet även i Sveaborgs strandkasern, bl.a. Galleri Strandkasernen som upprätthålls av Konstnärsgillet i Helsingfors. Syftena i motionen betjänas väl av den konstbiennal av evenemangskaraktär som det har fattats beslut om i anslutning till strategin och som HAM Helsingfors stadsmuseum för närvarande är med om att utreda.

Behoven och önskemålen för maritim verksamhet i framtiden kartläggs tillsammans med havsnära företag, organisationer och övriga aktiva. Genom samutvecklingen strävar man efter att hitta toppenobjekt att utveckla i skärgården och nya platser för havsnära aktiviteter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 13.11.2017 § 1018

HEL 2017-003247 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Mari Holopaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

13.11.2017 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että perusteluosan 6 kappaleen viimeinen virke "Aloitteen ja kaupunkistrategian tavoitteita palvelisi hyvin tapahtumaluontoisempi taidebiennaalin kaltainen toiminta, jota HAM Helsingin taidemuseo on parhaillaan mukana selvittämässä." korvataan virkkeellä "Aloitteen tavoitetta palvelee hyvin tapahtumaluontoinen taidebiennaali, josta on strategian yhteydessä päätetty, ja jota HAM Helsingin taidemuseo on parhaillaan valmistelemassa."

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 03.10.2017 § 53

HEL 2017-003247 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Mari Holopainen ja Johanna Sydänmaa esittävät valtuustoaloitteessaan, että Helsinki selvittäisi saaristoon sijoitettavan taidekeskuksen perustamismahdollisuuksia, jotta Helsingin saaristoa voitaisiin hyödyntää enemmän kulttuurin, matkailun ja luontoelämysten tarjoamiseen.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuus kannattaa Helsingin saariston hyödyntämistä kulttuurin ja taiteen paikkana uusilla tavoilla.

HAM Helsingin taidemuseo on parhaillaan mukana selvittämässä mahdollisuuksia järjestää Helsingin uudessa kaupunkistrategiaehdotuksessa mainittu, Merellisen Helsingin kehittämiseen kytketty, ja kerran kahdessa vuodessa järjestettävä saaristoon sijoittuva taidebiennaali. Toteutuessaan biennaali toteuttaisi aloitteessa mainittuja tavoitteita. Taidetoiminnan kannalta kiinnostavat, sopivan kokoiset ja ympäristöltään monipuoliset saaret ovat pääosin valtion hallinnassa, mikä asettaa suunnitelmille omat reunaehtonsa.

Kulttuuripalvelukokonaisuus ei näe mielekkäänä, että kaupunki olisi mukana perustamassa uutta pysyvää taidekeskusta. Suomenlinnassa toimii jo nykyään kansainvälinen residenssiohjelma HIAP, joka järjestää näyttelyitä, seminaareja, residenssejä ja paljon muuta toimintaa. Myös Suomenlinnan rantakasarmissa on näyttelytoimintaa, mm. Helsingin taiteilijaseuran ylläpitämä Galleria Rantakasarmi. Aloitteessa esimerkkinä mainittu Tukholman lähistöllä sijaitseva Artipelag toimii kokonaan yksityisellä rahoituksella.

Kulttuuripalvelukokonaisuus katsoo, että aloitteen ja kaupunkistrategian tavoitteita palvelisi hyvin tapahtumaluontoisempi taidebiennaalin kaltainen toiminta.

Esittelijä

kulttuurijohtaja

Tuula Haavisto

Lisätiedot

Maija Tanninen-Mattila, taidemuseon johtaja, puhelin: 310 87008

maija.tanninen(a)hel.fi

Taru Tappola, julkisen taiteen päällikkö, puhelin: 310 87077

taru.tappola(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 26.09.2017 § 118

HEL 2017-003247 T 00 00 03

Hankenumero 5264_136

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Merellisten alueiden kehitys on noussut tärkeäksi tulevaisuuden voimavaraksi Helsingissä. Valtaosa rannikon rantaviivasta on jo julkisessa käytössä tai suunniteltu sellaiseksi. Merellisen potentiaalin täysi hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, erityisesti saaristossa. Merelliseen kokonaisuuteen kuuluu asumista, vapaa-ajan ja virkistymisen paikkoja ja palveluita sekä merellisiä elinkeinoja. Matkailun potentiaaliin kuuluu sekä kaupunkilaisten lähimatkailua että kansainvälisesti kiinnostavia vierailukohteita. Paikallinen kysyntä takaa jatkuvan käytön rannikon ja saariston palveluille.

Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 korostaa kaupungin merellistä sijainta osana sen perusluonnetta ja -olemusta. Strategian linjauksen mukaan lähisaariston avaamista yleiseen käyttöön jatketaan, merellisten kohteiden saavutettavuutta parannetaan, saariston palveluita kehitetään ja siitä tehdään entistäkin houkuttelevampi matkailu- ja virkistyskohde.

Helsingin uusi yleiskaava on kaupunkirakennetta tiivistävä kaava. Kaupungin tiivistymisen myötä Helsingin rantojen, merialueen ja saariston merkitys virkistysaluepotentiaalina kasvaa. Tarkoituksena on kehittää tämän alueen saavutettavuutta ja tukea kaupungin moninaisten merellisten sisältöjen kehittymistä. Yleiskaavassa on nostettu esille erityisesti virkistys- ja matkailualueet merellisten elinkeinojen edistämiseksi.

Merellisten alueiden suunnittelua viedään tarkemmalle tasolle yleissuunnitelman avulla. Merellisen Helsingin yleissuunnitelman ydin on saariston ja rannikon toiminnallinen avaaminen siten, että alue on viihtyisä, aktiivinen, puhdas ja kaikille kaupunkilaisille avoin. Tavoitteena on rantojen ja saariston elinvoimaisuus ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen sekä merellisten alueiden kehittymisen ja ranta-alueiden maankäytön suunnittelun edistäminen hallittuna kokonaisuutena. Tärkeä päämäärä on myös kaupungin profiilin nostaminen: merellisen Helsingin tunnetuksi tekeminen ja kehittäminen kansainvälisesti kiinnostavaksi vierailukohteeksi. Meri on osa Helsingin laajaa ja kattavaa viher- ja siniverkostoa, ja maisema-, ekologia- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen on tärkeä osa suunnittelua.

Merellisen Helsingin yleissuunnitelman keskeistä sisältöä on erilaisten verkostojen tunnistaminen ja suunnitteleminen. Liikenteen verkostoihin kuuluvat saavutettavuus, yhteydet mereltä maalle, huoltoverkostot sekä vesiliikenteen kehittäminen. Toimintojen ja palveluiden muodostamat verkostot sisältävät elinkeinotoiminnan, virkistäytymisen ja matkailun edellytysten parantamisen. Oman kokonaisuutensa muodostavat sini- ja viherverkostot rannoilla ja saaristossa, ekologinen kestävyys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Merellisten yrittäjien, yhteisöjen ja muiden aktiivisten toimijoiden kanssa yhteistyössä kartoitetaan merellisen toiminnan tulevaisuuden tarpeita ja toiveita maankäytön suhteen. Yhteiskehittelyn kautta pyritään löytämään saariston kehitettäviä tähtikohteita ja uusia paikkoja merellisille toiminnoille.

Helsingin kaupungin asemakaavoituksen kanta on, että mikäli ehdotettu merellinen taidekeskus toteutuu, se tukisi hyvin saariston ja rannikon kehittämisen tavoitteita.

Nykytilanteessa vajaa infra vaikeuttaa kuitenkin korkeatasoisten ympärivuotisten palveluiden sijoittumista saaristoon. Taidekeskuksen perustamisen mahdollistamisen vaatimia saariston kehittämisen esteiden poistamisen toimenpiteitä ovat merellisten alueiden saavutettavuuden parantaminen, vesiliikenteen kehittäminen sekä saaristoa palvelevien huoltotoimintojen mahdollistaminen ja turvaaminen ja infran ekologisten ratkaisujen kehittäminen (vesihuolto, energia ja jätehuolto). Saariston toiminnallinen avaaminen nykyistä korkeammalla palvelutasolla edellyttää kaupungilta investointeja.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Meri Louekari, arkkitehti, puhelin: 310 37375

meri.louekari(a)hel.fi