Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

20/2016

1 (1)

Kaupunginvaltuusto

 

 

 

 

Kj/4

 

16.11.2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 291

Hallintosäännön hyväksyminen

HEL 2016-005361 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä Helsingin kaupungin hallintosäännön liitteen 1 mukaisesti voimaan 1.6.2017 lukien.

Samalla kaupunginvaltuusto totesi, että kaupunginvaltuuston 22.6.2016 tekemän päätöksen Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevien osien hyväksyminen mukaisesti:

        hallintosäännön täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa 

        kaupunginhallituksen johtamisen jaosto voi tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä muiden toimielinten kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa 

        kansliapäällikkö ja toimialajohtajat voivat tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että myös muut hallintosäännössä mainitut johtavat viranhaltijat voivat tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Vielä kaupunginvaltuusto päätti, että kansliapäällikkö voi tehdä toimialajohtajien toimivaltaan kuuluvia hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa ja toimialajohtajien virkasuhteen alkamista.

Käsittely

Valtuutettu Yrjö Hakanen ehdotti valtuutettu Rene Hurstin kannattamana, että valtuusto palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että turvataan lautakuntien riittävä määrä, selvitetään uudelleen toimialojen ja yksiköiden määrittelyä, vahvistetaan asukkaiden ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia sekä selvitetään sote- ja maakuntahallinnon uudistuksen vaikutukset kaupungin hallintoon.

1 äänestys

Asian käsittelyn jatko JAA, palautus EI

JAA-ehdotus: Jatko
EI-ehdotus: Valtuusto palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että turvataan lautakuntien riittävä määrä, selvitetään uudelleen toimialojen ja yksiköiden määrittelyä, vahvistetaan asukkaiden ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia sekä selvitetään sote- ja maakuntahallinnon uudistuksen vaikutukset kaupungin hallintoon.

Jaa-äänet: 77
Mukhtar Abib, Riku Ahola, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Patrik Gayer, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Hanna Mithiku, Silvia Modig, Elina Moisio, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Ville Ylikahri

Ei-äänet: 5
Zahra Abdulla, Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Pertti Villo

Poissa: 3
Maija Anttila, Eero Heinäluoma, Sami Muttilainen

Kaupunginvaltuusto päätti jatkaa asian käsittelyä.

Keskustelun kuluessa ehdotettiin hyväksyttäväksi kaksi toivomuspontta.

Valtuutettu Jukka Relander ehdotti valtuutettu Silvia Modigin kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Toimialauudistus virtaviivaistaa kaupunkimme hallintoa ja lisää poliittista ohjausta, mikä on tervetullutta. Tämä valtuusto jättää jälkeensä toimivamman ja paremmin hallitun kaupungin.

 

 

 

Uudistuksen mittakaavasta johtuen emme ole ehtineet arvioida sinänsä hienon himmelin jokaista yksityiskohtaa riittävästi, ja tästä syystä rakenteeseen on jäänyt myös joitain ongelmia.

 

 

 

Kun kokonaisuutta Helsingin kaupunginkirjaston näkökulmasta, voimme havaita seuraavia ongelmia.

 

 

 

- Kirjasto on kaupungin sisäisen kyselyn mukaan suosituin yhteistyökumppani toimialojen rajat ylittävissä hankkeissa. Kirjaston mahdollisuuksia sopia yhteistyöstä itsenäisesti on syytä varjella. Kirjaston kehittyminen yhä monipuolisemmaksi asukkaiden yhteiseksi tilaksi edellyttää mahdollisuutta tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

 

 

 

- Kirjastotoimen johtaja toimisi osana toimialaansa ylemmän virkamiehen alaisuudessa. Tällöin kirjastolla olisi kaksi johtajaa, joista toinen on pätevä, mutta sillä toisella on valta neuvotella, sopia ja esittää yhteisiä hankkeita muille.

 

 

 

Esitän, että selvitetään millä keinoin mainitut ongelmat olisi mahdollista korjata niin, että kirjaston toimintakyky säilyy parhaalla mahdollisella tavalla, että se jatkossakin pystyy tarjoamaan kaupunkilaisille laadukkaita palveluitaan.

 

Valtuutettu Sami Muttilainen ehdotti valtuutettu Riku Aholan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään esityksen valtuusto edellyttää, että tutkitaan mahdollisuutta järjestää myös julkisia lautakunnan kokouksia valtuuston kokousten lisäksi. Tämä on tärkeää poliittisten päätösten läpinäkyvyyden kannalta.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Toivomusponsien hyväksymisestä äänestetään erikseen.

2 äänestys

Valtuutettu Jukka Relanderin ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI.

JAA-ehdotus: Toimialauudistus virtaviivaistaa kaupunkimme hallintoa ja lisää poliittista ohjausta, mikä on tervetullutta. Tämä valtuusto jättää jälkeensä toimivamman ja paremmin hallitun kaupungin. Uudistuksen mittakaavasta johtuen emme ole ehtineet arvioida sinänsä hienon himmelin jokaista yksityiskohtaa riittävästi, ja tästä syystä rakenteeseen on jäänyt myös joitain ongelmia. Kun kokonaisuutta Helsingin kaupunginkirjaston näkökulmasta, voimme havaita seuraavia ongelmia. –              Kirjasto on kaupungin sisäisen kyselyn mukaan suosituin yhteistyökumppani toimialojen rajat ylittävissä hankkeissa. Kirjaston mahdollisuuksia sopia yhteistyöstä itsenäisesti on syytä varjella. Kirjaston kehittyminen yhä monipuolisemmaksi asukkaiden yhteiseksi tilaksi edellyttää mahdollisuutta tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. –              Kirjastotoimen johtaja toimisi osana toimialaansa ylemmän virkamiehen alaisuudessa. Tällöin kirjastolla olisi kaksi johtajaa, joista toinen on pätevä, mutta sillä toisella on valta neuvotella, sopia ja esittää yhteisiä hankkeita muille. Esitän, että selvitetään millä keinoin mainitut ongelmat olisi mahdollista korjata niin, että kirjaston toimintakyky säilyy parhaalla mahdollisella tavalla, että se jatkossakin pystyy tarjoamaan kaupunkilaisille laadukkaita palveluitaan.

EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 42
Zahra Abdulla, Riku Ahola, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Otso Kivekäs, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Eija Loukoila, Hanna Mithiku, Silvia Modig, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Pertti Villo, Ville Ylikahri

Tyhjä: 42
Mukhtar Abib, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Patrik Gayer, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Nuutti Hyttinen, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Jape Lovén, Pekka Majuri, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho

Poissa: 1
Eero Heinäluoma

Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Jukka Relanderin ehdottamaa toivomuspontta.

3 äänestys

Valtuutettu Sami Muttilaisen ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään esityksen valtuusto edellyttää, että tutkitaan mahdollisuutta järjestää myös julkisia lautakunnan kokouksia valtuustonkokousten lisäksi. Tämä on tärkeää poliittisten päätösten läpinäkyvyyden kannalta.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 34
Zahra Abdulla, Riku Ahola, Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Otso Kivekäs, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Hanna Mithiku, Silvia Modig, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Nasima Razmyar, Leo Stranius, Pilvi Torsti, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Pertti Villo, Ville Ylikahri

Ei-äänet: 1
Wille Rydman

Tyhjä: 49
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Patrik Gayer, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Maria Landén, Pekka Majuri, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Lea Saukkonen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho

Poissa: 1
Eero Heinäluoma

Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Sami Muttilaisen ehdottamaa toivomuspontta.

Valtuutettu Rene Hursti esitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Liitteet

1

Helsingin kaupungin hallintosääntö

2

Helsingin kaupungin hallintosääntö näkyvin muutoksin

3

Osallisuusmallin vuorovaikutusraportti

4

Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli muistio

5

Toimi- ja neuvottelukuntien nykytila

6

Toimi- ja neuvottelukuntien muutokset (31.10.2016 Khn muutoksin)

7

Tarkastuslautakunnan esitys hallintosäännön tarkastustointa koskevista kohdista (Talk 19.10.2016, § 84)

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus, valtuusto

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tiivistelmä

Kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelmaan sisältyy, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan.

Vuoden 2015 kuntalain mukaan kunnassa tulee olla yksi hallintosääntö, joka korvaa nykyiset johtosäännöt. Näitä ovat mm. kaupunginvaltuuston työjärjestys, kaupunginhallituksen johtosääntö, hallintokuntien johtosäännöt (lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden alaiset virastot ja liikelaitokset), nykyinen hallintosääntö ja taloussääntö.

Kaupunginvaltuusto on 16.3.2016 tehnyt periaatepäätöksen johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Kaupunginvaltuusto on 22.6.2016 päättänyt uudistaa Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän 1.6.2017 lukien ja hyväksynyt Helsingin kaupungin hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevat osat.

Nyt päätettäväksi esitetään hallintosääntö kokonaisuudessaan. Hallintosääntö sisältää uudet nyt päätettävät hallintosäännön osat IV-X, kesäkuun päätöksessä auki jääneet kohdat osista II ja III sekä syksyn 2016 valmistelussa havaittuja muutoksia kesäkuussa päätettyihin hallintosäännön osiin.

Lisäksi on valmisteltu ehdotus toimikuntien ja neuvottelukuntien kokonaisuudesta.

Esittelijän perustelut

Päätettäväksi esitetään Helsingin kaupungin hallintosääntö 1.6.2017 alkaen kokonaisuudessaan.

Kaupunginjohtaja teki 10.10.2016 kaupunginhallituksen johtamisen jaostolle esityksen hallintosäännön hyväksymiseksi.

Johtamisen jaosto päätti 17.10.2016 esityksestä kaupunginhallitukselle. Tätä esitystä ja sen perusteluja on muutettu johtamisen jaoston päätöksen mukaiseksi seuraavasti.

Johtamisen jaosto päätti 17.10.2016, että

        lisätään kulttuuri, liikunta ja nuorisojaostojen toimivaltaan tehtävät asettaa osaltaan palvelukokonaisuudelle tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista ja antaa lausunnon toimialalautakunnalle tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta

        Lisäksi lautakunta voi delegoida muuta toimivaltaa hallintosäännön puitteissa.

Tavoitteiden asettaminen osaltaan ja lausunnon antaminen tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta on lisätty liitteenä olevaan hallintosääntöön (liite 1) ja muutosversioon (liite 2) jaostojen tehtäviksi 1 ja 2. Lisäksi esittelijän perusteluihin on tehty tarvittavat muutokset. Lautakunnan delegointimahdollisuus ei edellytä muutoksia hallintosääntöön.

Johtamisen jaosto päätti 17.10.2016 lisäksi, että

        Kielellisten palveluiden ja kehittämistyön turvaamiseksi, organisoidaan kasvatus- ja sivistys toiminta-alan hallinto- ja tukitehtävistä ainakin ruotsinkieliset asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävät sekä yleishallinto osaksi ruotsinkielistä palvelukokonaisuutta.

        Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle kaupunkikuvaneuvottelukunnalle ja kaupunkikuvakysymysten valmistelu ja päätöksentekoprosessi

        Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle esteettömyysasioiden neuvottelukunnalle

        Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle historiatoimikunnalle ja keskustelupöytäkirjojen pitämiselle

Päätökset eivät edellytä muutosta hallintosääntöön ja ovat jatkovalmisteluun liittyviä linjauksia. Ruotsinkielisistä palveluista on esittelijän perusteluihin lisätty kaupunginhallituksen jatkovalmistelukehotus. Neuvottelu- ja toimikuntia koskevien päätösten sisältö on lisätty esityksen liitteeseen 6 toimikuntien- ja neuvottelukuntien muutokset sekä lisätty maininta toimikuntia ja neuvottelukuntia käsittelevään kohtaan esittelijän perusteluihin. Lisäksi kaupunginhallituksen kehotusta on täydennetty.

Lisäksi hallintosääntöön on tehty joukko kirjoitusvirheiden tarkistuksia ja muita teknisiä tarkistuksia.

Kaupunginvaltuusto päätti 22.6.2016 uudistaa Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän 1.6.2017 lukien ja hyväksyi Helsingin kaupungin hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevat osat.

Nyt päätettäväksi esitetään hallintosääntö kokonaisuudessaan. Hallintosääntö sisältää uudet nyt päätettävät hallintosäännön osat IV-XI, kesäkuun päätöksessä auki jääneet kohdat osista II ja III sekä syksyn 2016 valmistelussa havaittuja muutoksia kesäkuussa päätettyihin hallintosäännön osiin.

Seuraavassa on kuvattu em. kolmen osuuden kokonaisuudet yleisellä tasolla. Tarkemmin uudet päätettävät kohdat, täydennykset ja muutokset on esitetty yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Esitys hallintosäännöksi on valtuuston periaatepäätöksen 16.3.2016 mukainen.

Tarkastuslautakunta on 19.10.2016 esittänyt kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi hallintosäännön hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä koskevat määräykset ja merkinnyt tiedoksi määräyksiä koskevat tarkastuslautakunnan perustelut. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 121 § mukaisesti valmistella kaupunginhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi.

Tarkastuslautakunnan esitys on sisällytetty esitettävään hallintosääntöön kokonaisuuteen soveltuviin kohtiin. Tarkastuslautakunnan esityksen tekstisisältöön ei ole puututtu lukuun ottamatta kohtia, jota on jäljempänä eritelty kohdassa hallinnon ja talouden tarkastusta koskeva tarkastuslautakunnan osuus.

Tarkastuslautakunnan perustelut käyvät ilmi liitteestä 7.

Uusi hallintosääntö on esityslistan liitteenä 1.

Liitteessä 2 on esitetty kaikki tehdyt muutokset ja lisäykset valtuuston 22.6.2016 päättämään hallintosääntöön verrattuna.

Päätettäväksi esitettävät hallintosäännön uudet osuudet

Uusia nyt päätettäviä hallintosäännön osuuksia ovat osien IV-XI luvut 20–34. Osat koskevat taloutta ja valvontaa, henkilöstöä, hallintoa, osallistumista ja viestintää, kokousmenettelyä, valtuustoa, luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteita ja muita määräyksiä.

Nämä uuden hallintosäännön osat perustuvat nykyisistä johtosäännöistä mm. hallintosääntöön ja taloussääntöön. Näihin sisältyviä määräyksiä on pääosin siirretty uuteen hallintosääntöön.

Kesäkuun hallintosääntöpäätöksessä auki jääneet osien II ja III osuudet

Kesäkuussa hyväksytyn hallintosäännön osuuden keskeinen sisältö oli II osa Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestäminen, jossa määriteltiin toimielimet, pormestarit ja apulaispormestarit, keskushallinto, tarkastusvirasto ja toimialat, johtavat viranhaltijat ja kaupunkikonserni. Lisäksi kesäkuussa hyväksyttiin pääosa III osasta toimielinten, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimivalta.

Kesäkuussa aukijääneet osuudet olivat:

        Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla lukio- ja ammatillisen koulutuksen palvelukokonaisuuden nimi ja johtavan viranhaltijan nimike

        Kaupunkiympäristön toimialalla kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston tehtävät ja toimivalta sekä kaupunkiympäristölautakunnan jaostojen esittelijät

        Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaoston, liikuntajaoston ja nuorisojaoston tehtävät sekä kulttuuripalvelukokonaisuuden tehtävät ja erityinen toimivalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla

        neljän toimialan johtavien viranhaltijoiden erityinen toimivalta

        III osa 19 luku Päätöksentekoa ja toimivallan jakoa koskevat määräykset 2§, 4§ ja 5§.

Johtamisjärjestelmän kokonaisuus, toimielinten kokonaisuus ja toimialarakenteen ratkaisut kaupunginvaltuusto päätti 22.6.2016 hallintosäännössä. Aukijääneet osuudet ovat pääsääntöisesti toimialakohtaista johtamisjärjestelmän yksityiskohtaisempien osien tarkentamista.

Muutokset 22.6.2016 hyväksyttyyn hallintosääntöön

Kaupunginvaltuuston 22.6.2016 hyväksymiin osiin on tehty valtuuston päätöksen jälkeen tehdyssä valmistelussa esiin tulleita muutoksia. Näistä pääosa on teknisiä tarkistuksia ja kirjoitusasun korjauksia.

Sisällölliset muutokset jo päätettyihin osiin ovat syksyn valmistelussa tarkennettuja toimivaltoihin liittyviä tarkennuksia. Näistä merkittävimmät sisällölliset muutokset kesäkuussa hyväksyttyyn hallintosääntöön on selostettu toimialakohtaisissa yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Hallinnon ja talouden tarkastusta koskeva tarkastuslautakunnan osuus

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 121 § mukaisesti valmistella kaupunginhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi.

Hallintosäännön osaan IV sisältyy luku hallinnon ja talouden tarkastus, johon tarkastuslautakunta esittää ehdotukset tarvittavista määräyksistä.

Tarkastuslautakunta on 19.10.2016 esittänyt kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi hallintosäännön hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä koskevat määräykset ja merkinnyt tiedoksi määräyksiä koskevat tarkastuslautakunnan perustelut.

Tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti on lisätty ja muutettu tekstimuotoiluja muuttamatta hallintosääntöön tarkastuslautakunnan esittämät kohdat:

        8 luku 1 § 1 momenttiin 11 lisätty, että kaupunginhallitus ei päätä tarkastusjohtajan palkasta

        poistettu tarkastusjohtajan virkasuhteeseen liittyvä kansliapäällikön ja henkilöstöjohtajan toimivalta (12 luku 1 § 1 momentti 11 kohta ja 3 § 1 momentti 3 kohta).

        tarkastuslautakunnan tehtäviin 13 luku 1 §:

        lisätty tarkastusjohtajan toimivaltaan 13 luku 2 § henkilöstöasioita, talousasioita ja varautumista koskevat toimivaltamääräykset

        lisätty 19 luku 3 § tarkastuslautakunnan ja sen puheenjohtajan otto-oikeutta koskeva määräys.

        lisätty 20 luku 7 § tarkastusviraston toimiminen hankintayksikkönä ja 9 § tilintarkastuspalvelujen hankinta.

        lisätty 21 luku hallinnon ja talouden tarkastus 1-3§

        lisätty 22 luku 4 § maininta tarkastusjohtajasta

        lisätty 23 luku 1 § arviointipäällikön ja tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksista

        lisätty 29 luku 7 § tarkastuslautakunnan kokouksen läsnäolo- ja puheoikeudesta

Kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä.

Tarkastusjohtajan palkasta päättäminen oli 22.6.2016 hallintosääntöpäätöksessä määrätty kaupunginhallituksen toimivaltaan.

Tarkastuslautakunta esittää, että tarkastuslautakunta ”päättää tarkastusjohtajan palkasta ja palkan määräytymisperusteesta sekä palkan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta ja muusta palkitsemisesta ellei se ole antanut päättämisoikeutta lautakunnan puheenjohtajalle.”

Palkasta päättämisen siirtyessä tarkastuslautakunnan toimivaltaan on kuitenkin perusteltua, että tarkastusjohtajan palkkauksessa noudatetaan kaupungin yleisiä palkanmääräytymisperiaatteita. Palkkausta koskeva toimivalta ei myöskään hallintosäännön muissa kohdissa ole siirrettävissä. Näillä perusteilla hallintosäännön yhteensovittamisen vuoksi esitys on lisätty tarkastuslautakunnan toimivaltaan hallintosääntöön 13 luku 1 § 4 momentin 6 kohta muotoon ”päättää tarkastusjohtajan palkasta kaupungin yleisten palkanmääräytymisperusteiden mukaisesti sekä palkan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta ja muusta palkitsemisesta”.

Edellisen lisäksi tarkastuslautakunnan esityksen sisältöön ei ole puututtu lukuun ottamatta seuraavia kohtia, jotka on kaupungin hallinnollisen yhdenmukaisuuden ja hallintosäännön yhteensovittamisen perusteella jätetty lisäämättä hallintosääntöön.

Kaupunginhallituksen toimivaltaan III osaan 8 luku 1 § 1 momenttiin ei ole lisätty poissulkevaa lisämainintaa, että kaupunginhallitus ei aseta tavoitteita tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunnalla on kuntalain mukainen asema kunnanhallinnossa, jonka puitteissa kaupunginhallituksen on toimittava.

Hallinnollisen yhdenmukaisuuden perusteella ei ole lisätty 13 lukuun 1 § 4 momenttiin virkojen perustamista koskeva kohtaa 7. Kaupunginhallitus perustaa kaikki virat.

13 luvun 1 §:n 4 momentin 8 kohdan lisäystä tarkastuslautakunta päättää tarkastusvirastossa olevan viran haettavaksi julistamisesta ei ole lisätty. Viran haettavaksi julistamisesta ei tarvita erillistä hallintosääntömääräystä, päätösvalta kuuluu virkaan ottavalle viranomaiselle, ellei toisin ole määrätty. Toisin on määrätty ainoastaan niiden virkojen osalta, jotka kaupunginvaltuusto täyttää. Tällöin kaupunginhallitus julistaa viran haettavaksi. Perusteluna lisäysehdotuksen poistamiselle on hallintosäännön sisäisen johdonmukaisuuden toteuttaminen. Esitetty määräys ei tuo lisäsisältöä hallintosääntöön.

Johtamisuudistuksen valmistelu ja ohjaus syyskaudella 2016

Johtamisuudistuksen valmistelua on toteutettu syyskaudella 2016 kaupunginhallituksen johtamisjärjestelmän uudistamista ja hallintosääntöä koskevan täytäntöönpanopäätöksen 27.6.2016 § 639 kehotusten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto on syyskaudella 2016 jatkanut johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistuksen ohjaamista ja seuraamista.

Kaupunginjohtaja asetti 23.6.2016 johtamisjärjestelmän uudistamisen syksyn 2016 valmisteluvaiheen työryhmät.

Uudistusta on valmisteltu työryhmätyöskentelyyn perustuvana projektimaisena organisaationa niin, että valmistelu on tapahtunut olemassa olevilla henkilöstöresursseilla suuntaamalla asiantuntijoiden ja johdon työpanosta uudistuksen valmisteluun. Erillistä projektihenkilöstöä ei ole palkattu. Johtamisjärjestelmän uudistamisen vuoksi muita kehittämishankkeita on käynnissä normaalia vähemmän.

Henkilöstötoimikunta on jatkanut uudistuksen yhteistoiminnan seurantaryhmänä.

Kaupunginkanslia on valmistellut tulevia täyttömenettelyjä ja virkajärjestelyjä syyskauden 2016 aikana. Palvelukokonaisuuksien johdon ja seuraavien esimiestasojen täyttömenettelyjä tarkennetaan, kun tehtäväkokonaisuudet tarkentuvat toimialojen valmisteluryhmissä. Kaikille toimialoille on laadittu YT-suunnitelmat.

Kaupunginkanslia on huolehtinut, että vapautuvia virastopäälliköiden ja osastopäälliköiden virkoja ei täytetä toistaiseksi, vaan ne on hoidettu määräaikaisjärjestelyin. Myös seuraavien organisaatiotasojen esimiestehtävien rekrytointeja on arvioitu erikseen. Muutostilanteesta johtuen joidenkin tehtävien pysyvää täyttöä rajoitetaan jo tänä vuonna. Tehtävien täyttöön liittyvät periaatteet on tarkennettu uudessa täyttölupaohjeessa.

Kaupunginjohtaja on ilmoittanut valtuutettujen lukumäärää koskevasta valtuuston päätöksestä oikeusministeriölle 17.8.2016.

Kaupunginhallitus on perustanut kansliapäällikön ja toimialajohtajien virat. Kaupunginvaltuusto on 28.9.2016 valinnut kansliapäällikön. Toimialajohtajien virkojen haku päättyi 12.9.2016. Toimialajohtajien valintaa valmistellaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi syyskauden aikana.

Hallintosäännön ja muun organisaation valmistelu työryhmissä

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 23.6.2016  § 43 asettaa johtamisuudistuksen valmistelua varten yhdeksän työryhmää. Työryhmien toimikausi päättyy 31.12.2016, jonka jälkeen asetettuja valmisteluryhmiä tarkastellaan uudelleen. Työryhmien kokoamisessa oli periaatteena kaikkien virastojen ja liikelaitosten edustus sekä valmistelussa tarvittavan laajan osaamisen hyödyntäminen. Valmistelutyöryhmät ovat:

        Johtaminen ja koordinaatio

        Osallisuus

        Hallinto- ja tukipalvelut

        Toimialaryhmät

        Korkeasaaren eläintarha

Johtaminen ja koordinaatio -ryhmä toimii muutosprosessin johtoryhmänä. Ryhmä on koonnut ehdotuksen hallintosääntöön lisättävistä osista ja tarvittavista muutoksista. Toimialoja koskevat hallintosäännön täydennykset on valmisteltu toimialaryhmissä ja koko kaupunkia koskevat osat kaupunginkansliassa.

Osallisuus-työryhmä on jatkanut uuteen johtamisjärjestelmään ja toimialalautakuntarakenteeseen kytkeytyvän Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelua sekä valmistellut osallisuutta koskevia hallintosäännön täydennyksiä.

Hallinto- ja tukipalvelut -ryhmä on koordinoinut toimialojen hallinto- ja tukipalveluiden järjestämistä ja organisoitumista, määritellyt kanslian ja toimialojen hallinto- ja tukipalvelujen yhteistyötä, työnjakoa ja rooleja sekä koordinoinut ICT-muutosta. Ryhmässä on valmisteltu hallintosäännön taloutta ja valvontaa sekä henkilöstöä koskevia täydennyksiä.

Toimialaryhmien tehtävinä on

        huolehtia muutosprosessin ohjauksesta

        laatia ehdotus hallintosääntöön lisättävistä osista ja tarvittavista muutoksista

        laatia ehdotus palvelukokonaisuuksia alemmasta organisaatiosta ja toimialan toimintasäännöstä sekä

        huolehtia henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämisestä.

Toimialaryhmillä on muutosprosessin ohjausta varten omaan tehtäväalueeseen ja nykyiseen virastoryhmään perustuvat toimintasuunnitelmat, viestintäsuunnitelmat ja YT-suunnitelmat. Toimialaryhmien työn rytmityksessä on ensin käynnistetty hallintosäännön täydennyksien valmistelu ja heti näiden rinnalla palvelukokonaisuuksia alemman organisaation valmistelu.

Toimintasäännön valmisteluun edetään loppusyksystä organisaatiovalmistelun edetessä. Henkilöstön asiantuntemusta on hyödynnetty erilaisia menetelmin. Muutosvalmistelusta on suunnitelmien mukaisesti informoitu henkilöstöä ja keskusteltu henkilöstön kanssa vakiintuneissa johtamiskäytännöissä kuten virasto-, osasto-, yksikkö- ja työyhteisökokouksissa.

Toimialaryhmät ovat järjestäneet tulevaa toimialaa kokoavia tutustumistilaisuuksia, työpajoja ja seminaareja. Alkusyksystä järjestetyt tilaisuuden ovat olleet suunnattu lähinnä johdolle ja esimiehille. Muutosvalmistelu edetessä yksityiskohtaisemmalle tasolle tilaisuuksia järjestetään ao. henkilöstölle.

Hallintosäännön toimialoja koskevat täydennykset on valmisteltu toimialaryhmissä. Hallintosäännön täydennyksiä on käsitelty ja yhteensovitettu sääntötoimikunnassa ja johtaminen ja koordinaatio – ryhmässä.

Korkeasaaren eläintarhan asemaa selvittävä ryhmä on tunnistanut eläintarhan vaihtoehtoisia organisaatiomuotoja ja käynnistänyt ei vaihtoehtojen arvioinnin.

Johtamisen jaosto on syksyn 2016 kokouksissaan käsitellyt valmistelun osa-alueiden etenemistä ja linjaustarpeita.

Osallisuusmalli

Kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2016 johtamisjärjestelmän uudistamisen periaatepäätöksessä, että osana muutosta tehdään kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset, joissa määritellään, miten aiemmin tehtyjä osallistumisen ja kuulemisen kokeiluja vakinaistetaan ja otetaan käyttöön, sisältäen ainakin osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Lisäksi mallissa tulee huomioida alueellinen osallistuminen.

Osallisuusryhmä on valmistellut asiaa osaltaan siten, että valmistelun pohjana ovat olleet uuden kuntalain osallisuussäännökset. Lisäksi on haettu Helsinkiin soveltuvaa, pidemmälle menevää mallia, joka kytkeytyy uuteen johtamisjärjestelmään ja toimialalautakuntarakenteeseen.

Mallia on valmisteltu aikataulun sallimissa rajoissa laaja-alaisessa yhteistyössä avoimesti ja monikanavaisesti asukkaiden, yhteisöjen, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Vuorovaikutusprosessi alkoi kesäkuussa 2016 verkkokyselyllä ja lomakekyselyllä kirjastoissa. Kaupungintalolla syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyille yhteiskehittämispäiville kokoontui liki 200 henkeä kahdeksi päiväksi hahmottamaan osallisuusmallin päälinjoja ja elementtejä. Syyskuussa järjestettiin osallisuusmalleista kaikille avoimet asukasillat Kampissa, Kannelmäessä, Malmilla ja Myllypurossa.

Uuden osallisuusmallin valmistelussa käytettiin runsaasti internetin suomia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Perinteisen kyselyn ja kaupungin verkkosivujen tiedottamisen – hel.fi/osallisuusmalli - lisäksi Facebookiin perustettiin kaikille avoin Helsingin osallisuusmallin kehittäjäryhmä.

Lisäksi mallin valmisteluun haettiin näkökulmia Helsingin kaupungin vaikuttamistoimielimiltä. Osallisuusmallista käytiin keskustelut vanhusneuvoston, vammaisneuvoston, nuorten Ruuti- ydinryhmän ja kaksikielisyystoimikunnan kanssa. Käydystä vuorovaikutuksesta on raportti liitteenä 3.

Mallin valmistelun painopiste on ollut kaupunkitasoisten yhteisten periaatteiden laatimisessa ja kaupunginvaltuuston periaatepäätöksessä todettujen yksityiskohtien selvittämisessä ja niihin liittyvien esitysten laatimisessa. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin ratkaisuja, jotka menevät hallintosääntövaihetta pidemmälle toimialojen rakenteen ja palveluiden kehittämiseen liittyen on kuvattu valmistelutyöryhmän muistiossa, joka on esityslistan liitteessä 4.

Toimikunnat ja neuvottelukunnat

Toimi- ja neuvottelukuntien ja muiden ns. tilapäisten toimielinten kokonaisuus on arvioitu. Kokonaisuuden nykytila selviää liitteestä 5. Kokonaisuus on muodostunut useiden vuosikymmenten aikana, eikä muodosta selkeää ja koherenttia kokonaisuutta. Toimielimistä osa on lakisääteisiä tai liittyy lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Valtaosa on kuitenkin kaupungin omin toimenpitein syntyneitä tehtävänään erityisteemojen tarkasteleminen poikkihallinnollisesti, toimiminen yhteistyöelimenä tai tietyn tarkasti määritellyn tehtävän toteuttaminen. Toimielinten nimet eivät välttämättä vastaa niiden asettamistapaa, kokoonpanoa, tehtäviä tai asemaa. Toimielinten kokoonpanoissa on sekä luottamushenkilöitä, kaupungin ulkopuolisten nimeämiä jäseniä että kaupungin henkilöstöä.

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin tullessa käyttöön on tarkoituksenmukaista yhtenäistää toimi- ja neuvottelukuntien roolia ja asettamista. Toimialamalli vähentää merkittävästi hallintokuntien välisten toimielinten tarvetta, koska yhteistyö voidaan toteuttaa toimialan sisällä. Myöskään viranomaisyhteistyö kaupungin ulkopuolisten viranomaisten kanssa ei edellytä toimielinmuotoa, vaan voidaan toteuttaa esimerkiksi työryhmissä. Osalla toimielimistä toimialat ovat päällekkäisiä, jolloin tehtäviä yhdistämällä voidaan saavuttaa mielekkäämpi toimielinkokonaisuus. Liitteessä 6 on esitetty ehdotus uudeksi toimi- ja neuvottelukuntakokonaisuudeksi.

Johtamisen jaosto päätti 17.10.2016, että selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle kaupunkikuvaneuvottelukunnalle ja kaupunkikuvakysymysten valmistelu ja päätöksentekoprosessi, selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle esteettömyysasioiden neuvottelukunnalle sekä selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle historiatoimikunnalle. Selvitystehtävät on lisätty liitteeseen 6.

Hallintosääntöön ei ole tarvetta tai tarkoituksenmukaista ottaa toimi- ja neuvottelukuntia koskevia määräyksiä lakisääteistenkään toimielinten osalta. Toimielinkokonaisuus jää näin ollen kaupunginhallituksen harkittavaksi ja asetettavaksi. Tämä on perusteltua uudistuksen tavoitteena olevan kaupunkikonsernin ohjattavuuden parantamisen näkökulmasta. Lakisääteiset toimielimet kaupunginhallituksella on velvollisuus asettaa. Myöskään nyt johtosääntötasolla mainittujen toimikuntien ja neuvottelukuntien asema on sellainen, että hallintosääntökirjaukset eivät ole tarpeen.

Ehdotuksessa uudeksi kokonaisuudeksi ehdotetaan hallintokuntien välisen yhteistyön tai muutoin vain viranhaltijajäsenistä koostuneiden toimielinten lakkauttamista. Tiettyjä teemoja käsitelleitä toimielimiä esitetään osin yhdistettäväksi. Lisäksi viranomaisyhteistyön toimielimiä voitaisiin tarvittaessa siirtää työryhmämuotoon. Ehdotuksessa esitetään lisäksi joidenkin toimielinten toiminnan uudelleenarviointia jatkovalmistelussa.

Ehdotukseen sisältyy toimielinten jaottelu nykyistä selvemmin toimikuntiin, jotka ovat luottamushenkilötoimielimiä, ja neuvottelukuntiin, jotka ovat vaikuttaja- tai viranomaisyhteistyötoimielimiä.

Kaupunginvaltuuston 22.6.2016 päätöksen perusteluissa todetaan, että johtamisen jaoston 30.5.2016 päätöksen mukaisesti perustetaan digitalisaationeuvottelukunta, joka muun muassa seuraa tietotekniikkaohjelman laatimista, toimeenpanoa ja toteutumista, tekee ehdotuksia digitaalisten palveluiden periaatteista ja linjauksista ja antaa lausuntoja hankkeista.

Digitalisaationeuvottelukunnan toimintamalliksi on hahmoteltu, että neuvottelukunta voisi olla laaja-alainen digitalisaatiota käsittelevä vuorovaikutuselin, think-tank ja foorumi. Jäsenistö voisi koostua luottamushenkilöistä, kaupungin henkilökunnasta ja yhteistyökumppaneiden edustajista.

Kaupunginvaltuuston 22.6.2016 päätöksen perusteluissa todetaan, että selvitetään mahdollisuus perustaa tutkimusneuvottelukunta, joka tukee kaupungin tiedontuotantoa ja yliopistoyhteistyötä.

Tutkimusneuvottelukunnan perustamista on selvitetty syksyn 2016 aikana osana keskushallinnon työryhmän työtä. Neuvottelukunnan perustamisen etuna olisi nimetty toimielin, jolla olisi määritellyt tehtävät. Toisaalta sekä kaupungin että yliopistojen toiminta-alueet ovat niin laajat, että myös moniulotteisuus yhteistyössä tulisi mahdollistaa. On syytä arvioida, onko nimitetty neuvottelukunta liian jäykkä väline yhteistyön muodoksi. Neuvottelukunta voisi olla tarpeen esimerkiksi kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusverkostojen laajentamiseksi sekä yliopistojen kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön vahvistamiseksi. Mahdollinen kokoonpano voisi koostua tärkeimpien yhteistyöyliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustoiminnasta vastaavista henkilöistä; (Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Hanken, Taideyliopisto); toimijoita, joilla on kokemusta markkinatutkimuksesta ja toimintaympäristöanalyysista, esim. VATT ja ETLA. Kaupungilta neuvottelukunnassa tulisi olla mukana ne henkilöt, joiden työ liittyy kehittämistoimintaan ja tutkimustiedon hyödyntämiseen.

Tutkimusneuvottelukunnan perustamista on perusteltua arvioida tarkemmin sen jälkeen kun on valmisteltu sekä toimialojen että tulevan kaupunginkanslian yksityiskohtaisempaa organisaatiota ja toimintamallia. Näin voidaan arvioida tarkemmin tietokeskuksen ja kaupunginkanslian yhdistämisestä ja toimialamallista kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalle aiheutuvat haasteet sekä neuvottelukunnan perustamisen mahdolliset hyödyt.

Hallintosäännön yksityiskohtaiset perustelut

Yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvataan nyt päätettäväksi esitettäviin uusien osien määräysten perustelut, ja kesäkuussa aukijääneiden kohtien perustelut. Lisäksi esitetään 22.6.2016 tehtyyn hallintosääntöpäätökseen esitettävät muutokset.

22.6.2016 päätetyssä hallintosäännössä ennallaan jäävien osuuksien perusteluja ei ole toistettu. Myöskään vähäisiä teknisiä korjauksia ei ole perusteltu erikseen.

II osa Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestäminen

2 luku Toimielimet

9 § Kaupunkiympäristölautakunta

Lautakunnan tehtävien sanamuotoa on muotoiltu siten, että siitä on rajattu pois ympäristö- ja lupajaostolle sekä rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle kuuluvat tehtävät.

10 § Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Jaoston tehtäviä on tarkennettu ja tehtävien sanamuotoja täsmennetty.

11 § Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Jaoston tehtävät jäivät auki hallintosääntöpäätöksessä 22.6.2016. Tehtäväksi on määritelty huolehtiminen kaupungin toimitiloista, tilahankkeista, kadunpidosta sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta.

15–17 § Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto, liikuntajaosto ja nuorisojaosto

Jaostojen tehtävät jäivät auki hallintosääntöpäätöksessä 22.6.2016. Kaikkien kolme jaoston yhteisenä tehtävänä on asettaa osaltaan palvelukokonaisuudelle tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista, antaa lausunto toimialalautakunnalle tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta sekä avustusten jakamiseen liittyvistä tehtävistä huolehtiminen. Lisäksi kulttuurijaosto huolehtii taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien hyväksymisestä. Nuorisojaosto lisäksi seuraa nuorten vaikuttamisjärjestelmän ja nuorten aloiteoikeuden toteutumista kaupungissa.

23 § Koulujen ja lukioiden johtokunnat

Syksyn valmistelussa on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tunnistettu tarve koulujen ja lukioiden johtokuntia koskevien määräysten lisäämiseksi hallintosääntöön. Johtokuntia koskevien määräysten on kuntalain mukaan oltava hallintosäännössä.

Johtokuntien tehtävänä on huolehtia opetuksen ja kasvatuksen kehittämisestä ja tukemisesta sekä koulun, lukion ja kodin yhteistyön edistämisestä.

4 luku Keskushallinto, tarkastusvirasto ja toimialat

5 § Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Muutoksena 22.6.2016 päätettyyn hallintosääntöön esitetään, että sana opetus on muutettava toiminnaksi, koska perusopetuslaissa on säädetty myös muusta toiminnasta kuin opetuksesta, josta on huolehdittava. Lisäksi rajataan, että perusopetuslaissa säädetyt esiopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluvat kuitenkin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuteen.

Kesäkuussa avoimeksi jätetty palvelukokonaisuus esitetään nimettäväksi: Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuus.

7 § Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kulttuuripalvelukokonaisuuden tehtävät jäivät auki hallintosääntöpäätöksessä 22.6.2016. Palvelukokonaisuuden tehtäväksi esitetään vastaaminen kaupungin kulttuuripolitiikasta sekä kirjasto-, kulttuuri-, orkesteri-, museo- ja taidemuseotoiminnoista. Kulttuuripalvelukokonaisuus vastaa sille kuuluvista valtakunnallisista ja alueellisista erityistehtävistä, joista laeilla erikseen.

Palvelukokonaisuuden tehtävät vastaavat palvelukokonaisuuteen siirtyvien nykyisten kulttuurivirastojen tehtäviä.

Toimialan määrittelyyn on tehty aineistoihin ja taidekokoelmiin liittyvä maininnan tarkentaminen.

Lisäksi kulttuuriympäristön suojelu esitetään muutettavaksi kulttuuriympäristön vaalimiseksi. Vaaliminen sisältää suojelun, tutkimus- ja selvitystoiminnan ja korjausrakentamisen ja restauroinnin neuvonnan ja seurannan.

8 § Sosiaali- ja terveystoimiala

Toimialan kuvauksesta esitetään poistettavaksi ”sosiaalisen”, jolloin kuvaukseen jää vakiintunut ilmaisu terveys ja hyvinvointi.

5 luku Johtavat viranhaltijat

6 § Kasvatus- ja koulutustoimialan johtavat viranhaltijat

Palvelukokonaisuuden johtajan nimikkeeksi on tarkennettu lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja.

7 § Kaupunkiympäristön toimialan johtavat viranhaltijat

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan tehtäviin on lisätty toimiminen ympäristö- ja lupajaoston esittelijänä muissa kuin rakennusvalvonta- ja rakennuslupa-asioissa sekä ympäristövalvonta- ja ympäristölupa-asioissa.

Palvelut ja luvat – palvelukokonaisuuden johtajan nimike on muutettu muotoon asiakkuusjohtaja.

8 § Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johtavat viranhaltijat

Pykälään on täydennetty hallintosääntöpäätöksessä 22.6.2016 auki jäänyt palvelukokonaisuuden johtajan tehtäväkuvaus. Kulttuurijohtaja johtaa kulttuuripolitiikkaa ja kulttuuripalveluiden kehittämistä.

Nuorisojohtajan nimike esitetään muutettavaksi nuorisoasiainjohtajaksi.

III osa Toimielinten, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimivalta

7 luku

1 § Kaupunginvaltuuston toimivalta

Kaupunginvaltuuston toimivaltaan on lisätty taloudellisesti merkittävistä ja pitkäaikaisista sitoumuksista päättäminen, kuten pitkäaikaiset tai kalliit vuokralle ottamiset (6 ja 8) sekä pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten yleiset vuokrausperiaatteet (7).

Kaupunginvaltuuston henkilöstöasioissa on 1 momentti kohta 14 poistettu loppu: ” jos virantoimitusvelvollisuus ei muutu”. Tämä tulee suoraan laista ja tarkoittaa mm. sitä, että määräaikainen pysyy määräaikaisena ja vakinainen vakinaisena.

16 kohta avoimen viran määräaikaisen hoitajan ottaa pääsääntöisesti virkasuhteeseen ottava viranomainen.  Kaupunginhallituksella on kuitenkin poiketen pääsäännöstä oikeus ottaa kansliapäällikön, toimialajohtajan ja tarkastusjohtajan avoimen viran hoitaja enintään yhdeksän kuukauden ajaksi.  Määräaikaa on pidennetty nykyisestä 180 päivästä, jotta viran täyttämisprosessiin on riittävästi aikaa.

Kaupunginvaltuuston toimivaltaan on talousasioista kohtiin 18–22 lisätty nykyisin taloussääntöön sisältyviä valtuuston tehtäviä talousarviosta, poistosuunnitelmasta ja rahastoista.

Uutena asiana on lisätty osaksi kohta 17 tavoitteiden asettaminen tytäryhteisöille ja kaupungin määräysvallassa oleville säätiöille.

8 luku Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen toimivalta

1 § Kaupunginhallituksen toimivalta

1 momentti kohta 4 asiakirjahallinnosta on tarkistettu.

Kohta 6 päätöksentekorajoista on lisätty nykyisen käytännön mukaisesti muiden toimielinten päätöksentekoa koskevien rajojen vahvistaminen.

Kohta 7 lisätty nykyisen käytännön mukaisesti sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien ohjeiden antamisesta. Kohtaan on lisätty myös sisäisen tarkastuksen toimintaohjeiden hyväksyminen, joka on uuden kuntalain hengen mukainen. Ohjeessa määritellään sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, toimivalta ja vastuu.

Kohta 8 lisätty asiakirjojen maksuista päättäminen.

Kohta 10 täydennetty teknisenä lisäyksenä aiemmasta päätöksestä puuttunut pelastuskomentaja.

Kohta 13 kaupunginvaltuusto päättää nyt ylimpien virkojen perustamisesta. On katsottu tarkoituksenmukaiseksi siirtää päätösvaltaa alemmas.

Kohta 17 Tämän hetkisen käytännön mukaisesti kun viranhaltija on itse irtisanoutunut virastaan, on virkaan ottava viranomainen myöntänyt hänelle eron. Eron myöntäminen antaa kuitenkin sen vaikutelman, että viranomaisella olisi oikeus kieltäytyä eron myöntämisestä. Tämä ei ole mahdollista. Kyse onkin ainoastaan sen seikan toteamisesta, että virkasuhde päättyy viranhaltijan suorittaman irtisanomisen perusteella. Pääsääntöisesti virkasuhteen päättymisen toteaa virkaan ottava viranomainen. On kuitenkin tarpeetonta viedä virkasuhteen päättymisen toteamisasioita valtuustoon, joten kaupunginhallitus toteaa virkasuhteen päättymisen kansliapäällikön, toimialajohtajan ja tarkastusjohtajan osalta.

15, 16 ja 19 kohta

Valtuusto ottaa virkaan kansliapäällikön, tarkastusjohtajan ja toimialajohtajan. On kuitenkin tarpeetonta viedä valtuuston päätettäväksi kaikkia heidän virkasuhteeseen liittyviä yksittäisiä asioita. Päätösvalta näissä asioissa on siirretty osittain kaupunginhallitukselle ja osittain kansliapäällikölle (12 luku 1 § 9 kohta).

Kohdassa 19 tarkoitettuihin asioihin kuuluvat mm. sivutoimiluvan myöntäminen sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltäminen, viranhaltijan määrääminen terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä virkavapaan myöntäminen ja sijaisen ottaminen alle yhdeksän kuukauden ajaksi sekä vuosiloman myöntäminen.

Kaupunginhallituksen toimivaltaan on delegoitavissa oleviin tehtäviin lisätty talousasioista (6-8 ja 10) taloussäännöstä nykyisen käytännön mukaisesti.

Tehtävistä on poistettu 22.6.2016 päätettyyn hallintosääntöön kolmas kohta, päättää ”rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella suunnittelutarvealueella ja saman lain mukaisista, kunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamisista silloin, kun asiaan liittyy maankäyttösopimus”, koska oikeuskäytäntö on muuttunut eikä kyseisiä asioita enää tule kaupunginhallituksen päätettäviksi.

Uutena asiana lisätty kohta 8 henkilöstökassan säännöistä päättäminen ja 10 päättäminen sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova eikä sitä ole mainittu talousarviossa.

10 luku Toimialalautakunnan yleinen toimivalta

1 § Toimialalautakunnan yleinen toimivalta

Toimialalautakunnan yleiseen toimivaltaan on lisätty tehtävät 4-6 talousasioista tulosbudjetista, toimintasuunnitelmasta, tilinpäätöstiedoista ja poistoajoista. Nykyisin taloussäännössä on vastaavat tehtävät lautakunnilla.

Toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksen hyväksyminen (7) vastaa nykyistä käytäntöä.

11 luku Liikelaitoksen johtokunnan ja johtajan yleinen toimivalta

1 § Liikelaitoksen johtokunnan yleinen toimivalta

Toimivaltaan on lisätty nykyistä vastaavat tehtävät 3-5 talousasioista tulosbudjetista, toimintasuunnitelmasta, tilinpäätöstiedoista ja poistoajoista.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksen hyväksyminen (6) vastaa nykyistä käytäntöä.

2 § Liikelaitoksen johtajan yleinen toimivalta

1 momenttiin on teknisenä muutoksena muutettu momentin alun sanamuoto samanlaiseksi kuin muualla hallintosäännössä.

Henkilöstöasiat kohdissa 3-5 nykykäytännön mukaisesti.

Kohdassa 6 liikelaitoksen johtaja voi joko itse päättää tai delegoida viranhaltijalle päätettäväksi liikelaitoksen muiden viranhaltijoiden virkasuhteisiin liittyvät asiat, joihin kuuluvat mm. sivutoimiluvan myöntäminen sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltäminen, viranhaltijan määrääminen terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä virkavapaan ja vuosiloman myöntäminen ja sijaisen ottaminen. Liikelaitoksen johtaja ei kuitenkaan luonnollisesti voi delegoida päätösvaltaansa edelleen omia suoria alaisiaan koskevissa asioissa.

Kohdassa 7 liikelaitoksen johtaja voi itse päättää itse tai delegoida toiselle viranhaltijalle päätettäväksi muut liikelaitoksen henkilöstöasiat. Työntekijöitä koskevat henkilöstöasiat voi siirtää myös työntekijän päätettäväksi, koska tuolloin kyse on työnantajan päätösvallan, ei julkisen vallan käyttämisestä.

Toimivaltaan on lisätty nykyisiä käytäntöjä vastaavat talousasiat kohtiin 8-10.

12 luku Toimivalta keskushallinnossa

1 § Kansliapäällikön toimivalta

Henkilöstöasioissa 1 momentti 9 kohta poistettu loppu, jos virantoimitusvelvollisuus ei muutu. Tämä tulee suoraan laista ja tarkoittaa mm. sitä, että määräaikainen pysyy määräaikaisena ja vakinainen vakinaisena. Ei ole tarpeen mainita hallintosäännössä.

Kohta 10 Valtuusto ottaa virkaan toimialajohtajat ja tarkastusjohtajan ja kaupunginhallitus keskushallinnon liikelaitosten johtajat.  On kuitenkin tarpeetonta viedä toimielinten päätettäväksi kaikkia toimialajohtajien, tarkastusjohtajan sekä keskushallinnon virkasuhteisiin liittyviä yksittäisiä asioita. Näiden virkojen osalta päätösvalta ko. asioissa kuuluu kansliapäällikölle (11).

Näihin asioihin kuuluvat mm. sivutoimiluvan myöntäminen sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltäminen, viranhaltijan määrääminen terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä virkavapaan ja vuosiloman myöntäminen ja sijaisen ottaminen.

Talousasioihin 1 momentti lisätty nykykäytännön mukaiset kohdat 12–14.

Uutena asiana lisätty kohta 15 päättäminen mitkä hankinnat toteutetaan yhteishankintoina, kohta 16 päättäminen muiden hankintayksiköiden kuin kaupunginkanslian toimimisesta yhteishankintayksikkönä yksittäisissä hankinnoissa sekä kohta 17 päättäminen talousarviossa kaupunginhallituksen käyttöön annetun määrärahan käytöstä 500 000 euroon asti.

2 momenttiin henkilöstöasioissa lisätty nykykäytännön mukaiset kohdat 9-11.

Kohta 12 kansliapäällikkö voi joko itse päättää tai delegoida viranhaltijalle päätettäväksi kaupunginkanslian muiden viranhaltijoiden virkasuhteisiin liittyvät asiat, joihin kuuluvat mm. sivutoimiluvan myöntäminen sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltäminen, viranhaltijan määrääminen terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä virkavapaan ja vuosiloman myöntäminen ja sijaisen ottaminen.  Kansliapäällikkö ei kuitenkaan luonnollisesti voi delegoida päätösvaltaansa edelleen omia suoria alaisiaan koskevissa asioissa.

Kohta 13 kansliapäällikkö voi itse päättää itse tai delegoida toiselle viranhaltijalle päätettäväksi muut kaupunginkanslian henkilöstöasiat. Työntekijöitä koskevat henkilöstöasiat voi siirtää myös työntekijän päätettäväksi, koska tuolloin kyse on työnantajan päätösvallan, ei julkisen vallan käyttämisestä.

2 § Hallintojohtajan toimivalta

Lisätty uutena asiana hallintojohtajalle toimivalta antaa hallintoa, päätösvalmistelua ja asianhallintaa koskevia menettelyohjeita. Säädös on todettu tarpeelliseksi yhtenäisen valmistelun ja asianhallinnan varmistamiseksi.

5 § Rahoitusjohtajan toimivalta

Lisätty kohta 8 laskutus- ja perintäohjeiden päättämisestä. Toimivalta on aiemmin ollut kaupunginhallituksella ja nyt se on delegoitu hallinnollisena tehtävänä rahoitusjohtajalle.

Lisätty kohta 9 leasingrahoituksesta on nykyisin taloussäännön mukaan päättänyt kaupunginjohtaja, joka on kuitenkin delegoinut tämän rahoitusjohtajalle. Määräyksellä vahvistetaan nykyinen käytäntö.

Lisätyissä kohdissa 10–12 tilien avaamisesta ja lopettamisesta, konsernitilijärjestelmään liittymisestä sekä käteisvarojen enimmäismäärästä on päättänyt kansliapäällikkö, joka on kuitenkin delegoinut tehtävät rahoitusjohtajalle. Määräyksellä vahvistetaan nykyinen käytäntö.

13 luku Tarkastuslautakunnan ja -viraston johtajan toimivalta

2 § Tarkastusjohtajan toimivalta

1 momentti nykyiset 3 – 4 kohdat poistettu. Jo vahvistetussa osassa hallintosääntöä on määräykset tarkastusviraston henkilöstön palkitsemisesta ja työ- ja virkaehtosopimusten määräysten panemisesta täytäntöön kaupungin päätösten mukaisesti.  Henkilöstön palkitseminen ja työ- ja virkaehtomääräysten täytäntöön paneminen kuuluvat kuitenkin muihin virkasuhdetta koskeviin asioihin ja henkilöstöasioihin eikä niistä ole tarpeen mainita erikseen.

7 ja 8 kohdissa koskien tarkastusviraston henkilöstöasioita vastaavat perustelut kuin edellä kansliapäällikön osalta.

14 luku Toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleinen toimivalta

1 § Toimialajohtajan yleinen toimivalta

1 momentti lisätty talousasiat 4-6, jotka nykyisen taloussäännön käytännön mukaisesti kuuluvat virastopäällikölle.

Nykyiset 5 – 6 kohdat henkilöstöasioista poistettu vastaavilla perusteluilla kuin tarkastusjohtajan osalta edellä.

Lisätty 2 momentti 9 ja 10 kohdat vastaavilla perusteluilla kuin edellä kansliapäällikön osalta.

Erityinen toimivalta toimialoilla

15 luku Erityinen toimivalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Syksyn 2016 valmistelun pohjana on ollut keväällä 2016 toteutettu valmistelu. 

Voimassa olevissa johtosäännöissä on johtavien viranhaltijoiden osalta toimivaltamääräyksiä virastojen päälliköille sekä opetusviraston ja suomenkielisen työväenopiston osastopäälliköille.

Uudessa hallintosäännössä lähtökohtana on, että toimialajohtajan toimivaltaan määrätään vain ne tehtävät, jotka koskevat useaa palvelukokonaisuutta tai koko toimialaa. Palvelukokonaisuuksien johtajien toimivaltaan määrätään vain kyseistä palvelukokonaisuutta koskevat tehtävät.

Nykyisiin johtosääntöihin verrattuna hallintosääntöön esitetään useita lähinnä teknisiä muutoksia. Tarpeettomaksi käyneitä toimivaltamääräyksiä esitetään poistettavaksi.

Johtavien viranhaltijoiden toimivaltamääräyksiin esitetään seuraavia sisällöllisiä muutoksia verrattuna voimassa oleviin johtosääntöihin.

Kaupunkitasoisten suunnitelmien hyväksyminen.

Nykyisen opetusviraston johtosäännön mukaan jaostot hyväksyvät sekä kaupungin että myös yksikkötason opetussuunnitelmat. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta lautakunta on hyväksynyt vastaavat kaupunkitasoiset suunnitelmat. Suomenkielisen työväenopiston johtosäännön mukaan johtokunta on hyväksynyt opetussuunnitelman ja päättänyt opetuksen painotukset. Rehtorille johtosääntö on määrännyt opinto-ohjelman vahvistamisen johtokunnan päättämien opetuksen painotusten mukaisesti.

Uudessa toimialassa on tarkoituksenmukaista, että palvelukokonaisuuksissa on samanlaiset hyväksymismenettelyt. Muutoksena hallintosääntöön esitetään, että jaosto hyväksyy kaupunkitason suunnitelmat ja toimialajohtaja tai hänen määräämänsä hyväksyy yksikkötason suunnitelmat.

Yksikkötason varhaiskasvatussuunnitelma, opetussuunnitelma ja iltapäivätoiminnan suunnitelma laaditaan kaupunkitason suunnitelman pohjalta. Kaupunkitason suunnitelma sisältää myös ohjeet yksikkötason suunnitelman laatimiseksi. Näin ollen edellä mainittujen suunnitelmien osalta strategisesti merkittävät asiat ovat edelleen jaostojen päätettävänä.

Yksikkötason varhaiskasvatussuunnitelma, opetussuunnitelma ja iltapäivätoiminnan suunnitelma ovat ns. ”eläviä asiakirjoja”, joita tarkennetaan tarvittaessa saadun kokemuksen ja arviointipalautteen pohjalta. Päivitykset ja tarkennukset tehdään aina noudattaen kaupunkitason suunnitelmia. Toiminnan joustavuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että yksikkökohtaiset suunnitelmat voidaan hyväksyä virkamiestasolla. Koulujen johtokunnat käsittelevät opetussuunnitelmat ja näin huoltajien osallisuus ja lähidemokratia koulujen osalta toteutuu johtokuntakäsittelyssä. Päätöksenteko on kuitenkin syytä tehdä keskitetysti palvelukokonaisuudessa, jotta varmistetaan, että yksikkötason suunnitelmat ovat valtakunnallisten normien ja jaoston päätösten mukaisia.

Peruskoulujen soveltuvuuskoeverkko, kieliohjelma, erityisluokkaverkko, valmistavan ja lisäopetuksen verkko ovat edelleen erillisiä suunnitelmia, jotka jaosto hyväksyy.

Lisäksi esitetään eräitä muita muutoksia.

Varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen määrästä ja toimintayksiköiden aukiolo-ajoista sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista päättäminen ehdotetaan siirrettäväksi varhaiskasvatuslautakunnan tehtävistä varhaiskasvatusjohtajan toimivaltaan.

Varhaiskasvatuslautakunta on jo nykyisellään delegoinut varhaiskasvatusjohtajalle toimivallan päättää enintään 28 hoitopaikkaa koskevista muutoksista, hoitopaikkojen siirtämisestä varhaiskasvatusalueelta toiselle ja päivähoitoyksiköstä toiseen sekä enintään kuukauden kestävästä toimipisteiden sulkemisesta. Toimintayksiköiden nimistä päättäminen jäisi varhaiskasvatusjohtajan toimivaltaan nykyisen käytännön mukaisesti.

Ammatillisten oppilaitosten neuvottelukuntien asettaminen ehdotetaan siirrettäväksi opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävistä lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajan toimivaltaan.

1 § Kasvatus- ja koulutuslautakunnan erityinen toimivalta

Varhaiskasvatuslaissa on säädetty varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävistä. Muutoksena kesäkuun päätökseen asia on lisätty kohtaan 5.  Aikaisemmassa muodossaan hallintosäännön ko. kohta ei sisältänyt varhaiskasvatusta.

Koulujen ja lukioiden johtokuntien ja yhteisten johtokuntien jäsenten määrästä ja valintaperusteista sekä johtokunnan tehtävistä päättäminen esitetään lautakunnalle. Tarkoituksenmukaista on, että päätösvalta johtokunnan jäsenten valintaperusteista ja tehtävistä siirretään valtuustolta lautakunnalle. Kyseessä ei ole merkitykseltään sellainen asia, josta valtuuston olisi päätettävä. Sama pätee ammattiosaamisen toimikuntaan ja ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikuntaan.

Toimivalta määrätä ne koulut ja lukiot, joilla on yhteinen johtokunta, on nykyisin jaostolla. Tarkoituksenmukaista on päättää asiasta lautakunnassa, koska lautakunta päättää myös johtokunnan jäsenten valintaperusteista ja tehtävistä.

2 § Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston toimivalta

Tehtäviin on lisätty koulujen ja lukioiden johtokunnan jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta päättäminen.

22.6.2016 päätettyyn hallintosääntöön viides ja kuudes kohta on poistettu, koska kyseinen toimivalta sisältyy jo ensimmäiseen ja toiseen kohtaan.

3 § Koulujen ja lukioiden johtokuntien erityinen toimivalta

Tehtävät on muotoiltu opetustoimen nykyisen johtosäännön johtokuntien tehtävistä.

16 luku Erityinen toimivalta kaupunkiympäristön toimialalla

Toimivaltamääräykset perustuvat kevään valmisteluun, jota on tarkennettu johtamisen jaoston 30.5. linjauksen johdosta, sekä kaupunginvaltuuston 22.6. tekemään päätökseen. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle ja asuntotuotantotoimikunnalle kuuluvaa toimivaltaa on ryhmitelty uudelleen erityisesti kaupunkiympäristölautakunnan sekä rakennusten ja yleisten alueiden jaoston välillä. Lautakunnille aiemmin kuulunutta toimivaltaa on joiltakin osin kohdennettu uudessa hallintosäännössä tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien perusteella myös viranhaltijoille.

Kaupunkiympäristölautakunnalle osoitettu kaavamuutoksia koskeva päätösvalta on uudessa hallintosäännössä hieman kaupunkisuunnittelulautakunnan aiempaan toimivaltaa laajempi. Lautakunnan päätösvallan lisääminen on tarkoituksenmukaista kaavaprosessin keventämiseksi ja täydennysrakentamisen sujuvoittamiseksi. Lautakunta ei kuitenkaan päättäisi kaavamuutoksesta, joka on vaikutukseltaan merkittävä ja jonka hyväksyminen kuuluu valtuuston tehtäviin.

Asemakaavan ja yleiskaavan laatimista koskevista rakennuskielloista päättäminen siirtyy kaupunginhallitukselta kaupunkiympäristölautakunnalle, jonka tehtäviin kuuluu maankäytön suunnittelun ohjaaminen ja valvominen. Päätösvallan siirtäminen sujuvoittaa rakennuskieltomenettelyä ja mahdollistaa kieltojen nopean voimaansaattamisen.

Lautakunnan ja viranhaltijoiden tehtävät poikkeamisasioissa säilyvät pääosin ennallaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätösvalta periaatteellisesti merkittävissä poikkeamisissa osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnalle. Lautakunta päättäisi myös uutena tehtävänä kunnan toimivaltaan siirtyneistä alueellisista ja kaavoittamatonta ranta-aluetta koskevista merkittävistä poikkeamisista. Maankäyttöjohtajan tehtäviin siirtyvät pääosin poikkeamiset, jotka ovat tällä hetkellä delegoitu kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikölle. Maankäyttöjohtaja päättäisi maankäytöllisten vaikutusten arviointia edellyttävistä muista kuin hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävistä poikkeamisista.

Rakennusvalvontajohtajan tehtäviin siirtyvät muut kuin maankäytöllistä vaikutusten arviointia edellyttävät aikaisemmin rakennuslautakunnalle kuuluneet rakennuslupamenettelyn yhteyteen sopivat teknisluonteisista poikkeamiset sekä aikaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnalle kuuluneet poikkeamiset rakennuksen suojelua koskevista säännöksistä, joiden arviointi painottuu tarkoitusmukaisuusharkintaa enemmän oikeudelliseen harkintaan.

Kaavoittamatonta aluetta koskevien suunnittelutarveratkaisujen osalta kaupunkiympäristölautakunta päättäisi poikkeamisasioita vastaavasti periaatteellisesti merkittävistä suunnittelutarveratkaisuista. Muilta osin suunnittelutarveratkaisuista päättäminen siirtyy kaupunkisuunnittelulautakunnalta maankäyttöjohtajalle, mikä sujuvoittaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä.

Kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluneet poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut, joihin liittyy maankäyttösopimus, siirtyvät edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti joko kaupunkiympäristölautakunnalle tai maankäyttöjohtajalle. Poikkeamisesta päättäminen ei edellytä maankäyttösopimuksen hyväksymistä.

Hallintosääntöön ei sisältyisi enää toimielimille ja viranhaltijoille päätösvaltaa hyväksyä erillisiä liikennesuunnitelmapäätöksiä. Liikennejärjestelyistä päätetään asemakaavassa ja katusuunnitelmassa. Tämä sujuvoittaa liikenne- ja katujärjestelyihin liittyvää päätöksentekoa ja vähentää toimielimissä käsiteltävien asioiden määrää. Päätösvalta katusuunnitelmien osalta osoitetaan kaupunkiympäristölautakunnalle ja taloudellisesti ja periaatteellisesti vähäisten katusuunnitelmien osalta maankäyttöjohtajalle.

Toimielinten toimivalta kiinteistöasioissa pysyy pääosin ennallaan. Kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan on siirretty jo kertaalleen varattujen pienten asuntotonttien varaukset sekä kaikkien varausten vähäiset muutokset.

Kiinteistölautakunnalle kuuluvasta toimivallasta siirretään viranhaltijatasolle vähäisiä, teknisluonteisia ja jo aiemmin viranhaltijatasolle delegoituja tehtäviä, kuten lunastuslupien, ennakkohaltuunottolupien ja lunastustoimituksien hakeminen lunastuslaissa tarkoitetun kiinteän omaisuuden ja erityisen oikeuden lunastamiseksi, määräaikaiset vuokranalennukset, rakennusten purkamistoimiin ryhtyminen, luvan myöntäminen poikkeamisluvan hakemiseen sekä kiinteistörekisterinpitäjän määrääminen ja tämän toiminnan valvonta.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakennusluvista, mikäli hakemuksen sisältämien uudisrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on tai ylittää 3 000 kerrosneliömetriä. Kaikki muut rakennusluvat, toimenpideluvat, purkamisluvat, purkamisilmoitukset, maisematyöluvat, luvan voimassaoloajan pidentämisluvat ja aloittamisoikeudet osoitetaan rakennusvalvontajohtajan tai hänen määräämänsä viranhaltijan päätettäväksi. Tämä mahdollistaa tehokkaan ja nopean päätöksenteon. Rakennusvalvonnan nykyisen johtosäännön mukaan osa purkamisluvista ja maisematyöluvat on päätetty rakennuslautakunnassa. Rakennusvalvontajohtajan tehtäviin on lisätty rakennuksen kuntotutkimusmääräyksen antaminen.

Muiden rakennusvalvonta-asioiden osalta hallintosääntöehdotuksessa ehdotettu toimivalta noudattaa voimassa olevaa johtosääntöä eräin säännösteknisin muutoksin. 

Yleisten töiden lautakunnan kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisista tehtävistä valvonta ja tiellä tehtävien töiden ohjaus sekä osa maksuasioista on osoitettu hallintosäännössä asiakkuusjohtajalle ja osa maksuasioista on osoitettu kaupungininsinöörille. Nämä tehtävät lautakunta on nykyisinkin delegoinut viranhaltijoille.

Rakennustoimen johtosääntöön sisältyneet ylijäämämassojen ja lumen yleisten vastaanottopaikkojen rakennuttamisesta ja ylläpidosta päättäminen sekä jätelaissa tai sen nojalla määrätyistä tehtävistä huolehtiminen ja yleisten käymälöiden perustamisesta päättäminen ja niiden hoidon valvonta sisältyvät yleisten alueiden rakentamis- ja ylläpitotehtävään, eikä niitä ole erikseen kirjattu hallintosääntöön.

Yleisten töiden lautakunnan toimivaltaan kuuluva rakennusten, rakennelmien ja laitteistojen purkamisesta päättäminen on hallintosäännössä kirjattu kaupungininsinöörin toimivaltaan. Kyse on pääasiassa yleisten alueiden rakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä tapahtuvista purkamisista.

Asiakkuusjohtajan toimivaltaan yleisten töiden lautakunnan tehtävistä on nykyisten delegointien mukaisesti kirjattu rakenteiden ja laitteiden pysyväisluonteiseen sijoittamiseen liittyvistä sopimisesta päättäminen, kaivuluvista päättäminen kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisesti, tieliikennelainsäädännön mukaisista tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja -rajoituksista päättäminen ja ajoneuvon siirtämiseen liittyvistä viranomaistehtävistä päättäminen. Lisäksi asiakkuusjohtajan tehtäväksi on hallintosäännössä osoitettu tapahtumalupien sekä erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusajoneuvoja koskevan asetuksen mukaisten suostumusten antaminen.

Maankäyttöjohtajalle yleisten töiden lautakunnan tehtävistä on nykyisen delegoinnin mukaisesti osoitettu valtuus toimia maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna kunnan viranomaisena, joka valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset.

Yleisten töiden lautakunnan toimivaltaan kuuluvista tehtävistä kunnallisen pysäköinninvalvojan asettaminen on henkilövalintana osoitettu toimialajohtajalle. Muut rakennustoimen johtosäännössä lautakunnalle osoitetut tehtävät on jaettu ympäristö- ja lupajaostolle, rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle sekä kaupunkiympäristölautakunnalle. Hallintosäännössä lautakunnan toimivaltaan on lisätty maaseutuelinkeinojen järjestämisestä kunnissa annetun lain mukaiset tehtävät.

Ympäristötoimen johtosäännön ympäristölautakunnan tehtävät on pitkälti siirretty sellaisenaan kaupunkiympäristön ympäristö- ja lupajaoston tehtäviin ja ympäristöjohtajalle määrätyt tehtävät on lähes sellaisenaan siirretty uuteen hallintosääntöön ympäristövalvonnan tehtäviä johtavan viranhaltijan tehtäviksi. Tällä hetkellä kaupunginvaltuuston toimivallassa oleva kunnan ympäristönsuojelumääräysten antaminen on hallintosäännössä osoitettu ympäristö- ja lupajaoston toimivaltaan. Ympäristönsuojelumääräykset tarkentavat ympäristönsuojelulakia ja ovat pääosin teknisluonteisia määräyksiä.

Asuntotuotantotoimikunnan ja asuntotuotantotoimiston johtosäännössä toimikunnalle osoitettu erityinen toimivalta on kohdennettu uudessa hallintosäännössä viranhaltijalle, koska tehtävät eivät edellytä poliittista harkintaa. Muut nykyisin asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle kuluvat tehtävät sisältyvät toimialan lautakunnan, jaostojen tai toimialajohtajan yleis- tai erityistoimivaltaan.

1 § Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta

Valtuuston 22.6.2016 päättämän hallintosäännön sanamuotoja on täsmennetty ja korjattu useissa kohdissa.

Sisällöllisenä muutoksena lautakunnan toimivalta hyväksyä asemakaavamuutoksia asetetaan vastaamaan lautakunnan toimivaltaa myöntää poikkeamisia asemakaavasta. Vaikutukseltaan merkittävät asemakaavan muutokset ovat valtuuston toimivallassa.

Päätetyn hallintosäännön kohta 8, kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville, ehdotetaan poistettavaksi. Kaavan valmistelussa tulee olla mahdollista asettaa kaava nähtäville tai uudelleen nähtäville ilman toimielimen päätöstä.

Lautakunnan päätettäväksi kuuluvaa tai viranhaltijalle siirrettävää toimivalta on yhdenmukaistettu kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja jaostojen toimivallan kanssa. Toimivaltaan on lisätty kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkiminen sekä kiinteistöjen tai rakennusten luovuttaminen kaupunginhallituksen määräämissä rajoissa, katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä päättäminen sekä maaseutuelinkeinojen järjestämisestä kunnissa annetun lain mukaisista kunnalle kuuluvista tehtävistä päättäminen.

Toimitilojen hankkiminen kaupungin käyttöön sekä tilahankkeita koskevien suunnitelmien ja luonnospiirustusten hyväksyminen on siirretty rakennusten ja yleisten alueiden jaoston tehtäviin.

Asiakkuusjohtajalle on siirretty toimialan hallinnassa olevien maa-alueiden lyhytaikaista käyttämistä koskeva päätöksenteko ja kaupungin asuntohallintoon kuuluvat tehtävät sekä asukasvalintojen vahvistaminen ja kaupungin vuokra-asuntojen osoittaminen muiden toimialojen käyttöön.

Lisäksi toimivaltasäännöksiä on yleistetty siten, että lautakunta päättää vain hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävistä MRL 171 §:n mukaisista poikkeamisista, jotka kuuluivat johtosäännössä kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtäviin. Toimivalta maankäytöllisten vaikutusten arviointia edellyttävästä poikkeamisesta on siirretty maankäyttöjohtajalle ja toimivalta merkitykseltään vähäisestä poikkeamisesta ja rakennuksen suojelua koskevasta määräyksestä poikkeamisesta on siirretty rakennusvalvontaa johtavalle viranhaltijalle.

Poikkeamisen merkittävyyden arviointi perustuisi tapauskohtaiseen kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon hankkeen koko ja käyttötarkoitus. Periaatteellisesti merkittäviä poikkeamisia olisivat esimerkiksi huomattavat asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden- ja tehokkuuden nostamiset, kuten asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden ylittäminen yli 20 %:lla, pientalotontin kaavan mukaisen tehokkuuden nostaminen enemmän kuin et=0,05 vastaava määrä ja kaavan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen. Merkittävänä voidaan tapauskohtaisesti pitää myös rakentamisen ulottamista alueelle, jolle ei ole osoitettu asemakaavassa rakennusoikeutta, mikäli rakentaminen ei ole kaavan periaatteiden mukaista.

Maankäyttöjohtaja päättäisi poikkeamisesta, kun kaavan mukaista olemassa olevan rakennuksen rakennusoikeutta nostetaan noin yli 10 %:lla ja uudisrakennuksen rakennusoikeutta noin yli 5 %:lla. Tätä pienemmät rakennusoikeuden lisäykset päätettäisiin rakennusluvan yhteydessä MRL 175 §:n mukaisina vähäisinä poikkeamisina. Poikkeamiseen rakennusten suojelua koskevista säännöksistä liittyy muihin poikkeamisiin nähden enemmän oikeudellista harkintaa, jolloin on tarkoituksenmukaista, että näistä poikkeamisesta päättää rakennusvalvontatehtävistä huolehtiva viranhaltija.

2 § Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston toimivalta

Jaoston toimivaltaa on yhdenmukaistettu rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimivallan kanssa mm. taksoista päättämisen ja jaoston toimialaan liittyviä asioita koskevien esitysten tekemisen osalta. Tehtävien sanamuotoja on täsmennetty ja lisäksi yksittäisiä tehtäviä on siirretty toimivaltaan, joka on mahdollista delegoida viranhaltijoille. 

Kaupunginvaltuustolta jaoston tehtäviin on lisätty kunnan ympäristönsuojelumääräysten antaminen. Ympäristö- ja lupajaosto toimii ympäristönsuojelulakia soveltavana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, joten toimivallan siirto jaostolle on sekä substanssin että käsittelyn tehokkuuden puolesta tarkoituksenmukaista.

Rakennustöiden keskeyttämisestä päättää lain mukaan rakennusvalvonnan viranhaltija, joten tehtävä on siirretty rakennusvalvontaa johtavan viranhaltijan toimivaltaan. Lisäksi jaoston tehtävistä on poistettu muita nykyisessä johtosäännössä viranhaltijoille osoitettuja tai lautakunnan viranhaltijoille delegoimia tehtäviä.

3 § Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Jaoston toimivaltaan on taksoista päättämisen ja jaoston toimialaan liittyviä asioita koskevien esitysten tekemisen lisäksi osoitettu kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa liikehuoneistojen ostaminen, myyminen, vuokraaminen ja vaihtaminen sekä tarveselvityksen perusteella tilahankkeita koskevien hanke- ja muiden suunnitelmien hyväksyminen. Lisäksi jaosto päättää kadunpidosta ja kadunpidon lopettamisesta.

4 § Kaupunkiympäristön toimialajohtajan erityinen toimivalta

Toimialajohtajan tehtäviin on lisätty maanomistajan puhevallan käyttö kaupungin puolesta.

Toimialajohtajan erityiseen toimivaltaan kuuluu aiemmin mainittujen tehtävien lisäksi toimialan vuokraamilla alueilla sijaitsevien rakennusten, rakennelmien ja laitteiden lunastamisesta sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuvista korvauksista päättäminen. Nämä ovat kuuluneet viranhaltijan toimivaltaan myös nykyisessä kiinteistötoimen johtosäännössä.

5 § Maankäyttöjohtajan toimivalta

Maankäyttöjohtajan toimivaltaan kuuluvat tehtävät, joita on mahdollista delegoida edelleen muille viranhaltijoille, ovat edellä erikseen mainittuja tehtäviä lukuun ottamatta joko osoitettu nykyisissä johtosäännöissä viranhaltijoille tai delegoitu heidän päätettävikseen.

6 § Kaupungininsinöörin toimivalta

Kaupungininsinöörille tai tämän edelleen delegoitavaksi on osoitettu asuntotuotantotoimikunnalle nykyisessä johtosäännössä kuuluva erityinen toimivalta. Kaupungininsinöörin tehtävänä on päättää rakennutettavien yhtiöiden perustamisesta ja luovuttamisesta, yhtiöiden yhtiökokouksien edustajien, hallituksen jäsenien ja tilintarkastajien nimeämisestä, asuntojen rakennuttamista koskevista sopimuksista, lainojen hakemisesta, yleissuunnitelmien ja pääpiirustusten hyväksymisestä, rakennusluvan hakemisesta sekä asumiseen ja rakentamiseen liittyvien avustusten hakemisesta.

Kaupungininsinöörin tehtäviin on siirretty myös aiemmin mainittu toimialan hallinnassa olevien rakennusten ja rakennelmien purkamisesta päättäminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu muita aiemmin viranhaltijoille osoitettuja tehtäviä.

7 § Asiakkuusjohtajan toimivalta

Kiinteistölautakunnan tehtäviin kuuluva kiinteistörekisterin pitäjän määrääminen ja asuntolautakunnan tehtäviin kuuluva asukasvalinnoista päättäminen on osoitettu hallintosäännössä asiakkuusjohtajan toimivaltaan. Muu asiakkuusjohtajalle kuuluva toimivalta on osoitettu tai delegoitu nykyisissä johtosäännöissä pääsääntöisesti viranhaltijoille.

8 § Rakennusvalvontaa johtavan viranhaltijan toimivalta

Viranhaltija päättää toimivaltaansa kuuluvista maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisista tehtävistä, kuten luvista, työjohtajista, valvonnasta, suunnittelijoista, rasitteista, tarkastuksista ja tutkimuksista sekä kokoontumistiloista. Lisäksi hänen tehtäviin kuuluu lupa- ja valvontamaksusta päättäminen.

Rakennuksen purkamisaikomuksesta tiedottaminen on tarkoituksenmukaista osoittaa rakennusvalvontaa johtavan viranhaltijan toimivaltaan, koska lainsäädäntö asettaa tiedottamiselle 14 päivän määräajan, joten sen kierrättäminen jaoston kautta on haasteellista. Tehtävä on osoitettu myös voimassa olevassa rakennusvalvonnan johtosäännössä viranhaltijalle.

9 § Ympäristötointa johtavan viranhaltijan toimivalta

Viranhaltija päättää kaupungineläinlääkärien keskinäisestä tehtäväjaosta sekä tarpeellisiin toimiin ryhtymisestä ilmanlaadun heiketessä. Lisäksi viranhaltija tekee pormestarille esityksen ympäristönsuojelulain edellyttämiin ilmanlaadun turvaamista koskeviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

Ilmanlaadun turvaamiseen liittyvien ympäristönsuojelulain mukaisten tehtävien työnjako viranhaltijan ja pormestarin välillä on sama kuin tällä hetkellä ympäristöjohtajan ja kaupunginjohtajan välillä.

10 § Pelastuslautakunnan toimivalta

Lautakunnan toimivaltaan on lisätty muiden lautakuntien tapaan talouden hoitoa koskevat tehtävät tulosbudjetista, toimintasuunnitelmasta, tilinpäätöstiedoista ja poistoajoista.

11 § Pelastuskomentajan toimivalta

Hallintosäännössä määritelty toimivalta vastaa pelastustoimen nykyisessä johtosäännössä pelastuskomentajalle määriteltyä toimivaltaa. Tämän lisäksi pelastuskomentaja toimivaltaan on lisätty laitoksen johtajan yleiseen toimivaltaan kuuluvat henkilöstöasiat, nykyisen taloussäännön käytännön mukaisesti virastopäällikölle kuuluvat talousasiat sekä lautakunnalle johtosäännössä kuulunut vahingonkorvauksesta päättäminen.

12 § Liikenneliikelaitoksen johtokunnan erityinen toimivalta

Hallintosäännön mukaan johtokunta hyväksyy kaupungin metroliikennesäännön ja raitioliikennesäännön. Tästä ei ole aiemmin ollut määräystä HKL:n johtosäännössä, vaan kyseisiä sääntöjä hyväksytty vaihtelevasti kaupunginvaltuustossa ja liikelaitoksen johtokunnassa, joten lisäys selkiyttää toimivaltuuksia.

13 § Liikenneliikelaitoksen johtajan erityinen toimivalta

Hallintosääntöön on lisätty 1.3.2016 voimaan astuneen kaupunkiraideliikenteestä annetun lain mukaiset vastuut koskien toiminnanharjoittajan ilmoitusta liikenteen turvallisuusvirastolle sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän ylläpitoa. Lisäksi liikenneliikelaitoksen johtaja hakee kaupungin puolesta liikelaitoksen toimialaan kuuluvat valtionosuudet ja –avustukset.

Hallintosääntöön on sisällytetty selvyyden vuoksi HKL:n voimassa olevan johtosäännön määräykset puhevallan käytöstä. Kuntalain mukaan liikelaitoksen johtaja käyttää liikelaitoksen johtokunnan puolesta puhevaltaa, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.

17 luku Erityinen toimivalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan erityinen toimivalta jäi auki hallintosääntöpäätöksessä 22.6.2016.

1 § - 4 § Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan, sen kulttuurijaoston, liikuntajaoston ja nuorisojaoston toimivalta

Lautakunnan ja jaostojen toimivallan jako on tarkennettu avustustoimintaan ja siihen liittyvään delegointiin. Lautakunta päättää toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteista. Jaostot päättävät käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta. Avustusten jakamiseen liittyvät tehtävät ovat nykyisin kirjasto- ja kulttuurilautakunnalla, liikuntalautakunnalla ja nuorisolautakunnalla.

Johtamisen jaoston 17.10.2016 päätöksen mukaisesti on lisätty kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojaostojen toimivaltaan tehtävät asettaa osaltaan palvelukokonaisuudelle tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista ja antaa lausunnon toimialalautakunnalle tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta.

Kulttuurijaosto vahvistaa lisäksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat.

5 § Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan erityinen toimivalta

Toimialan palvelukokonaisuuksien johtajien osalta valmistelussa ei ole havaittu tarvetta kirjata erityistä toimivaltaa hallintosäännössä.

18 luku Erityinen toimivalta sosiaali- ja terveystoimialalla

3 § Sosiaali- ja terveystoimialan johtajan erityinen toimivalta

Sosiaali- ja terveystoimialan johtajan toimivaltaan on siirretty nykyisen viraston päällikön toimialakohtaiset tehtävät.

Toimialan palvelukokonaisuuksien johtajien osalta valmistelussa ei ole havaittu tarvetta kirjata erityistä toimivaltaa hallintosäännössä.

19 Luku Päätöksentekoa ja toimivallan jakoa koskevat määräykset

1 § Esittely

Lisätty maininta, että kaupunginvaltuustossa ei ole esittelijää. Kaupunginvaltuustossa asiat käsitellään nykykäytännön mukaisesti kaupunginhallituksen, tarkastuslautakunnan tai tilapäisen valiokunnan tekemän esityksen pohjalta, eikä siellä ole henkilöesittelijää.

3 § Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi (otto-oikeus)

Ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaista säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan. Otto-oikeus on tällainen poikkeussäännös. Otto-oikeus ei ole päätöksenteon alistamista. Eräät päätöstyypit on suoraan lain nojalla rajattu otto-oikeuden ulkopuolelle.

Nykykäytännössä kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja voi ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi asian, josta sen alainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Lautakunta tai lautakunnan puheenjohtaja voi ottaa lautakunnan käsiteltäväksi asian, josta sen alainen viranomainen on tehnyt päätöksen, ellei sitä oteta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. HKL:n johtokunta on samassa asemassa kuin lautakunta. Muilla johtokunnilla ei ole otto-oikeutta. Otto-oikeuden käyttöaika 14 päivää tai toimielimen päättämä lyhyempi aika.

Rajoituspäätöksenä on kaupunginhallituksen 1.12.2014 § 1261, jossa otto-oikeuden käyttöaika 8 päivää ja että otto-oikeutta ei käytetä lautakuntien tai HKL:n johtokunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin. Myös lautakunnilla on rajoituspäätöksiä.

Esityksen mukaan kaupunginhallitus käyttää otto-oikeutta seuraaviin päätöksiin: kaupunginhallituksen jaostot, keskushallinnon viranhaltijat, keskushallinnon liikelaitosten johtokunnat, toimialalautakunnat, toimialalautakuntien jaostot, pelastuslautakunta ja liikenneliikelaitoksen johtokunta. Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus edelleen tekisi rajoituspäätöksen, jonka mukaan se ei käytä otto-oikeutta toimialojen viranhaltijoiden päätöksiin.

Muilla toimielimillä on otto-oikeus omiin jaostoihin, alaisiin viranhaltijoihin, pelastuslautakunnalla pelastuslaitoksen viranhaltijoihin sekä liikenneliikelaitoksen johtokunnalla liikelaitoksensa viranhaltijoihin.

Jaostoilla ei ole otto-oikeutta. Kaupunkiympäristölautakunnalla ei ole otto-oikeutta pelastus- tai liikenneasioihin. Keskushallinnon liikelaitosten johtokunnilla ei ole otto-oikeutta lainkaan.

Pormestarilla on esityksen mukaan päätösvalta ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kaikki asiat, jotka kuuluvat kaupunginhallituksen otto-oikeuden piiriin. Samoin oikeus on apulaispormestarilla toimialalautakunnan otto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa ja pelastuslautakunnan ja liikenneliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajilla. Kansliapäälliköllä ja vastaavasti toimialajohtajalla on esityksen mukaan oikeus päättää viranhaltijoiden, mutta ei toimielinten, tekemien päätösten ottamisesta kaupunginhallituksen tai toimialalautakunnan käsiteltäväksi.

4 § Hankintaoikaisun käsittelevä viranomainen

Lisätty uusi pykälä nykykäytännön mukaan taloussäännöstä. Uutena asiana on määritelty kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn oikaisun käsittely valtuustossa.

5 § Puhevallan käyttö ja lausunnot ulkopuolisille

Viranomainen tarkoittaa joko toimielimiä tai viranhaltijaa sen mukaan kumman tehtäviin asia kuuluu.

IV osa Talous ja valvonta

20 luku Talouden hoito

Nykyisen taloussäännön määräykset on tuotu tarvittavin osin hallintosäännön lukuun 20. Kuntalaki sisältää useita pykäliä liittyen talouden hoitoon, joita ei ole toistettu tässä yhteydessä toisin kuin aiemmin taloussäännössä.

Verrattuna nykyiseen taloussääntöön on yksityiskohtaista sääntelyä jätetty kaupunginhallituksen, rahoitusjohtajan sekä taloushallintoliikelaitoksen toimitusjohtajan antamien tarkempien ohjeiden piiriin.

Talousarvion ja -suunnitelman osalta on säädöksiin lisätty talousarvion laatimisohjeet, joiden antaminen on myös sisällytetty kaupunginhallituksen toimivaltaan (edellä 8 luku).

Hankintayksiköiden määritelmä on tuotu uutena asiana sääntelyn piiriin.

Yhteishankintojen osalta on kaupunginkanslia määritelty yhteishankintayksiköksi. Tämän lisäksi kansliapäällikön toimivaltaan on lisätty mahdollisuus päättää yksitäisten hankintojen osalta jokin muukin hankintayksikkö toimimaan yhteishankintayksikkönä.

Aiemmin teknisen palvelun lautakunnalle ja hankintajohtajalle määritelty toimivalta yhteishankinnoissa siirtyy hallintosääntöpäätöksen myötä kansliapäällikölle osaksi kaikkia kaupunginkanslian hankintoja. Kansliapäällikkö voi halutessaan delegoida hankintojen ja yhteishankintojen toimivaltaa.

21 luku Hallinnon ja talouden tarkastus

Täydennetään tarkastuslautakunnan ehdotuksen perusteella.

22 luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallintosääntöön tulee sisällyttää sisäisen valvontaa ja riskienhallintaa liittyvien tehtävien ja vastuunjako kunnassa. Nykyisin vastuut on määritelty valtuuston hyväksymissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa ja johtosäännöissä (mm. lauta- ja johtokuntien vastuut ja viranhaltijoiden vastuut) sekä myös kaupunginhallituksen antamissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeissa. Vastuissa ja tehtävissä ei ole muutosta.

V osa Henkilöstö

23 luku Henkilöstö

2 § Virkasuhteeseen ottaminen ilman julkista hakumenettelyä

Samansisältöinen kuin nykyisessä hallintosäännössä. Viittaus lakitekstiin on poistettu.

3 § Virkasuhteeseen ottavan viranomaisentoimivalta

Koottu lyhyempään muotoon aiemminkin virkasuhteeseen ottavalla viranomaisella ollutta päätösvaltaa.

VI osa Hallinto

24 luku Hallintomenettely ja päätöksenteko

Hallintomenettelyä koskien on perusteltua tuoda hallintosääntöön määräykset asiakirjojen allekirjoittamisesta, tiedon antamisesta, ja asiakirjahallinnon järjestämisestä. Nämä määräykset ovat myös voimassa olevassa hallintosäännössä lukuun ottamatta asiakirjahallinnon järjestämistä.

Kuntalain (410/2015) 90 §:n 1 momentin 2l-kohdan mukaan hallintosääntöön on nyt otettava määräyksiä asiakirjahallinnon järjestämisestä. Koska arkistolain (831/1994) 9 §:n 1 momentin mukaan arkistotoimen järjestäminen kunnassa kuuluu kunnanhallitukselle, hallintosääntöön on tarkoituksenmukaista ottaa vain viittaus tähän vastuuseen.

Määräysten kieliasua on muutoin parannettu ja selvennetty.

25 luku Kaksikielisyys

Kaksikielisyyttä koskevia määräyksiä on nykyisin eri puolilla johtosääntöjä. Hallintosääntöä uudistettaessa on tarkoituksenmukaista koota määräykset yhteen sekä täydentää niitä tarvittavilta osin. Tarkentavia määräyksiä esitetään muun muassa työkielestä ja kokouskielestä. Perusperiaate kaksikielisyydestä tai kielten käyttämisestä hallinnossa ei muutu. Valmistelussa on otettu huomioon Helsingin kaupungin kaksikielisyystoimikunnan ehdotus.

VII osa Osallistuminen ja viestintä

26 luku Aloiteoikeus ja aloitteiden käsittely

Kunnan jäsenen aloitteiden käsittelyä valtuustossa esitetään tihennettäväksi kahteen kertaan vuodessa nykyisen yhden sijaan. Tämä parantaa luottamushenkilöiden tiedonsaantia valtuuston toimivaltaan kuuluvista kunnan jäsenten aloitteista. Sama koskee nuorten aloitteita.

27 luku Kaupunkilaisten ja palvelunkäyttäjien osallistumisoikeus

1 § Osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteet

Pohjana ovat olleet uuden kuntalain osallisuussäännökset. Lisäksi on haettu Helsinkiin soveltuvaa, pidemmälle menevää mallia joka kytkeytyy uuteen johtamisjärjestelmään ja toimialalautakuntarakenteeseen.

Käyttäjälähtöisen kaupungin kehittämisen keskiössä on kuntalaisten kokemustieto ja asiantuntemus. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa yhteistyö kunnan jäsenten ja palvelujen käyttäjien kanssa nähdään osana strategista tavoitetta kaupunginosien asukaslähtöisestä ja yhteisöllisestä kehittämisestä sekä osallisuuden edistämisestä. Helsingin tulee huolehtia yhdenvertaisista osallistumismahdollisuuksista ja tukea erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten ja alueiden osallistumista.

Hallintosäännössä ei ole tarkoituksenmukaista säätää osallisuuden ja vuorovaikutuksen yksityiskohdista. Periaatteita ja osatekijöitä kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin kuvauksessa.

Asukas- ja käyttäjälähtöisen toimintakulttuurin ja sitä edistävien menettelytapojen ja prosessien kaupunkitasoinen toteutuminen ja kehittämistyö edellyttää osallisuus- ja vuorovaikutusmallin strategista ohjausta. Osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumista, laatua, läpinäkyvyyttä, vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita tulee myös seurata ja arvioida osana strategian toteutumisen seurantaa.

Kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen mukaan 16.3.2016 osallisuus ja – vuorovaikutusmallissa tulee huomioida alueellinen osallistuminen. Tällä ei tarkoiteta kuntalain 36§ mukaista alueellisen toimielimen perustamista vaan toimintamallia, jolla kaupunki voi olla vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa alueellisesti suunnitelmallisemmin ja yhtenäisemmin. Vaikka alueellisen osallistumisen periaatteiden hyväksyminen kuuluu kaupunginhallituksen yleiseen toimivaltaan, tuodaan erillisellä hallintosääntökirjauksella esiin toimialarajat ylittävien menettelytapojen yhteensovittamisen tärkeys tässä asiassa.

2-4 § Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen, ikääntyneen väestön osallistuminen ja vaikuttaminen sekä vammaisten henkilöiden osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalakiin on siirretty nuorisolaista nuorten vaikuttajaryhmää koskeva säädös, vanhuspalvelulaista vanhusneuvostoa ja vammaispalvelulaista vammaisneuvostoa koskeva säädös. Hallintosäännössä määrätään, että kaupunginhallitus asettaa nämä toimielimet.

28 luku Kaupungin viestintä

Kuntalain (410/2015) 90 § 1 momentin 2o-kohdan mukaan hallintosääntöön on otettava määräykset viestinnän periaatteista. Koska viestinnästä säädetään myös lain 29 §:ssä, ja koska viestinnän yksityiskohdat on tarkoituksenmukaista jättää kaupunginhallituksen harkittavaksi, esitetään hallintosääntöön kirjattavaksi vain viittaukset edellä mainittuihin ja lyhyt kirjaus kaupungin jo voimassa olevista viestinnän periaatteista.

VIII osa Kokousmenettely 29 luku ja IX osa Valtuustoa koskevat määräykset 30 luku

Kokousmenettelyä koskevia määräyksiä on nykyisin sekä hallintosäännössä että kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä. Hallintosäännössä on lisäksi määrätty, että työjärjestystä noudatetaan muissa toimielimissä määrätyiltä osin. Järjestely on epätyydyttävä, ja siksi on tarkoituksenmukaista koota määräykset siten, että kaikille toimielimille yhteiset määräykset kootaan kokousmenettelyä koskevaan lukuun ja näitä täydentävät valtuuston toimintaa koskevat erityismääräykset valtuustoa koskevaan lukuun.

Asiallisia muutoksia kokousmenettelyyn ei esitetä tehtäväksi. Valtuutetun aloite voitaisiin kuitenkin jatkossa jättää ainoastaan kokousjärjestelmässä. Tämä on ollut vuoden 2016 alusta mahdollista, ja tehostaisi merkittävästi sekä valtuutettujen että käsittelijöiden työtä. Lisäksi ehdotetaan, että keskustelupöytäkirjaa koskevat määräykset poistettaisiin, jolloin voitaisiin harkita, tarvitaanko keskustelupöytäkirjaa enää, koska kokoukset tallennetaan videoina. Valtuustossa olisivat puheoikeutettuja pormestari, apulaispormestarit ja kansliapäällikkö, ja heidän puheenvuoronsa olisivat etusijalla nykyisen johtajiston puheenvuorojen tapaan. Kyselytunnin kysymyksiin vastaisivat pormestari ja apulaispormestarit.

Määräyksiin esitetään koottavaksi sellaisia vakiintuneita käytäntöjä, joista ei ole aiemmin määrätty, mutta joiden pohjalta on toimielimissä toimittu. Näitä ovat kokouskutsun lähettämisen ajankohta, läsnäolo- ja puheoikeutta koskevat määräykset, esityslistan lähettäminen kokouskutsun mukana, eri ehdotustyyppien määrittely sekä toimielinten hallintotehtävien hoitaminen. Valtuustoa koskevissa määräyksissä näitä ovat puheenvuorotyyppien määrittely tarkemmin ja selkeämmin sekä lähetekeskustelun ottaminen yhdeksi asian käsittelyn mahdollisuudeksi.

Edellä esitetyn lisäksi määräyksissä on tehty useita kieliasun tarkistuksia, yhtenäistämisiä ja pykälöinnin uudelleenjakoa. Lisäksi on tehty johtamisjärjestelmän ja kuntalain muutoksesta johtuvat tekniset muutokset.

X osa Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet

Nykyisin luottamushenkilöiden palkkioiden perusteista määrätään luottamushenkilöiden palkkiosäännössä. Säännössä ovat sekä periaatteet että konkreettiset taloudellisten etujen määrät. Kuntalaissa (410/2015) ei edellytetä, että hallintosäännössä olisi määräyksiä luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista, vaikka lain 14 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista päättääkin valtuusto.

Tarkoituksenmukaista on, että periaatteet ja asiaa koskevan toimivallan delegointi kirjataan hallintosääntöön. Palkkioiden ja korvausten määristä valtuusto päättäisi erikseen. Ehdotetut periaatteet perustuvat kuntalain 82 §:n 1 ja 2 momentteihin sekä voimassa olevassa palkkiosäännössä oleviin periaatteisiin. Kaupunginkanslialle ehdotetaan oikeutta antaa teknisiä määräyksiä maksatuksesta ja korvausten hakemisesta ja toisaalta ratkoa epäselviä tilanteita.

Johtamisjärjestelmän uudistamisen eteneminen ja jatkovalmistelu

Organisaation valmistelun vaiheet

Johtaminen ja koordinaatio jatkaa muutosprosessin johtoryhmänä. Ryhmä kokoaa toimialaryhmien valmistelun pohjalta ehdotuksen palvelukokonaisuuksia alemmasta organisaatiosta.

Osallisuus-työryhmä jatkaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimenpiteiden yksityiskohtaisempaa valmistelua yhteistyössä muiden työryhmien kanssa. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toteuttamistavoista määritellään tarkemmin muussa johtamisjärjestelmätyössä kuin hallinto- ja toimintasäännössä.

Hallinto- ja tukipalvelut -ryhmä jatkaa toimialojen hallinto- ja tukipalveluiden järjestämisen ja organisoitumisen koordinoimista. Toimialojen hallinnon organisaatio määritellään kunkin toimialan toimintasäännössä.

Toimialaryhmien työskentely jatkuu hallintosäännön täydennysten jälkeen palvelukokonaisuuksia alemman organisaation valmistelulla sekä toimintasäännön valmistelulla.

Kunkin toimialan palvelukokonaisuutta seuraavan tason organisaatiosta päättää hallintosäännön mukaan toimialalautakunta (10 luku 1 § 2 mom). Kaupunginvaltuuston 22.6.2016 päätöksen mukaisesti kaupunginhallituksen johtamisen jaosto voi tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä muiden toimielinten kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa. Tämän mukaisesti toimialojen palvelukokonaisuutta seuraavan tason organisaatiosta tuodaan päätösesitys kaupunginhallituksen johtamisen jaostolle syyskaudella.

Kolmen toimialan osalta päätöksiä seuraavasta organisaatiotasosta on mahdollista tehdä 22.6.2016 hyväksyttyyn hallintosääntöön perustuen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan organisaatiopäätöksiä valmistellaan tuotaviksi johtamisen jaostolle lokakuun puolivälin jälkeen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan organisaatiopäätöstä valmistellaan tuotavaksi johtamisen jaostolle lokakuun lopussa.

Kaupunkiympäristön toimialaan liittyviin hallintosäännön osiin esitetään nyt kaupunginvaltuuston päätettäväksi runsaasti tarkennuksia, joten toimialan seuraavasta organisaatiotasosta on mahdollista tehdä päätöksiä mikäli valtuusto hyväksyy nyt päätettäväksi esitettävä täydennykset. Valmistelu on aikataulutettu siten, että kaupunkiympäristön palvelukokonaisuutta seuraavan organisaatiotason on mahdollista esitellä johtamisen jaostolle tämän hallintosäännön päätösesityksen tultua käsittelyksi kaupunginhallituksessa.

Viimeisenä vaiheena syksyn 2016 valmistelussa on keskushallinnon ja toimialojen toimintasääntöjen valmistelu ja päättäminen. Toimintasäännöt määrittelevät keskushallinnon ja toimialojen yksityiskohtaisen organisaation. Toimintasäännön perusteella voidaan sijoittaa henkilöstö uuteen organisaatioon sekä valmistella tarvittavat muutokset tietojärjestelmiin. Näiden toimenpiteiden vaatiman ajan vuoksi tavoiteaikatauluna on, että toimintasäännöistä voidaan tehdä päätöksen vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hallintosäännön mukaan toimialajohtaja hyväksyy toimialan toimintasäännön (14 luku 1 § 1 mom). Kansliapäällikkö hyväksyy kaupunginkanslian toimintasäännön (12 luku 1 § 1 mom 5). Tarkastusjohtaja päättää tarkastusviraston toimintasäännöstä (13 luku 2 § 1 mom 1).

Toimialajohtajien valintaprosessia on valmisteltu siten, että toimialajohtajat voivat aloittaa virassaan ennen vuodenvaihdetta. Päätös organisaatiosta eli toimintasäännöstä on em. henkilöstö- ja tietojärjestelmämuutosten vuoksi tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Mikäli toimialajohtajien aloitus viivästyy, on uudistuksen toteuttamisen varmistamiseksi tarpeen esittää, että kaupunginvaltuusto päättää, että kansliapäällikkö voi tehdä toimialajohtajien toimivaltaan kuuluvia hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa ja toimialajohtajien virkasuhteen alkamista.

Hallinto- ja tukipalvelut organisoidaan hallintosäännön (4 luku 9 §) mukaisesti niin, että jokaisella toimialalla on palvelukokonaisuuksien lisäksi toimialajohtajan alaisuudessa toimialan hallinto. Toimialan hallinto huolehtii toimialan hallinto- ja tukipalveluista. Toimialojen hallinnon organisoinnista päätetään hallintosäännön mukaisesti toimialan toimintasäännössä.

Korkeasaaren eläintarhan asemaa selvittävän työryhmän työ jatkuu, joten eläintarhan sijoittumista uuteen organisaatioon ei ole määrätty päätettäväksi esitettävässä hallintosäännössä. Eläintarhaa koskevien selvitysten valmistuttua on kaksi päävaihtoehtoa päätöksenteon etenemiselle selvitysten tuloksista riippuen. Mikäli muu organisaatiomalli kun kaupungin organisaatioon kuuluminen (esim. yhtiö tai säätiö) on toteuttamiskelpoinen, valmistellaan asiaa koskeva päätösehdotus.

Mikäli vaihtoehdoksi jää kaupungin organisaatioon kuuluminen tulee valmisteltavaksi eläintarhan sijoittaminen kaupungin organisaatioon kaupunginvaltuuston johtamisuudistuspäätösten 16.3.2016 ja 22.6.2016 linjausten mukaisesti niin että toimielin ja toimialarakennetta ei muuteta.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on mahdollista valmistella esitys hallintosäännön täydentämiseksi siten, että eläintarha sijoitetaan kaupungin organisaatioon hallintosäännön määräyksillä. Toisena vaihtoehtona on, että eläintarha sijoitetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kokonaisuuteen palvelukokonaisuutta alemman tason organisaation päätöksellä.

Johdon ja esimiesten valinnat sekä henkilöstön siirto uuteen organisaatioon

Uuteen organisaatioon perustettavat uudet virat ja tehtävät täytetään pääsäännön mukaan sisäisesti, ellei valitseva viranomainen toisin päätä. Kun tehtävät täytetään sisäisesti, kohdennetaan ns. ilmoittautumismenettely aiemmin vastaavissa tehtävissä toimineille henkilöille.

Palvelukokonaisuuksien johdon valinnat tehdään hallintosäännössä määrättyjen palvelukokonaisuuksien tehtävien ja johdon kelpoisuusvaatimuksien perusteella.

Palvelukokonaisuuksista seuraavan tason organisaation esimiesten valinnat tehdään kullakin toimialalla sen jälkeen kun kaupunginhallituksen johtamisen jaosto on päättänyt toimialan organisaatiosta.

Muiden esimiesten ja henkilöstön siirrot keskushallinnossa ja toimialoilla voidaan tehdä, kun keskushallinnon ja toimialojen toimintasäännöt on päätetty.

Yhteistoiminta

Johtamisjärjestelmäuudistukselle on laadittu kaupunkitasoinen yhteistoimintasuunnitelma, jota tarkennetaan valmistelun ja päätöksenteon edetessä. Valmisteluvaiheen asiasisältö ratkaisee, missä yhteistoimintaa kulloinkin toteutetaan.

Syksyn 2016 aikana on valmisteltu kullekin uudelle toimialalla oma yhteistoimintasuunnitelma perustuen edellä esitettyyn toimialojen organisaation jatkovalmistelun suunnitelmaan.

Käytännesäännöt

Valtuuston 22.6.2016 päätöksen perustelujen mukaisesti uuteen johtamisjärjestelmään liittyvät luottamushenkilöjohdon ja viranhaltijajohdon käytännesäännöt on mahdollista valmistella, kun uuden johtamisjärjestelmän keskeiset ratkaisut on päätetty. Jatkovalmisteluna asiassa tuodaan kaupunginhallituksen johtamisen jaoston käsiteltäväksi talven 2016–17 aikana käytännesäännöt, jotka voidaan esimerkiksi merkitä tiedoksi johtamisen jaostossa tai kaupunginhallituksessa.

Uudistuksen arviointi

Johtamisuudistuksesta on tarkoitus tehdä kokonaisvaltainen arviointitutkimus vuosina 2017 - 2020.  Arviointitutkimuksen tarkoituksena on arvioida kokonaisvaltaisesti Helsingin johtamisuudistusta.  Arvioinnin ja sen tuottaman tiedon tarkoituksena on myös mm. tukea johtamista, muutoksen johtamista ja hyödyntää päätöksentekoa. Arviointi on tarkoitus aloittaa keväällä 2017.  Arviointi tapahtuu seuraavan valtuustokauden aikana 2017 – 2020 siten, että arviointitutkimuksen tulee olla valmis 30.9.2020.

Arvioinnin tavoitteena on mm.

        arvioida johtamisuudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista

        arvioida ja tuottaa systemaattista tutkimuksellista tietoa johtamisuudistuksen onnistumisesta ja etenemisestä haluttuun suuntaan

        tuottaa systemaattista ja tutkimuksellista tietoa sekä kehittämisehdotuksia johtamisuudistuksen suuntaamiseksi ja kehittämiseksi tavoitteiden mukaiseen suuntaan

        tuottaa arvioita ja näkemyksiä tulevaisuuden haasteista, kehittämiskohteista ja -tarpeista sekä näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia niiden ratkaisemiseksi

        tuottaa tietoa johtamisuudistuksen vaikutuksista (ml. ei-toivotut vaikutukset) ja vaikuttavuudesta.

Valtuuston päätöksen täytäntöönpano

Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä

  1. todeta, että kaupunginhallituksen johtamisen jaosto jatkaa johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistuksen ohjaamista ja seuraamista
  2. kehottaa kaupunginjohtajaa tarvittaessa täydentämään ja muuttamaan muutosprosessin johtoryhmää, toimialojen yksityiskohtaisen rakenteen valmistelun työryhmiä ja muita tarvittavia työryhmiä
  3. kehottaa kaupunginjohtajaa tarvittaessa valmistelemaan hallintosääntöön mahdollisesti tarvittavat korjaukset tai tarkistukset siten, että ne voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa keväällä 2017
  4. kehottaa kaupunginkansliaa valmistelemaan toimi- ja neuvottelukuntien asettamispäätökset kesällä 2017 nimitettävälle kaupunginhallitukselle liitteen 6 mukaisten linjausten mukaisesti ja tekemään johtamisen jaoston 17.10.2016 päätöksen mukaiset selvitykset johtamisen jaostolle koskien kaupunkikuvaneuvottelukuntaa, kaupunkikuvakysymysten valmistelua ja päätöksentekoprosessia, esteettömyysasioiden neuvottelukuntaa ja historiatoimikuntaa sekä keskustelupöytäkirjoja.
  5. kehottaa ottamaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan jatkovalmistelussa huomioon johtamisen jaoston 17.10.2016 päätöksen, että kielellisten palveluiden ja kehittämistyön turvaamiseksi, organisoidaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinto- ja tukitehtävistä ainakin ruotsinkieliset asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävät sekä yleishallinto osaksi ruotsinkielistä palvelukokonaisuutta.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Liitteet

1

Helsingin kaupungin hallintosääntö

2

Helsingin kaupungin hallintosääntö näkyvin muutoksin

3

Osallisuusmallin vuorovaikutusraportti

4

Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli muistio

5

Toimi- ja neuvottelukuntien nykytila

6

Toimi- ja neuvottelukuntien muutokset (31.10.2016 Khn muutoksin)

7

Tarkastuslautakunnan esitys hallintosäännön tarkastustointa koskevista kohdista (Talk 19.10.2016, § 84)

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus, valtuusto

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 31.10.2016 § 943

HEL 2016-005361 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

        Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Helsingin kaupungin hallintosäännön liitteen 1 mukaisesti voimaan 1.6.2017 lukien.

Lisäksi kaupunginvaltuusto toteaa, että kaupunginvaltuuston 22.6.2016 tekemän päätöksen Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevien osien hyväksyminen mukaisesti:

        hallintosäännön täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa 

        kaupunginhallituksen johtamisen jaosto voi tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä muiden toimielinten kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa 

        kansliapäällikkö ja toimialajohtajat voivat tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Edelleen kaupunginvaltuusto päättää, että myös muut hallintosäännössä mainitut johtavat viranhaltijat voivat tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Vielä kaupunginvaltuusto päättää, että kansliapäällikkö voi tehdä toimialajohtajien toimivaltaan kuuluvia hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa ja toimialajohtajien virkasuhteen alkamista.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että jatkovalmistelussa selvitetään

        erikseen tarve tekniselle neuvottelukunnalle, jonka tehtäviin kuuluisivat mahdollisesti myös rakennetun ympäristön energiakysymykset ja esteettömyyskysymykset sekä

        tarve nimistötoimikunnan työn jatkumiselle.

Käsittely

31.10.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Esittelijä muutti esitystään siten, että valtuuston käsittelypäiväksi esitetään 16.11.2016.

 

Vastaehdotus:
Pilvi Torsti:

Lisätään uudeksi päätöskohdaksi:

Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve tekniselle neuvottelukunnalle, jonka tehtäviin kuuluisivat mahdollisesti myös rakennetun ympäristön energiakysymykset ja esteettömyyskysymykset.

Kannattaja: Laura Kolbe

 

Vastaehdotus:
Pilvi Torsti:

Lisätään uudeksi päätöskohdaksi:

Selvitetään jatkovalmistelussa tarve nimistötoimikunnan työn jatkumiselle.

Kannattaja: Laura Kolbe

 

Vastaehdotus:
Pilvi Torsti:

Lisätään uudeksi päätöskohdaksi:

Hallintosääntöön lisätään toimialalautakuntien tehtäviin maininta, että ne voivat perustaa tarpeellisiksi katsomiaan neuvottelukuntia, joihin kutsutaan julkishallinnon viranhaltijoita ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kannattaja: Laura Kolbe

 

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Pilvi Torstin teknistä neuvottelukuntaa ja nimistötoimikuntaa koskevat vastaehdotukset.

 

Äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Pilvi Torstin toimialalautakuntien tehtäviä koskevan vastaehdotuksen mukaan muutettuna

Jaa-äänet: 11
Veronika Honkasalo, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Kauko Koskinen, Silvia Modig, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 4
Laura Kolbe, Osku Pajamäki, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 4.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen ja Pilvi Torstin kahden vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

 

Kirjoitusvirheen korjaaminen, hallintolaki 51 §, LSM, 2.11.2016

kaupunginvaltuuston esityksen perusteluihin on hallintolain 51 §:n mukaisesti tehty merkitykseltään vähäisiä kirjoitusvirheiden korjauksia.

 

Kirjoitusvirheen korjaaminen, hallintolaki 51 §, LSM, 10.11.2016

Pöytäkirjan liitteisiin 1 ja 2 on korjattu 29 luvun 18 ja 27 §:ssä esiintyvät virheelliset hallintosäännön sisäiset viittaukset. Edellä mainittuihin liitteisiin on tehty myös muita merkitykseltään vähäisiä kirjoitusvirheiden korjauksia.

24.10.2016 Pöydälle

27.06.2016 Ehdotuksen mukaan

13.06.2016 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

06.06.2016 Pöydälle

Esittelijä

vs. kaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

 

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 17.10.2016 § 72

HEL 2016-005361 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto esitti, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

        Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Helsingin kaupungin hallintosäännön liitteen 1 mukaisesti.

Lisäksi kaupunginvaltuusto toteaa, että kaupunginvaltuuston 22.6.2016 tekemän päätöksen Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevien osien hyväksyminen mukaisesti:

        hallintosäännön täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa 

        kaupunginhallituksen johtamisen jaosto voi tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä muiden toimielinten kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa 

        kansliapäällikkö ja toimialajohtajat voivat tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että myös muut hallintosäännössä mainitut johtavat viranhaltijat voivat tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että kansliapäällikkö voi tehdä toimialajohtajien toimivaltaan kuuluvia hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa ja toimialajohtajien virkasuhteen alkamista.

Samalla johtamisen jaosto päätti kehottaa kaupunginjohtajaa valmistelemaan esityksen kaupunginhallitukselle siten, että valmistelussa huomioidaan seuraavat muutokset ja täsmennykset:

  1. Lisätään kulttuuri, liikunta ja nuorisojaostojen toimivaltaan
    - asettaa osaltaan palvelukokonaisuudelle tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista
    - antaa lausunnon toimialalautakunnalle tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta

    Lisäksi lautakunta voi delegoida muuta toimivaltaa hallintosäännön puitteissa
     
  2. Kielellisten palveluiden ja kehittämistyön turvaamiseksi, organisoidaan kasvatus- ja sivistys toiminta-alan hallinto- ja tukitehtävistä ainakin ruotsinkieliset asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävät sekä yleishallinto osaksi ruotsinkielistä palvelukokonaisuutta
     
  3. Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle kaupunkikuvaneuvottelukunnalle ja kaupunkikuvakysymysten valmistelu ja päätöksentekoprosessi
     
  4. Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle esteettömyysasioiden neuvottelukunnalle
     
  5. Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle historiatoimikunnalle ja keskustelupöytäkirjojen pitämiselle.

Käsittely

17.10.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Lasse Männistö:

  1. Lisätään kulttuuri, liikunta ja nuorisojaostojen toimivaltaan
    - asettaa osaltaan palvelukokonaisuudelle tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista
    - antaa lausunnon toimialalautakunnalle tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta

    Lisäksi lautakunta voi delegoida muuta toimivaltaa hallintosäännön puitteissa
     
  2. Kielellisten palveluiden ja kehittämistyön turvaamiseksi, organisoidaan kasvatus- ja sivistys toimialan hallinto- ja tukitehtävistä ainakin ruotsinkieliset asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävät sekä yleishallinto osaksi ruotsinkielistä palvelukokonaisuutta
     
  3. Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle kaupunkikuvaneuvottelukunnalle ja kaupunkikuvakysymysten valmistelu ja päätöksentekoprosessi
     
  4. Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle esteettömyysasioiden neuvottelukunnalle
     
  5. Selvitetään erikseen jatkovalmistelussa tarve erilliselle historiatoimikunnalle ja keskustelupöytäkirjojen pitämiselle.

Kannattaja: Otso Kivekäs

 

Vastaehdotus:
Osku Pajamäki:

  1. Lisätään kulttuuri, liikunta ja nuorisojaostojen toimivaltaan
    - asettaa osaltaan palvelukokonaisuudelle tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista
    - antaa lausunnon toimialalautakunnalle tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta

    Lisäksi lautakunta voi delegoida muuta toimivaltaa hallintosäännön puitteissa
     
  2. Kielellisten palveluiden ja kehittämistyön turvaamiseksi, organisoidaan kasvatus- ja sivistys toimialan hallinto- ja tukitehtävistä ainakin ruotsinkieliset asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävät sekä yleishallinto osaksi ruotsinkielistä palvelukokonaisuutta.
     
  3. Hallintosääntöön lisätään toimialalautakuntien tehtäviin maininta, että ne voivat perustaa tarpeellisiksi katsomiaan neuvottelukuntia, joihin kutsutaan julkishallinnon viranhaltijoita ja ulkopuolisia asiantuntijoita.
     
  4. Seuraavien neuvottelukuntien tulee jatkaa toimintaansa:

    Kaupunkikuvaneuvottelukunnan (KNK) tulee jatkaa toimintaansa uudelleen järjestäytyneenä niin, että myös sen nimi (esimerkiksi kaupunkiympäristön neuvottelukunta) heijastaa paremmin sen monipuolisia tehtäviä.

    Tekninen neuvottelukunta  (TNK)
    Mikäli energiansäästöneuvottelukunta lakkautetaan, TNK vastaa joka tapauksessa rakennetun ympäristön energiakysymyksistä.

    Historiatoimikunta jatkaa toimintaansa, sekä selvitetään tarve keskustelupöytäkirjojen pitämiselle

Kannattaja: Pilvi Torsti

 

1 äänestys

JAA-ehdotus: Lasse Männistön vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Osku Pajamäen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 6
Paavo Arhinmäki, Otso Kivekäs, Pekka Majuri, Lasse Männistö, Erkki Perälä, Laura Rissanen

Ei-äänet: 3
Harri Lindell, Osku Pajamäki, Pilvi Torsti

Johtamisen jaosto hyväksyi Lasse Männistön vastaehdotuksen äänin 6 - 3.

 

Johtamisen jaosto hyväksyi yksimielisesti Lasse Männistön vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

10.10.2016 Pöydälle

30.05.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

16.05.2016 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Sami Sarvilinna, kaupunginlakimies, puhelin: 310 64874

sami.sarvilinna(a)hel.fi

Marju Pohjaniemi, henkilöstöjohtaja, puhelin: 310 37965

marju.pohjaniemi(a)hel.fi

 

Kaupunginvaltuusto 22.06.2016 § 196

HEL 2016-005361 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

        uudistaa Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän 1.6.2017 lukien
 

        hyväksyä Helsingin kaupungin hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevat osat liitteen 1 mukaisesti
 

        että hallintosäännön täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa
 

        että kaupunginhallituksen johtamisen jaosto voi tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä muiden toimielinten kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa
 

        että kansliapäällikkö ja toimialajohtajat voivat tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat toivomusponnet:

 

Hyväksyessään johtamisjärjestelmäuudistuksen KV edellyttää, että selvitetään, miten arkistotoimi voidaan järjestää siten, että kaupunki pystyy parhaalla mahdollisella tavalla siirtymään digitaaliseen asiakirjahallintoon uudessa organisaatiossa. (Laura Kolbe) 

 

 

 

Hyväksyessään johtamisjärjestelmän uudistamisen ja siihen liittyvän hallintosäännön kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa Helsingin Kaupunginorkesterin taiteellisen, toiminnallisen ja hallinnollisen johtamisen saumaton yhteistyö varmistetaan korkean taiteellisen ja toiminnallisen laadun turvaamiseksi. (Wille Rydman)

 

 

 

Hyväksyessään päätösehdotuksen valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään apulaispormestarien tarvitsemien asiantuntijoiden ja valmisteluavun rooli mukaan lukien kaupunginsihteerien asema ja mahdollisuudet toimia virkavastuullisina valmistelijoina. (Maija Anttila)

 

Käsittely

22.06.2016 Ehdotuksen mukaan

Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehotti seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle.

Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Yrjö Hakanen valtuutettu Sirkku Ingervon kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että turvataan lautakuntien ja johtokuntien riittävä määrä, harkitaan uudelleen toimialojen ja yksiköiden määrittelyä, vahvistetaan asukkaiden ja henkilöstön osallistumista sekä selvitetään ennen päätöksentekoa valtioneuvoston valmisteleman sote- ja aluehallinnon uudistuksen vaikutukset kunnan tehtäviin.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

22 äänestys

JAA-ehdotus: Jatko
EI-ehdotus: Valtuusto palauttaa asian uuteen valmisteluun, jossa turvataan lautakuntien ja johtokuntien riittävä määrä, harkitaan uudelleen toimialojen ja yksiköiden määrittelyä, vahvistetaan asukkaiden ja henkilöstön osallistumista sekä selvitetään ennen päätöksentekoa valtioneuvoston valmisteleman sote- ja aluehallinnon uudistuksen vaikutukset kunnan tehtäviin.

Jaa-äänet: 77
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Sanna Vesikansa, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 4
Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Thomas Wallgren

Poissa: 4
Sirpa Asko-Seljavaara, Eero Heinäluoma, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä.

Julistettuaan keskustelun itse asiassa päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Yrjö Hakanen ehdottanut että kaupunginvaltuusto päättäsi hylätä esityksen ja velvoittaa kaupunginhallitusta valmistelemaan uuden esityksen, jossa ei keskitetä valtaa pieneen piiriin, turvataan lautakuntien ja yksiköiden riittävä määrä sekä laajennetaan asukkaiden ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia.

Puheenjohtaja totesi, ettei valtuutettu Yrjö Hakasen hylkäysehdotusta ollut kannatettu, joten se raukesi.

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli ehdotettu hyväksyttäväksi seuraavat toivomusponnet:

Valtuutettu Yrjö Hakanen oli valtuutettu Rene Hurstin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavat neljä toivomuspontta:

 

Valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa kuullaan asukkaita ja täsmennetään lähidemokratiaa koskevia esityksiä mm. osallistuvasta budjetoinnista.

 

 

 

Valtuusto edellyttää, että henkilöstöllä on mahdollisuus nimetä edustajansa jatkovalmistelua varten muodostettaviin työryhmiin.

 

 

 

Valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus järjestää tietokeskuksen tilasto- ja tutkimustoiminta omaksi yksiköksi.

 

 

 

Valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus järjestää kaupunginarkiston toiminta kaupunginkanslian hallinto-osastossa omaksi yksiköksi.

 

Valtuutettu Laura Kolbe oli valtuutettu Björn Månssonin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään johtamisjärjestelmäuudistuksen KV edellyttää, että selvitetään, miten arkistotoimi voidaan järjestää siten, että kaupunki pystyy parhaalla mahdollisella tavalla siirtymään digitaaliseen asiakirjahallintoon uudessa organisaatiossa.  

 

Valtuutettu Pilvi Torsti oli valtuutettu Thomas Wallgrenin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään, miten tietokeskuksen tilasto- ja tutkimustoiminta talous- ja suunnitteluosastossa voidaan järjestää omaksi yksiköksi ja voitaisiinko tilasto- ja tutkimustoiminnan ohjausta varten asettaa neuvottelukunta.

 

Valtuutettu Wille Rydman oli valtuutettu Nina Hurun kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään johtamisjärjestelmän uudistamisen ja siihen liittyvän hallintosäännön kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa Helsingin Kaupunginorkesterin taiteellisen, toiminnallisen ja hallinnollisen johtamisen saumaton yhteistyö varmistetaan korkean taiteellisen ja toiminnallisen laadun turvaamiseksi.

 

Valtuutettu Maija Anttila oli valtuutettu Thomas Wallgrenin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään päätösehdotuksen valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään apulaispormestarien tarvitsemien asiantuntijoiden ja valmisteluavun rooli mukaan lukien kaupunginsihteerien asema ja mahdollisuudet toimia virkavastuullisina valmistelijoina.

 

Valtuutettu Sirkku Ingervo oli valtuutettu Thomas Wallgrenin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavat kaksi toivomuspontta:

 

Hyväksyessään johtamisjärjestelmän valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta tarkistaa lautakuntien määrää ja työnjakoa hyvissä ajoin ensimmäisen valtuustokauden aikana, jotta voidaan arvioida mahdollisia muutostarpeita ennen seuraavaa valtuustokautta.

 

 

 

Selvitetään mahdollisuutta perustaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintajaosto, jotta toimintaa järjestyisi tarpeenmukaisesti ja lain hengen mukaisesti.

 

Valtuutettu Helena Kantola oli valtuutettu Nina Hurun kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään johtamisjärjestelmän uudistamisen valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus säilyttää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojaostolla riittävästi toimivaltaa ko. palvelukokonaisuuksia koskevissa asioissa niin, että kaupunki pystyy tarjoamaan kaupunkilaisille vähintäänkin nykyisen tasoiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut myös myös jatkossa.

 

Valtuutettu Rene Hursti oli valtuutettu Henrik Nyholmin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 

Hyväksyessään päätösehdotuksen valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus nostaa kokouspalkkiot sellaiselle tasolle, että luottamushenkilöille varmistetaan mahdollisuus hoitaa luottamustoimensa kokopäivätoimisena.

 

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdottama ja valtuuston hyväksymä äänestysjärjestys kuului seuraavasti: Toivomusponsien hyväksymisestä äänestetään jokaisesta erikseen.

23 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa kuullaan asukkaita ja täsmennetään lähidemokratiaa koskevia esityksiä mm. osallistuvasta budjetoinnista ;
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 13
Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Dan Koivulaakso, Eija Loukoila, Petra Malin, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Sirpa Puhakka, Thomas Wallgren, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 48
Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Harri Lindell, Jape Lovén, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Pertti Villo

Tyhjä: 21
Mukhtar Abib, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Jessica Karhu, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Hannele Luukkainen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Sanna Vesikansa

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta.

24 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Valtuusto edellyttää, että henkilöstöllä on mahdollisuus nimetä edustajansa jatkovalmistelua varten muodostettaviin työryhmiin
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 15
Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Eija Loukoila, Petra Malin, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Sirpa Puhakka, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 41
Mukhtar Abib, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Harri Lindell, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho

Tyhjä: 26
Outi Alanko-Kahiluoto, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Jasmin Hamid, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Jessica Karhu, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Björn Månsson, Maria Ohisalo, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Jukka Relander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta.

25 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus järjestää tietokeskuksen tilasto- ja tutkimustoiminta omaksi yksiköksi.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 15
Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Dan Koivulaakso, Eija Loukoila, Petra Malin, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Sirpa Puhakka, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 38
Hennariikka Andersson, Matti Enroth, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Harri Lindell, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho

Tyhjä: 29
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Björn Månsson, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta.

26 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus järjestää kaupunginarkiston toiminta kaupunginkanslian hallinto-osastossa omaksi yksiköksi.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 14
Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Dan Koivulaakso, Eija Loukoila, Petra Malin, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Sirpa Puhakka, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 41
Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Matti Enroth, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Harri Lindell, Jape Lovén, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho

Tyhjä: 27
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Jasmin Hamid, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Hannele Luukkainen, Björn Månsson, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta.

27 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Laura Kolben ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään johtamisjärjestelmäuudistuksen KV edellyttää, että selvitetään, miten arkistotoimi voidaan järjestää siten, että kaupunki pystyy parhaalla mahdollisella tavalla siirtymään digitaaliseen asiakirjahallintoon uudessa organisaatiossa. 
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 80
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 2
Jukka Relander, Pertti Villo

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt valtuutettu Laura Kolben ehdottaman toivomusponnen.

28 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Pilvi Torstin ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään, miten tietokeskuksen tilasto- ja tutkimustoiminta talous- ja suunnitteluosastossa voidaan järjestää omaksi yksiköksi ja voitaisiinko tilasto- ja tutkimustoiminnan ohjausta varten asettaa neuvottelukunta.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 33
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 1
Helena Kantola

Tyhjä: 48
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Harri Lindell, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Sanna Vesikansa

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Pilvi Torstin ehdottamaa toivomuspontta.

29 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Wille Rydmanin ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään johtamisjärjestelmän uudistamisen ja siihen liittyvän hallintosäännön kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa Helsingin Kaupunginorkesterin taiteellisen, toiminnallisen ja hallinnollisen johtamisen saumaton yhteistyö varmistetaan korkean taiteellisen ja toiminnallisen laadun turvaamiseksi.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 77
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Petra Malin, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 1
Sami Muttilainen

Tyhjä: 4
Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Eija Loukoila, Jape Lovén

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt valtuutettu Wille Rydmanin ehdottaman toivomusponnen.

30 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Maija Anttilan ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään päätösehdotuksen valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään apulaispormestarien tarvitsemien asiantuntijoiden ja valmisteluavun rooli mukaan lukien kaupunginsihteerien asema ja mahdollisuudet toimia virkavastuullisina valmistelijoina.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 75
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 7
Jussi Chydenius, Rene Hursti, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Heimo Laaksonen, Hannele Luukkainen, Terhi Peltokorpi

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Valtuutettu Terhi Peltokorpi ilmoitti tarkoituksenaan olleen äänestää jaa.

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt valtuutettu Maija Anttilan ehdottaman toivomusponnen.

31 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Sirkku Ingervon ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään johtamisjärjestelmän valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta tarkistaa lautakuntien määrää ja työnjakoa hyvissä ajoin ensimmäisen valtuustokauden aikana, jotta voidaan arvioida mahdollisia muutostarpeita ennen seuraavaa valtuustokautta 
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 20
Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Maria Landén, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Sirpa Puhakka, Thomas Wallgren, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 29
Hennariikka Andersson, Matti Enroth, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Lasse Männistö, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti

Tyhjä: 33
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Sanna Vesikansa

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Sirkku Ingervon ehdottamaa toivomuspontta.

32 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Sirkku Ingervon ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Selvitetään mahdollisuutta perustaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintajaosto, jotta toimintaa järjestyisi tarpeenmukaisesti ja lain hengen mukaisesti.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 13
Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Maria Landén, Petra Malin, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Thomas Wallgren, Pertti Villo

Ei-äänet: 20
Hennariikka Andersson, Matti Enroth, Fatbardhe Hetemaj, Katri Korolainen, Terhi Koulumies, Harri Lindell, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Lasse Männistö, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Osmo Soininvaara, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho

Tyhjä: 49
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Sirkku Ingervon ehdottamaa toivomuspontta.

33 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Helena Kantolan ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään johtamisjärjestelmän uudistamisen valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus säilyttää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojaostolla riittävästi toimivaltaa ko. palvelukokonaisuuksia koskevissa asioissa niin, että kaupunki pystyy tarjoamaan kaupunkilaisille vähintäänkin nykyisen tasoiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut myös myös jatkossa.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 12
Laura Finne-Elonen, Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Helena Kantola, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 2
Seppo Kanerva, Harri Lindell

Tyhjä: 65
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Timo Laaninen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Petra Malin, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Poissa: 6
Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Fatbardhe Hetemaj, Tuomas Tuure, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Helena Kantolan ehdottamaa toivomuspontta.

34 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Rene Hurstin ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Hyväksyessään päätösehdotuksen valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus nostaa kokouspalkkiot sellaiselle tasolle, että luottamushenkilöille varmistetaan mahdollisuus hoitaa luottamustoimensa kokopäivätoimisena.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 8
Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jape Lovén, Henrik Nyholm, Thomas Wallgren, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 21
Hennariikka Andersson, Pentti Arajärvi, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Fatbardhe Hetemaj, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Lasse Männistö, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman

Tyhjä: 53
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Petra Malin, Seija Muurinen, Terhi Mäki, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Ulla-Marja Urho, Sanna Vesikansa

Poissa: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomo Valokainen, Tuulikki Vuorinen

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Rene Hurstin ehdottamaa toivomuspontta.

Valtuutettu Yrjö Hakanen ilmoitti eriävän mielipiteen seuraavin perusteluin:

Valtuuston enemmistön hyväksymä esitys johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja hallintosäännöstä keskittää johtamisen entistä pienempään piiriin ja lisää virkamiesten valtaa muun muassa lopettamalla suurin osa lautakunnista.

Päätöstä on perusteltu poliittisen päätöksenteon ja virkamiesvalmistelun erottamisella toisistaan. Käytännössä kansliapäällikön ja toimialajohtajien rooli esittelijöinä laajenee. Lisäksi toimialojen sisällä eri yksiköiden ja alojen johtavien virkamiesten asema vahvistuu kun suurin osa lautakunnista ja johtokunnista lopetetaan.

Jättikokoisten toimialojen sanotaan edistävän palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Se, miten sujuvasti ja yhtenäisesti palvelut toimivat, riippuu kuitenkin ennen muuta töiden organisoimisesta, toimintamalleista ja resursseista ruohonjuuritasolla – eikä sitä ratkaista keskittämällä päätöksenteko ylös, pieneen piiriin.

Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, kiinteistötoimen, rakennus- ja ympäristötoimen yhdeksän viraston yhdistäminen keskittää valtaa tavalla, johon liittyy osaamisen ja asioiden hallinnan ohella valvonnan pettämisen ja korruption riskejä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle puolestaan kootaan yli 10 hyvin erilaista yksikköä, joiden johtamisessa tarvitaan paljon erityisalojen asiantuntemusta ja jotka eivät muodosta yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia.

Kaikkein kyseenalaisinta on lautakuntien ja johtokuntienraju vähentäminen. Lautakuntajärjestelmä on valtuuston ohella aivan keskeinen osa kunnallista demokratiaa. Yli 20 lautakunnan ja johtokunnan korvaaminen neljällä tarkoittaa luottamushenkilöiden roolin ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien heikentämistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan, asuntolautakunnan, ympäristölautakunnan, nuorisolautakunnan, varhaiskasvatuslautakunnan ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lopettamisella ei paranneta näiden alojen ohjaamista asukkaiden tarpeista lähtien, pikemminkin päinvastoin.

Samalla kun esitys keskittää valtaa pieneen piiriin, puuttuvat konkreettiset esitykset asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Osallisuudetta kuvataan tavalla, jossa on kyse lähinnä vuorovaikutuksesta eikä vallan ja resurssien uudelleenjaosta. Virkamiesvetoisen osallistamisen sijasta pitäisikin kehittää osallistuvaan budjetointia, aluefoorumeita ja aluelautakuntia, joille delegoidaan todellista päätösvaltaa.

Henkilöstöä on kuultu valmistelussa, mutta valmisteluryhmiin ei henkilöstön edustusta ole huolittu.

Kaiken kaikkiaan kaupunginhallituksen esittämä ja valtuuston enemmistön hyväksymä päätös sisältää paljon enemmän demokratiaa heikentäviä kuin sitä tukevia tekijöitä. Siksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä esitys olisi pitänyt palauttaa uuteen valmisteluun, jossa turvataan lautakuntien ja johtokuntien riittävä määrä, harkitaan uudelleen toimialojen ja yksiköiden määrittelyä, vahvistetaan asukkaiden ja henkilöstön osallistumista sekä selvitetään ennen päätöksentekoa valtioneuvoston valmisteleman sote- ja aluehallinnon uudistuksen vaikutukset kunnan tehtäviin. Kun tätä esitystä ei hyväksytty, eikä esitykseen tehty valtuustossa korjauksia, jätän eriävän mielipiteen päätöksen.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Sami Sarvilinna, kaupunginlakimies, puhelin: 310 64874

sami.sarvilinna(a)hel.fi

Marju Pohjaniemi, henkilöstöjohtaja, puhelin: 310 37965

marju.pohjaniemi(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566