§ 344

Den av ledamoten Mari Holopainen väckta motionen om fler gatuträd

HEL 2017-002214 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Mari Holopainen väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Mari Holopainen och 53 andra ledamöter föreslår i sin motion en ökning av gatuträden i Helsingfors med stöd av planläggning och lokala utredningar.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsmiljönämnden anser i sitt utlåtande att det är en god idé att öka gatuträden i Helsingfors. Nämnden anser att man ska fästa vikt vid grönanläggningarnas kvalitet i gatumiljön.

I Helsingfors finns många historiska alléer som först planterades av brandsäkerhetsorsaker och från och med 1700-talet med tanke på stadsbilden. Efter krigen blev gatuträd allmänna först på 1980-talet.

Vid planläggningen tar man redan nu på många olika sätt hänsyn till en ökning av träden i gatuområdena. Särskilt i nya projektområden föreslås gatuträd vid hierarkiskt viktiga gator, alltså huvudgatorna, de viktigaste lokal- och matargatorna och längs med strandpromenaderna. I Helsingfors nya generalplan (Stge 26.10.2016) föreslås att alla motorvägsaktiga trafikleder från centrum ut till Ring I ska ändras om till gatuaktiga stadsboulevarder i stil med Mannerheimvägen och Backasgatan. Även i samband med planeringen av de nya spårvägarna Jokerbanan I, Jokerbanan II och skärgårdsspårvägen reder man närmare ut placeringen av gatuträd på gatuområdena.

Enligt Helsingfors stads riktlinjer för stadsträd ska trädrader och alléer förnyas och planteras om för att garantera deras framtid samtidigt som man diversifierar gatuträdens artbestånd. På områden byggda under olika eror strävar man efter att välja helsingforsiska trädarter från denna tid. I detaljplanerna kan anges att enstaka gatuträd eller trädrader ska skyddas, ersättas med nya eller normativt bevaras. Man kan också kräva eller föreslå att gatuträd eller trädrader normativt ska planteras.

I anvisningarna för dimensionering av gator som blev klara 2014 anges det hur mycket plats som ska reserveras för gatuträden. I anvisningarna finns såväl volymrekommendationer för växtunderlag för gatuträd som rekommenderade minimiavstånd till underjordisk kommunalteknik, trafik och byggnader.

I Helsingfors utvecklingsplan för grön- och rekreationsnätverket (VISTRA II) presenteras stadens gröna linjer och deras kompletterande länkar. Vissa av dessa länkar finns i gatuområden och dessa borde utvecklas som så gröna och angenäma rekreationsmiljöer och alléer som möjligt. Den nya generalplanens bestämmelser förutsätter att skogsnätverket och de gröna förbindelserna utvecklas. När byggandet tätnar bidrar gatuträden till att sammanlänka existerande skogsområden och parker. Temakartan Stadsnatur i den nya generalplanen utvisar de skogsnätverk som ska utvecklas.

Nästan alla Helsingfors gatuträd har registrerats i ett trädregister, där man förutom läget och arten även samlar in andra uppgifter under trädets livstid. Gatuträd skadas av olika orsaker i stadsmiljön varför de måste avlägsnas. Ibland måste man även avlägsna friska gatuträd vid ändringar i trafikregleringarna. Gatuträd som fattas på planteringsplatserna kartläggs av stadsmiljösektorn i tre faser: Kompletterande planteringar för unga och växande rader av gatuträd bedöms och genomförs årligen i samband med underhållet. Behovet av kompletterande plantering kartläggs lokalt även i områdesplaneringen, som görs vart tionde år. Dessutom har man konstant kartlagt behovet av kompletterande plantering med en inventering som omfattar hela staden. Gatuträden inventerades senast 2013. Då inventerades ca 800 rader av gatuträd varav 24 % måste förnyas eller kompletteras med nyplanteringar. Till detta behövs ca 2 500 plantor och helhetskostnaden är ca 15 mn euro.

Det planeras ett gemenskapligt planteringstalko när Kärleksskogen i Nordsjö idrottspark ska grundas senare på våren 2018. Det är möjligt att spinna vidare på idén utgående från erfarenheterna från evenemanget. Planteringstalko passar dock inte på gatorna.

De positiva effekterna av gatuträd är väl kända. Träden höjer trivseln i gatuområdet, jämnar ut temperaturskillnader och har en märkbar betydelse för stadsmiljöns gröna nätverk. Att enbart öka antalet träd garanterar emellertid inte att ekosystemtjänsterna ökar. Planteringen av ett gatuträd har ett förvånansvärt stort koldioxidavtryck vars effekt kan dröja i tiotals år. Med tanke på kolbalansen lönar det sig att spara friska gatuträd så länge som möjligt. En ökning av gatuträden förutsätter att det reserveras plats för dem i gaturummet samt anslag i budgeten.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 11.09.2017 § 806

HEL 2017-002214 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Mari Holopaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 20.06.2017 § 11

HEL 2017-002214 T 00 00 03

Maka 5264_131

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta pitää hyvänä ajatuksena katupuiden lisäämistä Helsingissä. Lisäksi katuympäristössä tulee kiinnittää huomiota viherrakentamisen laatuun. Puiden lisäämistä katualueille huomioidaan jo monin eri tavoin kaavoituksessa. Alue-, katu- ja puistosuunnitelmissa asukkaat voivat vaikuttaa puisto- ja katualueiden kehittämiseen.

Katupuut kaavoituksessa ja katutilan suunnittelussa

Helsingin keskustassa ja kantakaupungissa on paljon historiallisia puistokatuja, alun perin paloturvallisuussyistä. 1700-luvulta alkaen niitä istutettiin myös kaupunkikuvallisen merkityksen takia. Sodan jälkeen rakentuneilla esikaupunkialueilla katupuut yleistyivät vasta 1980-luvulla. Tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla katupuut kompensoivat muuten vähäistä vehreyttä.

Helsingin kaavoituksessa, erityisesti uusilla projektialueilla, esitetään katupuita hierarkkisesti tärkeille kaduille eli pääkatujen, tärkeimpien paikallis- ja kokoojakatujen sekä rantapromenadien varrelle. Helsingin uudessa yleiskaavassa, Kaupunkikaavassa, esitetään kaikkien kantakaupungista Kehä I:lle jatkuvien moottoritiemäisten liikenneväylien muuttamista katumaisiksi kaupunkibulevardeiksi Mannerheimintien ja Mäkelänkadun tapaan. Laajasalontietä ollaan muuttamassa ensimmäisenä kaupunkibulevardiksi. Myös uusien raitiotielinjojen Raide-Jokeri I:n, Raide-Jokeri II:n ja saaristoratikan suunnittelun yhteydessä selvitetään tarkemmin katupuiden sijoittumista katualueille. Suunnittelussa joudutaan sovittamaan yhteen monia erilaisia näkökulmia, joista katupuut jalankulkuympäristön ja kaupunkiympäristön viihtyisyyden varmistajana on yksi tärkeimmistä. Katutilaan joudutaan sovittamaan katupuille varattava tilan lisäksi kunnallistekniikka, huollon ym. vaatima infra sekä eri liikkumismuotojen vaatima tila. Käytettävissä oleva tila on rajallinen erityisesti olevassa kaupunkirakenteessa. Lisäksi katupuiden sijoitteluun vaikuttavia asioita ovat mm. mahdolliset kansirakenteet, näkemäalueet, kasvuympäristövaatimukset, kaivuutilat, pysäkit ym. kalusteet, kadunvarsipysäköinti, valaistusratkaisut, liikennemerkit, ilmajohdot sekä mainostaulut.

Katupuiden hyvien vaikutusten saavuttamiseksi ja katupuuston riittävästä määrästä huolehtimiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää säilyttää elinvoimaisina nykyiset kaupunkikuvallisesti, ekologisesti ja viihtyisyyden sekä pienilmaston kannalta tärkeät katupuurivit. Niistä monet erityisesti kantakaupungissa ovat myös ns. arvoympäristöjä. Katupuuston kehittyminen resilientiksi ympäristön muutoksille ja kasvaminen isoksi hankalissa kasvuolosuhteissa on pitkällinen prosessi, jonka nykyiset hyväkuntoiset katupuut ovat jo läpikäyneet. Liikennehankkeet ja muu rakentaminen, mukaan lukien maanalaiset tekniset verkostot ja pyöräkaistat, tulee ensisijaisesti toteuttaa siten, että Helsingin jo olemassa olevien katupuurivistöjen säilyttäminen on mahdollista. Puurivistöjä uusittaessa on uusiminen järkevää ajoittaa kadun muun päivityksen kanssa yhteen.

Puurivien lisäksi katuvihreään on syytä panostaa myös yksittäisten katupuiden muodossa osana pienempien katujen liikennesaneerauksia ja kaupunkitilan kohentamista, jolloin ne toimivat viihtyisyystekijänä ja osana liikenteen rauhoittamisen keinovalikoimaa esim. risteysalueilla.

Asemakaavoissa voidaan merkitä yksittäiset katupuut tai katupuurivit joko suojeltaviksi, korvattaviksi tarpeen mukaan uusilla tai ohjeellisesti säilytettäviksi. Uusia katupuita ja katupuurivejä voidaan myös vaatia tai esittää ohjeellisesti istutettaviksi. Helsingin nykyisissä asemakaavoissa on merkitty vaihtelevasti eri puolilla kaupunkia suojeltavia, korvattavia ja uusia katupuita. Erityisesti kantakaupungin ja keskustan historiallisia katupuita on pyritty suojelemaan ja korvaamaan tarpeen mukaan uusilla. Aina tämä ei onnistu esimerkiksi uusien liikennejärjestelyjen vaatimien laajentuvien katutilatarpeiden vuoksi. Täydennysrakennettavien ja tiivistettävien vanhojen asuinalueiden pihoilta ja katujen reunustoilta poistuvia puita korvataan katupuilla (esim. Laajasalon kaupunkibulevardi). Toisinaan esim. katualueen kapeus estää katupuiden istuttamisen, jolloin täydennysrakennettavan tai tiivistettävän alueen vehreyttä pyritään säilyttämään tai lisäämään muilla keinoin.

Helsingin kaupunkipuulinjauksen mukaisesti puurivejä ja kujanteita uudistetaan ja täydennysistutetaan niiden tulevaisuuden turvaamiseksi, samalla kun katupuiden lajivalikoimaa monipuolistetaan. Eri aikakausina rakennetuilla alueilla pyritään suosimaan kyseisen aikakauden helsinkiläistä puulajistoa. Osa katutilaa muodostavista ja rajaavista puista sijaitsee myös puistoissa ja yksityisillä tonteilla.

Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen

Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelmassa (VISTRA osa II) esitetään kaupungin viherlinjayhteyksiä ja niitä täydentäviä yhteyksiä. Osa näistä yhteyksistä sijaitsee katualueilla, ja niitä tulisi kehittää mahdollisimman vihreinä ja miellyttävinä virkistysympäristöinä ja puistokatuina. Uuden yleiskaavan määräykset edellyttävät metsäverkoston ja viheryhteyksien kehittämistä. Tiivistyvässä rakenteessa katupuut osaltaan yhdistävät olemassa olevia metsäalueita ja puistoja. Uuden yleiskaavan Kaupunkiluonto-teemakartta osoittaa kehitettävät metsäverkostoyhteydet.

Katupuiden istuttaminen ja hoito

Tavoitteena on, että katupuuistutukset toteutetaan kestävästi, sillä niiden istuttaminen on kallista. Istutuskustannukset koostuvat kookkaan taimen hankinnasta, suojavarusteista, kasvualustasta ja pinnoitteesta. Kokonaisuudessaan katupuun istuttamisen yksikkökustannus voi vaihdella 2 500–15 000 euron välillä riippuen istutuspaikasta. Istutuksen jälkeen taimia on vielä kasteltava, jotta puut juurtuvat hyvin. Lisäksi katupuita on leikattava noin 30 vuoden ajan, jotta latvuston rakenne saadaan kasvatettua kestäväksi ja katuympäristöön sopivaksi.

Kestävien katupuuistutusten edellytyksenä ovat riittävät tilavaraukset, joissa huomioidaan sekä juuriston että latvuston kasvu ja kehittyminen vuosikymmenten kuluessa. Vuonna 2014 valmistuneessa katutilan mitoitusohjeessa on esitetty katupuiden vaatimat tilavaraukset Helsingissä. Ohjeesta löytyvät niin katupuille vaadittavan kasvualustan tilavuussuositukset kuin suositeltavat minimietäisyydet maanalaiseen kunnallistekniikkaan, liikenteeseen ja rakennuksiin. Tilavarausten tavoitteena on turvata istutettaville katupuille sellaiset kasvuolosuhteet, missä niiden juuristoa ei vaurioiteta toistuvilla kaivutöillä ja latvusto mahtuu kasvamaan ilman jatkuvaa leikkaamista. Myös katupuiden hoidon ja uusimisen vaatima katutila tulee huomioida.

Täydennysistuttaminen

Valtuustoaloitteessa tuodaan myös esille jo kaavoitettujen, mutta eri syistä poistettujen katupuiden istutuspaikkojen kartoittaminen ja täydennysistuttaminen. Lähes kaikki Helsingin katupuut on rekisteröity puurekisteriin, johon sijainnin ja puulajin lisäksi kerätään myös muita tietoja puun elinaikana. Katupuut vaurioituvat kaupunkiympäristössä monesta eri syystä, jolloin niitä joudutaan poistamaan. Myös hyväkuntoisia katupuita joudutaan joskus poistamaan liikennejärjestelyihin liittyvien muutosten yhteydessä. Istutuspaikoista puuttuvia katupuita kartoitetaan kaupunkiympäristön toimialalla kolmessa eri vaiheessa: Nuorten ja varttuvien katupuurivien täydennysistutuksia arvioidaan ja toteutetaan vuosittain ylläpitotöiden yhteydessä. Alueellista kartoitusta täydennysistutustarpeista tehdään myös kymmenen vuoden välein tehtävässä aluesuunnittelussa. Lisäksi täydennysistutustarpeita on toistuvasti kartoitettu koko kaupungin kattavan inventoinnin avulla. Viimeisin katupuurivien inventointi valmistui vuonna 2013. Siinä arvioitiin noin 800 katupuuriviä, joista 24 % edellyttää joko uudistamista tai täydennysistuttamista. Taimitarve näille hankkeille on noin 2 500 kpl ja kokonaiskustannusarvio n. 15 milj. euroa. Hankkeiden toteuttaminen edellyttäisi sekä ylläpidon että investointihankkeiden määrärahojen kasvattamista nykyisestä, sillä katupuiden vuosittainen täydennysistutustarve on huomattavasti suurempi kuin mitä nykyisillä ylläpidon resursseilla pystytään toteuttamaan.

Katupuiden vaikutus ympäristöön

Katupuiden positiiviset vaikutukset ovat hyvin tiedossa. Puut parantavat katutilan viihtyisyyttä, tasaavat lämpötilaeroja ja toimivat merkittävänä osana kaupunkiluonnon viherverkostoa. Pelkkä puiden määrän lisääminen ei kuitenkaan takaa ekosysteemipalvelujen määrän kasvua. Katupuun istuttamisen hiilijalanjälki on yllättävän suuri, ja sen vaikutus voi kestää useita kymmeniä vuosia. Hiilitaseenkin näkökulmasta olevat hyväkuntoiset katupuut kannattaa siis viimeiseen asti säilyttää.

Yhteisöllinen puiden istuttaminen

Valtuustoaloitteessa toivotaan myös enemmän yhteisöllisiä puunistutustalkoita. Yksi tällainen talkootapahtuma on jo suunnitteilla Rakkauden metsän perustamiseksi Vuosaaren liikuntapuistoon loppukeväällä 2018. Ideaa on tarkoitus laajentaa tapahtumasta saatavien kokemusten perusteella. Katualueille istutustalkoot eivät kuitenkaan sovi. Kaupunkilaisille järjestettäviä avoimia puunistutustalkoita voi toteuttaa turvallisemmin kaupungin metsä- tai puistoalueilla. Katupuun istuttaminen on teknisesti vaativaa ja työ edellyttää ammatillista pätevyyttä. Katualueella ei saa työskennellä ilman tieturvakurssin suorittamista. Yhteisöllistä, Helsingin hyväksi tehtävää toimintaa voi harrastaa monissa talkootapahtumissa, joita eri yhteisöt ja koulut järjestävät kaupunkilaisille vuosittain yli 200 tapahtuman verran. Myös ympärivuotinen puistokummina toimiminen on mahdollista.

Katupuiden lisääminen

Katupuuston toteutumisen esteitä voidaan tarpeen vaatiessa selvittää ja raportoida tarkemmin aluekohtaisesti ja edistää katupuuston lisäämistä seuraamalla kaavoitettujen katupuurivien toteutumista. Jotta katupuita voidaan lisätä, tulee niiden istuttamiselle varata tilaa katutilassa ja ennen kaikkea varata niiden istutukseen ja hoitoon merkittävästi aiempaa enemmän resursseja.

Käsittely

20.06.2017 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti Mikko Särelän ehdotuksesta yksimielisesti lisätä lausuntoehdotuksen ensimmäiseen kappaleeseen uuden seuraavan sisältöisen toisen virkkeen: Lisäksi katuympäristössä tulee kiinnittää huomiota viherrakentamisen laatuun.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Liisa Kuokkanen-Suomi, suunnittelija, puhelin: 310 37362

liisa.kuokkanen-suomi(a)hel.fi

Minna Terho, suunnitteluasiantuntija, puhelin: 310 39527

minna.terho(a)hel.fi

Maria Jaakkola, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37244

maria.jaakkola(a)hel.fi

Marek Salermo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106

marek.salermo(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 25.04.2017 § 133

HEL 2017-002214 T 00 00 03

Lausunto

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Katupuut ovat tärkeitä kaupunkikuvan, kulttuuriperinnön, viihtyisyyden ja myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Katupuut ovat myös osa viherrakennetta ja toimivat viheryhteyksinä, silloin kun leveämmät yhteydet eivät ole mahdollisia.

Kasvillisuudella on ilman lämpötilaa viilentävä vaikutus, joka johtuu varjostuksesta ja haihdutuksesta. Vettä imemällä ne myös auttavat pidättämään ja tasaamaan rankkasateiden aiheuttamia hulevesihuippuja. Nämä seikat ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen aiheuttamien äärevien sääilmiöiden, kuten helleaaltojen ja rankkasateiden, lisääntymisen vuoksi. Sään lämpenemisen vuoksi myös sopivien puulajien valinta on entistä tärkeämpää, ja lajivalikoiman lisääminen auttaisi ehkäisemään mahdollisia uusia kasvitauteja ja tuholaisia.

Kasvillisuudella voidaan parantaa ilman laatua. On kuitenkin huomattava, että tietynlaisissa katukuluissa yhtenäisen latvuston muodostamat suuret puut voivat heikentää liikenteen saasteiden (hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien) kulkeutumista pois ilmavirtausten mukana. Tämä pitäisi huomioida jo alun perin katujen suunnittelussa. Myös käytettäessä harvaa puustoa, pensaskasvillisuutta tai viherseiniä eivät saasteet jää kadulla tasolle, jossa ihmiset liikkuvat. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) teettämästä selvityksestä: Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutus ilmanlaatuun liikenneympäristöissä (julkaisu 4/2015).

Monimuotoisuutta lisää katupuiden pitkäikäisyys, jolloin niissä ja varsinkin niiden lahoissa osissa voi elää monia eliölajeja, kuten lintuja, hyönteisiä, sammalia, jäkäliä ja kääpiä.

Ympäristölautakunta kannattaa katupuiden lisäämistä Helsingissä ja selvityksen tekemistä katupuiden lisäämisen kaavoituksellisista esteistä. Rakennusviraston laatimat kaupunkipuiden nykytilan kuvaus (julkaisu 4/2014) ja katupuulinjaus (julkaisu 8/2014) ovat hyviä lähtökohtia tulevalle kehittämistyölle. Katupuulinjauksenkin mukaan tietämystä katupuista tulee lisätä ja puiden lajivalikoimaa kasvattaa. Juuri nyt aiheeseen kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska kaupunkirakennetta tiivistetään samanaikaisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten lisääntyessä. Aihe sopii mainiosti asukkaiden kanssa yhdessä työstettäväksi.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: +358 9 310 31581

kaarina.heikkonen(a)hel.fi