§ 272

Helsingfors nya generalplan - Den urbana planen

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Tidigare diarienummer HEL 2012-012586

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna Helsingfors nya generalplan – Den urbana planen, daterad 6.10.2015 och ändrad 14.6.2016, som en generalplan med rättsverkningar, likaså temakartorna Stadsnatur och Kulturmiljöer, daterade 14.6.2016, till den del de har rättsverkningar, på de grunder som framgår av generalplanebeskrivningen. Generalplanen och temakartorna utgör bilagor.

Stadsfullmäktige beslutade vid godkännandet av generalplanen samtidigt att frågorna kring markanvändningen avgörs närmare vid den fortsatta planeringen när det gäller Centralparken vid området mellan Skogsbackavägen och Ring I och boulevardiseringen av Tavastehusleden. I processen bestäms gränsen för byggområdet i fråga om Centralparkens kant, likaså planeringsprinciperna och tidsplanerna för hela området inklusive behövliga skogsplanteringar i utkanten av byggområdena.

Utgångspunkten för beredningen är att Centralparken och bostadsbyggandet ska anpassas till varandra så att Centralparken bevaras så omfattande som möjligt, dock med beaktande av möjligheten att anlägga en boulevard, exempelvis utifrån det smalaste alternativet i planerna för utveckling av näten av grön- och rekreationsområden.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningsklämmar:

1. Stadsfullmäktige önskar att det utreds om stadsbulevarderna kan planeras och byggas i den ordningsföljden att man börjar med sådana som inte inkräktar på park- och grönområden och inte heller kräver utfyllnadsmark i havet, och samlar erfarenheter av dessa innan man börjar planera fler stadsbulevarder. (Björn Månsson)
    
2. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds hur de återstående strandområdena i naturtillstånd i första hand kan bevaras i naturligt skick då de bebyggs. (Arja Karhuvaara)
    
3. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att stränderna på Drumsö lämnas i så naturligt skick som möjligt. (Sirpa Asko-Seljavaara)
    
4. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att tillräckliga utrymmen för skolor och daghem utreds i god tid i de stadsdelar som förtätas i hög grad. (Ulla-Marja Urho)
    
5. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den fortsatta beredningen av generalplanen att möjligheterna utreds att i första fasen rikta byggandet till att höja byggexploateringen vid ändring av användningsändamål i de redan bebyggda områdena och först i andra fasen till att bebygga områden i naturtillstånd. (Ulla-Marja Urho)
    
6. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att en helhetsgranskning av Örnberget på Drumsö från planläggningssynpunkt utreds innan man går vidare till detaljplanerna. (Ulla-Marja Urho)
    
7. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att den betydande kulturmiljön på nordöstra Drumsö säkerställs vid den fortsatta planeringen i enlighet med landskapsplanen. Utbyggnaden av norra Drumsö bör genomföras med respekt för områdets känsliga havsstrandsnatur och så att utfyllnad i havet undviks. Speciellt bör den värdefulla naturen på Lemisholmen bevaras. (Elina Moisio)
    
8. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att stadsstyrelsen utreder hur önskemålen hos invånarna och frisksportarna i området i så hög grad som möjligt kan beaktas i den kommande generalplanen. (Tuomo Valokainen)
    
9. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av Den urbana planen att eventuella stadsboulevarder planeras på ett förutseende sätt så att trafiken i riktningen mot och från centrum inte stockar sig och att målet är att trafiken blir ännu smidigare än i nuläget. (Tuomo Valokainen)
    
10. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid den fortsatta planeringen utreds om det finns möjligheter att flytta parkeringsplatsen i Britas idrottspark till något annat ställe. Samtidigt utreds möjligheterna att återställa den nuvarande parkeringsplatsen till äng eller skog och på så sätt förstora den ekologiska korridoren i nordsydlig riktning i generalplanen. (Jasmin Hamid)
     
11. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid den fortsatta planeringen görs omfattande konsekvensbedömningar om verkningarna för naturtyperna och arterna i Centralparken och utreds på vilka sätt de speciellt skadliga verkningarna för naturen kan minskas. Vid den fortsatta planeringen beaktas flygekorrens livsmiljöer och de passager som arten kräver såsom de framgår av kartläggningen av flygekorrarna i Helsingfors (Helsingfors stads miljöcentrals publikationer 7/2016) eller av en senare preciserande kartläggning. Dessutom ägnas det uppmärksamhet åt bevarande av känslan av skog som är viktig med tanke på rekreationsbruket och landskapet i området speciellt i de smalaste skogszonerna, såsom i Britas. (Sanna Vesikansa)
     
12. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att möjligheterna utreds att utveckla Månsas urnlund som en del av Centralparkens ekologiska korridor till exempel genom att öka växtlighetens mångfald i lunden, stödja lundens skogiga karaktär och avlägsna stängslet åtminstone på urnlundens södra och norra kant i syfte att göra det möjligt för djur att ta sig genom lunden. (Sanna Vesikansa)
     
13. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds vilka möjligheter det finns att omplacera Rastböle campingplats inom Helsingfors som ett turistmål av nuvarande slag innan campingplatsens nuvarande område kan bebyggas. (Jape Lovén)
     
14. Helsingfors är Europas bergigaste huvudstad. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds vilka möjligheter som finns att skydda den återstående värdefulla bergsnaturen i Helsingfors i så stor utsträckning som möjligt och att anvisa den för rekreationsbruk. (Mari Holopainen)
     
15. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid den fortsatta planeringen utreds vilka möjligheter som finns att främja Helsingfors attraktivitet som turistmål. Det ägnas uppmärksamhet åt de möjligheter som skärgården erbjuder och åt idéer för besöksmål, t.ex. i stil med Fölisön och Högholmen. (Mari Holopainen)
     
16. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid detaljplaneläggningen utreds om det är möjligt
    - att lämna de delar av skogsområdena i Grindbacka och på Pirunkallio som är viktigast med tanke på naturvärdena och rekreationsbruket obebyggda, då de från naturskyddssynpunkt är värdefullare än områdena längs Vanda å
    - att samarbeta med lokala invånare i syfte att hitta en sådan planeringslösning som förverkligar detta mål. (Anna Vuorjoki)
     
17. Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om verkningarna av ett eventuellt byggande på Borgnäset för Naturaområdets skyddsområde går att minimera, så att generalplanelösningen inte skär av den gröna förbindelsen till Vik eller försvagar den naturliga ängen, som har stor betydelse för organismerna i området. (Leo Stranius)
     
18. Möjligheterna att bevara rekreations- och naturområdena i omgivningen kring Malms flygplats utreds. (Leo Stranius)
     
19. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att den plan som ProTuomarinkylä-rörelsen gett ut och som följer målen i generalplanen tas upp till granskning vid detaljplaneläggningen i syfte att organisera bostadsproduktionen, kultur- och grönvärdena och hobbyverksamheten i Domarbyområdet. (Jarmo Nieminen)
     
20. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds om den detaljplaneläggning som genomförs med generalplanen som underlag kan börja med en förtätning av stadsstrukturen i områden som redan är bebyggda och att natur- och grönområden inte detaljplaneläggs för byggande förrän generalplanereserven av annat slag är slut. (Jarmo Nieminen)
     
21. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds om det går att avstå från tätortsbebyggelse på Melkö. Planeringen av området tas upp på nytt om det är nödvändigt att förlägga bosättning till området. Ända till dess utvecklas Melkö tillsammans med Rönnskär som rekreationsområde i Helsingfors västra skärgård. (Jarmo Nieminen)
     
22. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den nya generalplanen för Helsingfors, Den urbana planen, att Helsingfors tar initiativ för att främja inrättandet av en nationalstadspark. (Nina Huru)
     
23. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den nya generalplanen för Helsingfors, Den urbana planen, att stadsstyrelsen utreder behovet av servicebostäder till rimliga priser för äldre och eventuella tomtreserveringsbehov för dessa i planläggningen. (Nina Huru)
     
24. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det före detaljplanefasen för Rastböle gårds område och campingplatsen görs en bedömning av företags- och turismkonsekvenserna utifrån hur en flyttning av campingplatsen till ett annat ställe skulle inverka på företagen, turisttjänsterna, ekonomin, verksamhetsförmågan och förutsättningarna i Nordsjö och på uppkomsten av arbetstillfällen i området. (Timo Raittinen)
     
25. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att användbarheten hos den planerade nya campingplatsen och tillgången till turisttjänster för campingplatsens olika användargrupper utreds innan beslut om att flytta Rastböle campingplats fattas. (Timo Raittinen)
     
26. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds om det är möjligt att samtidigt kartlägga tomma lokaler i syfte att ändra dem till bostäder för att effektivisera bostadsproduktionen. (Sami Muttilainen)

Behandling

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten René Hursti föreslog att stadsfullmäktige återremitterar generalplanen för ny beredning utgående från att den överdimensionerade nya detaljplanereserven inskränks, byggandet i grön- och rekreationsområden minskas och helsingforsarnas åtsikter beaktas bättre vid beredningen.

1 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige återremitterar generalplanen för ny beredning utgående från att den överdimensionerade nya detaljplanereserven inskränks, byggandet i grön- och rekreationsområden minskas och helsingforsarnas åtsikter beaktas bättre vid beredningen.

Ja-röster: 63
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 16
Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Nina Huru, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Leo Stranius

Blanka: 5
Gunvor Brettschneider, Lasse Liemola, Björn Månsson, Jan D Oker-Blom, Marcus Rantala

Frånvarande: 1
Thomas Wallgren

Ledamoten Thomas Wallgren meddelade att hans avsikt hade varit att rösta JA.

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Under diskussionen framställdes ett annat förslag om återremiss. Ledamoten Jaana Pelkonen understödd av ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara föreslog att Helsingfors stadsfullmäktige återremitterar generalplanen för ny beredning utgående från att Malms flygplats bevaras i luftfartsbruk och inte bebyggs med bostäder.

2 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Helsingfors stadsfullmäktige återremitterar generalplanen för ny beredning utgående från att Malms flygplats bevaras i luftfartsbruk och inte bebyggs med bostäder.

Ja-röster: 56
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 22
Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Nina Huru, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Marcus Rantala

Blanka: 5
Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Pekka Majuri, Timo Raittinen, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 2
Sami Muttilainen, Osmo Soininvaara

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Under diskussionen framställdes ett tredje förslag om återremiss. Ledamoten Mika Ebeling understödd av ledamoten Sari Mäkimattila föreslog att förslaget till generalplan för Helsingfors återremitteras för ny beredning utgående från att man bereder sig på en befolkningstillväxt i enlighet med basalternativet i befolkningsprognosen. Samtidigt bör det grundligt utredas om förslaget Helsinki Quick Step kan genomföras och vilka möjligheter det finns att säkerställa verksamhetsmöjligheterna för Centralparken, Malms flygplats, Vårdö och ridstallen och vinthundscentret i Domargård.

3 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Förslaget till generalplan för Helsingfors återremitteras för ny beredning utgående från att man bereder sig på en befolkningstillväxt i enlighet med basalternativet i befolkningsprognosen. Samtidigt bör det grundligt utredas om förslaget Helsinki Quick Step kan genomföras och vilka möjligheter det finns att säkerställa verksamhetsmöjligheterna för Centralparken, Malms flygplats, Vårdö och ridstallen och vinthundscentret i Domargård.

Ja-röster: 64
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 15
Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Nina Huru, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Maria Landén, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Leo Stranius

Blanka: 5
Gunvor Brettschneider, Lasse Liemola, Björn Månsson, Timo Raittinen, Marcus Rantala

Frånvarande: 1
Jan D Oker-Blom

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Under diskussionen framställdes ett fjärde förslag om återremiss. Ledamoten Laura Kolbe understödd av ledamoten Timo Laaninen föreslog att stadsfullmäktige skulle besluta återremittera generalplanen för ny beredning utgående från att möjligheterna att fortsätta flygverksamheten på Malms flygplats tryggas. De alternativa utredningarna om flygplatsen och planerna för att fortsätta luftfartsverksamheten beaktas vid den fortsatta planeringen.

4 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige beslutar återremittera generalplanen för ny beredning utgående från att möjligheterna att fortsätta flygverksamheten på Malms flygplats tryggas. De alternativa utredningarna om flygplatsen och planerna för att fortsätta luftfartsverksamheten beaktas vid den fortsatta planeringen.

Ja-röster: 61
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 21
Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Nina Huru, Seppo Kanerva, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Marcus Rantala

Frånvarande: 3
Eero Heinäluoma, Lasse Liemola, Sami Muttilainen

Ledamoten Lasse Liemola meddelade att hans avsikt hade varit att rösta NEJ.

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Under diskussionen framställdes ett femte förslag om återremiss. Ledamoten Mika Raatikainen understödd av ledamoten Nina Huru föreslog att stadsfullmäktige skulle besluta återremittera ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning på följande grunder:

Ledamoten Mika Raatikainen understödd av ledamoten Nina Huru föreslog att stadsfullmäktige skulle besluta återremittera ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning på följande grunder: Generalplanen anger i den föreslagna formen inte tillräckligt noggrant ens i fråga om de viktigaste grön- och rekreationsområdena var det får byggas och var inte. När generalplanen föreläggs fullmäktige i denna form, måste fullmäktige alltså i enlighet med försiktighetsprincipen anta att byggandet sker i maximal utsträckning på pixelrutorna. Detta är beklagligt, eftersom man vill att fullmäktige ska besluta om ärendet utan noggranna uppgifter om vad beslutet gäller. Ett annat centralt problem av grundläggande art med det aktuella förslaget till generalplan är att Östersundom har lämnats utanför generalplaneområdet, trots att stadsdelen utgör en synnerligen stor del av planläggnings- och byggpotentialen i vår stad under generalplanens influenstid. Att lämna ett så centralt område utanför generalplanen så att säga lösryckt främjar åtminstone inte en ändamålsenligt planläggningsprocess, i synnerhet med beaktande av att metron till Östersundom är ett trafikprojekt som sannolikt kostar nästan lika mycket som Västmetron. Av denna orsak är det inte ändamålsenligt att godkänna generalplanen i sin nuvarande form. Jag föreslår att generalplanen återremitteras för ny beredning så att generalplanen för Östersundom behandlas som en del av den övriga generalplanen för Helsingfors. Dessutom är pixelgranskningen inte tillräcklig till den del det gäller hur de centrala grönområdena, såsom centralparken, gränsar till de områden som ska bebyggas. I fråga om dessa bör beredningen ske så att de exakta gränserna för områdena framgår redan av generalplanen.

5 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Ärendet återremitteras på följande grunder:
Generalplanen anger i den föreslagna formen inte tillräckligt noggrant ens i fråga om de viktigaste grön- och rekreationsområdena var det får byggas och var inte. När generalplanen föreläggs fullmäktige i denna form, måste fullmäktige alltså i enlighet med försiktighetsprincipen anta att byggandet sker i maximal utsträckning på pixelrutorna. Detta är beklagligt, eftersom man vill att fullmäktige ska besluta om ärendet utan noggranna uppgifter om vad beslutet gäller. Ett annat centralt problem av grundläggande art med det aktuella förslaget till generalplan är att Östersundom har lämnats utanför generalplaneområdet, trots att stadsdelen utgör en synnerligen stor del av planläggnings- och byggpotentialen i vår stad under generalplanens influenstid. Att lämna ett så centralt område utanför generalplanen så att säga lösryckt främjar åtminstone inte en ändamålsenligt planläggningsprocess, i synnerhet med beaktande av att metron till Östersundom är ett trafikprojekt som sannolikt kostar nästan lika mycket som Västmetron. Av denna orsak är det inte ändamålsenligt att godkänna generalplanen i sin nuvarande form. Jag föreslår att generalplanen återremitteras för ny beredning så att generalplanen för Östersundom behandlas som en del av den övriga generalplanen för Helsingfors. Dessutom är pixelgranskningen inte tillräcklig till den del det gäller hur de centrala grönområdena, såsom centralparken, gränsar till de områden som ska bebyggas. I fråga om dessa bör beredningen ske så att de exakta gränserna för områdena framgår redan av generalplanen.

Ja-röster: 64
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 10
Mika Ebeling, Rene Hursti, Nina Huru, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Maria Landén, Harri Lindell, Sari Mäkimattila, Tom Packalén, Mika Raatikainen

Blanka: 11
Gunvor Brettschneider, Yrjö Hakanen, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Björn Månsson, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Leo Stranius

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Under diskussionen framställdes ett sjätte förslag om återremiss. Ledamoten Nina Huru understödd av ledamoten Seppo Kanerva föreslog att generalplanen för Helsingfors återremitteras för ny beredning för att den ska kunna godkännas utgående från att bevarandet av Centralparken och Vårdö som helgjutna områden tryggas (ska anges tydligt på kartan).

6 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Generalplanen för Helsingfors återremitteras för ny beredning för att den ska kunna godkännas utgående från att bevarandet av Centralparken och Vårdö som helgjutna områden tryggas (ska anges tydligt på kartan).

Ja-röster: 65
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 11
Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Nina Huru, Seppo Kanerva, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Tom Packalén, Mika Raatikainen, Leo Stranius

Blanka: 7
Gunvor Brettschneider, Suzan Ikävalko, Lasse Liemola, Björn Månsson, Jan D Oker-Blom, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala

Frånvarande: 2
Fatbardhe Hetemaj, Timo Laaninen

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Under diskussionen framställdes sju motförslag.

Ledamoten Paavo Arhinmäki understödd av ledamoten Björn Månsson föreslog att i generalplanen stryks de nya byggområden som inte finns i de gällande detaljplanerna för Centralparken.

Ledamoten Laura Kolbe understödd av ledamoten Yrjö Hakanen föreslog att Snabbspårvägslinjen Jokern 2 dras i Domargårds område i enlighet med stomlinjen 560.

Ledamoten Laura Kolbe understödd av ledamoten Yrjö Hakanen föreslog att det bostadsdominerade området A2 i Nyåkern, Siliusbacken och Lustigkulla sydväst om Domarby gård stryks och området bevaras som ett grön- och rekreationsområde i Helsingforsparken.

Ledamoten Timo Raittinen understödd av ledamoten Yrjö Hakanen föreslog att generalplanebeteckningen A1 (Område där boende dominerar) för Rastböle gård och campingplats ändras till Område för maritim rekreation och turism, dvs. området utvecklas som betydande frilufts-, rekreations-, kultur- och turistområde.

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Leo Stranius föreslog att stadsfullmäktige beslutar ändra förslaget till generalplan så att de nya byggområden som föreslås på Ramsöudden och Vårdö samt snabbspårvägen stryks.

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Leo Stranius föreslog att stadsfullmäktige beslutar ändra förslaget till generalplan så att de nya byggområden som föreslås i området för Helsingforsparken stryks.

Ledamoten Mika Raatikainen understödd av ledamoten Seppo Kanerva föreslog att stadsfullmäktige beslutar stryka Malms flygplatsområde i den aktuella generalplanen så att området behandlas separat, skilt från generalplanen.

Motförslagen tas särskilt upp till omröstning.

7 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, ledamoten Paavo Arhinmäkis motförslag NEJ

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: I generalplanen stryks de nya byggområden som inte finns i de gällande detaljplanerna för Centralparken.

Ja-röster: 55
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa

Nej-röster: 30
Zahra Abdulla, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Leo Stranius, Thomas Wallgren, Anna Vuorjoki

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Paavo Arhinmäkis motförslag.

8 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, ledamoten Laura Kolbes motförslag NEJ

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Snabbspårvägslinjen Jokern 2 dras i Domargårds område i enlighet med stomlinjen 560.

Ja-röster: 64
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 21
Zahra Abdulla, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Leo Stranius

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Laura Kolbes motförslag.

9 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, ledamoten Laura Kolbes motförslag NEJ

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Det bostadsdominerade området A2 i Nyåkern, Siliusbacken och Lustigkulla sydväst om Domarby gård stryks och området bevaras som ett grön- och rekreationsområde i Helsingforsparken.

Ja-röster: 62
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 23
Zahra Abdulla, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Leo Stranius

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Laura Kolbes motförslag.

10 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, ledamoten Timo Raittinens motförslag NEJ

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Generalplanebeteckningen A1 (Område där boende dominerar) för Rastböle gård och campingplats ändras till Område för maritim rekreation och turism, dvs. området utvecklas som betydande frilufts-, rekreations-, kultur- och turistområde.

Ja-röster: 61
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 10
Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Rene Hursti, Nina Huru, Helena Kantola, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Timo Raittinen

Blanka: 14
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Ville Jalovaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Lasse Liemola, Pekka Majuri, Björn Månsson, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Mika Raatikainen, Ulla-Marja Urho

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Timo Raittinens motförslag.

11 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, ledamoten Yrjö Hakanens motförslag NEJ

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige beslutar ändra förslaget till generalplan så att de nya byggområden som föreslås på Ramsöudden och Vårdö samt snabbspårvägen stryks.

Ja-röster: 71
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 8
Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Nina Huru, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Leo Stranius, Thomas Wallgren

Blanka: 6
Gunvor Brettschneider, Suzan Ikävalko, Lasse Liemola, Björn Månsson, Jan D Oker-Blom, Marcus Rantala

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Yrjö Hakanens motförslag.

12 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, ledamoten Yrjö Hakanens motförslag NEJ

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige beslutar ändra förslaget till generalplan så att de nya byggområden som föreslås i området för Helsingforsparken stryks.

Ja-röster: 68
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa

Nej-röster: 13
Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Nina Huru, Laura Kolbe, Timo Laaninen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Terhi Peltokorpi, Leo Stranius

Blanka: 3
Lasse Liemola, Tom Packalén, Marcus Rantala

Frånvarande: 1
Anna Vuorjoki

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Yrjö Hakanens motförslag.

13 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, ledamoten Mika Raatikainens motförslag NEJ

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige beslutar stryka Malms flygplatsområde i den aktuella generalplanen så att området behandlas separat, skilt från generalplanen.

Ja-röster: 58
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 23
Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Nina Huru, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Marcus Rantala

Blanka: 3
Juha Hakola, Timo Raittinen, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 1
Terhi Koulumies

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Mika Raatikainens motförslag.

Stadsfullmäktige godkände stadsstyrelsens förslag.

Under diskussionen framställdes 38 förslag till hemställningsklämmar.

Ledamoten Björn Månsson understödd av ledamoten Ulla-Marja Urho föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Arja Karhuvaara understödd av ledamoten Ulla-Marja Urho föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Arja Karhuvaara understödd av ledamoten Ulla-Marja Urho föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara understödd av ledamoten Ulla-Marja Urho föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara understödd av ledamoten Ulla-Marja Urho föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Ulla-Marja Urho understödd av ledamoten Elina Moisio föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Ulla-Marja Urho understödd av ledamoten Elina Moisio föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Ulla-Marja Urho understödd av ledamoten Elina Moisio föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Elina Moisio understödd av ledamoten Jasmin Hamid föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Tuomo Valokainen understödd av ledamoten Maija Anttila föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Tuomo Valokainen understödd av ledamoten Maija Anttila föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Jasmin Hamid understödd av ledamoten Sanna Vesikansa föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Matti Enroth understödd av ledamoten Timo Raittinen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sirkku Ingervo understödd av ledamoten Petra Malin föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sirkku Ingervo understödd av ledamoten Petra Malin föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sanna Vesikansa understödd av ledamoten Jukka Relander föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sanna Vesikansa understödd av ledamoten Jukka Relander föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Jape Lovén understödd av ledamoten Pia Pakarinen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Mari Holopainen understödd av ledamoten Sanna Vesikansa föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Mari Holopainen understödd av ledamoten Sanna Vesikansa föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Terhi Koulumies understödd av ledamoten Ulla-Marja Urho föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Terhi Koulumies understödd av ledamoten Ulla-Marja Urho föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Anna Vuorjoki understödd av ledamoten Yrjö Hakanen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Leo Stranius understödd av ledamoten Jarmo Nieminen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Leo Stranius understödd av ledamoten Jarmo Nieminen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Helena Kantola föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Jarmo Nieminen understödd av ledamoten Sanna Vesikansa föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Jarmo Nieminen understödd av ledamoten Sanna Vesikansa föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Jarmo Nieminen understödd av ledamoten Sanna Vesikansa föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Nina Huru understödd av ledamoten Mika Raatikainen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Nina Huru understödd av ledamoten Mika Raatikainen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Nina Huru understödd av ledamoten Mika Raatikainen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Nina Huru understödd av ledamoten Mika Raatikainen föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Timo Raittinen understödd av ledamoten Jape Lovén föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Timo Raittinen understödd av ledamoten Jape Lovén föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Tomi Sevander understödd av ledamoten Sanna Vesikansa föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Sami Muttilainen understödd av ledamoten Vesa Korkkula föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten René Hursti understödd av ledamoten Harri Lindell föreslog följande hemställningskläm:

Ledamoten Helena Kantolas förslag till hemställningskläm understöddes inte, varvid det förföll.

Hemställningsklämmarna tas särskilt upp till omröstning.

14 omröstningen

Ledamoten Björn Månssons hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige önskar att det utreds om stadsbulevarderna kan planeras och byggas i den ordningsföljden att man börjar med sådana som inte inkräktar på park- och grönområden och inte heller kräver utfyllnadsmark i havet, och samlar erfarenheter av dessa innan man börjar planera fler stadsbulevarder.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 49
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Jukka Relander, Wille Rydman, Tomi Sevander, Leo Stranius, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 12
Maija Anttila, Ville Jalovaara, Eija Loukoila, Jape Lovén, Terhi Mäki, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen

Blanka: 23
Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Nina Huru, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Lasse Männistö, Anniina Palm, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa

Frånvarande: 1
Harry Bogomoloff

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Björn Månssons förslag till hemställningskläm.

15 omröstningen

Ledamoten Arja Karhuvaaras hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds hur trafikens smidighet på huvudlederna till stadsudden påverkar företagen och invånarna i innerstaden då eventuella stadsboulevarder anläggs.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 33
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Pekka Majuri, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Blanka: 51
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Frånvarande: 1
Sami Muttilainen

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Arja Karhuvaaras förslag till hemställningskläm.

16 omröstningen

Ledamoten Arja Karhuvaaras hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds hur de återstående strandområdena i naturtillstånd i första hand kan bevaras i naturligt skick då de bebyggs.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 57
Zahra Abdulla, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 28
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Jussi Chydenius, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Emma Kari, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Jape Lovén, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Mari Puoskari, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Arja Karhuvaaras förslag till hemställningskläm.

17 omröstningen

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det ska hittas sätt genom vilka flygverksamheten på Malms flygplats kan fortsätta så länge som möjligt och affärsflygs-, flygutbildnings- och myndighetsverksamheten kan utvecklas och expanderas.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 33
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Nina Huru, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Pekka Majuri, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Laura Rissanen, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Nej-röster: 27
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Minerva Krohn, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Blanka: 25
Outi Alanko-Kahiluoto, Jussi Chydenius, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Tuuli Kousa, Elina Moisio, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Sanna Vesikansa

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras förslag till hemställningskläm.

18 omröstningen

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att stränderna på Drumsö lämnas i så naturligt skick som möjligt.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 61
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Anna Vuorjoki

Blanka: 24
Pentti Arajärvi, Jussi Chydenius, Eero Heinäluoma, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Otso Kivekäs, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Jape Lovén, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras förslag till hemställningskläm.

19 omröstningen

Ledamoten Ulla-Marja Urhos hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att tillräckliga utrymmen för skolor och daghem utreds i god tid i de stadsdelar som förtätas i hög grad.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 77
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 8
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Jukka Järvinen, Minerva Krohn, Osmo Soininvaara, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Ulla-Marja Urhos förslag till hemställningskläm.

20 omröstningen

Ledamoten Ulla-Marja Urhos hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den fortsatta beredningen av generalplanen att möjligheterna utreds att i första fasen rikta byggandet till att höja byggexploateringen vid ändring av användningsändamål i de redan bebyggda områdena och först i andra fasen till att bebygga områden i naturtillstånd.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 65
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Ulla-Marja Urho, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 6
Tarja Kantola, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Kaarin Taipale, Tuomo Valokainen

Blanka: 14
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Laura Kolbe, Eija Loukoila, Jape Lovén, Tuomas Rantanen, Tomi Sevander, Johanna Sydänmaa, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Ulla-Marja Urhos förslag till hemställningskläm.

21 omröstningen

Ledamoten Ulla-Marja Urhos hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att en helhetsgranskning av Örnberget på Drumsö från planläggningssynpunkt utreds innan man går vidare till detaljplanerna.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 58
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Pekka Majuri, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Nej-röster: 1
Tuomo Valokainen

Blanka: 26
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Jussi Chydenius, Eero Heinäluoma, Nina Huru, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Emma Kari, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Maria Landén, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Tuomas Rantanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Anna Vuorjoki

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Ulla-Marja Urhos förslag till hemställningskläm.

22 omröstningen

Ledamoten Elina Moisioshemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att den betydande kulturmiljön på nordöstra Drumsö säkerställs vid den fortsatta planeringen i enlighet med landskapsplanen. Utbyggnaden av norra Drumsö bör genomföras med respekt för områdets känsliga havsstrandsnatur och så att utfyllnad i havet undviks. Speciellt bör den värdefulla naturen på Lemisholmen bevaras.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 77
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 7
Harry Bogomoloff, Kauko Koskinen, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Lasse Männistö, Risto Rautava, Osmo Soininvaara

Frånvarande: 1
Timo Raittinen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Elina Moisios förslag till hemställningskläm.

23 omröstningen

Ledamoten Tuomo Valokainens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att stadsstyrelsen utreder hur önskemålen hos invånarna och frisksportarna i området i så hög grad som möjligt kan beaktas i den kommande generalplanen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 58
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 26
Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Björn Månsson, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Erkki Perälä, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 1
Wille Rydman

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Tuomo Valokainens förslag till hemställningskläm.

24 omröstningen

Ledamoten Tuomo Valokainens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av Den urbana planen att eventuella stadsboulevarder planeras på ett förutseende sätt så att trafiken i riktningen mot och från centrum inte stockar sig och att målet är att trafiken blir ännu smidigare än i nuläget.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 56
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Nina Huru, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Jape Lovén, Pekka Majuri, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen

Blanka: 29
Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Emma Kari, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Eija Loukoila, Petra Malin, Elina Moisio, Jarmo Nieminen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Tuomo Valokainens förslag till hemställningskläm.

25 omröstningen

Ledamoten Jasmin Hamids hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid den fortsatta planeringen utreds om det finns möjligheter att flytta parkeringsplatsen i Britas idrottspark till något annat ställe. Samtidigt utreds möjligheterna att återställa den nuvarande parkeringsplatsen till äng eller skog och på så sätt förstora den ekologiska korridoren i nordsydlig riktning i generalplanen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 52
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 3
Mika Ebeling, Maria Landén, Sari Mäkimattila

Blanka: 30
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Matti Enroth, Fatbardhe Hetemaj, Nina Huru, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Jasmin Hamids förslag till hemställningskläm.

26 omröstningen

Ledamoten Matti Enroths hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att man strävar att tidsplanera bebyggandet av Malms flygplats i en så sen fas som möjligt när generalplanen förverkligas.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 39
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Pekka Majuri, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Nej-röster: 18
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Sirkku Ingervo, Tarja Kantola, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Sirpa Puhakka, Kaarin Taipale, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Blanka: 28
Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Jussi Chydenius, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Rene Hursti, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Elina Moisio, Matti Niiranen, Pia Pakarinen, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Matti Enroths förslag till hemställningskläm.

27 omröstningen

Ledamoten Sirkku Ingervos hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att möjligheten utreds att i så stor utsträckning som möjligt bevara den nuvarande detaljplanen för Domargård i syfte att trygga de befintliga hobbyområdena i den gällande detaljplanen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 38
Zahra Abdulla, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Eija Loukoila, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Leo Stranius, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Blanka: 46
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Jape Lovén, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Frånvarande: 1
Jukka Relander

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Sirkku Ingervos förslag till hemställningskläm.

28 omröstningen

Ledamoten Sirkku Ingervos hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds vilka möjligheter som finns att bevara så mycket som möjligt av skogarna i Grinddal.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 39
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Harri Lindell, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 46
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Nina Huru, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Lasse Liemola, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Sirkku Ingervos förslag till hemställningskläm.

29 omröstningen

Ledamoten Sanna Vesikansas hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid den fortsatta planeringen görs omfattande konsekvensbedömningar om verkningarna för naturtyperna och arterna i Centralparken och utreds på vilka sätt de speciellt skadliga verkningarna för naturen kan minskas. Vid den fortsatta planeringen beaktas flygekorrens livsmiljöer och de passager som arten kräver såsom de framgår av kartläggningen av flygekorrarna i Helsingfors (Helsingfors stads miljöcentrals publikationer 7/2016) eller av en senare preciserande kartläggning. Dessutom ägnas det uppmärksamhet åt bevarande av känslan av skog som är viktig med tanke på rekreationsbruket och landskapet i området speciellt i de smalaste skogszonerna, såsom i Britas.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 62
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 1
Seppo Kanerva

Blanka: 21
Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 1
Eija Loukoila

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Sanna Vesikansas förslag till hemställningskläm.

30 omröstningen

Ledamoten Sanna Vesikansas hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att möjligheterna utreds att utveckla Månsas urnlund som en del av Centralparkens ekologiska korridor till exempel genom att öka växtlighetens mångfald i lunden, stödja lundens skogiga karaktär och avlägsna stängslet åtminstone på urnlundens södra och norra kant i syfte att göra det möjligt för djur att ta sig genom lunden.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 58
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Lasse Liemola, Harri Lindell, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 27
Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Eija Loukoila, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Sanna Vesikansas förslag till hemställningskläm.

31 omröstningen

Ledamoten Jape Lovéns hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds vilka möjligheter det finns att omplacera Rastböle campingplats inom Helsingfors som ett turistmål av nuvarande slag innan campingplatsens nuvarande område kan bebyggas.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 69
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 16
Harry Bogomoloff, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Seppo Kanerva, Vesa Korkkula, Minerva Krohn, Maria Landén, Lasse Männistö, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Jukka Relander

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Jape Lovéns förslag till hemställningskläm.

32 omröstningen

Ledamoten Mari Holopainens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Helsingfors är Europas bergigaste huvudstad. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds vilka möjligheter som finns att skydda den återstående värdefulla bergsnaturen i Helsingfors i så stor utsträckning som möjligt och att anvisa den för rekreationsbruk.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 66
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 19
Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Timo Raittinen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Mari Holopainens förslag till hemställningskläm.

33 omröstningen

Ledamoten Mari Holopainens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid den fortsatta planeringen utreds vilka möjligheter som finns att främja Helsingfors attraktivitet som turistmål. Det ägnas uppmärksamhet åt de möjligheter som skärgården erbjuder och åt idéer för besöksmål, t.ex. i stil med Fölisön och Högholmen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 76
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 8
Paavo Arhinmäki, Seppo Kanerva, Minerva Krohn, Lasse Liemola, Eija Loukoila, Jape Lovén, Jan D Oker-Blom, Sirpa Puhakka

Frånvarande: 1
Sami Muttilainen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Mari Holopainens förslag till hemställningskläm.

34 omröstningen

Ledamoten Terhi Koulumies hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid genomförandet av generalplanen ägnas uppmärksamhet åt att gatudimensioneringen och trafiksystemet fungerar i gamla stadsdelar såsom Munksnejden och Drumsö, så att lokaltrafiken där alltjämt är smidig och trygg och parkeringslokalerna tillräckliga.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 39
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Nina Huru, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Pekka Majuri, Elina Moisio, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Blanka: 45
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Terhi Mäki, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Frånvarande: 1
Sami Muttilainen

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Terhi Koulumies förslag till hemställningskläm.

35 omröstningen

Ledamoten Terhi Koulumies hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds om den fortsatta beredningen av generalplanen kan genomföras enligt Pareto-förbättringsprincipen, dvs. så att de ekosocialt svagare stadsdelarnas ställning förbättras utan att de gamla goda stadsdelarnas ställning försämras.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 27
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Pekka Majuri, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren

Blanka: 57
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Björn Månsson, Terhi Mäki, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Frånvarande: 1
Sami Muttilainen

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Terhi Koulumies förslag till hemställningskläm.

36 omröstningen

Ledamoten Anna Vuorjokis hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det vid detaljplaneläggningen utreds om det är möjligt
- att lämna de delar av skogsområdena i Grindbacka och på Pirunkallio som är viktigast med tanke på naturvärdena och rekreationsbruket obebyggda, då de från naturskyddssynpunkt är värdefullare än områdena längs Vanda å
- att samarbeta med lokala invånare i syfte att hitta en sådan planeringslösning som förverkligar detta mål.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 46
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 39
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Lasse Liemola, Pekka Majuri, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Anna Vuorjokis förslag till hemställningskläm.

37 omröstningen

Ledamoten Leo Stranius hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om verkningarna av ett eventuellt byggande på Borgnäset för Naturaområdets skyddsområde går att minimera, så att generalplanelösningen inte skär av den gröna förbindelsen till Vik eller försvagar den naturliga ängen, som har stor betydelse för organismerna i området.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 45
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 1
Tuomo Valokainen

Blanka: 39
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Jape Lovén, Pekka Majuri, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Leo Stranius förslag till hemställningskläm.

38 omröstningen

Ledamoten Leo Stranius hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Möjligheterna att bevara rekreations- och naturområdena i omgivningen kring Malms flygplats utreds.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 70
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 14
Fatbardhe Hetemaj, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman

Frånvarande: 1
Harry Bogomoloff

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Leo Stranius förslag till hemställningskläm.

39 omröstningen

Ledamoten Jarmo Nieminens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att den plan som ProTuomarinkylä-rörelsen gett ut och som följer målen i generalplanen tas upp till granskning vid detaljplaneläggningen i syfte att organisera bostadsproduktionen, kultur- och grönvärdena och hobbyverksamheten i Domarbyområdet.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 73
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 10
Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Arja Karhuvaara, Minerva Krohn, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Anniina Palm, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Wille Rydman

Frånvarande: 2
Terhi Koulumies, Jape Lovén

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Jarmo Nieminens förslag till hemställningskläm.

40 omröstningen

Ledamoten Jarmo Nieminens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds om den detaljplaneläggning som genomförs med generalplanen som underlag kan börja med en förtätning av stadsstrukturen i områden som redan är bebyggda och att natur- och grönområden inte detaljplaneläggs för byggande förrän generalplanereserven av annat slag är slut.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 58
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 6
Tarja Kantola, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Risto Rautava, Kaarin Taipale, Tuomo Valokainen

Blanka: 20
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Jape Lovén, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren

Frånvarande: 1
Terhi Koulumies

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Jarmo Nieminens förslag till hemställningskläm.

41 omröstningen

Ledamoten Jarmo Nieminens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds om det går att avstå från tätortsbebyggelse på Melkö. Planeringen av området tas upp på nytt om det är nödvändigt att förlägga bosättning till området. Ända till dess utvecklas Melkö tillsammans med Rönnskär som rekreationsområde i Helsingfors västra skärgård.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 56
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 27
Maija Anttila, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Minerva Krohn, Maria Landén, Eija Loukoila, Jape Lovén, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen

Frånvarande: 2
Terhi Koulumies, Osku Pajamäki

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Jarmo Nieminens förslag till hemställningskläm.

42 omröstningen

Ledamoten Nina Hurus hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den nya generalplanen för Helsingfors, Den urbana planen, att Helsingfors tar initiativ för att främja inrättandet av en nationalstadspark.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 51
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Eija Loukoila, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 1
Risto Rautava

Blanka: 30
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Jape Lovén, Pekka Majuri, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka

Frånvarande: 3
Harry Bogomoloff, Terhi Koulumies, Ulla-Marja Urho

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Nina Hurus förslag till hemställningskläm.

43 omröstningen

Ledamoten Nina Hurus hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den nya generalplanen för Helsingfors, Den urbana planen, att Helsingfors tillsammans med unga planerare utreder möjligheterna att planera nytt slags urbant boende.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 21
Outi Alanko-Kahiluoto, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Emma Kari, Kauko Koskinen, Maria Landén, Lasse Liemola, Harri Lindell, Jape Lovén, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Leo Stranius, Mirka Vainikka, Anna Vuorjoki

Blanka: 62
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Eija Loukoila, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa

Frånvarande: 2
Sami Muttilainen, Wille Rydman

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Nina Hurus förslag till hemställningskläm.

44 omröstningen

Ledamoten Nina Hurus hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den nya generalplanen för Helsingfors, Den urbana planen, att Helsingfors främjar planläggning som ökar den sociala gemenskapen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 33
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Emma Kari, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Petra Malin, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Jukka Relander, Leo Stranius, Thomas Wallgren, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 1
Wille Rydman

Blanka: 50
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Lasse Liemola, Jape Lovén, Pekka Majuri, Elina Moisio, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa

Frånvarande: 1
Jaana Pelkonen

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Nina Hurus förslag till hemställningskläm.

45 omröstningen

Ledamoten Nina Hurus hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av den nya generalplanen för Helsingfors, Den urbana planen, att stadsstyrelsen utreder behovet av servicebostäder till rimliga priser för äldre och eventuella tomtreserveringsbehov för dessa i planläggningen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 45
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Emma Kari, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Jarmo Nieminen, Tom Packalén, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Jukka Relander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Blanka: 40
Maija Anttila, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Lasse Liemola, Elina Moisio, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Sanna Vesikansa

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Nina Hurus förslag till hemställningskläm.

46 omröstningen

Ledamoten Timo Raittinens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det före detaljplanefasen för Rastböle gårds område och campingplatsen görs en bedömning av företags- och turismkonsekvenserna utifrån hur en flyttning av campingplatsen till ett annat ställe skulle inverka på företagen, turisttjänsterna, ekonomin, verksamhetsförmågan och förutsättningarna i Nordsjö och på uppkomsten av arbetstillfällen i området.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 61
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 2
Mari Holopainen, Minerva Krohn

Blanka: 22
Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Jasmin Hamid, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Emma Kari, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Elina Moisio, Jan D Oker-Blom, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Mirka Vainikka, Sanna Vesikansa

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Timo Raittinens förslag till hemställningskläm.

47 omröstningen

Ledamoten Timo Raittinens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att användbarheten hos den planerade nya campingplatsen och tillgången till turisttjänster för campingplatsens olika användargrupper utreds innan beslut om att flytta Rastböle campingplats fattas.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 59
Zahra Abdulla, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 26
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Maria Landén, Harri Lindell, Elina Moisio, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Timo Raittinens förslag till hemställningskläm.

48 omröstningen

Ledamoten Tomi Sevanders hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det görs en helhetsbedömning över nätverket av gång- och cykelstråk i centralparken. Det finns redan uppgifter om trafikvolymen på gång- och cykelstråken i centralparken, t.ex. när det gäller cykelåkning till och från arbetsplatser. Skogigheten i centralparken är delvis obefintlig just på grund av detta omfattande nätverk av stråk, och vissa delar av stråken skulle kunna tänkas bli ändrade till skog.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 30
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Eero Heinäluoma, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Kauko Koskinen, Maria Landén, Eija Loukoila, Jape Lovén, Björn Månsson, Terhi Mäki, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tomi Sevander, Leo Stranius, Kaarin Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa

Blanka: 54
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Lasse Liemola, Harri Lindell, Pekka Majuri, Petra Malin, Elina Moisio, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Wille Rydman, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Anna Vuorjoki

Frånvarande: 1
Sami Muttilainen

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Tomi Sevanders förslag till hemställningskläm.

49 omröstningen

Ledamoten Sami Muttilainens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av generalplanen att det utreds om det är möjligt att samtidigt kartlägga tomma lokaler i syfte att ändra dem till bostäder för att effektivisera bostadsproduktionen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 55
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Tom Packalén, Anniina Palm, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Jukka Relander, Tomi Sevander, Leo Stranius, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Blanka: 28
Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Fatbardhe Hetemaj, Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Lasse Liemola, Elina Moisio, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka

Frånvarande: 2
Otso Kivekäs, Wille Rydman

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Sami Muttilainens förslag till hemställningskläm.

50 omröstningen

Ledamoten René Hurstis hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av förslaget till generalplan att det utreds om det är möjligt att ändra generalplanebeteckningen för Rastböle gård och campingplats till område för rekreation och turism, området bör ses som ett betydande frilufts-, rekreations- och turistområde.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 25
Zahra Abdulla, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Heimo Laaksonen, Harri Lindell, Pekka Majuri, Petra Malin, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Tom Packalén, Jaana Pelkonen, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 7
Tarja Kantola, Minerva Krohn, Jape Lovén, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Kaarin Taipale, Tuomo Valokainen

Blanka: 52
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Maria Landén, Lasse Liemola, Eija Loukoila, Elina Moisio, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Anniina Palm, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa

Frånvarande: 1
Jukka Relander

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten René Hurstis förslag till hemställningskläm.

Ledamöterna Jaana Pelkonen, Terhi Koulumies, René Hursti, Björn Månsson, Kauko Koskinen, Sirkku Ingervo, Tom Packalén, Mika Raatikainen, Zahra Abdulla, Petra Malin, Yrjö Hakanen och Nina Huru meddelade att de vill lämna in en avvikande mening till protokollet.

Dessutom lämnade följande ledamöter motiveringar för sin avvikande mening:

Ledamoten Jaana Pelkonen: Malms flygplats ska bevaras i luftfartsbruk. Flera förnuftsskäl talar för detta. Luftfartens betydelse kommer att få en allt större betydelse i framtiden. Också flygplatsens historiska värde och naturvärden ska beaktas. Malm är inte en viktig fråga bara för Helsingfors utan med tanke på flygplatsnätet en viktig fråga för hela Finland.

Medborgaropinionen understöder kraftigt bevarandet och utvecklingen av flygfältet. Medborgarinitiativet Lex Malmi understöddes snabbt av de 50 000 undertecknare som krävs för att riksdagen ska ta initiativet upp till behandling. Initiativet väntar på behandling i riksdagen. Malms öde är ännu inte avgjort och även Helsingfors stadsfullmäktige ska ta hänsyn till detta. Det är rent galet att förstöra en värdefull och fungerande flygplats.

Ledamoten Petra Malin: Jag anmäler avvikande mening i beslutet vad byggandet i Centralparken beträffar. I generalplanen ingår flera understödsvärda mål och principer men det är inte nödvändigt för Helsingfors framtida utveckling att bygga i Centralparken.

Ledamoten Terhi Koulumies: Jag understödde Jaana Pelkonens och Laura Kolbes förslag om återremiss i omröstningarna för att Helsingfors stadsfullmäktige skulle ha återremitterat generalplanen för ny beredning utgående från att Malms flygplats hade bevarats i luftfartsbruk och att den inte hade bebyggts med bostäder. Förslagen förlorade omröstningen och jag vill därför lämna in en avvikande mening till fullmäktiges protokoll.

Helsingfors skulle ha förtjänat sin flygplats som används flitigt och är en omätbart värdefull historisk kulturskatt som har tagits upp i förteckningen över de sju mest hotade kulturobjekten i Europa. Malms flygplats skulle också ha haft en stor säkerhetspolitisk betydelse med tanke på försörjningsberedskapen som en alternativ flygplats i huvudstaden om Helsingfors-Vanda flygplats av något skäl blir obrukbar.

Ledamoten Yrjö Hakanen: Jag föreslog att generalplanen skulle återremitteras för ny beredning utgående från att de överdimensionerade byggmålen inskränks, byggandet i grön- och rekreationsområden minskas och invånarnas åsikter beaktas bättre vid beredningen. Då återremissen inte godkändes, föreslog jag och understödde jag motförslag, vilka bl.a. skulle ha skyddat grön- och rekreationsområden i Centralparken, på Ramsöudden, på Vårdö och i Helsingforsparken, en del av Malms flygplats och en del av Domarby gårds område. Inte heller dessa förslag blev godkända.

Den generalplan som en majoritet i fullmäktige fattade beslut om strider mot den gällande landskapsplanen. De åsikter och anmärkningar som invånare framfört vid beredningen av generalplanen och utlåtandena från många myndigheter har förbisetts. Beslutet fattades utan hänsyn till bestämmelserna i markanvändnings- och bygglagen och naturskyddslagen eller till skyddet av grön- och rekreationsområdena och kulturlandskapet. Den oro för bevarandet av ekologiska förbindelser som lyftes fram vid konsekvensbedömningen om generalplanen har förbisetts i fråga om flera grönförbindelser. Likaså har skyldigheten att skydda vissa fridlysta arter som kräver särskilt skydd lämnats obeaktad. Vidare har inte heller de alternativa förslagen om Helsingfors trafiksystem och om planläggningen av vissa områden blivit beaktade.

Ledamoten Sirkku Ingervo: Generalplanen är misslyckad i fråga om bevarandet av naturområdena och områdena för närrekreation. Centralparken är stadens lungor och Domargårdsområdet med sina hund- och hästhobbyområden ett andningshål i vardagen. Skogsområdet i Grinddal och stränderna längs Vanda å ska inte bebyggas. De behövs allt mer för rekreation redan med anledning av sina naturvärden när befolkningen ökar.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 31036024

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Heikki Salmikivi, generalplaneplanerare, telefon: 31037483

heikki.salmikivi(a)hel.fi

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Sammandrag

Helsingfors är en attraktiv växande huvudstad, och generalplanen har till syfte att skapa möjligheter till långsiktig planering för den växande staden. Målet med generalplanen är att möjliggöra ramar för ett gott stadsliv för invånarna: en tillräcklig bostadsproduktion, nåbara serviceställen och arbetsplatser, en stark plattform för företagande, en trivsam och trygg stadsmiljö och tillräckliga rekreationsområden.

Generalplanen möjliggör tillväxt i Helsingfors. Den tryggar förutsättningarna för en tillräcklig bostadsproduktion och för näringslivsverksamhet. De i generalplaneförslaget reserverade områdena gör att det kan finnas minst 860 000 invånare och 560 000 jobb år 2050.

Ett växande och framgångsrikt Helsingfors gagnar hela Finland. Helsingfors är motor för utveckling i Finland, och att Helsingforsregionen är attraktiv är viktigt med tanke på ekonomisk tillväxt i hela landet. Den nya generalplanen skapar förutsättningar för framtida konkurrenskraft.

Generalplanelösningarna baserar sig på visionen om Helsingfors som en nätverksstad med spårtrafik och ett starkt, expanderat huvudcentrum, innerstaden. Nätverksstaden har också en stark regional och internationell dimension. Detta syns särskilt på nätet av centrum och på trafikförbindelserna i generalplaneförslaget.

Helsingfors innerstad är samtidigt ett centrum för företagsverksamhet och ett lockande bostadsområde. Generalplanen har beretts utifrån att det nära stadskärnan behövs inte bara mer plats för företag utan också fler bostäder för att den ökade efterfrågan på bostäder för urbant boende ska kunna tillgodoses. Med tanke på detta möjliggör generalplanen att bebyggelsen kompletteras och att motorvägsnära områden som söndrar stadsstrukturen och förhindrar att den urbana staden expanderar ändras till stadsmiljöer vad både mobiliteten och markanvändningen beträffar.

För att visionen om en nätverksstad ska kunna förverkligas ingår ett stort antal nya områden reserverade för spår i generalplanen. Kollektivtrafiksystemet baserar sig på ett allt mer utbyggt spårtrafiknät med snabba stomförbindelser. Fotgängarnas ställning ägnas särskild uppmärksamhet i det framtida Helsingfors. Kollektivtrafiken, gångtrafiken och cykeltrafiken blir viktiga i de centrum som ska växa enligt generalplaneförslaget. Supercykelvägar bildar ett smidigt nät för längre färder. I en stad med ett kollektivtrafiknät som blir allt tätare skapas förutsättningar för ett ekologiskt hållbart samhälle.

Rekreations- och grönområdena är i generalplanen sammanlänkade till ett nät. Helsingfors roll som havsnära stad stärks. Rekreationsområdena och -anläggningarna är lätta att nå, havet likaså. Den för Helsingfors karakteristiska radiella sammanhängande grönstrukturen har förbindelse med stora regionala rekreations- och grönområden. Tvärgående grönstråk är angivna på generalplanekartan för att det gröna nätet ska bli starkare. Generalplanen innehåller en allmän bestämmelse för hela generalplaneområdet som har lydelsen ”Kontinuiteten i grönstråk och andra regionala grönområden samt i det lokala nätet av grönområden ska garanteras”. Grönområdena och bestämmelserna i generalplaneförslaget gör också det möjligt att bevara viktiga naturområden och naturskyddsområden och att bilda ett nät av skogar.

Kulturmiljöerna är en styrka i Helsingfors. I en generalplanebestämmelse ingår meningen ”Vid planeringen ska anvisad markanvändning och landskaps- och kulturmiljövärden anpassas till varandra”.

Generalplanen omfattar hela Helsingfors utom Östersundom, som kommer att ingå i en gemensam generalplan, dvs. i en generalplan utarbetad av de berörda kommunerna i samarbete.

Föredragandens motiveringar

Generalplanen är strategisk

Generalplanekartan är översiktlig. Den anger de utvecklingstrender och prioriteringar som är strategiskt viktigast för Helsingfors och stadsstrukturen. I stället för det gamla systemet med exakta områdesgränser tillämpas ett system med rutor som visar huvudanvändningen i områdena men inte i detalj binder de lösningar som ska tas fram under den mer ingående planeringen.

Generalplanen har rättsverkningar. Det viktigaste materialet är en generalplanekarta, en generalplanebeskrivning och temakartor. På temakartorna finns mer detaljerade lösningar som generalplanen baserar sig på, och lösningarna innehåller tilläggsinformation om alla delar av planeringen. Temakartorna har inte rättsverkningar utom när det gäller de på kartorna angivna byggda kulturmiljöerna av riksintresse, nationellt värdefulla landskapsområdena, områdena i nätverket Natura 2000, naturskyddsområdena och områdena skyddade i Helsingfors naturskyddsprogram 2015–2024.

Generalplanen är dimensionerande. Utgångspunkterna för detaljplaneläggningen bestäms genom dimensioneringen, och tack vare detta kan utbyggnaden i Helsingfors styras mer målinriktat. Dimensioneringen gör det möjligt att följa detaljplanereserven på ett tillförlitligt sätt, att möta de kvantitativa målen för bostadsproduktionen och att planera servicenätet från ekonomisk synpunkt.

Granskningar om markanvändningen och trafiken har utarbetats för underlag som generalplaneförslaget. De relateras närmare i en rapport om de viktigaste områdena med ändrad markanvändning (Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet), vilken utgör bilaga till generalplanebeskrivningen. Sådant som gäller enskilda områden – omfattande granskningar om markanvändningen och tema- och utredningsrapporter – anknyter dessutom till generalplanematerialet.

Generalplaneområdet en del av Helsingforsregionen

Tillväxt och utveckling i hela Helsingforsregionen betonas i Helsingfors nya generalplan. Generalplanen gör det möjligt att utveckla den nuvarande kärnstaden i regionen oberoende av kommungränser. Generalplaneprocessen har sammanlänkats med planer som utarbetats eller är under arbete i regionen som helhet.

Generalplanen har utarbetats i samråd med de andra kommunerna i Helsingforsregionen och med Nylands förbund. Den befolkningsprojektion som är utgångspunkt för dimensioneringen är i överensstämmelse med planer som utarbetats på andra håll i regionen. Både trafiksystemplanen för Helsingforsregionen (HLJ 2015), markanvändningsplanen för Helsingforsregionen (MASU) och bostadsstrategin för Helsingforsregionen 2025 baserar sig på en snabb tillväxt i regionen med därtill hörande stor efterfrågan på bostäder särskilt i kärnområdena. De planer som de fjorton kommunerna i regionen utarbetat tillsammans hör också till utgångspunkterna för markanvändnings-, bostads- och trafikavtalet med staten.

Huvudinnehåll i generalplanen – år 2050 är Helsingfors metropolområdets urbana kärna

Visionen för generalplanen är att Helsingfors ska vara en nätverksstad med spårtrafik där innerstaden expanderar och är hela Helsingforsregionens kärna. Bebyggelsen kompletteras på ett sådant sätt att områdescentrumen utvecklas till egentliga centrum och de fungerande näten av grönområden bevaras. Den byggpotential som finns i generalplanen gäller kompletteringsbyggande, stadsboulevarder och byggande på Malms flygplats.

En tredjedel av den nya våningsyta som generalplanen för med sig åtgår till kompletteringsbyggande. Helsingfors förtätas överallt, särskilt vid stationer, knutpunkter och viktiga hållplatser inom spårtrafiken. Inte bara innerstaden utan också ytterstadscentrumen utvecklas som tätbebyggda levande koncentrationer med blandade funktioner, närmare bestämt serviceställen, arbetsplatser och bostäder. Centrumen, som är lätta att nå med spårbundna färdmedel, bildar tillsammans ett nät och gör därmed servicen lättillgänglig.

Centrumen är inte de enda områdena för näringslivsverksamhet utan det behövs områden för arbetslokaler också i andra områden som lätt nås med kollektiva färdmedel. Generalplanen gör det möjligt att utveckla en del av de nuvarande områdena med arbetslokaler så att de kan användas också för produktion. De viktigaste är Sockenbacka, Kasåkern–Hertonäs och företagsområdet i anslutning till Nordsjö hamn. Tattarmossen och Tattaråsen utvecklas förmodligen i och med att Malms flygplats förändras.

En tredjedel av den våningsyta som generalplanen för med sig byggs i och med att innerstaden expanderar till zoner med stadsboulevarder. Lösningen med stadsboulevarder har framför allt att göra med stadsstrukturen och inte bara med trafiken. Det är fråga om att hela nya bostadsområden byggs som förlängning till den nuvarande innerstaden. Den stora efterfrågan på bostäder i tät stadsstruktur tillgodoses genom dessa områden.  

Den sista tredjedelen hänför sig till nya större sammanhängande områden, bl.a. till Malms flygplats. Fördelar med större sammanhängande områden är att hela planeringen kan ske på en gång och att byggandet är förutsägbart. Exempelvis beträffande Malms flygplats är det tänkt att området ska bebyggas effektivt och få blandade funktioner och att ca 25 000 personer ska flytta dit.

Konsekvensbedömning

Hurdana konsekvenserna blir när generalplanen genomförs bedömdes under hela planeringsarbetet. De bedömda konsekvenserna har att göra med områdes- och samhällsstrukturen, naturen, rekreationen, landskapet, kulturmiljöerna, invånarna, näringarna, ekonomin och hela Helsingforsregionen och Finland. Bedömningsrapporterna ingår i bilagor till generalplanebeskrivningen. Stadsstyrelsen anser att konsekvensbedömningarna är tillräckliga med tanke på vilket syfte och vilken uppgift generalplanen har.   

Generalplaneförslaget uppfyller de för generalplanen uppställda målen om en hållbar nätverksstad med spårtrafik och ett starkt, expanderande huvudcentrum, innerstaden. Den stadsstruktur som generalplanen gör möjlig främjar förutsättningarna för alla former av mobilitet också i framtiden. Generalplaneförslaget gör att förutsättningarna för näringslivsverksamhet kan utvecklas i Helsingfors.

Ett av syftena med generalplaneförslaget är att det i Helsingfors ska finnas lockande platser där företag av olika storlekar kan etablera sig. Att Helsingfors centrum ska utvecklas och ha tillväxtförutsättningar och att centrumen i ytterstaden ska nås med hjälp av spårbunden tvärtrafik betonas därför i förslaget. Den grundläggande lösningen i generalplanen syftar till en struktur med blandade funktioner för att olika slags serviceföretag, de kreativa branscherna och små företag ska ha verksamhetsförutsättningar i Helsingfors. Goda verksamhetsförutsättningar säkras för produktionsföretag genom att främst stora sammanhängande områden med arbetslokaler bevaras och utvecklingsförutsättningar skapas för dem. För att företagen ska ha tillgång till arbetskraft i framtiden tryggas en tillräcklig detaljplanereserv för bostäder på platser lätta att nå.

Generalplaneförslaget möjliggör befolkningstillväxt och ett tillräckligt utbud av rekreationsområden för den växande befolkningen. Samtidigt är förslaget sådant att naturskyddet tryggas, naturens mångfald bibehålls och de värdefulla kulturhistoriska miljöerna bevaras. Generalplanelösningen stöder också Helsingfors utveckling som havsnära stad.

Kostnadseffekter

Enligt preliminära beräkningar får Helsingfors stad uppskattningsvis kostnader på 10,5–13 miljarder euro när generalplanen genomförs vad markanvändningen beträffar. Kapitalkostnader och kostnader för markförvärv ingår inte i beloppet. Det som ingår är kostnader för ibruktagande av nya områden, kostnader för kompletteringsbyggande och kostnader för olika byggprojekt som gäller trafik och service. En kostnadsandel på sammanlagt 6,5–8 miljarder euro kan beräknas hänföra sig till investeringar som direkt krävs för den nya våningsytan. De beräknade investeringarna i byggprojekt som gäller service är då medräknade. Staden beräknas å andra sidan få inkomster på 7–8 miljarder euro från markanvändningen under en 35-årsperiod i samband med att generalplanen genomförs.

Stadens investeringar i förändringar i markanvändningen möjliggör privata investeringar på 44 miljarder euro i byggande och i sådant som utvecklar Helsingfors livskraft.

Målet för våningsytan i områdena reserverade i generalplanen preciseras under den fortsatta planeringen. Detsamma gäller tidsplanen för detaljplaneläggningen. De faktiska kostnaderna och inkomsterna från markanvändningen beror på när och var investeringarna görs, och de preciseras under planeringens gång.

Stadsstyrelsen framhåller att lönsamma helheter och investeringar i rätt tid bör vara mål under den fortsatta planeringen när det gäller stadens inkomster och utgifter för att stadens ekonomi ska förbli på en hållbar grund. Detta betyder att områden där bebyggelsen kan kompletteras i den befintliga samhällsstrukturen ska utvecklas i första hand. Beträffande trafik- och servicenätet kräver en balanserad ekonomisk utveckling att investeringarna görs i rätt tid med tanke på servicebehovet och eventuellt i etapper. De utmaningar och risker som har att göra med ekonomi och genomförbarhet och aktualiseras när generalplanen genomförs ska beaktas under den fortsatta planeringen. De helheter som ska genomföras måste bindas till stadens investeringsprogram. Ordningsföljden vid genomförandet måste vara motiverad och realistisk, och olika synpunkter måste vara beaktade i den.

Stadsstyrelsen påpekar att storleken på och tidpunkten för de investeringar som blir aktuella när generalplanen genomförs preciseras på så sätt under den fortsatta planeringen att investeringarna sker inom den ram för drifts- och investeringsekonomin som en balanserad ekonomi för staden kräver.

Det lönar sig att utöver det ovanstående beakta att generalplanen beräknas ge upphov till fördelar för stadsekonomin i och med de agglomerationsfördelar som uppstår när stadsstrukturen förtätas. Helsingfors beräknas locka nya skattebetalare och investerare tack vare förtätningen och den goda nåbarheten.

Tidsplan för generalplanen; planeringsprocess

Generalplanen började utarbetas i och med ett program för deltagande och bedömning daterat 13.11.2012. Utgångspunkterna och arbetsprogrammet för generalplanen godkändes av stadsplaneringsnämnden 20.11.2012 som underlag för generalplanen. Programmet för deltagande och bedömning och utgångspunkterna och arbetsprogrammet för generalplanen hölls framlagda 22.11.2012–23.1.2013.

Vision 2050 för generalplanen – långsiktig utvecklingsbild godkändes av stadsplaneringsnämnden 3.12.2013 som underlag för ett generalplaneutkast.

Stadsplaneringsnämnden beslutade 16.12.2014 godkänna och lägga fram generalplaneutkastet, som är daterat 25.11.2014. Nämnden beslutade 10.11.2015 föreslå stadsstyrelsen att denna skulle godkänna generalplaneförslaget, som är daterat 6.10.2015, och låta hålla förslaget framlagt under 60 dagar i enlighet med 19 § i markanvändnings- och byggförordningen.

Generalplaneförslaget har preciserats utifrån respons, utlåtanden, anmärkningar, fortsatt planering och fortsatta utredningar. Ändringarna framgår av avsnitt 6.7 i generalplanebeskrivningen.

Helsingfors stad preciserar programmen för detaljplaneläggning och trafikplaner under den fortsatta planeringen kring generalplanen och samarbetar då med de andra kommunerna i Helsingforsregionen och med statliga myndigheter.

Kommunikation och växelverkan under generalplaneberedningen

Allmänheten har kunnat medverka i generalplaneberedningen på flera olika sätt under hela den tid planeringsprocessen pågått: genom att delta i olika möten, vara aktiv i diskussionen på webbplatsen för generalplanen www.yleiskaava.fi,   kontakta planerarna och komma med åsikter eller en anmärkning under de officiella framläggningstiderna. Generalplanen har också presenterats ett stort antal gånger vid möten ordnade av stadsdelsföreningar och andra berörda. Kommunikationen och växelverkan kring generalplanen presenteras mer ingående i generalplanebeskrivningen och i bilagerapporter om växelverkan från tidigare planeringsfaser.

Ett på markanvändnings- och bygglagen baserat myndighetssamråd om generalplanen ordnades första gången 28.11.2012 och andra gången 23.3.2016. Promemoriorna över samråden utgör bilagor till ärendet på föredragningslistan. Statliga myndigheter, kommuner i Helsingforsregionen och vissa av stadens förvaltningar var företrädda vid samråden.

Anmärkningarna, utlåtandena och skrivelserna från den tid det justerade generalplaneförslaget bereddes ingår i sammandrag i den bifogade rapporten över växelverkan, och genmälena ingår där i sin helhet.

Generalplaneförslaget offentligt framlagt (19 § i markanvändnings- och byggförordningen)

Generalplaneförslaget hölls offentligt framlagt 27.11.2015–29.1.2016, och kommunmedlemmarna och intressenterna hade då rätt att framställa anmärkningar mot det.

Anmärkningar

Det kom in 1 444 anmärkningar mot generalplaneförslaget. Innehållet i anmärkningarna har sammanfattats utifrån teman och områden, och genmälena baserar sig på sammanfattningarna. Anmärkningarna i sammandrag ingår i rapporten över växelverkan, som utgör bilaga till ärendet på föredragningslistan. Genmälena ingår också i rapporten.

Anmärkningarna gäller huvudsakligen områden med ny markanvändning i hela Helsingfors. Att områden blivit reserverade för nytt bostadsbyggande anses minska utbudet av natur-, grön- och rekreationsområden och försämra möjligheterna till fritidsaktiviteter.

De anmärkningar som gäller enskilda områden handlar främst om områdena nära Vanda ådal, Centralparken, Kottby, Gumtäkt, Vårdö, Drumsö, Domarby och Malms flygplats. Beträffande Domarby kom det in nästan 500 anmärkningar i blankettform och en petition undertecknad av 20 företrädare för företagare och föreningar i området. I anmärkningar om Malms flygplats hänvisar undertecknarna dels till ett tidigare initiativ från kommuninvånare som lämnats till staden i ett försök att få luftfarten att tillåtas fortsätta, dels till en petition som 3.3.2016 hade undertecknats av 71 000 personer. Dessutom kom det in en anmärkning undertecknad av 74 olika sammanslutningar som önskar en nationalstadspark.

Oro över att värdena hos kulturmiljöer ska gå förlorade uttalas i anmärkningar om olika delar av Helsingfors. De kulturhistoriska, arkitektoniska och landskapsmässiga värdena befaras bli mindre i områdena.

Enligt flera anmärkningar borde nytt byggande, särskilt bostadsbyggande, i större utsträckning ha förlagts till nuvarande områden för arbetslokaler. Å andra sidan anses områden för arbetslokaler vara viktiga för näringslivet.

Framställningssättet i generalplanen och scenariot för befolkningstillväxten I Helsingfors, vilket är dimensioneringsgrund i generalplanen, tas upp i många anmärkningar. Framställningssättet kritiseras som inexakt. Den beräknade folkmängden anses i många anmärkningar vara orealistisk, och som lösning föreslås i regel en större byggvolym utanför Helsingfors.

Några som framställt anmärkningar betonar vikten av tillväxt i Helsingfors och anser att de lösningar i generalplanen som möjliggör en tätare stadsstruktur är ett steg i rätt riktning. Exempelvis är den markanvändning som är förknippad med stadsboulevarderna i regel bra enligt flera anmärkningar. Å andra sidan befaras boulevarderna påverka personbilstrafiken negativt och försämra förutsättningarna i affärslivet i Helsingfors. 

Anmärkningarna från helsingforsarna handlar inte bara om generalplanen utan där ingår också ett stort antal mer detaljerade förslag, initiativ och idéer inför den fortsatta planeringen. Idéerna har gått vidare till detaljplaneavdelningen eller trafikplaneringsavdelningen vid stadsplaneringskontoret enligt vad saken gäller.

Skrivelser

Det kom in 42 skrivelser utanför framläggningstiden. Skrivelserna gäller i regel samma teman och områden som anmärkningarna. Exempelvis lämnade Drumsö-Sällskapet en petition med 5 010 underskrifter där en bättre generalplanelösning för Drumsö än den som finns i generalplaneförslaget lyfts fram. En petition om att Centralparken inte får krympa i Helsingfors generalplan undertecknades av 14 150 personer.

Stadsstyrelsen antecknade en skrivelse till stadsstyrelsen från rörelsen Pro Tuomarinkylä som är daterad 15.8.2015 och utgör bilaga till ärendet på föredragningslistan. Denna rörelse för Domarby riktade 19.1.2016, inom framläggningstiden, en anmärkning till stadsplaneringsnämnden, och anmärkningen utgjorde bilaga till ärendet på föredragningslistan när nämnden 14.6.2016 beslutade om generalplaneförslaget. I rapporten över växelverkan ingår genmälen till anmärkningarna om Domarby, rekreations- och närrekreationsområden och fritidsaktiviteter, också ett genmäle till anmärkningen från Pro Tuomarinkylä. Som svar på skrivelsen meddelar stadsstyrelsen att den biträder genmälena i rapporten över växelverkan.

Utlåtanden

Utlåtanden har i enlighet med 20 § i markanvändnings- och byggförordningen begärts hos myndigheter och sammanslutningar som är centrala med avseende på generalplanen. Alla utlåtanden i sammandrag och genmälena i sin helhet finns i rapporten över växelverkan, som utgör bilaga till ärendet på föredragningslistan. De viktigaste synpunkterna i utlåtandena nämns nedan i komprimerad form.

Inställningen i utlåtandena är i regel positiv i fråga om de mål för generalplanen som går ut på att stadsstrukturen ska förtätas och Helsingfors bli en nätverksstad med spårtrafik. Det oaktat kritiseras så gott som alla områden med ny markanvändning. Kritik framförs av flera statliga myndigheter, såsom Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, Trafikverket, kommunikationsministeriet och Museiverket. Miljöministeriet är ett undantag härvidlag. Myndigheterna med trafikuppgifter hyser farhågor särskilt vad stadsboulevarderna beträffar. Både större områden för kompletteringsbyggande och större områden för nybyggande kritiseras av museala skäl och av skäl som rör kulturvärden.

Miljöministeriet inser enligt utlåtandet att generalplanen är av strategisk karaktär. Ministeriet ger sitt stöd till innehållet och framställningssättet i generalplanen på en allmän nivå och uppskattar framställningssättet baserat på rutor med storleken 100 m × 100 m eftersom det understryker att generalplanekartan är översiktlig och tydligt visar att generalplanen är av strategisk karaktär. Andra som i sina utlåtanden huvudsakligen är positiva till innehållet i generalplanen är samkommunen Helsingforsregionens trafik, affärsverket trafikverket, fastighetsnämnden och ungdomscentralen. Vikten av samarbete under den fortsatta planeringen betonas i flera utlåtanden.

De statliga myndigheterna med trafikuppgifter och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland lyfter särskilt fram stadsboulevarderna i sina utlåtanden. De kritiserar utredningarna om stadsboulevarderna som otillräckliga.

Stadsstyrelsen framhåller att utredningarna är tillräckliga med tanke på att generalplanen är av strategisk karaktär. Beteckningen stadsboulevard i generalplanen möjliggör fortsatt planering och fortsatta utredningar rörande områdena. Trots att en av utgångspunkterna för vissa konsekvensbedömningar är att prissättning ska tillämpas på fordonstrafiken, vilket är en möjlighet i trafiksystemplanen för Helsingforsregionen (HLJ 2015), krävs det inte att vägavgifter börjar tas ut när generalplanen genomförs.

Kulturmiljöerna och frågan om tillräckliga grönområden tas upp i flera utlåtanden vad olika delar av Helsingfors beträffar. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och Nylands förbund påpekar särskilt att generalplanen avviker från landskapsplanen i fråga om Ramsöudden, Melkö och Vårdö.

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, Nylands förbund och vissa andra som gett utlåtanden lyfter dessutom fram flera andra teman, såsom handeln, den samhällstekniska försörjningen, miljöstörningar, framställningssättet i generalplanen och dimensioneringen i denna. Ytterligare teman i utlåtandena är näringar och konkurrenskraft, försvarsmaktens områden och verksamhetsförutsättningar i hamnarna.

Många av stadens nämnder och direktioner anser att målen i generalplanen är ambitiösa men samtidigt värda att understödjas. Utmaningar och risker som har att göra med genomförandet, kostnaderna och reserverade områden behandlas också i utlåtandena. Samarbete är viktigt när genomförandet planeras och program för detta utarbetas. I utlåtandena betonas särskilt att genomförandet bör vara kostnadseffektivt och att storleken på stadens investeringar bör utredas noggrannare. För att genomförbarheten ska kunna tryggas måste stadens investerings- och driftsekonomi beaktas under den fortsatta planeringen. Som en utmaning nämns produktion av bostäder till rimligt pris i de miljöförhållanden som uppstår genom att förtätningen i stadsstrukturen kräver parkering i anläggningar och genom att det byggs stadsboulevarder. Något som särskilt väcker oro är att den gröna ytan blir mindre och behovet av rekreationsområden ökar i och med att befolkningen växer. Satsningar som resulterar i funktionellt och ekologiskt sett bättre grönområden bör göras, och parkerna inne i nya tätbebyggda bostadsområden ska vara högklassiga och hållbara. Byggandet i Centralparken är en utmaning enligt en del av utlåtandena, och ett sammanhängande grönområde bör finnas också i framtiden.

Esbo stad och Vanda stad lyfter i sina utlåtanden fram de stora konsekvenser som generalplanen har för det regionala trafiksystemet. De anser att konsekvenserna för den regionala helheten i trafiksystemet bör preciseras när en ny trafiksystemplan för Helsingforsregionen (HLJ 2019) utarbetas. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) tar också upp den fortsatta planeringen förknippad med generalplanen som en del av arbetet på trafiksystemplanen.

Generalplanen är ett dokument som lotsar hela utvecklingen i Helsingfors långt in i framtiden och som möjliggör utvecklingen. Den är också ett instrument som styr processerna mot en mer ingående planläggning. Instrumentet måste vara flexibelt. Det krävs ställvis i utlåtandena att mycket detaljerade utredningar ska göras och att exakta planbeteckningar och -bestämmelser ska användas.

Stadsstyrelsen framhåller, med hänvisning till precisionsnivån för generalplanen och det faktum att generalplanen är av strategisk karaktär, att det är ändamålsenligt att mer ingående utredningar görs senare under den fortsatta planeringen och i samband med detaljplaneläggningen. Beteckningarna och bestämmelserna preciseras då i enlighet med systemet för planering av markanvändningen.

I vissa utlåtanden krävs det utredningar som redan gjordes när generalplanen utarbetades och som då utgjorde bilagor eller kompletterande material. Utredningarna nämns i bilage- och källförteckningen i generalplanebeskrivningen.

Utåtanden om Natura 2000

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och stiftelsen Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö (en av dem som förvaltar en del av naturskyddsområdet) har i enlighet med 65 § i naturvårdslagen gett utlåtande om Natura 2000-bedömningen i generalplanen. Utlåtande om bedömningen av en plan ska enligt 65 § begäras från närings-, trafik- och miljöcentralen i fråga och från den som förvaltar området.  

Natura 2000-bedömningen visar entydigt att det byggande som generalplanen möjliggör inte har några betydande skadliga konsekvenser för någon livsmiljö eller art och inte heller några betydande sammantagna konsekvenser som splittrar Natura 2000-områdena, men ändå hänvisar Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland till försiktighetsprincipen i sitt utlåtande 16.2.2016 om Natura 2000-bedömningen och påpekar att sådana konsekvenser inte kan uteslutas när det gäller vissa naturvärden som är anledningen till att Gammelstadsvikens (FI000062) Natura 2000-område är skyddat, närmare bestämt i fråga om bruna kärrhöken och det faktum att området är sammanhängande.

Det utlåtande som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland gett om Natura 2000-bedömningen baserar sig enligt tillgängliga uppgifter inte på någon ny utredning gjord efter bedömningen. Stadsstyrelsen anser att det inte är motiverat att enbart utifrån försiktighetsprincipen bedöma att konsekvenserna är betydande. Beträffande det faktum att Natura 2000-området är sammanhängande framgår det av bedömningen att byggandet inte innebär att strukturen och verksamheten i den ekologiska helhet som utgörs av Gammelstadsviken och åkrarna i Vik störs på ett sätt som strider mot naturvårdslagen eller habitatdirektivet.

Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö anser att slutsatserna i Natura 2000-bedömningen träffar rätt och främjar naturvärdena. Stiftelsen förvaltar en del av naturskyddsområdet på Kallviksudden i Nordsjö.

Åtgärder efter att generalplaneförslaget hölls offentligt framlagt

Det som behandlas i anmärkningarna, petitionerna, skrivelserna och utlåtandena har beaktats i möjligaste mån. Genmälena till dessa finns i rapporten över växelverken.

Ändringarna i generalplaneförslaget beskrivs ingående i avsnitt 6.7 i generalplanebeskrivningen.

Närmare motivering

Generalplanelösningen motiveras närmare i den bifogade generalplanebeskrivningen.

Bilagor till generalplaneförslaget

Det bilagematerial som hör till generalplaneförslaget omfattar utöver bilagorna till ärendet på föredragningslistan alla i generalplanebeskrivningen nämnda bilagor från tidigare generalplanefaser. Dessa finns på webbplatsen  www.yleiskaava.fi  under Aineistot och delvis på  www.yleiskaava.fi/sv/generalplan. Skrivelserna med åsikter om generalplaneutkastet och anmärkningarna mot generalplaneförslaget kan läsas på Helsingfors stads registratorskontor (stadshuset, Norra esplanaden 11–13, vardagar kl. 8.15–16). Endast de bilagor som sammanställts eller uppdaterats efter att förslagsfasen inleddes är fogade till ärendet på föredragningslistan.

De ställningstaganden som kommit in efter att stadsplaneringsnämnden fattade sitt beslut 14.6.2016 har fogats till bilagematerialet.

Slutinformation

Stadsstyrelsen meddelar att generalplanen visserligen godkänns som en generalplan med rättsverkningar men ändå inte ersätter delgeneralplanerna för Busholmen, Mellersta Böle, Sörnässtranden och Hermanstadsstranden, Kungseken, östra delen av Norra Haga och Kronbergsstranden, inte heller generalplanen för yta under jord frånsett Enåstunneln, Heli-banan, tunneln Merikantovägen–Mechelingatan, Fiskehamnens tunnel, Maratonvägens tunnel, Sockenbackabågens tunnel och tunneln Paciusgatan–Nordenskiöldsgatan.

Beslutsförslaget är i överensstämmelse med stadsplaneringsnämndens framställning i saken. Nämnden fattade beslutet om framställningen enhälligt.

Stadsstyrelsen anser att ändringarna i generalplaneförslaget inte är väsentliga och att förslaget därför inte behöver läggas fram på nytt.

Stadsstyrelsen meddelar att stadsplaneringsnämnden beslutade påpeka det nedanstående samtidigt som den beslutade låta förslaget till ny generalplan för Helsingfors gå vidare till stadsstyrelsen för godkännande.

        Att stadsboulevarder byggs kräver inte att vägavgifter börjar tas ut.

        Frågan om korsningar löses när stadsboulevarderna planeras närmare. Valet står mellan planskilda korsningar och plankorsningar.

        Ett separat beslut fattas om i vilken ordning stadsboulevarderna ska byggas och om huruvida de ska byggas i etapper.

Stadsplaneringsnämnden beslutade samtidigt föreslå att det nedanstående ska beaktas under den fortsatta beredningen.

        Det värdefulla öringsbeståndet i Hagabäcken bör bevaras. 

        Den ekologiska korridoren i Centralparken bör förbli stark särskilt i Britas idrottspark och vid Månsasstugan.

        Urnlunden i Centralparken bör förbli en fridfull miljö lämplig att stilla sig i.

        När det gäller kulturmiljöer (t.ex. Rastböle gård) i områden för kompletteringsbyggande bör fokus inte ligga enbart på att byggnader ska skyddas eller bevaras – gårdsplanen och den övriga omgivningen bör också beaktas.

        Den nuvarande verksamheten i Domarby och Stenudden bör beaktas.

        Det bör finnas ett tillräckligt antal naturliga skogs- och naturområden utöver anlagda parker.

        Det bör finnas tillräckliga områden för närrekreation i områden för kompletteringsbyggande.

        Stränderna bör kunna användas fritt och få stråk när områden byggs ut.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 31036024

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Heikki Salmikivi, generalplaneplanerare, telefon: 31037483

heikki.salmikivi(a)hel.fi

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

För kännedom

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kiinteistölautakunta

Rakennuslautakunta

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL)

Teknisen palvelun lautakunta

Liikuntalautakunta

Yleisten töiden lautakunta

Ympäristölautakunta

Kaupunginmuseon johtokunta

Eläintarhan johtokunta

Pelastuslautakunta

Taidemuseon johtokunta

Nuorisolautakunta

Asuntotuotantotoimikunta

Tietokeskus

Suomenkielinen työväenopisto

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 17.10.2016 § 890

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

aiempi diaarinumero HEL 2012-012586

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 6.10.2015 päivätyn ja 14.6.2016 muutetun liitteenä olevan Helsingin uusi yleiskaava - Kaupunkikaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja liitteenä olevat 14.6.2016 päivätyt Kaupunkiluonto- ja Kulttuuriympäristö-teemakartat oikeusvaikutteisilta osiltaan yleiskaavan selostuksesta ilmenevin perustein.

Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.

Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.

Käsittely

17.10.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että

        valtuuston käsittelypäiväksi esitetään 26.10.2016,

        liitteelle 32 päivitetään kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä saapuneet kannanotot ja

        liitteeksi 33 lisätään muistio yleiskaavaan liittyviä juridisia kysymyksiä.

Palautusehdotus:
Marcus Rantala:

Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että:

1. Malmin lentokenttäaluetta kehitetään niin, että se mahdollistaa lentokenttätoiminnan jatkumisen. Yksi mahdollinen malli olisi ns. hybridimalli, jonka mukaan pohjois-eteläsuuntainen pääkiitorata säilytetään jolloin asuntorakentamiselle jää tilaa länsi- ja etenkin itäreunoilla. Selvitetään onko maapohja alueella sellainen, että asuntorakentaminen olisi ylipäätänsä taloudellisesti kestävää.
2. Keskuspuiston osalta yleiskaava valmistellaan niin, että keskuspuisto säilyy täysimääräisesti virkistysalueena.

Kannattaja: Laura Kolbe

Asian käsittelyn keskeyttämisestä äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.

Vastaehdotus:
Lasse Männistö:

Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.

Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.

Kannattaja: Otso Kivekäs

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki:

Yleiskaavasta poistetaan sellaiset uudet rakentamisalueet, joita ei ole Keskuspuiston voimassa olevissa asemakaavoissa.

Kannattaja: Silvia Modig

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki:

Yleiskaava käsitellään 2.11. valtuustossa.

Kannattaja: Veronika Honkasalo

Vastaehdotus:
Laura Kolbe:

Vastaehdotus, jonka mukaan Jokeri 2:n pikaraitiotie linjataan Tuomarinkartanon alueella runkolinjan 560 mukaisesti.

Kannattaja: Marcus Rantala

Vastaehdotus:
Laura Kolbe:

Vastaesitys, jonka mukaan Tuomarinkartanon alueen eteläpuolelle merkitty asuntovaltainen alue A2 poistetaan ja alue säilytetään Helsinki-puiston viher- ja virkistysalueena.

Kannattaja: Marcus Rantala

1. äänestys:

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Marcus Rantalan palautusehdotuksen mukaan

Jaa-äänet: 12
Paavo Arhinmäki, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Silvia Modig, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti

Ei-äänet: 2
Laura Kolbe, Marcus Rantala

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Mika Raatikainen

Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 12 - 2 (1 poissa).

2. äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lasse Männistön vastaehdotuksen mukaan muutettuna

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 10
Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti

Tyhjä: 4
Paavo Arhinmäki, Laura Kolbe, Silvia Modig, Marcus Rantala

Poissa: 1
Mika Raatikainen

Kaupunginhallitus hyväksyi Lasse Männistön vastaehdotuksen äänin 0 - 10 (4 tyhjää, 1 poissa).

3. äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Paavo Arhinmäen ensimmäisen (Keskuspuistoa koskevan) vastaehdotuksen mukaan

Jaa-äänet: 10
Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti

Ei-äänet: 4
Paavo Arhinmäki, Laura Kolbe, Silvia Modig, Marcus Rantala

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Mika Raatikainen

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 10 - 4 (1 poissa).

4. äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Paavo Arhinmäen toisen (valtuuston käsittelypäivää koskevan) vastaehdotuksen mukaan

Jaa-äänet: 12
Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti

Ei-äänet: 2
Paavo Arhinmäki, Silvia Modig

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Mika Raatikainen

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 12 - 2 (1 poissa).

5. äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Laura Kolben ensimmäisen (Jokeri 2 pikaraitiotietä koskevan) vastaehdotuksen mukaan muutettuna

Jaa-äänet: 12
Paavo Arhinmäki, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Silvia Modig, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti

Ei-äänet: 2
Laura Kolbe, Marcus Rantala

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Mika Raatikainen

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 12 - 2 (1 poissa).

6. äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Laura Kolben toisen (Tuomarinkartanon aluetta koskevan) vastaehdotuksen mukaan muutettuna

Jaa-äänet: 12
Paavo Arhinmäki, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Silvia Modig, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti

Ei-äänet: 2
Laura Kolbe, Marcus Rantala

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Mika Raatikainen

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 12 - 2 (1 poissa).

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen ja Lasse Männistön vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

19.09.2016 Pöydälle

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 31036683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 31037483

heikki.salmikivi(a)hel.fi

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.06.2016 § 216

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Ksv:n hankenumero 3364_1, aiempi diaarinumero HEL 2012-012586

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti

        kaupunginhallitukselle 6.10.2015 päivätyn ja 14.6.2016 muutetun yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät kaavaselostuksesta.

Lisäksi lautakunta päätti

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville,

        antaa esityksestään perusteluineen ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin,

        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet niihin kaavaehdotuksesta annettuihin mielipiteisiin, jotka on esitetty kirjallisesti nähtävilläoloajan ulkopuolella,

        todeta, että kaupunkibulevardien rakentaminen ei edellytä tiemaksujen (vast.) käyttöönottoa,

        todeta, että kaupunkibulevardien liittymäratkaisut tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liittymät voivat olla joko eritasoliittymiä tai tasoliittymiä,

        todeta, että kaupunkibulevardien toteuttamisjärjestyksestä ja mahdollisesta vaiheittaisuudesta tehdään erillinen päätös,

        jatkovalmistelussa varmistettavan, että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy,

        jatkovalmistelussa varmistettavan, että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella,

        jatkovalmistelussa pidettävän huolta siitä, että Keskuspuistossa uurnalehto säilyy hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä,

        todeta, että kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano)  täydennysrakentamisen alueilla tulee nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina. Kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä,

        että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon Tuomarinkylän ja Kivinokan alueella niiden nykyiset toiminnat,

        todeta, että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi,

        että riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata täydennysrakentamisalueilla,

        että rantojen avoin käyttö ja kulkureitit turvataan alueita rakennettaessa.
 

Käsittely

14.06.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Rikhard Manninen:
Teen yleiskaavaehdotuksen selostukseen muutoksen sivulle 99:
Kaavamääräyksen tulkintataulukossa määräyksen "Kaupunkibulevardi" tulkintaohjeessa oleva virke "Kaupunkibulevardin tarkemmat alkupisteet sekä liittymäratkaisut ratkaistaan väyläkohtaisesti." muutetaan muotoon "Kaupunkibulevardin tarkemmat alkupisteet sekä liittymäratkaisut ratkaistaan väyläkohtaisesti yhteistyössä valtion liikenneviranomaisten kanssa."

Vastaehdotus: Risto Rautava:
- Lauttasaari: Nacka- puiston itälaidalta kaksi kantakaupunki-pikseliä pois ja muutetaan osin virkistys- ja viheralueeksi ja osin vesialueeksi, Lauttasaaren koillisosasta Länsiväylän eteläpuolelta poistetaan yksi kantakaupunki-pikseli ja pohjoispuolelta kaksi kantakaupunki-pikseliä ja muutetaan vesialueeksi.
- Hämeenlinnan kaupunkibulevardilta itäreunalta poistetaan toiseksi ja kolmanneksi pohjoisin kantakaupunki-pikseli ja muutetaan virkistys-ja viheralueeksi.
- Metsäläntien pohjoispuolelta poistetaan yhteensä kahdeksan asuntovaltaisen alueen pikseliä ja muutetaan virkistys- ja viheralueeksi (Lännestä itään neljä pohjoisinta ja neljä toiseksi pohjoisinta pikseliä).
- Uutelan kanavan itäpuolelta poistetaan neljä eteläisintä asuntovaltaisen alueen pikseliä ja kahden pohjaisimman pikselin ja kanavan välinen kapea kiila ja muutetaan virkistys- ja viheralueeksi.

Kannattaja: Osmo Soininvaara

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtaja Risto Rautavan tekemän ja jäsen Osmo Soininvaaran kannattaman vastaehdotuksen.

Vastaehdotus: Risto Rautava:
Kohtaan (2) kolmannen luetelmaviivan jälkeen seuraavat tekstimuutokset: Lisäksi lautakunta päättää
- todeta, että kaupunkibulevardien rakentaminen ei edellytä tiemaksujen (vast.) käyttöönottoa.
- todeta, että kaupunkibulevardien liittymäratkaisut tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liittymät voivat olla joko eritasoliittymiä tai tasoliittymiä.
- todeta, että kaupunkibulevardien toteuttamisjärjestyksestä ja mahdollisesta vaiheittaisuudesta tehdään erillinen päätös
- jatkovalmistelussa varmistettavan, että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy
- jatkovalmistelussa varmistettavan, että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella
- jatkovalmistelussa pidettävän huolta siitä, että Keskuspuistossa uurnalehto säilyy hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä
- todeta, että kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano)  täydennysrakentamisen alueilla tulee nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina. Kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä.
- ,että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon Tuomarinkylän ja Kivinokan alueella niiden nykyiset toiminnat
- todeta, että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi
- ,että riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata täydennysrakentamisalueilla
- ,että rantojen avoin käyttö ja kulkureitit turvataan alueita rakennettaessa

Kannattaja: Osmo Soininvaara

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtaja Risto Rautavan tekemän ja jäsen Osmo Soininvaaran kannattaman vastaehdotuksen.

07.06.2016 Pöydälle

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: 310 37329

marja.piimies(a)hel.fi

Anne Karlsson, johtava yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37444

anne.karlsson(a)hel.fi

Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37164

satu.tarula(a)hel.fi

Anna Böhling, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37211

anna.bohling(a)hel.fi

Pihla Melander, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37124

pihla.melander(a)hel.fi

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37368

heikki.mantymaki(a)hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) 18.02.2016 § 31

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon Helsingin yleiskaavasta:

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta antaa lausunnon Helsingin yleiskaavan ehdotuksesta, ja toteaa, että laadittu kaavaehdotus on etenkin raideliikenteen kehittämisen kannalta merkittävä. HKL:n mielestä kaavaehdotus on perusteltu ja sen toteutuminen mahdollistaa Helsingin kasvun sekä sen aiheuttaman liikkumisen tarpeiden toteutumisen kustannustehokkaalla ja kaupungin strategiaohjelman valintoja toteuttavalla tavalla. Kaupunkitilan tiivistäminen raideliikenteen solmukohdissa ja bulevardisoinnilla sekä liikkumisen painopisteen siirtäminen entistä vahvemmin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn suuntaan ovat edellytys Helsingin kestävälle kasvulle ja liikennejärjestelmän toimivuudelle. Koska kaavaehdotus ei sisällä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toteutuksen näkökulmasta muutoksia suhteessa aiempaan kaavaluonnokseen, on lausunto saman sisältöinen, kuin 26.2.2015 johtokunnan antama lausunto koskien Helsingin yleiskaavaluonnosta (HEL 2012-012586 T 10 03 02 00).

HKL:llä Helsingin metro- ja raitioliikenteen tuottajana sekä asema- ja ratainfrastruktuurin omistajana on merkittävä rooli raideliikenteen ympäristön houkuttelevuuden ja sitä kautta tiivistämisen onnistumisen varmistajana. HKL haluaa myös osaltaan varmistaa kävelyn ja pyöräilyn sekä muiden kestävien liikennemuotojen kehittymisen Helsingissä. Yleiskaavan raideliikenneverkon toteutuminen tarkoittaisi Helsingin raitioliikenneverkon moninkertaistumista nykyiseen verrattuna.

Runkolinjamaisten raitioteiden toteutuminen edellyttää muutosta siihen tapaan, jolla raitioteitä on viime vuosikymmeninä Helsingissä suunniteltu ja toteutettu: Raitioliikenteelle on varattava nykyistä enemmän tilaa katutilassa ja sen toimintaympäristö on muutenkin suunniteltava siten, että se palvelee tavoitettaan nopeana yhteytenä. Tämä aiheuttaa myös vastaavia muutostarpeita nykyiselle raitiotieverkolle. Laajeneva raitiotiejärjestelmä tarvitsee lisäksi uusia varikoita, joiden tarvitsemaan tilaan tulee kaavoituksessa jatkossa varautua.

Johtokunta pitää tärkeänä, että investointien ja kaupungin budjetin suunnittelussa kaupunkiraideliikenteen osalta huomioidaan riittävät ja oikea-aikaiset investoinnit, jotta yleiskaavan rakentamismahdollisuudet toteutuvat odotetulla tavalla. Yleiskaavan toteutuksen ohjelmointi ja asemakaavoituksen vaiheistus on tärkeää, jotta kyetään paremmin ennakoimaan ja suunnittelemaan kaupungin liikenneverkkoa kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti uusille ja tiivistettäville alueille.

Esittelijä

yksikön johtaja

Karoliina Rajakallio

Lisätiedot

Karoliina Rajakallio, yksikön johtaja, puhelin: 310

karoliina.rajakallio(a)hel.fi

Nuorisolautakunta 18.02.2016 § 23

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Nuorisolautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin uudesta yleiskaavasta seuraavan lausunnon:

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen, asumisen, liikenteen ja yritystoiminnan kehittämistä. Yleiskaava on luonteeltaan strateginen ja pääpiirteittäinen asiakirja, joka määrittää Helsingin keskeiset muutosalueet. Helsingissä yleiskaava laaditaan noin kymmenen vuoden välein. Nykyinen yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2007.

Yleiskaavan johdannossa määritetään, että yleiskaavan tärkeimpänä tehtävänä on mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän edellytykset ja yrittämiselle vahva perusta tiivistyvän, kestävän, joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakentamisen keinoin samalla säilyttäen Helsingin erityispiirteet. Yleiskaavan mukaan hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet. Tulevaisuuden Helsinki voidaan myös nähdä hyvin toimivana ja resurssien käytön kannalta tehokkaasti johdettuna kaupunkina, jossa vaikutukset ovat ympäristön kantokyvyn kannalta kohtuulliset ja hyväksyttävät.

Yleiskaava määrittää Helsingin kasvun mahdollistamalla laajan asuntotuotannon ja yritysten toimintaedellytykset. Yleiskaavassa varaudutaan 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuonna 2050. Tämä tarkoittaa 250 000 uutta asukasta ja noin 180 000 työpaikkaa lisää nykyiseen tilanteeseen. Yleiskaavan visiossa Helsinki nähdään verkostokaupunkina, johon kuuluvat laajentunut kantakaupunki, esikaupunkien keskustat ja niiden väliset raideliikenteen yhteydet. Kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien, liikenteen solmukohtien, valtaväylien varsien sekä merkittävien pysäkkien ympäristöissä. Yksi suurimpia uusia rakentamisalueita kaupunkibulevardien varsien lisäksi on Malmin lentokenttäalue.

Helsingin uusi yleiskaava, kaupunkikaava, luo laajan ja pitkän kehityskaaren Helsingin seuraavien vuosikymmenten kehitykselle. Samalla kun kaava määrittelee kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen suuret ratkaisut, suuntaa se välillisesti palvelujen sijoittumista. Myös nuorisoasiainkeskuksen toiminnoille ja toiminnan perusperiaatteille yleiskaava antaa selkeitä suuntia.

Nuorisolautakunnan näkökulmasta yleiskaavan linjaukset ovat myönteisiä. Asumisen ja palvelujen keskittäminen liikenteen solmukohtiin joukkoliikenteen reittien varrelle on nuorisotoimen pitkäaikaisen palveluverkon kehittämisen ja myös kaupungin toiminta- ja tilastrategian mukaista. Kun nuorten toimintoja kohdennetaan sinne, missä nuoret ja muut asukkaat jo liikkuvat ja toimivat, voidaan palvelujen piiriin saada aikaisempaa enemmän nuoria. Samalla nuorille avautuu uusia tilaisuuksia tuottaa toisille nuorille heitä kiinnostavia toimintoja. Palvelujen tuottamiseen voidaan yhdistää myös kumppaneiden voimavaroja. Resurssien yhdistämisellä voidaan saada aikaan entistä monipuolisempaa toimintamahdollisuuksien tarjontaa tehokkaalla tavalla.

Nuorisolautakunta pitää erinomaisena lähtökohtana, että uuden yleiskaavan mukaisesti katuverkolle järjestetään hyvien käytäntöjen mukaiset pyöräilyolosuhteet. Kaiken liikkumisen perustana ovat kävely ja pyöräily, koska ne ovat osa jokaista matkaketjua. Yhtenä käytännön toimenpiteenä tämän toteuttamiseksi rakennetaan lisää laatukäytäviä, baanoja, jotka tarjoavat suoria ja turvallisia yhteyksiä asumisen, työpaikkojen ja oppilaitosten välille. Toisaalta myös pyöräilyn ja jalankulun erottelu on tärkeää, koska tavoitteiden mukainen pyöräilyn lisääntyminen ei saa aiheuttaa kasvavaa turvattomuutta jalankulkijoille

Kolmas nuorisolautakunnan mielestä merkittävä yleiskaavan periaate tukee nuorten täysivaltaista kansalaisuutta ja laajaa osallistumista. Se on tulevan verkostokaupungin ytimeen kuuluva joukkoliikennejärjestelmä. Se perustuu säteittäiseen raideliikenteeseen, jota tukevat tiheät poikittaiset yhteydet paikallisten keskustojen ja lähikeskusten välillä. Jatkossahan Helsingillä ei ole enää yhtä keskustaa, vaan yleiskaavassa hahmoteltu verkostomainen kymmenen esikaupunkikeskustan kokonaisuus. Joukkoliikenteen merkitys nuorille kaupungissa liikkumisen mahdollistajana korostuu erityisesti talvella, jolloin kevyen liikenteen olosuhteet ovat epäsuotuisia. Nuorten lähiliikkumista yleiskaava tukee vahvasti, kun sillä luodaan turvallista kävely- ja pyöräily-ympäristöä. Näin kodin, koulun, kavereiden ja harrastusten välillä liikkuminen tehdään mahdollisimman luonnolliseksi ja helpoksi.

Myönteisenä valintana nuorisolautakunta pitää asunto- ja muun rakentamisen keskittämistä suurten liikenneväylien, muun muassa kaupunkibulevardien varteen ja aluekeskustoihin, jolloin voidaan säästää mahdollisimman paljon nykyisiä viheralueita. Helsinki on yleiskaavan mukaan viherverkostokaupunki. Kaupungin sisällä säteittäisiä virkistysalueita täydennetään poikittaisilla viheryhteyksillä. Hyvänä tavoitteena nuorisolautakunta näkee, että nuorille tärkeitä luontokokemuksia antavat virkistysalueet, lähivirkistysalueet, meri ja virkistyspalvelut ovat helposti myös heidän saavutettavissa. Nuorisolautakunta pitää tärkeänä, että yleiskaavan jatkovalmistelussa huomioidaan riittävästi kohtuuhintaisen vuokra-asumisen kaavoittaminen. Kaupunkibulevardien osalta on jatkosuunnittelussa huomioitava terveysriskit (esim. hiukkaspäästöt ja melu), joita asumisen runsas  lisääminen vilkkaasti liikennöityjen kaupunkibulevardien lähelle, voi erityisesti lapsille ja nuorille tuoda.

Nuorisolautakunnan näkemyksen mukaan Helsingin uusi yleiskaava tuo kaiken kaikkiaan nuorten ja nuorten aikuisten kannalta hyviä linjauksia kaupungin kehittämiseen. Kaupungin rakenne tiivistyy, kun palvelut monipuolistuvat uusien kaupunginosakeskusten rakentumisen kautta. Tiheä liikenneverkko kytkee asumisen, palvelut, koulutuspaikat, työmahdollisuudet ja harrastamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Samanaikaisesti uuden urbaanin kehityksen kanssa yleiskaavan mukaan huolehditaan riittävistä viher-, virkistys- ja liikunta-alueista ja niiden hyvästä saavutettavuudesta. Nuorisolautakunta pitää lisäksi erittäin tärkeänä, että nuorten osallisuuden monipuoliset mahdollisuudet varmistetaan yleiskaavan jatkotyössä ja käytäntöön viemisen kaikissa vaiheissa.

Käsittely

18.02.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Lautakunta päätti yksimielisesti Korkkulan ehdotuksesta Ingervon kannattamana lisätä kohdan yhdeksän (9) jälkeen virkkeen: "Nuorisolautakunta pitää tärkeänä, että yleiskaavan jatkovalmistelussa huomioidaan riittävästi kohtuuhintaisen vuokra-asumisen kaavoittaminen."

Lautakunta päätti yksimielisesti Ingervon ehdotuksesta Korkkulan kannattamana muuttaa kohdassa yhdeksän (9) olevan lauseen seuraavaan muotoon: "Hyvänä tavoitteena nuorisolautakunta näkee, että nuorille tärkeitä luontokokemuksia antavat virkistysalueet, lähivirkistysalueet, meri ja virkistyspalvelut ovat helposti myös heidän saavutettavissa."

Lautakunta päätti yksimielisesti Ingervon ehdotuksesta Korkkulan kannattamana lisätä kohdan yhdeksän (9) loppuun seuraavan virkkeen: "Kaupunkibulevardien osalta on jatkosuunnittelussa huomioitava terveysriskit (esim. hiukkaspäästöt ja melu), joita asumisen runsas  lisääminen vilkkaasti liikennöityjen kaupunkibulevardien lähelle, voi erityisesti lapsille ja nuorille tuoda."

Kantolan vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Kantola jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Vastaehdotus:
Vesa Korkkula: Kohdan (9) jälkeen lisätään virke: Nuorisolautakunta pitää tärkeänä, että yleiskaavan jatkovalmistelussa huomioidaan riittävästi kohtuuhintaisen vuokra-asumisen kaavoittaminen.

Kannattaja: Sirkku Ingervo

Vastaehdotus:
Helena Kantola: (4) [poistetaan] Yksi suurimpia uusia rakentamisalueita kaupunkibulevardien varsien lisäksi on Malmin lentokenttäalue.

(6) Nuorisolautakunnan näkökulmasta yleiskaavan linjaukset ovat yleisellä tasolla myönteisiä. Asumisen ja palvelujen keskittäminen liikenteen solmukohtiin joukkoliikenteen reittien varrelle on nuorisotoimen pitkäaikaisen palveluverkon kehittämisen ja myös kaupungin toiminta- ja tilastrategian mukaista. Kun nuorten toimintoja kohdennetaan sinne, missä nuoret ja muut asukkaat jo liikkuvat ja toimivat, voidaan palveluista tehdä entistä vetovoimaisempia ja saada toimintaan mukaan aikaisempaa enemmän nuoria ja yhteistyökumppaneita. Resurssien yhdistäminen tehostaa ja monipuolistaa toimintamahdollisuuksia.

(7) Nuorisolautakunta pitää kannatettavana ajatusta siitä, että uuden yleiskaavan mukaisesti katuverkolle järjestetään hyvien käytäntöjen mukaiset pyöräilyolosuhteet. Kävely ja pyöräily ovat julkisen liikenteen ja yksityisautoilun tavoin osa matkaketjua. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi on tarpeellista rakentaa lisää laatukäytäviä, baanoja, jotka tarjoavat suoria ja turvallisia yhteyksiä asumisen, työpaikkojen ja oppilaitosten välille.  Yleiskaavan mukaiset turvalliset kävely- ja pyörätiet tukevat vahvasti nuorten lähiliikkumista. Kodin, koulun, kavereiden ja harrastusten välillä liikkuminen tehdään mahdollisimman luonnolliseksi ja helpoksi. Pyöräilyn ja jalankulun lisääntyminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa kasvavaa turvattomuutta jalankulkijoille eikä vaaratilanteita muulle liikenteelle. Suunnitelmissa on kiinnitettävä huomiota ympäristössä asuvien turvallisuuteen niin, että uusien reittisuunnitelmien yhteydessä varmistetaan hätä-  ja pelastusajoneuvoille esteetön kulku kohteisiinsa.  

(8) Yleiskaavan linjaus verkostokaupungin ytimeen kuuluvasta joukkoliikennejärjestelmästä tukee nuorten täysivaltaista kansalaisuutta ja laajaa osallistumista. Paikallisia keskuksia ja lähikeskustoja yhdistävä säteittäin ja poikittain kulkeva raideliikenne mahdollistaa nuorille hyvät liikkumismahdollisuudet erityisesti talvella, jolloin olosuhteet kevyen liikenteen käyttämiselle ovat haastavat.

(9) Asunto- ja muun rakentamisen keskittäminen suurten liikenneväylien varteen ja aluekeskustoihin säästää mahdollisimman paljon nykyisiä viheralueita. Helsinki on yleiskaavan mukaan viherverkostokaupunki. Kaupungin sisällä säteittäisiä virkistysalueita täydennetään poikittaisilla viheryhteyksillä. Nuorisolautakunta pitää tärkeänä varmistua siitä, että nuorten käytettävissä on myös jatkossa vähintään nykyisessä mittakaavassa tarjottavat luonto-, virkistys ja harrastemahdollisuudet. Nykyistä tarjontaa ei tule rajoittaa tai vaikeuttaa tarpeettomasti.

(10) Helsingin uusi yleiskaavan linjaukset ovat nuorten ja nuorten aikuisten kannalta kaiken kaikkiaan hyviä. Uusien kaupunginosakeskusten sekä tiiviin ja monipuolisen liikenneverkon ansiosta asuminen, palvelut, koulutuspaikat, työmahdollisuudet ja harrastamisen tiivistyy yhdeksi kokonaisuudeksi. Kun yleiskaavassa samanaikaisesti huolehditaan riittävistä viher-, virkistys- ja liikunta-alueista ja niiden hyvästä saavutettavuudesta, Helsinki tarjoaa nuorten hyvinvoinnille hyvät lähtökohdat. Nuorisolautakunta pitää siitä huolimatta tärkeänä, että nuorten osallisuus mahdollistetaan myös jatkossa yleiskaavan valmistelussa ja sen käytännön toteutuksessa.
 

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: ( 9kpl loppuun) ) Kaupunkibulevardien osalta on jatkosuunnittelussa huomioitava terveysriskit (esim. hiukkaspäästöt ja melu) , joita asumisen runsas  lisääminen vilkkaasti liikennöityjen kaupunkibulevardien lähelle, voi erityisesti lapsille ja nuorille tuoda.

Kannattaja: Vesa Korkkula

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: (9) Hyvänä tavoitteena nuorisolautakunta näkee, että nuorille tärkeitä luontokokemuksia antavat virkistysalueet, lähivirkistysalueet, meri ja virkistyspalvelut ovat helposti myös heidän saavutettavissa..

Kannattaja: Vesa Korkkula

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: (6)  Tyttöjen suosimille koira- ja hevosharrastuksille on hyvä kaavoittaa jatkossa riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia mm. Tuomarinkylän kartanon alueella.

Kannattaja: Vesa Korkkula

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (6)  Tyttöjen suosimille koira- ja hevosharrastuksille on hyvä kaavoittaa jatkossa riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia mm. Tuomarinkylän kartanon alueella.

Jaa-äänet: 6
Benjamin Ellenberg, Fatbardhe Hetemaj, Olli Isoaho, Timo Kontio, Sanna Lehtinen, Stella Qin

Ei-äänet: 3
Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Vesa Korkkula

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Tommi Laitio

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Taidemuseon johtokunta 16.02.2016 § 8

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Päätös

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt taidemuseolta lausunnon 15.2.2016 mennessä Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
 
Taidemuseon johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Helsingin uusi yleiskaava tähtää mm. kaupungin asuinalueiden tiivistämiseen, virkistysalueiden laadun varmistamiseen ja kaupunkibulevardien toteuttamiseen.

Taidemuseolla on vankka kokemus ja asiantuntijuus julkisen taiteen tuomisesta kaupunkitilaan. Taidemuseo tulee antamaan oman panoksensa yleiskaavan onnistuneelle toteutumiselle siinä vaiheessa, kun suunnittelu siirtyy asemakaavavaiheeseen.

Taidemuseo on yhdessä muiden virastojen kanssa kehittänyt useita toimivia prosesseja joiden avulla uusille ja vanhoille asuinalueille voidaan toteuttaa julkisen taiteen hankkeita.

Taidemuseo voi toteuttaa teoksia taidemuseon julkisen taiteen määrärahalla. Uusia julkisia taideteoksia otetaan myös vastaan lahjoituksina eri toimijoilta. Helsingissä sovelletaan laajasti prosenttirahaperiaatetta, jolloin monissa talonrakennushankkeissa sekä merkittävissä puisto- ja katuhankkeissa voidaan osaa rakennusmäärärahoista käyttää julkiseen taiteeseen. Lisäksi voidaan projektialueilla eli uusilla asuinalueilla soveltaa prosenttiperiaatetta siten, että tonttien ostajat ovat mukana rahoittamassa taiteen hankkimista alueelle.

Kaikissa edellä mainituissa prosesseissa taidemuseolla on keskeinen rooli taiteen asiantuntijana. Näillä eri tavoilla hankitut teokset liitetään yleensä valmistuttuaan taidemuseon kokoelmiin ja hallintaan.

Julkisten taidehankkeiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että taidemuseoon ollaan yhteydessä jo suunnittelun varhaisimmassa vaiheessa.

Taidemuseo katsoo, että onnistunut taiteen integroiminen julkiseen tilaan edesauttaa kaupunginosien ja alueiden vahvan oman identiteetin luomista. Julkinen taide on osatekijä alueiden eriarvoistumisen estämisessä. Julkisen taiteen avulla luodaan viihtyisää ja kiinnostavaa kaupunkitilaa.

Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Esittelijä

taidemuseon johtaja

Maija Tanninen-Mattila

Lisätiedot

Elina Leskelä, intendentti, puhelin: 310 87043

elina.leskela(a)hel.fi

Klas Fontell, projektisuunnittelija, puhelin: 310 87047

klas.fontell(a)hel.fi

Tietokeskus 12.2.2016

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Tietokeskuksen lausunto Helsingin yleiskaavasta

Tietokeskuksen asiantuntijat ovat osallistuneet Helsingin uuden yleiskaavan valmisteluun ja työprosesseihin tuottamalla pitkän aikavalin väestöennusteen, tilasto- ja tutkimustietoa sekä antamalla tietopalvelua. Siten tietokeskuksella ei ole erityistä lausuttavaa Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta

Lisätiedot

Timo Cantell, johtaja, puhelin: 310 73362

timo.cantell(a)hel.fi

Teknisen palvelun lautakunta 11.02.2016 § 24

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Teknisen palvelun lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Yleiskaavaluonnos visioi kaupungistumisen voimakkaaseen kasvuun samalla painottaen myös viihtyisiä virkistys-, viher- ja ranta-alueita. Tämä luo uudenlaisia haasteita kaupungin liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiselle sekä viher- ja vesialueiden ylläpidolle. Teknisen lautakunnan mielestä yleiskaavaluonnoksen toteutuksessa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida lautakunnan alaisten toimijoiden asiantuntijuutta, jotta tulevaisuuden Helsingistä myös käytännössä tulee toimiva, turvallinen ja viihtyisä.

Yleiskaavaluonnoksen tausta-aineistoa on kattavasti ja se on ollut helposti saatavilla, silti osa selvityksissä esitetyistä aiemman lausunnon antamisen jälkeen valmistuneista raporteista ei ollut käytettävissä lausuntoa annettaessa.

Yleiskaavaluonnos liikenneväylien talvikunnossa- ja puhtaanapidon kannalta

Kaupunkibulevardeille (nykyisiä monikaistaisia pääkatuja tai teitä) yleiskaavassa pyritään sijoittamaan kaikkien liikennemuotojen päävirrat ja liikennemäärien odotetaan kasvavan nykyisestä, varsinkin aluekeskustojen väleillä. Tällöin korostuu näiden väylien ympärivuorokautisen liikenteen sujuvuuden turvaaminen. Koska kaupunkibulevardeille on esitetty joukkoliikenteen pääväyliä ja jokaiselle liikennemuodolle on varattu oma tilansa, tulee nykyisistä väylistä erittäin tiiviitä ja häiriöherkkiä. Kaupunkibulevardien huoltoliikenteeseen ja mahdolliseen pysäköintiin tulee kiinnittää huomiota, jotta esimerkiksi ilmanlaadun hallinta katupölyä vähentämällä onnistuu aiempaa paremmin.

Yleiskaavaselostuksessa on todettu, että kaupunkibulevardit kuuluvat ylläpitokustannuksiltaan korkeimpaan luokkaan ja ylläpitokustannuksia on arvioitu tarkemmin yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arviointiselvityksessä.

Kaupunkibulevardien talvikunnossapito korostuu, mikä tarkoittaa sataneen lumen välitöntä auraamista ja poistamista sekä runsasta liukkaudentorjuntaa. Ympäristön kannalta ylläpitotöitä tulee tehdä enemmän ruuhka-aikojen ulkopuolella ja varsinkin yöaikana, joka aiheuttaa yöaikaista melua kaupunkibulevardin ympäristöön. Tämä tulisi huomioida asuntorakentamisessa. Nopeutuva lumen poistaminen aiheuttaa painetta lumen loppusijoitukselle tai -käsittelylle. Koska ylläpitotöiden tarve lisääntyy, tulevat ylläpitokustannukset todennäköisesti nousemaan erilaisen kaluston sekä useampien ylläpitokertojen vuoksi. Runsas ja välttämätön liukkaudentorjunta tulee huomioida valittaessa kaupunkibulevardien puita ja muita viherkasveja, jotta ne kestävät liikenneväylillä käytettävät liukkaudentorjunta-aineet. Lisääntyvän citylogistiikan ja joukkoliikenteen ympärivuorokautisen toimivuuden merkitys tulee korostumaan yleiskaavan toteutuksen aikana. Yleiskaavan toteutuessa on selvitettävä, mikä on toimivuuden ja korkean laadun parhaiten takaava ylläpidon tuotantotapa tulevaisuudessa. Stara suosittelee Helsinkiin yhden vastuullisen toimijan mallia, jolloin mm. ylläpidon johtaminen, asiakaspalautteiden käsittely ja reagointi olisi yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa. Lisäksi kyseisellä mallilla saadaan kaupungin arvojen mukaisesti hyödynnettyä ja kasvatettua paikallisia pieniä palveluntuottajia.

Katualueilla tapahtuvan pysäköinnin tehostuminen ja pysäköintipaikkojen väheneminen osana pysäköintipolitiikan toteuttamista tulee osaltaan helpottamaan talvikunnossa- ja puhtaanapitoa. Polkupyörien pysäköinti tulee lisääntymään ja niiden pysäköintiratkaisuihin tulee kiinnittää ylläpitotoimien osalta myös huomiota. Pyörien pysäköinti katualueella on haaste varsinkin talvikunnossapidolle. Teknisen palvelun lautakunta näkee, että tärkeimmillä väylillä kadunvarsipysäköintiä tulee välttää ja pysäköinti olisi pidettävä tonteilla.

Yleiskaavassa tulee huomioida aiempaa tarkemmin myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, mikä tarkoittaa Helsingin alueella suurempaa sademäärää ja talviaikana mahdollisesti suurempia, mutta varsinkin vaihtelevampia lumimääriä. Lumen loppusijoituspaikkojen riittävyys on runsaina lumitalvina ollut ongelma ja rakentamispalvelu on joutunut yhdessä rakennusviraston kanssa perustamaan väliaikaisia lumen loppusijoituspaikkoja nopeasti etsittyihin tyhjiin paikkoihin eri puolilla kaupunkia. Tiiviissä kantakaupungissa lumen poistaminen on tärkeää ja onkin selvitettävä miten lumilogistiikka jakautuu tehokkaimmin paikallisiin lumenpoistotekniikoihin ja pysyviin sulattaviin tai varastoiviin lumenvastaanottojärjestelyihin. Teknisen palvelun lautakunta näkee hyvänä, että kantakaupunkia palvelevan Hernesaaren lumen loppusijoituspaikan on esitetty säilyvän yleiskaavaluonnoksessa. Vaikka erilaisia lumen loppukäsittelytapoja on selvitetty, on lumen mereen kaato kokonaistaloudellisesti ja ympäristöllisesti vielä järkevin vaihtoehto.

Tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttaa muutoksia ylläpitokalustossa ja konemateriaalin sopeuttaminen on nykyisellä investointitahdilla hidasta. Tämä huomioidaan Staran kalustostrategiassa ja tulevissa kalustohankinnoissa ja -kilpailutuksissa.

Yleiskaavaluonnos fyysisten rakenteiden kunnossapidon kannalta

Vastaavasti kuten talvikunnossa- ja puhtaanapidossa, myös fyysisten rakenteiden kunnossapidon toimivuuden tärkeys korostuu tiiviissä kaupunkirakenteessa. Fyysiset rakenteet rikkoutuvat ajan myötä ja ne on korjattava, mistä aiheutuu tilapäistä häiriötä liikennejärjestelmään. Ahtaiden pääväylien kunnossapitotöitä joudutaan tulevaisuudessa tekemään enemmän yöaikana, jottei liikkumista häiritä. Tämä aiheuttaa myös kustannusten nousua.

Yleiskaavaluonnos yleisten alueiden rakentamisen kannalta

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään runsaasti lisärakentamista olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Rakentaminen aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen ja rakennuskohteen olemassa olevaan ympäristöön. Edellytykset Helsingin esimerkilliselle toiminnalle rakennetussa ympäristössä perustuvat turvallisiin ja sujuviin liikennejärjestelyihin sekä rakennuskohteiden hyvin suunniteltuun materiaalilogistiikkaan. Yhden vastuullisen toimijan malli voisi olla soveltuva ratkaisu tämän toteuttamiseen kokonaistaloudellisesti.

Yleiskaavaluonnos virkistys- ja viheralueiden ylläpidon kannalta

Yleiskaavaluonnoksessa korostetaan Helsingin toimivia ja viihtyisiä virkistys- ja viheralueita. Viheralueiden käyttö lisääntyy, mikä kuluttaa niitä ja aiheuttaa todennäköisesti roskaantumista. Tämä mitä todennäköisimmin lisää kustannuksia nykyisestä.

Yleiskaavaehdotus tuo vahvasti esille merellisyyden merkityksen Helsingille. Meri on osa Helsingin imagoa, josta syntyy myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Erityisesti ranta-alueiden virkistyskäyttö korostuu. Tasokkaan merellisyyden ylläpito edellyttää saaristo- ja merialueiden lisääntyvää käyttöä palvelevien merellisen huollon tukikohtien osoittamista.

Staran meri- ja saaristoalueiden työyksikkö huolehtii Helsingin meri- ja saaristoalueen vesistön ja rantojen puhtaanapidosta sekä saariston jätehuollosta. Yksikön työalukset ovat tärkeänä osana kaupungin varautumista öljyntorjuntaan. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa on tiivistä, alusten ammattihenkilöstö ja kansimiehistö on koulutettu öljyonnettomuuksien varalle. Työkohteiden saavutettavuuden ja toiminnan kustannustehokkuuden takia olisi pysyvän tukikohdan sijoituspaikka löydyttävä riittävän keskeiseltä sijainnilta, joka ei kuitenkaan kohtuuttomasti häiritse naapuruston asutusta eikä kaupunkikuvaa. Merellisen jätehuollon toiminta vaatii toimiakseen huoltolaituripaikan nostureineen ja maaliikenneyhteyksineen. Lisäksi tarvitaan tilaa miehistön huoltoon ja öljyntorjunta- sekä jätehuoltokaluston säilytykseen.

Yleiskaavaa tarkentavassa Merellisen Helsingin teemakartassa (KSV 2014:15) on esitettynä huoltopisteitä, eli saaristoa ja merialueita palvelevien huoltotoimintojen, rakennelmien ja ramppien alueita sekä merellisiä tukikohtia, jotka ovat merellisten palvelujen ja meri- ja saaristoalueen yhdyskuntateknistä- ja energiahuoltoa sekä öljyntorjuntaa palvelevien rakennusten ja toimintojen alueita. Mantereen puolelle on Kruunuvuorenrantaan merkitty merellinen tukikohta, luonnoksessa esitetty Santahaminan tukikohta on tukikohdan paikkana poistettu. Jätteidenkäsittelyä sisältävän tukikohdan sijoittaminen Kruunuvuorenrannan asutuksen välittömään läheisyyteen aiheuttaisi hyvin todennäköisesti asukkaiden vastustusta ja kaupunkikuvallisista syistä ylimääräisiä rakentamiskuluja, jotka estävät toiminnan kannattavan harjoittamisen. Staran tarvitseman huoltotukikohdan ympäristöä vähiten häiritsevä sijoittumispaikka olisi jonkin olemassa olevan pientelakkatoiminnan yhteydessä. Tällainen kohde olisi esimerkiksi Mustikkamaan pohjoisrannalla, jonne teemakartassa on merkitty merellinen huoltopiste. Virkistys- ja matkailupalvelujen alueelle sijoittuvana ei merellisen huoltopisteen merkintä ole riittävä takaamaan Staran tarvitseman huoltotukikohdan sijoittumista, vaan tarvittava merkintä olisi merellinen tukikohta.

Yleiskaavaluonnos teknisten huoltoalueiden ja tukikohtien kannalta

Tiivistyvän kaupungin huoltotoimintojen rooli tulee olemaan yhä tärkeämpää. Teknisen palvelun lautakunta kiinnittää huomiota, ettei huoltoalueiden riittävyydestä nyt tai tulevaisuudessa ollut esitetty selvitystä tausta-aineistossa. On ymmärrettävää, että vain suurimmat yhdyskuntateknisten alueiden varaukset on esitetty yleiskaavakartassa, mutta tämä saattaa antaa mielikuvan, että nykyisiä yhdyskuntateknisen huollon alueita tai tukikohtia ei tulevaisuudessa tarvita.

Rakentamispalvelu on viime vuoden aikana osallistunut tukikohtaverkoston tarkasteluun, mutta pitää tarkastelua yleiskaavaa toteutettaessa liian suurpiirteisenä. Tämän kaltainen teknistaloudellinenselvitys olisi elintärkeää tehdä ennen yleiskaavan toteuttamista, jotta kaupungista saadaan tulevaisuudessa yleiskaavaluonnoksessa tavoiteltu turvallinen, toimiva ja viihtyisä.

Vastaavasti kuten yleiskaavaluonnoksessa on todettu varikkoalueiden lisätarpeista joukkoliikenteen lisääntyessä, tulisi yleiskaavassa todeta teknisten huoltoalueiden ja varsinkin hajautettujen teknisten tukikohtien lisätarpeista yleisten alueiden ja ylläpitotarpeen lisääntyessä. Ylläpidon tukikohtien perustelut ovat samat kuin varikoiden hajauttamisessa, eli tukikohtien oikeaoppinen hajauttaminen vähentää siirtokustannuksia ja suurten, kaupunkirakennetta katkovien ja ympäristöön vaikuttavien tukikohta-alueiden tarvetta. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa keskitetyistä tukikohdista tapahtuvien siirtoajojen nopeus oletettavasti hidastuu, jolloin työn tuottavuus heikkenee. Tämä osaltaan lisää kunnossapidon kustannuksia.

Yleiskaavaa toteutettaessa onkin selvitettävä, missä mahdolliset ylläpidon pysyvät tukikohdat sijaitsisivat tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Maailmalla maanalaiset tukikohtatilat ovat yleinen ja kustannustehokas ratkaisu ja niihin on viitattu yleiskaavan teknistaloudellisen suunnittelun raportissa, jossa viitataan myös rakennusviraston selvitykseen rakentamisen ja ylläpidon teknisen huollon alueista 2050. Tätä selvitystä ei valitettavasti löytynyt yleiskaavaluonnoksen tausta-aineistosta.

Erityisesti Kyläsaaren mutta myös Atomitien tukikohdat ovat ensimmäisenä jäämässä tiivistyvän kaupunkirakenteen keskelle ja niille olisi pikaisesi aloitettava korvaavien tilojen suunnittelu. Valitettavaa on, ettei tukikohtaverkostoa ole esitetty yleiskaavan yhdyskuntateknisen huollon liitekartassa, vaikka tukikohdat ovat kaupungin liikenteen toiminnan turvaamisen kannalta erittäin olennaisia.

Rakentamispalvelun käytössä olevista tukikohdista mahdollisen poistouhan alla rakentamisen vuoksi ovat jo mm. Tulppakuja Roihupellossa ja Kyläsaari. Kyläsaaren tukikohdasta käsin hoidetaan tiivistä kaupunkirakennetta muun muassa Kalliota ja Hakaniemeä. Tulppakujan tukikohdan toiminnot joudutaan siirtämään Vuosaaren itäosaan, eli ylläpidettävän alueen reunalle, mikä ei ole logistisesti järkevä sijainti.

Yleiskaavaluonnoksessa on huomioitava Staran ympäristönhoidon puutarhapalveluiden käytössä olevat kolme kohdetta: Talin taimisto (Ulvilankuja), Kaupunginpuutarhan alue (Hammarskjöldintie) sekä Puisto- ja katupuiden jatkokasvatusalue (Lassilan peltoalue).

Ulvilankujalla sijaitseva Talin taimisto on merkittävä kohde viherrakentamisen kasvimateriaalin, puiden, pensaiden sekä perennoiden osalta sekä toimii keskitettynä vastaanottopaikkana ulkopuolisille toimittajille.

Alueelle on hyvät yhteydet taimitoimittajien toimittaa tuotteet rekkakuormittain ja alue on lähellä kantakaupunginalueen työkohteita. Alue toimii tuotannon tukena ja puskurina. Nyt alue on luonnoksessa merkittynä asuntorakentamiseen ja parempi olisi liittää nykyisessä asemakaavassa ET-alue yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Viherrakentamisen ja kasvimateriaalin hankinnan kannalta sekä järkevän logistisen toiminnan näkökulmasta tuotanto tarvitsee riittävän ja toimivan alueen, joka toimii tukialueena viherrakentamiselle. Kasvilogistiikan tilavaateen merkitys korostuu yleiskaavan toteutuksen yhteydessä paitsi puistorakentamisen, myös erityisesti kaupunkibulevardien katuvihreän ja puuistutusten toteutuksessa. 

Kaupunginpuutarhan alue on merkitty luonnoksessa virkistys- ja viheralueeksi. Kaupunginpuutarhan tuotannon ja toiminnan näkökulmasta merkintä on linjassa voimassa olevan merkinnän kanssa. Mikäli Kaupunginpuutarhan toiminta syystä tai toisesta joudutaan siirtämään toisaalle, niin yhtenä mahdollisena vaihtoehtona voisi olla nykyinen Ulvilankujalla sijaitseva Talin taimiston alue. Tämä mahdollisuus tukee Talin taimiston alueen merkitsemistä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi.

Lassilan peltoalue Konalassa on tärkeä yksittäisten isojen puisto- ja katupuiden jatkokasvatusalue, jota on kehitetty pitkäjänteisesti. Kaavaehdotuksessa esitettyjen kaupunkibulevardien rakentamisen yhteydessä tulee katupuiden tarve lisääntymään merkittävästi. Siirrettäviä isoja puita ei vapailta markkinoilta ole ostettavissa. Alue toimii myös puskurivarastona, josta saadaan nostettua isompi puuyksilö nopeasti rakennuskohteeseen tarvittaessa. Alue myös reunustaa Mätäjokea ja sen ympäröimää viheraluetta ja on luonteva osa viheraluetta.

Samalla teknisen palvelun lautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Käsittely

11.02.2016 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutokset:

Lisätään kappaleen kymmenen loppuun uusi lause: "Tämä aiheuttaa myös kustannusten nousua."

Lisätään kappaleen kahdeksantoista loppuun uusi lause: "Tämä osaltaan lisää kunnossapidon kustannuksia."

Esittelijä

vs. toimitusjohtaja

Hannu Halkola

Lisätiedot

Ville Alatyppö, yksikönjohtaja, puhelin: 310 39943

ville.alatyppo(a)hel.fi

Jouko Laakso, yksikönjohtaja, puhelin: 310 39250

jouko.laakso(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 11.02.2016 § 46

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Tiivistelmä

Yleiskaavan tavoitteet ovat sekä kunnianhimoisia että kannatettavia. Tavoitteiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin sekä taloudellisia että toteutukseen liittyviä haasteita ja riskejä.

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu uusia rakentamismahdollisuuksia etenkin kaupunkibulevardien varsille ja niiden lähiympäristöön. Kaupunkia tiivistetään tehokkaasti myös esikaupunkialueilla, erityisesti raideliikenteen asemien ja solmukohtien ympäristössä. Uutta asuntorakentamista on kaavassa osoitettu noin 260 000 asukkaalle.  Lisäksi ehdotuksessa esitetään merkittävästi uusia rakentamismahdollisuuksia liike- ja toimitiloille sekä kaupalle. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden toteuttaa tiivistä kantakaupunkimaista rakentamista.

Vaikka tehokas rakentaminen onkin kannatettavaa, niin toteuttamiseen liittyy monia haasteita, jotka saattavat hidastaa alueiden rakentumista. Mikäli yleinen taloussuhdanne ja kaupungin taloudellinen tilanne pysyy jatkossakin heikkona, on vaarana että toteuttamisen edellyttämät investoinnit viivästyvät ja heikentävät näin seuraavien vuosien asuntotuotantotavoitteita. Myös alueiden toteutuskustannukset nousevat helposti etenkin rakenteellisen pysäköinnin aiheuttamien kustannusten vuoksi.

Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa on mahdollista luoda edellytykset tavoitteiden suunnitelmalliselle toteutukselle, joten ohjelmassa tulisi kattavasti ja luotettavasti selvittää maankäyttöratkaisujen toteuttamisesta aiheutuvat kaupungin investointitarpeet. Ohjelma tulee myös kytkeä tiiviisti kaupungin investointiohjelmiin, jotta alueiden toteutusjärjestys on realistinen.

Yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden toteuttaminen luo haasteita asemakaavoitukselle, kaupungin maanhankinnalle ja -luovutukselle sekä tonttien rakentamiselle ja kaupungin taloudelle.

Lautakunta puoltaa yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitetyin huomion.

Lautakunta pitää tärkeänä, että investointien ja kaupungin budjetin suunnittelussa muun muassa julkisen liikenteen ja lähipalveluiden osalta huomioidaan riittävät ja oikea-aikaiset investoinnit, jotta yleiskaavan rakentamismahdollisuudet toteutuvat odotetulla tavalla.

Asuntorakentamisen mahdollistaminen

Kaupunkibulevardit ja asuntotuotanto

Yleiskaavaehdotuksessa suuri osa esitetystä asuntorakentamispotentiaalista sijoittuu moottoritiemäisten sisääntuloväylien tilalle rakennettavien kaupunkibulevardien varsille. Lautakunta pitää po. ratkaisumallia kannatettavana, mutta kaupunkibulevardien toteutumiseen sisältynee kuitenkin merkittäviä teknistaloudellisia haasteita ja riskejä, joiden vuoksi näiden alueiden toteutuminen saattaa pitkittyä.

Lähtökohtaisesti nykylainsäädännön ja -määräysten mukaan asuinrakennukset on rakennettava kokonaisuutena siten, että ihmisten oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan tavanomaisissa sääolosuhteissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Ilmanlaadulle asetetut raja- ja ohjearvot eivät saa ylittyä myöskään bulevardityyppisillä kaduilla, joihin on suunniteltu jalkakäytäviä tai pyöräteitä. Asuinrakentamisen sekä välittömästi tähän liittyvän oleskelualueen tulee siis muodostaa elinympäristö, jossa ilman epäpuhtaudet eivät kuormita asukkaita.

Kaupunkibulevardin yhteydessä toteutettava asuntotuotanto on suunniteltava sekä pienhiukkasia että liikennemelua vastaan siten, että rakentaminen täyttää asetetut määräykset ja raja-arvot. Kortteleiden, rakennusten ja niiden pihojen tulee olla toimivia, turvallisia ja terveelliseksi todettuja ilmanlaadun kannalta sekä määräysten mukaisesti suojattuja myös liikennemelun kannalta. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia eri toimintojen sekä kaavoitusvaiheen suunnittelulle että myös asuinkortteleiden ja asuntojen rakennussuunnittelulle. On syytä huomata, että esimerkiksi melun torjunnan kannalta parhaat suunnitteluratkaisut voivat olla ongelmallisia pienhiukkasten torjunnan kannalta ja päinvastoin. Yksittäisten rakennushankkeiden ja koko korttelirakenteen tuleekin todennäköisesti olla hyvin pitkälti suunniteltu jo asemakaavavaiheessa.

Melu- ja ilmanlaatuongelmien torjuminen saattaa edellyttää katuun tai sen läheisyyteen rajoittuvilla tonteilla alimpien kerrosten toteuttamista liike-/toimitilana ja ylempien kerrosten asuntojen toteuttamista läpitalon huoneistoina. Tällaiset vaatimukset heikentävät tonttien taloudellisia toteutusedellytyksiä merkittävästi, mikä saattaa puolestaan heijastua kokonaisten kortteleiden rakentumiseen, mikäli katuun rajoittuvien tonttien on tarkoitus toimia meluesteenä piha-alueille ja muille tonteille/kortteleille Lisäksi bulevardisoinnin myötä mahdollisesti tapahtuva ruuhkautumisen siirtyminen alemmalle katuverkolle voi kohdistaa ilmanlaatuongelmia myös laajemmalle alueelle.

Yleiskaavan toteutusohjelman yhteydessä tulisikin laajemmin selvittää nykyisen lainsäädännön ja rakentamisen nykymääräysten soveltuvuus bulevardisoinnista johtuvaan korttelirakenteeseen sekä tästä muodostuvaan asuntotypologiaan. Kokonaisuudessa on lisäksi huomioitava sekin, että autoliikenteen päästövaikutukset saattavat vähentyä merkittävästi autoihin, teihin sekä asuntoihin liittyvien teknologisten ratkaisujen kehittyessä. Tulevaisuudessa tapahtuva kehitys helpottanee pitkällä aikavälillä ainakin jonkin verran bulevardisointiin liittyvien ongelmien ratkaisemista. Kannatettavaa olisi, että yleiskaavan toteutusohjelmaa laadittaessa ja sen jälkeen ensimmäisistä bulevardisointihankkeista saatavia kokemuksia kartoitettaisiin, jotta jo toteutettuja ja hyväksi koettuja ratkaisuja voidaan hyödyntää ja kehittää seuraavien alueiden asemakaavoituksessa ja toteutuksessa.    

Teknisten haasteiden lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että kaupunkibulevardien kustannukset arvioidaan niiden todellisen toteutuskelpoisuuden arvioimiseksi. Tämä arviointi on syytä suorittaa parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan toteutusohjelman yhteydessä, jossa tulisi myös saatujen tietojen perusteella määrittää toteutusjärjestys eri bulevardisointihankkeille. Toteutusjärjestystä arvioitaessa tulee kaupungille tulevien kustannusten ja tulojen lisäksi kiinnittää huomiota muun muassa kunkin alueen toteutusvarmuuteen.

Täydennysrakentaminen

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu runsaasti hyvin tehokasta rakentamista esikaupunkialueiden olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi Raidejokeri antaa hyvät mahdollisuudet rohkeaan kantakaupunkimaiseen rakentamiseen.

Vaikka esikaupunkien tehokasta rakentamista voidaan pitää lähtökohtaisesti kannatettavana, on syytä huomata, että korkeat tehokkuustavoitteet johtavat todennäköisesti hyvin kalliisiin rakenteellisiin pysäköintiratkaisuihin ja pysäköintipaikkojen uudelleen järjestelyihin, mikä puolestaan nostaa rakentamiskustannuksia merkittävästi. Lisäksi esikaupunkirakenteen tiivistäminen tapahtuu suurelta osin jo luovutettujen tonttien alueilla, joka asettaa merkittäviä haasteita asemakaavoitukselle sekä kaavoitettavien tonttien luovutukselle. Myöskään voimassa oleva lainsäädäntö ei nykyisellään vastaa täydennysrakentamisen haasteisiin.

Useilla esikaupunkialueilla asuntojen markkinahinnat ovat ainakin nykyisellään melko maltillisia, joten korkeat tehokkuustavoitteet ja sen myötä varsin korkeaksi muodostuvat rakentamiskustannukset vaikeuttavat vuokra- ja erityisesti omistusasuntotuotannon toteuttamista näillä alueilla. Lisäksi tehokas rakentaminen saattaa herättää merkittävääkin vastustusta alueen asukkaissa sekä tontteja hallinnoivissa taloyhtiöissä.

Edellä mainittuun viitaten voitaneen todeta, että täydennysrakentamiskaavoitukseen sekä hankkeiden toteutusaikatauluihin liittyy aluerakentamiskohteisiin verrattuna merkittäviä riskitekijöitä, joiden vuoksi hankkeet voivat viivästyä. Täydennysrakentamisalueiden tuleva asemakaavoitus tulisikin mitoittaa siten, ettei yksittäisten kaavojen ja hankkeiden viivästyminen vaaranna kaupungin asuntotuotantotavoitteiden toteutusta. Lisäksi täydennysrakentamiskaavojen toteuttamisen vaatimien alue- ja sopimusjärjestelyiden toteuttaminen tulee asettamaan merkittäviä haasteita kiinteistötoimen maanhankinnan ja tontinluovutuksen resurssien riittävyydelle.   

Mainituista syistä johtuen voitaneenkin pitää todennäköisenä, että näiden alueiden toteutuminen tulee ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä olemaan varsin hidasta, mikä puolestaan vaikeuttanee asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista seuraavien 5 - 15 vuoden aikana. Täydennysrakentamisen edistämiseksi kaupungin tuleekin lähivuosina kehittää ja sujuvoittaa merkittävästi nykyisiä prosessejaan sekä varata täydennysrakentamisalueiden toteutukseen riittävät henkilöstö- ja muut resurssit. Lisäksi kaupungin tulisi pyrkiä vaikuttamaan myös siihen, että olemassa olevaa lainsäädäntöä kehitetään täydennysrakentamista edistävään suuntaan.

Aluerakentamiskohteet

Lautakunta pitää myönteisenä, että yleiskaava pitää sisällään myös varauksia aluerakentamistyyppiselle asuntorakentamiselle. Nämä alueet, esim. Malmin lentokentän alue sekä Rastilan nykyinen leirintäalue, ovat tulevien vuosien asuntorakentamisen kannalta erittäin tärkeitä ja ne tulisikin yleiskaavan jatkosuunnittelussa säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan laajentaa.

Pysäköintiä koskevat kaavamääräykset

Yleiskaavaehdotukseen on sisällytetty keskusta-alueiden tulevaa asemakaavoitusta ohjaavana määräys, jonka mukaan näillä alueilla pysäköinti tulee ensisijaisesti sijoittaa laitoksiin ja kadun varsiin. Määräys on kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteen kannalta ymmärrettävä, mutta se saattaa, ainakin tiukasti tulkittuna, vaikeuttaa näiden alueiden asemakaavoitusta ja heikentää talonrakentamishankkeiden toteutusedellytyksiä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan tonttien pysäköintiratkaisu tulisi ratkaista vasta asemakaavoitusvaiheessa kunkin alueen ja tontin tekniset ja taloudelliset realiteetit huomioiden. Lisäksi kadun varsille tulee jättää riittävästi auto-paikkoja lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten varsinkin alueilla, joille toivotaan runsaasti kivijalkaliiketilaa.

Yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä voitaisiin lisäksi tutkia mahdollisuutta ottaa yleiskaavaan määräyksiä, jotka mahdollistaisivat vähäautoisten ja/tai autottomien hankkeiden kaavoittamisen ja toteuttamisen alueille, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on tavanomaista korkeampi (esim. aseman seudut). Tämä voisi edistää aseman seutujen asemakaavoitusta ja täydennysrakentamista merkittävästi varsinkin, kun maankäytön tehostaminen näillä alueilla johtaa lähes poikkeuksetta kalliisiin maanalaisiin tai maanpäällisiin pysäköintilaitosratkaisuihin. Vastaavan määräyksen ottamista voitaisiin harkita laajemminkin kantakaupungiksi osoitetuilla alueilla.

Palvelutilaverkko kaavoituksessa

Yleiskaavan tavoitteiden mukainen asukasmäärän lisäys edellyttää tulevina vuosina ja vuosikymmeninä merkittäviä investointeja palvelutiloihin ja palvelutilaverkon kehittämiseen. Laadittavana oleva yleiskaavan toteutusohjelma ja sen perusteella tehtävä alueiden kaavoituksen ja toteutuksen priorisointi tulee osaltaan myös ohjaamaan palvelutilojen rakentamisen painopistettä. Uusien alueiden kaavoituksessa ja erityisesti olemassa olevien alueiden tiivistämisessä on syytä hyödyntää olemassa olevia palvelutiloja niitä kehittämällä.  Palvelutilaverkkoa tulee suunnitella ja kehittää kokonaisvaltaisesti tarkastellen ja pyrkiä tehostamaan tilojen käyttöä esim. synergiaetuja hyödyntämällä. Viimeistään asemakaavoituksen käynnistyessä tulisi poikkihallinnollisessa yhteistyössä selvittää mahdollisuudet olemassa olevan palvelutilaverkon ja infrastruktuurin hyödyntämiseen uusien alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa kokonaistaloudellisen ratkaisun varmistamiseksi kaupungin investointi- ja käyttötaloudessa.

Yritykset

Yleistä yritysalueista

Yleiskaavaehdotus säilyttää pääosin nykyiset yritysalueet. Uusia alueita ei ole kuitenkaan Heikinlaaksoa lukuun ottamatta juuri osoitettu, jota voidaan pitää selvänä puutteena. Tuotantotilojen kysyntä on viime vuosina ollut yllättävän vilkasta, joten uusien yritysalueiden osoittaminen tiivistyvän kaupunkirakenteen alta poistuvien tilalle olisi niin kaupungin strategian kuin elinkeinopolitiikankin näkökulmasta perusteltua. Viime vuosina toimitilatontteja on muutettu asuinkäyttöön vuosittain noin 26 000 k-m². Vastaava trendi näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina. Suuntaus on kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden vastainen ja yleiskaavassa tulisikin osoittaa riittävästi uusia houkuttelevia alueita yritystoimintaan entisten käytöstä poistuvien alueiden tilalle.

Toimistoalueet

Viime aikoina on korostunut, että toimistotyöpaikat syntyvät parhaiten raskaan raideliikenteen asemien läheisyyteen mutta että saavutettavuus myös henkilöautolla ja autopaikkojen riittävyys on edelleen tärkeää. Kaupungilla on varsin rajallinen määrä toimistotonttitarjontaa riittävän lähellä raideliikenneasemia. Länsimetro, Kehärata ja Raidejokeri lisäävät tonttikysyntää asemien tuntumassa sekä Helsingin että Espoon puolella.

Helsingin nykyinen yritystonttivaranto ei sijainniltaan ja laadultaan vastaa kaikilta osin käyttäjien ja sijoittajien monipuolista kysyntää. Helsingin kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta olisi tärkeää mahdollistaa yritysten sujuva toiminta ja sen laajentamismahdollisuudet kaupungissa. Helsinki on strategiansa mukaisesti vuonna 2016 Suomen yritysmyönteisin kaupunki, minkä tulee heijastua myös yritystonttitarjontaan.

Lautakunta pitää hyvänä, että yleiskaavaluonnoksessa osoitetaan lisärakentamismahdollisuuksia muun muassa Käpylän aseman lähelle.

Liike- ja palvelukeskusten alueella muutoksia toimitiloista asumiseen ei pääsääntöisesti sallita. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin tällä hetkellä yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa. Epäkurantin ja vanhentuneen toimistotilan muuttaminen asuinkäyttöön edesauttaa uusien tarkoitustenmukaisten ja sijainniltaan kiinnostavien toimistotalojen rakentamista Helsingin kaupungin alueelle sekä edistää kaupungin tiivistämistä ja kehittymistä elävämmäksi.

Yritysalueiden laajentaminen

Yleiskaavaluonnoksessa ei ole osoitettu uusia alueita teollisuus- ja palveluyritysten tarpeisiin. Näiden kysyntä on kuitenkin edelleen vilkasta. Tästä syystä yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista tutkia ainakin seuraavia toimenpiteitä:

Kivikko:

Kivikon yritysalueen liikenneyhteydet parantuvat merkittävästi Kehä 1: n uuden liittymän valmistuessa. Lautakunta esittää Kivikon yritysalueen laajentamista pohjoiseen Porvoonväylän vartta Maratontielle asti, jonne voisi jatkossa suunnitella uuden liittymän, mikä parantaisi merkittävästi yritysalueen liikenneyhteyksiä.

Heikinlaakso:

Heikinlaakson yritysaluetta tulisi laajentaa Lahdenväylän molemmin puolin. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät ja vastaavalla kohdalla Vantaan puolella on vireillä merkittäviä liiketilahankkeita.

Pihlajamäki-Pukinmäki:

Pihlajamäen yritysaluetta tulisi laajentaa Kehä 1:n varrelle sekä Kehän etelä- että pohjoispuolella Pihlajamäentien ja Malminkaaren välisellä alueella. Asuntovaltaiseksi alueeksi sen kehittäminen on haastavaa, sillä Kehä 1:n liikennemäärä säilynee varsin suurena.

Vuosaari:

Vuosaaressa laajoja alueita on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Energiaratkaisut saattavat tulevaisuudessa olla entistä hajautetumpia, joten alueen käyttötarkoitus voisi olla joustavampi yritysalueena, joka sallii myös energiahuollon. Lisäksi yritysaluetta voisi laajentaa Satamakaaren molemmin puolin.

Kivinokka ja Uutelan Skatan tilan alue:

Kivinokan alue on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu virkistys- ja viheralueeksi. Merkintää voitaisiin tutkia muutettavaksi alueen länsi- ja keskiosan osalta merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Tämä mahdollistaisi paremmin alueen kehittämisen virkistys- ja matkailualueena ja voisi mahdollistaa esimerkiksi Rastilan nykyisen leirintäalueen toimintojen siirtämisen ainakin osittain Kivinokkaan.  Vastaavin perustein myös Vuosaaren Uutelassa sijaitsevan Skatan tilan alue voitaisiin tutkia osoitettavaksi merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Molemmat alueet ovat luonnonläheisiä, merellisiä sekä hyvin saavutettavissa, joten ne voisivat soveltua hyvin käyttötarkoitukseen.

Muita huomiota yleiskaavaehdotuksesta

Pääkaupunkiseudun linnoitteet

Helsingissä muun muassa ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet rajoittavat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä varsin monissa paikoissa. Linnoituslaitteet ovat useimmiten huonossa kunnossa ja voivat olla vaarallisia ulkoilijoille. Lautakunta ehdottaa, että Helsinkiin osoitettaisiin erikseen tehtävän kartoituksen perusteella muutamia laajempia museoalueita, joissa linnoituslaitteet voitaisiin kunnostaa yleisölle turvalliseen kuntoon ja joissa voisi olla esimerkiksi infotauluja ja opastusta linnoituslaitteiden historiaa. Muilta osin linnoituslaitteiden alueita voisi  huolellisen harkinnan ja dokumentoinnin jälkeen suunnitella myös muuhun käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi Kivikon linnoituslaitteet ovat jääneet jo rakennusvaiheessa keskeneräisiksi eivätkä ne ole olleet taistelukäytössä. Linnoitteiden merkitystä tulisi tutkita erityisen huolellisesti alueilla, joissa ne ovat kaupungin kehittymisen esteenä.

Täytöt

Nyt valmistelussa oleva yleiskaava on keskeinen työkalu taloudelliseen louhe- ja maamassojen ohjaukseen. Lautakunnan mielestä kaikki tiedossa olevat alueet, joissa tullaan tarvitsemaan maamassoja, tulisi yleiskaavassa osoittaa alueiksi, joissa voidaan tehdä täyttötöitä ilman asemakaavaa. Esimerkkeinä tällaisista alueista ovat Länsiväylän kupeessa olevat merelliset kohteet, erityisesti Lapinlahden alueeseen liittyvät Iso-Pässin ja Morsiamen niemekkeet sekä Lauttasaaren Lemislahti, jonka täyttöalue voitaisiin samalla osoittaa nykyistä laajempana.  Kaavamerkintä voisi olla vastaava kuin Östersundomin yhteisen yleiskaavan merkintä et3 (Esirakentamisalue).

Lisäksi lautakunnan mielestä yleiskaavan tulisi mahdollistaa Kalasataman Hanasaarta ympäröivien vesialueiden täyttäminen, jotta Hanasaaren voimalaitoksen poistumisen mahdollistama asunto- ja toimitilarakentamisen potentiaali voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollisten täyttöjen lopullinen laajuus ratkaistaisiin alueen tulevassa asemakaavoituksessa.

Meriläjitysalueet

Väylien ja satamien ylläpidon sekä uusien asuinalueiden rakentamisen vuoksi tarvitaan myös meriläjityskapasiteettia ruoppausten toteuttamiseksi. Yleiskaavassa tulisi esittää aluevaraukset meriläjitystoimintaan soveltuvista alueista.

Yleiskaavan aikajänteellä mm. kantakaupunkiin on suunniteltu runsaasti maanalaisia hankkeita, joiden tieltä on irrotettava hyvin runsaasti kiviainesta. Tätä kiviainesta olisi niin taloudellisesti, kuin ympäristöhaittojen pienentämiseksi mielekästä käyttää meritäyttöihin syntypaikan lähellä sen sijaan, että sitä joudutaan kalliisti kuljettamaan kaupungin läpi kymmeniä kilometrejä varastoitavaksi tai käsiteltäväksi. Näinhän jouduttiin tekemään Länsimetron ensimmäisen osan loppuvaiheessa ja ympäristön kannalta haitallista rekkarallia on Länsimetron jatkeen työmaalla jouduttu edelleen jatkamaan.

Jotta kiviainesta voi käyttää täyttöihin, on merenpohja ensin ruopattava. Yleiskaavan täyttöjä salliva määräys helpottaisi vuosien käsittelyajan vaativien ruoppauslupien hakemista niin ajoissa, ettei jouduta Länsimetron tapaiseen tilanteeseen. Moni maanalaisista hankkeista suunnitellaan hyvin pitkälle valmiiksi ennen lopullista toteutuspäätöstä, mutta massiivinen kiven poisto alkaa nopeasti. Siinä vaiheessa on liian myöhäistä hakea tarvittavia ruoppaus- ja täyttölupia. Täyttöhankkeiden ulottuvuuden tarkempi suunnittelu olisi luontevaa tehdä yleiskaavan toteutussuunnitelman osana.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma

Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehtävä toteutusohjelma luo edellytykset yleiskaavan suunnitelmalliselle toteuttamiselle. Toteutusohjelman perusteella tehtävät priorisoinnit alueiden välillä tulevat ohjaamaan asemakaavoituksen, maanhankinnan ja tontinluovutuksen tulevien vuosien resurssien käyttöä. Toteutusohjelma tulee kytkeä tiiviisti kaupungin investointiohjelmiin, jotta valittava alueiden toteutusjärjestys on realistinen.   

Yleiskaavan toteuttamisohjelman valmistelussa tulisi tutkia ja edistää erityisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin asuntorakentamisen mahdollisuuksia. Toteutusohjelmassa tulisi tutkia tarkemmin asuntorakentamisen vaatimia välittömiä edellytysinvestointeja kaupungin kannalta sekä pyrkiä esittämään selkeitä vaiheittain toteutettavia asuntorakentamisalueita nimenomaisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin asuntotuotannolle. Toteutusohjelmassa tulisi ottaa huomioon kaavatalouden lisäksi asuntorakentamisen toteuttamiskelpoisuus myös tonttitalouden kannalta alustavin taloudellisin laskelmin, jotta alueiden toteutuksen realistisuutta voidaan arvioida. 

Toteutusohjelma ja sen perusteella tehtävät priorisoinnit tulevat vaikuttamaan merkittävästi tulevien vuosien maanhankintaan ja edellyttää myös kaupungin harjoittamaan maapolitiikan kehittämistä.  Maanhankinnan luonne tulee todennäköisesti muuttumaan merkittävästi aiemmista vuosista, jolloin maanhankinta on keskittynyt pääasiassa suurempiin raakamaahankintoihin. Yleiskaavan toteuttamisen johdosta maanhankinta muuttunee pirstaleisemmaksi ja työläämmäksi. Lisäksi tulee arvioitavaksi, miten kaupunki voi maapoliittisin keinoin kustannustehokkaasti edistää rakentamista yleiskaavan ja toteutusohjelman osoittamilla painopistealueilla, kuten esimerkiksi asemanseuduilla ja täydennysrakentamisalueilla.  Käytännössä tämä voi enenevässä määrin tarkoittaa myös rakennettujen kiinteistöjen ja vuokraoikeuksien hankintapainetta.

Lopuksi

Kiinteistölautakunta pitää yleiskaavaehdotuksen tavoitteita siinä esitettyjä ratkaisuja pääosin kannatettavana. Yleiskaavan toteuttamiseen tulee kuitenkin liittymään merkittäviä taloudellisia ja muita haasteita, joiden vuoksi vaarana on, että yleiskaavassa osoitettu rakentamispotentiaali toteutuu vain osittain ja/tai ennakoitua huomattavasti hitaammin. Tämä tulee luomaan merkittäviä haasteita esim. tuleville vuosille asetettavien asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle ja kaupungin taloudelle.

Käsittely

11.02.2016 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Sole Molander: Korvataan kappale Aluerakentamiskohteet seuraavalla:

Lautakunta pitää myönteisenä, että yleiskaava pitää sisällään myös varauksia aluerakentamistyyppiselle asuntorakentamiselle. Tulevien vuosien asuntorakentamisen kannalta löytyy sopivia alueita ilman, että rakennetaan historiallisesti merkittävää ja virkistyskäytössä olevaa Tuomarinkartanon aluetta. Lentoliikenteelle toiminnallista Malmin lentokentän aluetta ei myöskään tule rakentaa.

Kannattaja: Olli Sademies

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Korvataan kappale Aluerakentamiskohteet seuraavalla: Lautakunta pitää myönteisenä, että yleiskaava pitää sisällään myös varauksia aluerakentamistyyppiselle asuntorakentamiselle. Tulevien vuosien asuntorakentamisen kannalta löytyy sopivia alueita ilman, että rakennetaan historiallisesti merkittävää ja virkistyskäytössä olevaa Tuomarinkartanon aluetta. Lentoliikenteelle toiminnallista Malmin lentokentän aluetta ei myöskään tule rakentaa.

Jaa-äänet: 6
Juha Hakola, Jasmin Hamid, Antti Hytti, Jouni Parkkonen, Erkki Perälä, Kirsi Pihlaja

Ei-äänet: 2
Sole Molander, Olli Sademies

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Timo Tossavainen

Esittelijä

virastopäällikkö

Jaakko Stauffer

Lisätiedot

Kirsi Federley, tonttiasiamies, puhelin: 310 36451

kirsi.federley(a)hel.fi

Sami Haapanen, osastopäällikkö, puhelin: 310 36437

sami.haapanen(a)hel.fi

Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, puhelin: 310 37811

ilkka.vahaaho(a)hel.fi

Pasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36448

pasi.lehtio(a)hel.fi

Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864

peter.haaparinne(a)hel.fi

Pekka Saarinen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fi

Ilkka Aaltonen, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 36441

ilkka.aaltonen(a)hel.fi

Miia Pasuri, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 34439

miia.pasuri(a)hel.fi

Liikuntalautakunta 04.02.2016 § 25

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

HEL 2012-012586 T 10 03 02 00

Lausunto

Liikuntalautakunta antaa seuraavan lausunnon Helsingin yleiskaavaehdotuksesta:

Liikuntalautakunta antoi lausunnon yleiskaavaluonnoksesta 15.3.2015. Luonnosvaiheen esitykset ovat tämän lausunnon liitteenä.

Yleiskaavassa tulee huomioida, että viher- ja virkistysalueet ovat eheitä ja viheryhteydet jatkuvia. Asuinalueiden yhteyksien viherverkkoon tulee olla sujuvia ja välittömiä. Virkistykselle ja ulkoliikunnan suorituspaikoille sekä tilaa vieville liikuntamuodoille on varattava riittävästi tilaa sekä osoittaa niiden sijaintipaikat. Tilaa vievien liikuntamuotojen yhteyteen tulee liittää julkisia, kaikille avoimia tiloja ja reittejä.  Eri kokoisille kenttäalueille on varattava tilaa asuntorakenteen tiivistämistavoitteista huolimatta. Uusien asuinalueiden liikuntapaikkojen rakentaminen on turvattava.

Vihersormet ja viherverkosto

Virkistysreitit kannattaa suunnitella ja toteuttaa katkeamattomiksi.
Maankäyttöä muutettaessa mahdollisesti poistuvan tai katkeavan reitin tilalle tulee osoittaa korvaava reitti. Lähivirkistysalueet tulee kytkeä osaksi isompia virkistyskokonaisuuksia esimerkiksi viherväylillä, ulkoilureiteillä ja/ tai kävely- ja pyöräteillä.

Yleiskaavaselostuksessa todetaan viheryhteyksistä, niiden yhtenäisyydestä
ja jatkuvuudesta, että viheralueet tulee liittää luontevasti toisiinsa. Selostuksen mukaan yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta puistomaiseen
ja luonnonmukaiseen – tai tarvittaessa rakennetaan vihersiltoja ja viheralikulkuja. Lautakunta suhtautuu mainittuihin vihersiltoihin ja alikulkuihin epäillen. Niiden kustannukset voivat toteutusvaiheessa nousta niin korkeiksi, että suunniteltu yhteys jää toteuttamatta. Vihersilloilla ja –alikuluilla ei myöskään saada aina riittävän leveitä ja toimivia viheryhteyksiä, jotta esim. talvisin hiihdon ja kevyen liikenteen yhteydet eivät menisi päällekkäin ja estäisi toisiaan.

Viherverkoston säilytys nykylaajuudessa on tärkeää, jottei lisärakentamisen
aikaansaama kulutuksen kasvu aiheuta jo ennestään runsaasti käytetyille viheralueille liian suurta kulutusta. Vihersormet ja niiden väliset viheryhteydet toimivat merkittävinä virkistys ja liikunta-alueina. Niitä pitkin kulkee pääosa seudullisista ja alueellisista ulkoilu- ja latureiteistä.

Keskuspuisto ja Pirkkola

Hämeenlinnanväylän varresta ja Kehä-I:n varresta, Pirkkolan liikuntapuiston
vierestä, on poistettu kantakaupunki-merkintöjä. Kuitenkin, jos Pirkkolan liikuntapuiston länsireunaa rakennetaan ehdotuksen mukaan, se kaventaa oleellisesti Pirkkolan viheraluetta ja alueen virkistys- ja liikkumismahdollisuuksia.

Huomattava osa Pirkkolan länsireunaa on merkitty kaavamääräyksellä C2 kantakaupunki. Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8. Tilanteessa, jossa pelkästään talot tulevat keskuspuiston puolelle ja kaupunkibulevardi ei toteudu, niin alueelle tarvitaan toinen katuverkosto, joka leventää kantakaupunkimaisesti rakennettua aluetta ja lohkaisee näin ison osan keskuspuistoa. Lautakunta ei puolla tällaista ratkaisua.

Keskuspuisto on oleellinen osa Helsingin viher- ja ulkoilualueiden verkostoa. Lautakunta pitää tärkeänä, että Keskuspuistoa ei kavenneta, eikä viheryhteyksiä katkaista. Pirkkolan kohdalle suunniteltua rakentamista ei voida toteuttaa niin, että alueella voitaisiin säilyttää nykyiset toiminnot. Esimerkiksi hiihtoladuille ei yleiskaavaehdotuksessa jää riittävästi tilaa.

Liikuntapuistot, lähiliikuntapaikat ja sisäliikuntapaikat

Monilla liikuntaviraston toimialueilla yleiskaava poikkeaa merkittävästi tuoreista, vastavalmistuneista asemakaavoista. Jotkut liikuntapuistot tai niiden osat on merkitty asuntovaltaisiksi alueiksi, joita kehitetään ”pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.” Tämä ei anna selkeää kuvaa liikuntapuistojen tulevaisuudesta,
eikä niiden säilyttäminen ei ole taattua. Lähiliikuntapaikat ja liikuntapuistot tulee säilyttää, sillä niillä on tärkeä rooli sekä omalla alueellaan. Uusilla asuinalueilla tulee tehdä varauksia ulkoliikunnalle.

Yleiskaavassa liikuntaan tarkoitetut alueet tulisi olla määritelty ja merkitty
omilla merkinnöillään. Määritelmän tulee olla yksiselitteinen siten, että se ei mahdollista liikuntaan tarkoitetun alueen ”nakertamista” tai muuttamista vähitellen muun toiminnon käyttöön.

Asuinalueiden palveluiden riittävyys tulee taata suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminnallisesti monipuolinen elinympäristö pitää sisällään
perusliikuntapaikat, kuten lähiliikuntapaikat ja sisäliikuntatilat esimerkiksi
koulujen yhteydessä.

Liikuntapalvelujen keskittämistä vain muutamaan suureen liikuntapuistoon
tulee varoa, jotta etäisyydet asuinalueilta palveluihin eivät kasva liian suuriksi tai asuinalueiden omat palvelut jäävät kokonaan toteutumatta. Lähiliikuntapaikkojen ja liikuntapuistojen merkitys kasvaa entisestään
yhdyskuntarakenteen tiivistyessä.

Esimerkiksi 1,6 hehtaarin Kivitorpankentän osoittaminen asuntovaltaiseksi
alueeksi A2 sekä kantakaupungiksi C2 antaa sen kuvan, että tällä
lähiliikuntakentällä ei ole tulevaisuutta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa,
vaikka kentällä on suuri paikallinen merkitys lähikoulujen liikuntapaikkana.
Tällaisten tärkeiksi koettujen lähiliikuntapaikkojen tulevaisuus tulisi turvata jo yleiskaavatasolla.

Lassilan liikuntapuisto (2,6 ha) ja Kannelmäen liikuntapuisto (2,6 ha) ovat molemmat merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A2. Jätkäsaaren liikuntapuisto(4,7 ha) on merkitty kantakaupungiksi C2, samoin Lauttasaaren liikuntapuisto (1,0 ha) ja Arabianrannan liikuntapuisto (2,8 ha). Jakomäen liikuntapuisto (2,8 ha) on yleiskaavassa lähikeskustaa C3. Yleiskaavaa tulisi muuttaa näiltä osin.

Luonnosvaiheen jälkeen on tapahtunut hyvääkin: Talin liikuntapuistossa Talin golf-kentälle on tehty sellaiset muutokset, että on mahdollista säilyttää golf-kenttä 18-reikäisenä ja Talin liikuntapuiston alueelta on muutettu asuntovaltaisen alueen A2-ruutuja 6 kappaletta viher- ja virkistysalueeksi.

Yleiskaavan viher- ja virkistysteemakartassa on esitetty liikuntapuistoverkosto
2050. Liikuntapuistoverkosto on esitetty puutteellisesti. Verkostoon tulisi lisätä ainakin seuraavat:
Jätkäsaaren liikuntapuisto, Isonnevan liikuntapuisto, Kruunuvuorenrannen
liikuntapuisto, Ison Kallahden liikuntapuisto, Heteniitynkenttä, Ojapuiston
liikuntapuisto ja Pitäjänmäen urheilukenttä.

Liikuntalautakunta toivoo, että yleiskaavan jatkokehittämistarpeiksi nimetään
tulevaan asukasmäärään suhteutettu lähiliikunta, liikuntapuistoja
vihervirkistysverkko tarkastelu. Mitä tiiviimmäksi kaupunkirakenne muodostuu, sitä merkittävämpi ovat luonto-, viher- ja virkistysalueet. Olemassa olevien liikuntapalveluiden jatkuvuus tulisi turvata. Näiden palveluiden ja rakenteiden toteutukseen on käytetty merkittäviä taloudellisia panostuksia ja ne ovat monin paikoin kaupungissa muodostuneet alueelliseksi identiteettitekijöiksi.
Tarvitaan seudullista tarkastelua ja toiminnallisen strategian luomista
liikuntapalveluiden turvaamiseksi.

Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa että täydennysrakentamiskaavoissa
löydetään tontteja myös sisäliikuntarakentamiselle.

Merelliset alueet ja palvelut

Yleiskaavan Merellinen Helsinki -teemakartassa on esitetty saariston
virkistyskäyttömahdollisuuksien kasvu 2050 ja merellisen virkistyskäytön
kehittämisen tavoitteet.

Lautakunta esittää Vartiosaaren ja Melkin säilyttämistä virkistysalueina ja näkee Vartiosaarelle luodun asuntovaltaisen osayleiskaavan purkamisen tärkeänä. Yleiskaavassa hahmoteltu asukasmäärältään kasvava kaupunki vaatii tulevaisuudessa useita virkistyssaaria käyttöönsä. Merellisen Helsingin virkistyssaarien riittävä määrä tulevaisuudessa takaa saarten luonnonarvojen säilymisen kulutuksen tasaantuessa useammille saarille.

Teemakartassa ymmärretään ja huomioidaan ansiokkaasti merialueen huollon tukikohtatarve, joka sekin kasvaa jatkossa huomattavasti saariston käytön lisääntyessä.

Yleissuunnitteluosaston selvityksessä Meri-Helsinki yleiskaavassa, rannikko,
saaristo, meri ja satamatoiminnot (2014:15) liikuntavirastoa sivuaviksi
jatkokehittämistarpeiksi esitettiin talvisäilytysalueiden seudullinen tarkastelu. Liikuntaviraston tilaama selvitys talvisäilytystarpeista on lähes valmis ja se tulee lähtemään virastoihin lausunnoille kuluvan kevään aikana. Jo nyt tiedetään, että venesatamien yhteyteen liitetty talvisäilytysalue on luonnollisin, toimivin ja tavoiteltavin ratkaisu. Kuitenkaan missään 2000-luvulla tehdyssä kaavassa ei ole päästy siihen, että talvisäilytys olisi ratkaistu kaava-alueella, vaan ratkaisuna on aina ”jonnekin toisaalle” sijoitettava veneiden talvisäilytysalue.

Erilaisten veneilyreitistöjen, satamien ja taukopaikkojen tulee olla sujuvasti
saavutettavissa ja niiden määrän tulee olla riittävä. Venesatamavarauksissa
kannattaa huomioida myös pysäköinti- ja talvisäilytysalueet.

Rastilan leirintäalue

Ehdotusvaiheeseen verrattuna Rastilan leirintäalueen luona on kolme
asuntovaltaista ruutua muutettu viher- ja virkistysalueeksi. Kuitenkin
kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa erikseen, että Rastilan leirintäalueelle
tulee selvittää korvaava paikka Helsingistä alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta myös päätti, että aiemmin korvaavaksi leirintäalueen paikaksi osoitettu merellisen virkistyksen ja matkailun alue Uutelan itärannalla muutetaan kokonaan virkistys- ja viheralueeksi.

Rastilan leirintäalue Helsinki on yksi Suomen viidestä leirintäalueesta, joka on luokiteltu viiden tähden leirintäalueeksi. Rastilan leirintäalue on mukailullisesti merkittävä toimija Helsingissä. Se on pääkaupunkiseudun ainoa ympärivuotisesti toimiva alue. Rastilan yöpymisvuorokausien keskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta on 98 000 yöpymistä vuodessa. Kysyntää on myös ympärivuotiselle pitkäaikaismajoitukselle. Rastila ei edes riitä palvelemaan kaikkia halukkaita. Yli 2000 matkailuajoneuvoa käännytetään pois tilanahtauden vuoksi.

Rastilan leirintäalueen ehdoton markkinointi- ja myyntivaltti on sijainti
metroaseman välittömässä läheisyydessä. Leirintäalueen nykyinen sijainti on oleellinen toiminnan kannalta. Leirintäalueella yöpyvät jättävät kaupunkiin 8 milj. euroa vuodessa.

Liikuntavirasto on vuosina 2010 – 2014 investoinut noin 3 milj. euroa Rastilan leirintäalueeseen. Investoinnit on käytetty alueen rakentamiseen ja kehittämiseen, palvelutason parantamiseen, rakennusten ja alueiden kunnossapitoon sekä turvallisuuteen. Uuden leirintäalueen infran rakentaminen maksaisi liikuntatoimelle 20 milj.euroa. Liikuntatoimella ei tule olemaan varaa rakentaa uutta leirintäaluetta. 20 milj.euroa tarkoittaisi liikuntatoimen koko kahden vuoden investointibudjetin käyttöä vain ja ainoastaan uuden leirintäalueen rakentamiseen.

Yleiskaavaehdotusta tulisi muuttaa niin, että Rastilan leirintäalue säilyy
nykyisessä käytössään ja laajuudessaan.

Tuomarinkylän kartanon alue

Tuomarinkylän kartanon alueen eteläpuolelta on muutettu 4 asuntovaltaisen
alueen A3-ruutua virkistys- ja viheralueeksi. Yleiskaavaehdotuksessa on yhä esitetty Tuomarinkylän koirakeskuksen päälle lähikeskusta C3 sekä asuntovaltaista aluetta A2.

Koirakeskuksen nykyinen pinta-ala on yli 6 hehtaaria, eli 6 ruudun kokoinen
alue. Alue tulisi merkitä merkinnällä virkistys- ja viheralue. Yleiskaavaehdotusta
tulisi muuttaa niin, että Tuomarinkylän kartanon alueella sijaitsevat koko ulkoilu-, hevos- ja koiraurheilun alue säilyy nykyisessä käytössään ja laajuudessaan.

Tuomarinkylän koirakeskus on ainoa suuret ulkonäyttely- ja vinttikoiratoiminnat
mahdollistava keskus pääkaupunkiseudulla. Sitä käyttävät lähes kaikki pääkaupunkiseudun koirayhdistykset (60000 käyntikertaa vuodessa). Yleiskaavan astuessa voimaan tämä koiraurheilulle erittäin tärkeä alue olisi mahdollisesti uhattu. Jatkosuunnittelussa tulisi ratkaista miten radan mahdollinen siirto ja uusi asuminen voidaan tehdä niin, että koiraurheilualueen siirto ei jää liikuntatoimen tehtäväksi.

Tuomarinkylän hevosurheilukeskukselle tulisi turvata riittävät tilavaraukset,
jotta alueen suunniteltu kehittäminen ei keskeytyisi. Eri selvityksissä
Tuomarinkylä on todettu olevan sopivin suurelle hevosurheilukeskittymälle
Helsingissä. Östersundomin kaavoitustyön yhteydessä ei ole myöskään löydetty tilaa, joka soveltuisi suurille hevosurheilutapahtumille, vaan on jälleen todettu, että hevosurheilukeskuksen paikka Helsingissä on Tuomarinkylä.

Merkittävä osa Malmin lentokentän alueesta on esitetty asuntovaltaiseksi alueeksi. Jos osa niistä alueista, jotka nyt ovat liikunta- ja virkistyskäytössä rakennetaan, heikentyy liikuntatarjonta merkittävästi ja alueen kokonaisvirkistyksellinen taso laskee. On myös huomioitava, että Vantaanjoen tärkeimmän taimenpuron Longinojan latvavedet saavat alkunsa Malmin lentokentän ympäristöstä. Lautakunta on huolissaan, että kenttäalueen rakentaminen muuttaa Longinojan ekologista tasapainoa. Liikuntavirasto on ollut vahvasti mukana puroalueen kunnostustöissä mm. sorastamalla. Kunnostuksen tavoitteena on ollut taimenkannan elvyttäminen ja koillishelsinkiläisten virkistysolosuhteiden parantaminen.

Esittelijä

liikuntajohtaja
Anssi Rauramo

Lisätiedot

Hanna Lehtiniemi, arkkitehti, puhelin: 310 87723
Matti Kuusela, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 87783

Liitteet

1 Yleiskaavaehdotuksen kartta, päivätty 6.10.2015, päivitetty Kslk:n
10.11.2015 päätöksen mukaiseksi
2 Yleiskaavaehdotuksen selostus: Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava,
päivätty 6.10.2015, päivitetty Kslk:n 10.11.2015 päätöksen mukaiseksi
lisälehdellä
3 Teemakartta: Virkistys- ja viherverkosto 2050, 6.10.2015, päivitetty
Kslk:n 10.11.2015 päätöksen mukaiseksi
4 Teemakartta: Joukkoliikenteen runkoverkko 2050, 6.10.2015
5 Teemakartta: Kaupunkiluonto, 6.10.2015
6 Teemakartta: Merellinen Helsinki, 6.10.2015, päivitetty Kslk:n
10.11.2015 päätöksen mukaiseksi
7 Teemakartta: Kantakaupunki, 6.10.2015

Käsittely

04.02.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Tiina Sandberg: Tilanteessa, jossa pelkästään talot tulevat keskuspuiston puolelle ja kaupunkibulevardi ei toteudu, niin alueelle tarvitaan toinen katuverkosto, joka leventää kantakaupunkimaisesti rakennettua aluetta ja lohkaisee näin ison osan keskuspuistoa. Lautakunta ei puolla tällaista ratkaisua. Keskuspuisto on oleellinen osa Helsingin viher- ja ulkoilualueiden
verkostoa. Lautakuntaa pitää tärkeänä, että keskuspuistoa ei kavenneta,
eikä viheryhteyksiä katkaista.

Tämä kohtaa muutetaan kuulumaan:

Keskuspuisto on oleellinen osa Helsingin viher- ja ulkoilualueiden verkostoa. Lautakunta pitää tärkeänä, että Keskuspuistoa ei kavenneta, eikä viheryhteyksiä katkaista. Pirkkolan kohdalle suunniteltua rakentamista ei voida toteuttaa niin, että alueella voitaisiin säilyttää nykyiset toiminnot. Esimerkiksi hiihtoladuille ei yleiskaavaehdotuksessa jää riittävästi tilaa.

Kannattaja: Riku Ahola

Vastaehdotus:
Heimo Laaksonen: Merkittävä osa Malmin lentokentän alueesta on esitetty asuntovaltaiseksi alueeksi. Jos osa niistä alueista, jotka nyt ovat liikunta- ja virkistyskäytössä rakennetaan, heikentyy liikuntatarjonta merkittävästi ja alueen kokonaisvirkistyksellinen taso laskee. On myös huomioitava, että Vantaanjoen tärkeimmän taimenpuron Longinojan latvavedet saavat alkunsa Malmin lentokentän ympäristöstä. Lautakunta on huolissaan, että kenttäalueen rakentaminen muuttaa Longinojan ekologista tasapainoa. Liikuntavirasto on ollut vahvasti mukana puroalueen kunnostustöissä mm. sorastamalla. Kunnostuksen tavoitteena on ollut taimenkannan elvyttäminen ja koillishelsinkiläisten virkistysolosuhteiden parantaminen.

Kannattaja: Tiina Sandberg

Vastaehdotus:
Riitta Hämäläinen-Bister: Lausuntoon kirjataan luonnosvaiheessa 15.3. kirjatut asiat. Lisäksi kappale kolme poistetaan.

Vastaehdotus:
Riku Ahola: Lisätään lausuntoon:

Lautakunta esittää Vartiosaaren ja Melkin säilyttämistä virkistysalueina ja näkee Vartiosaarelle luodun asuntovaltaisen osayleiskaavan purkamisen tärkeänä. Yleiskaavassa hahmoteltu asukasmäärältään kasvava kaupunki vaatii tulevaisuudessa useita virkistyssaaria käyttöönsä. Merellisen Helsingin virkistyssaarien riittävä määrä tulevaisuudessa takaa saarten luonnonarvojen säilymisen kulutuksen tasaantuessa useammille saarille.

Kannattaja: Tiina Sandberg

Vastaehdotus:
Riitta Hämäläinen-Bister: 
Lisäksi kappale kaksi ja kolme muotoillaan uudelleen:
Kappale 2: Liikuntalautakunta antoi lausunnon yleiskaavaluonnoksesta 15.3.2015. Luonnosvaiheen esitykset ovat tämän lausunnon liitteenä.
Kappale 3: Yleiskaavassa tulee huomioida, että viher- ja virkistysalueet ovat
eheitä ja viheryhteyksien jatkuvia. Asuinalueiden yhteyksien viherverkkoon
tulee olla sujuvia ja välittömiä. Virkistykselle ja ulkoliikunnan
suorituspaikoille  sekä tilaa vieville liikuntamuodoille on varattava riittävästi tilaa sekä osoittaa niiden sijaintipaikat. Tilaa vievien liikuntamuotojen
yhteyteen tulee liittää julkisia, kaikille avoimia tiloja ja reittejä.
Eri kokoisille kenttäalueille on varattava tilaa asuntorakenteen tiivistämistavoitteista huolimatta. Uusien asuinalueiden liikuntapaikkojen rakentaminen on turvattava.

Kannattaja: Jukka Järvinen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Tilanteessa, jossa pelkästään talot tulevat keskuspuiston puolelle ja
kaupunkibulevardi ei toteudu, niin alueelle tarvitaan toinen katuverkosto,
joka leventää kantakaupunkimaisesti rakennettua aluetta ja lohkaisee
näin ison osan keskuspuistoa. Lautakunta ei puolla tällaista ratkaisua.
Keskuspuisto on oleellinen osa Helsingin viher- ja ulkoilualueiden
verkostoa. Lautakuntaa pitää tärkeänä, että keskuspuistoa ei kavenneta,
eikä viheryhteyksiä katkaista. Tämä kohtaa muutetaan kuulumaan: Keskuspuisto on oleellinen osa Helsingin viher- ja ulkoilualueiden verkostoa. Lautakunta pitää tärkeänä, etä Keskuspuistoa ei kavenneta, eikä viheryhteyksiä katkaista. Pirkkolan kohdalle suunniteltua rakentamista ei voida toteuttaa niin, että alueella voitaisiin säilyttää nykyiset toiminnot. Esimerkiksi hiihtoladuille ei yleiskaavaehdotuksessa jää riittävästi tilaa.

Jaa-äänet: 0
 

Ei-äänet: 9
Riku Ahola, Silja Borgarsdottir Sandelin, Riitta Hämäläinen-Bister, Jukka Järvinen, Lotta Kortteinen, Heimo Laaksonen, Heidi Ruhala, Tiina Sandberg, Seppo Siika-aho

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Merkittävä osa Malmin lentokentän alueesta on esitetty asuntovaltaiseksi alueeksi. Jos osa niistä alueista, jotka nyt ovat liikunta- ja virkistyskäytössä rakennetaan, heikentyy liikuntatarjonta merkittävästi ja alueen kokonaisvirkistyksellinen taso laskee. On myös huomioitava, että Vantaanjoen tärkeimmän taimenpuron Longinojan latvavedet saavat alkunsa Malmin lentokentän ympäristöstä. Lautakunta on huolissaan, että kenttäalueen rakentaminen muuttaa Longinojan ekologista tasapainoa. Liikuntavirasto on ollut vahvasti mukana puroalueen kunnostustöissä mm. sorastamalla. Kunnostuksen tavoitteena on ollut taimenkannan elvyttäminen ja koillishelsinkiläisten virkistysolosuhteiden parantaminen.

Jaa-äänet: 1
Lotta Kortteinen

Ei-äänet: 6
Riku Ahola, Riitta Hämäläinen-Bister, Jukka Järvinen, Heimo Laaksonen, Heidi Ruhala, Tiina Sandberg

Tyhjä: 2
Silja Borgarsdottir Sandelin, Seppo Siika-aho

Poissa: 0
 

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään lausuntoon:  Lautakunta esittää Vartiosaaren ja Melkin säilyttämistä virkistysalueina ja näkee Vartiosaarelle luodun asuntovaltaisen osayleiskaavan purkamisen tärkeänä. Yleiskaavassa hahmoteltu asukasmäärältään kasvava kaupunki vaatii tulevaisuudessa useita virkistyssaaria käyttöönsä. Merellisen Helsingin virkistyssaarien riittävä määrä tulevaisuudessa takaa saarten luonnonarvojen säilymisen kulutuksen tasaantuessa useammille saarille.  

Jaa-äänet: 0
 

Ei-äänet: 9
Riku Ahola, Silja Borgarsdottir Sandelin, Riitta Hämäläinen-Bister, Jukka Järvinen, Lotta Kortteinen, Heimo Laaksonen, Heidi Ruhala, Tiina Sandberg, Seppo Siika-aho

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: 
Lisäksi kappale kaksi ja kolme muotoillaan uudelleen:
Kappale 2:  Liikuntalautakunta antoi lausunnon yleiskaavaluonnoksesta 15.3.2015. Luonnosvaiheen esitykset ovat tämän lausunnon liitteenä.
Kappale 3: Yleiskaavassa tulee huomioida, että viher- ja virkistysalueeet ovat
eheitä ja viheryhteyksien jatkuvia. Asuinalueiden yhteyksien viherverkkoon
tulee olla sujuvia ja välittömiä. Virkistykselle ja ulkoliikunnan
suorituspaikoille  sekä tilaa vieville liikuntamuodoille on varattava riittävästi tilaa sekä osoittaa niiden sijaintipaikat. Tilaa vievien liikuntamuotojen
yhteyteen tulee liittää julkisia, kaikille avoimia tiloja ja reittejä.
Eri kokoisille kenttäalueille on varattava tilaa asuntorakenteen tiivistämistavoitteista huolimatta. Uusien asuinalueiden liikuntapaikkojen rakentaminen on turvattava.

Jaa-äänet: 0
 

Ei-äänet: 9
Riku Ahola, Silja Borgarsdottir Sandelin, Riitta Hämäläinen-Bister, Jukka Järvinen, Lotta Kortteinen, Heimo Laaksonen, Heidi Ruhala, Tiina Sandberg, Seppo Siika-aho

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Esittelijä

liikuntajohtaja

Anssi Rauramo

Lisätiedot

Hanna Lehtiniemi, arkkitehti, puhelin: 310 87723

Matti Kuusela, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 87783

Yleisten töiden lautakunta 02.02.2016 § 48

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Yleiskaavaehdotus on yleispiirteinen ja rohkean visionäärinen esitys tiivistyvän pääkaupungin maankäytön kehittämiseksi pitkällä aikavälillä.

Yleisten töiden lautakunnan lausunto yleiskaavaluonnoksesta on otettu osittain huomioon yleiskaavaehdotuksessa.

Eräiden teemakarttojen painoarvoa on lisätty mainitsemalla ne lainvoimaisen pääkartan kaavamääräyksissä. Teemakarttoja ja kaavamääräyksiä on täydennetty siten, että Kaupunkiluonto- ja Kulttuuriympäristöt -teemakartat ovat osittain oikeusvaikutteisia.

Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet, luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut luontotyypit sekä Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015 - 2024 esitetyt suojeltavaksi tarkoitetut alueet on merkitty Kaupunkiluonto-teemakarttaan oikeusvaikutteisina. Kulttuuriympäristöjä koskeva teemakartta on lisätty uutena kaava-aineistoon. Teemakartta on oikeusvaikutteinen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009-alueet) ja valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Yleiskaavan merkinnöissä kuitenkin mainitaan, että kaikille alueille saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia tiloja ja laitteita. Luonto- ja kulttuuriympäristöissä tämä tulee toteuttaa ympäristön ehdoilla.

Pääkartan ja teemakarttojen välillä on edelleen joitain ristiriitoja. Yleiskaavan voimassa olon aikana teemakarttoja on syytä päivittää tarvittaessa ja niiden pohjalta kannattaa myös tehdä tarkempaa yleissuunnittelua, jotta katu- ja viherverkosto sekä tekninen huolto pystytään ottamaan johdonmukaisesti huomioon detaljikaavoituksessa.

Yleiskaavatyön rinnalla laaditaan yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. Rakennusvirasto pitää tärkeänä eri hallintokuntien yhteistyötä toteuttamisohjelmatyössä.

Yleiskaavaa varten on tehty laajasti erillisiä ja vaihtelevan tasoisia, erittäin ansiokkaitakin selvityksiä. Kuitenkin eräät niistä, esimerkiksi ”Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet” ja kaupunkibulevardiselvitykset ovat osin varsin futuristisia ja paikoin ristiriidassa yleiskaavaehdotuksen tai sen liitekarttojen kanssa.

Kulttuurihistorialliset ympäristöt

Uusi teemakartta kulttuuriympäristöistä täydentää hyvin yleiskaavan pääkarttaa. Suomenlinnan maailmanperintökohde on merkitty yleisten töiden lautakunnan esityksen mukaisesti oikeusvaikutteiseen pääkarttaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen ja maisema-alueiden osoittaminen oikeusvaikutteisina on merkittävä parannus yleiskaavaan ja korostaa näiden alueiden merkittävyyttä ja asemaa.

Yleiskaavakartassa esitetyt rakentamisalueet ovat osin ristiriidassa edellä mainittujen aluerajausten kanssa. Oikeusvaikutteisuuden tulkintaa joudutaan käymään jatkossa mm. Tuomarinkylän kartanon ja Torpparinmäen pohjoisosan viljelyalueiden kaltaisilla kohteilla, joissa säilytettävään kulttuuriympäristöön on osoitettu uutta maankäyttöä.

Helsingin keskeisten imagotekijöiden, kuten kulttuurihistoriallisten arvojen suojelu, on varmistettava suojeluasemakaavoilla. Alueisiin kohdistuu monenlaista käyttöpainetta, ja kaavaa tarvitaan turvaamaan arvojen säilyminen. Odoteltaessa toteutusta ohjaavia asemakaavaratkaisuja tulevaisuudeltaan epävarmojen alueiden ja toimintojen ylläpito ja kehittäminen jäävät pakostakin vähälle rahoitusvajeen vallitessa.

Liikenneratkaisut

Joukkoliikenteen runkoverkon vahvistaminen uusilla säteittäisillä ja poikittaisilla yhteyksillä mahdollistaa Helsingin kaupungin väestön sekä liikenteen kapasiteetin kasvun. Toimiva liityntäpysäköinti ja sujuvien vaihtoyhteyksien kehittäminen lisäävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja toimivuutta.

Erikoiskuljetusten reitit tulee ottaa suunnittelussa huomioon.

Esitetyssä liikennejärjestelmässä haastavinta on rahoitus. Helsingin strategiaohjelmassa linjattujen taloustavoitteiden ja tällä hetkellä heikon julkisen talouden näkymien takia moni hanke on vaarassa jäädä suunnitteluasteelle. Tehdyt investoinnit tarvitsevat ylläpitoa, joka myös kärsii rahoitusvajeesta.

Kaupunkibulevardit

Yksi yleiskaavan merkittävimmistä muutoskohteista on kantakaupunkiin ulottuvien maanteiden ja pääväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi. Osa Kehä I:n sisäpuolisista pääväylistä on nyt Liikenneviraston hallinnassa. Väylien muuttaminen kaupungin omistamiksi kaduiksi aiheuttaa suuren haasteen investointi- ja käyttötaloudelle. Väylät ja niihin liittyvät sillat ja monet muut rakenteet täytyy peruskorjata tai rakentaa uudestaan katujen laatustandardien ja suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

Rakennusoikeuden lisäyksellä voidaan kattaa osa väylien muutosinvestoinneista, mutta ylläpitokustannusten kattamiseen sillä ei ole suoraa vaikutusta. Kunkin väylän hallinnoinnin muuttamista tulee aina tarkastella erikseen.

Kaupunkibulevardien sekä muun kaupungin liikenteellinen toimivuus tulee varmistaa hyvällä suunnittelulla sekä lisäämällä joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikennemuotojen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Logistiikan kehittäminen on tärkeää elinkeinoelämälle, jotta talouskasvu elpyisi. Kaupungin liikennejärjestelyiden tulee taata sujuva joukko-, jakelu- ja muu ajoneuvoliikenne, jalankulku, pyöräily sekä toimiva logistiikka ja elinkeinoelämän kuljetukset.

Ilmanlaatu- ja meluhaittojen minimointi tulee olemaan haaste tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa. Meluntorjuntaan ja ilmanlaatuun vaikuttaviin asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkosuunnittelussa, asemakaavoituksessa ja tarkemmassa suunnittelussa.

Kaupunkibulevardien rakennetekniset selvitykset on tehty rakennettavuuden näkökulmasta. Selvityksissä ei ole otettu huomioon rakenteiden ylläpidettävyyttä eikä ratkaisua omistajuuteen, vaikka nämä ovat keskeisiä elinkaarikustannuksiin ja kaupunkirakenteen toimintaan vaikuttavia asioita. Rakenneratkaisua tehtäessä pitää määrittää myös omistajuus, jotta taataan ylläpidettävyys. Tunnelirakenteiden tullessa peruskorjausikään kohdataan helposti ongelmia, mikäli kannella ja sen yläpuolisella kiinteistöllä on eri omistaja. Kustannusten jako voi olla hankalaa kyseisessä tilanteessa. Myös esimerkiksi vesivuodot aiheuttavat helposti kiistoja ja korvausvaatimuksia.

Yleisten alueiden alle tehtävien rakenteiden suunnitteluohjeet (rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto 2013) on tärkeä ohje rakenteiden suunnittelussa. Ennen tällaisten kohteiden asemakaavoituksen käynnistymistä tulee olla yhteydessä rakennusviraston asiantuntijoihin. Yleisen alueen käytettävyyttä ei saa heikentää sen alle rakennettavilla tiloilla. Myöskään alueen kunnossapito ei saa vaikeutua tai sen kustannukset nousta. Rakentajan ja kaupungin väliset sopimukset vastuista sekä yllä- ja kunnossapitorajoista tulee tehdä ennen luvan myöntämistä yleisen alueen alle rakentamiseen.

Pyöräliikenne ja jalankulku

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa esitetyn liikennemuotojen priorisoinnin mukaisesti kaupungissa panostetaan ensisijaisesti jalankulun ja pyöräliikenteen edistämiseen, tämän jälkeen joukkoliikenteeseen, kuljetuksiin ja jakeluliikenteeseen ja viimeisenä yksityisautoiluun. Kaikkien liikennemuotojen tulee toimia sujuvasti osana liikennejärjestelmää tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Baanasuunnitelmien lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota pyöräliikenteeseen liittyvän muun infran (mm. väylät, pyöräpysäköinti) tilavarauksiin ja sujuvuuteen, kunnossapitoa unohtamatta.

Kustannuksista

Yleisten alueiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset nousevat merkittävästi nykyisestä johtuen muun muassa maanteiden muuttamisesta kaupungin kaduiksi eli kaupunkibulevardeiksi ja tunnelien ja siltojen rakentamisesta sekä uusimisesta. Yleiskaavassa on esitetty kaupunkibulevardeja yhteensä noin 40 km. Nykyisellä kymmenvuotiskaudella vuosittainen katualueiden investointien määräraha on 100 - 140 miljoonaa euroa.

Yleiskaavan mukaisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toteuttamisen Helsingin kaupungille aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat arvioinnin perusteella tarkasteluajanjaksolta (2015 - 2050) 11 miljardia euroa, joista 40 % aiheutuu kaupunkibulevardien toteuttamisesta. Yleiskaavassa esitettyjä hankkeita ei pystytä toteuttamaan nykyisen investointikaton raameissa eikä rakennuttamiseen nyt osoitetun henkilöstön voimin. Myös katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon rahoitus- ja henkilöstötarve kasvaa voimakkaasti.

Yhteishankkeista, joiden kokonaiskustannus on 1,8 miljardia, kaupungin osuus ei ole vielä tiedossa. Rakennusvirastolle tulevia kustannuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, sillä päätöksiä muun muassa suurista yhteishankkeista, kuten Pisararata, ei ole tehty.

Tekninen huolto, lumilogistiikka

Rakennusvirasto on laatinut kaksi alustavaa tarkastelua yhdyskuntateknisen huollon aluetarpeista yleiskaavan tarkastelujänteellä:

        Helsingin kaupungin rakennusvirasto 16.9.2015. Rakentamisen ja ylläpidon teknisen huollon alueet - massojen kierrätysalueet, lumen varavastaanottopaikat ja varikot 2050.

        Helsingin kaupungin rakennusvirasto 18.8.2015. Lumen vastaanoton vaihtoehdot vuoteen 2015.

Nämä selvitykset on otettu huomioon yleiskaavaehdotuksen liitemateriaalissa. Kaavaehdotuksen jälkeen käynnistyvät jatkosuunnittelu ja lyhyemmän tähtäimen toimenpidesuositusten tekeminen.

Teknisen huollon verkoston eli massojen kierrätysalueiden, lumen vastaanottopaikkojen ja varikoiden tilavarausten tavoitteena on resurssitehokkuuden parantaminen eli rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvien kuljetusten sekä materiaalitehokkuuden tehostaminen.

Maankäytön suunnittelussa on huomioitava esirakentamisprosessi eli kokonaisvaltainen alueiden rakentamiskelpoiseksi saattaminen. Tämä mahdollistaa esirakentamisen aloittamisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällä on merkittävä vaikutus niin alueiden taloudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen kuin resurssitehokkuuteen.

Hulevesien hallinta ja tulviin varautuminen

Yleiskaavaehdotukseen on aiheellisesti lisätty tulviin varautumista ja hulevesien hallintaa koskeva yleismääräys. Yleiskaavatyössä tulee vielä perusteellisemmin tarkastella ilmastonmuutoksen sopeutustoimia. Keskeiset tulvareittivaraukset tulee selvittää ja varmistaa yleiskaavassa määräyksellä, jotta ne voidaan jatkossa merkitä tarkemmin asemakaavoihin.

Yleiskaavaehdotuksessa esitetään nykyisen kaupunkirakenteen merkittävää tiivistämistä. Hulevesien hallintaan tarvitaan riittävästi katutilaa ja paikallisia viheralueita, jotta hulevesien ja lumen asianmukainen käsittely ja hallinta on mahdollista. Perustettaessa uutta kantakaupunkimaista miljöötä ja erityisesti tiivistettäessä vanhoja alueita, syntyy ongelmia sekä kustannuksia, ellei eri toimintojen tilatarpeita huomioida riittävästi.

Hulevesien hallinnan kannalta on edullisempaa rakentaa korkeampia rakennuksia ja väljempää katutilaa kuin erittäin tiivistä matalaa kaupunkirakennetta kapein kaduin. Katutilan käytöstä kilpailevat jalankulkijat, pyöräilijät, julkinen liikenne, henkilöautot, pysäköintipaikat, hulevesirakenteet, tulvareitit, istutukset ja lumitilatarve. Lisäksi maanalaiset johdot ja viemärit vaikuttavat maanpäällisiin rakenteisiin. Ilmastonmuutoksen tuomat ilmiöt sade- ja lumitilanteissa pitää myös ottaa huomioon.

Riittävän leveään katutilaan mahtuu myös puustoa ja viherkaistale, johon voi tarvittaessa rakentaa hulevesiä hidastavia ja vettä puhdistavia biosuodatuspainanteita. Puiden väliin sijoitettavat pysäköintipaikat voidaan rakentaa vettä läpäisevästä materiaalista. Riittävä väljyys mahdollistaa myös kustannustehokkaan huollon.

Asuntovaltaisten alueiden kaavamerkinnöissä on mainittu puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden kehittäminen näiden alueiden sisällä. Paikalliset pienet viheralueet toimivat hyvin hulevesien hallinnassa. Pienten valuma-alueiden hulevedet voitaisiin tarvittaessa ohjata ja käsitellä hallitusti ja maisemaa rikastuttavasti näillä alueilla, jos muuta tulvareittiä alueella ei ole. Tällaisten alueiden puute tai katoaminen lisää hulevesitulvariskejä.

Yleiskaavassa on esitetty rakentamista myös tulvavaara-alueille. Esimerkkinä voidaan mainita Viikintien pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvat asuntovaltaiset alueet. Erityisesti tien eteläpuolelle sijoittuva rakentaminen on tulvavaara-alueella. Alue on myös Vanhankaupunginlanden Natura-alueen puskurialuetta ja osa kansainvälisesti arvokkaaksi luokiteltua lintualuetta (IBA). Rakentamisesta on tältä osin syytä luopua.

Virkistys- ja viheralueista

Viheralueverkostosta yleistä

Viheralueverkosto on esitetty yleiskaavaehdotuksen pääkartassa kahdella aluemerkinnällä: virkistys- ja viheralue, merellisen virkistyksen ja matkailun alue. Lisäksi tärkeitä viheryhteyksiä on osoitettu vihreällä katkoviivalla.

Virkistys- ja viherverkosto 2050 -teemakartalla on esitetty tärkeimmät virkistysalueet ja niiden väliset yhteydet. Kaupunkiluonto-teemakarttaan on merkitty metsäverkoston ohella luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät niittyverkosto ja pienvesien muodostama siniverkosto. Metsäverkoston ydinalueet ja merkittävimmät yhteydet on osoitettu, mutta niitty- ja siniverkostosta ne puuttuvat. Yleiskaava jättää pitkälti jatkosuunnittelussa ratkottavaksi kuinka Helsingin virkistykselliset ja ekologiset arvot turvataan tulevaisuudessa.

Virkistys- ja viheralueiden kaavamääräyksiä on täydennetty onnistuneesti metsäisten viheralueiden osalta. Täydennetyn kaavamääräyksen mukaan virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon yleiskaavan teemakartalla esitetty metsäverkosto ja säilyttää verkoston metsäinen luonne. Kaavamääräys korostaa Helsingin monimuotoisten ja virkistyskäyttöarvoltaan ainutlaatuisten kaupunkimetsien merkitystä viheralueverkoston osana.

Luonnonsuojelualueiden, Natura-alueiden ja Helsingin uudessa luonnonsuojeluohjelmassa 2015 - 2024 esitettyjen alueiden esittämien oikeusvaikutteisina Kaupunkiluonto-teemakartassa turvaa näiden alueiden arvojen säilymistä.

Yleiskaavakarttaan merkityt viheryhteydet ja rantaraitti sekä Virkistys- ja viherverkosto 2050 -liitekarttaan merkityt poikittaiset viherlinjat ja sisälahtia kiertävät rantareitit ovat erittäin tärkeitä yhteyksiä viheralueverkostossa. Sisälahtia kiertävät rantareitit on mainittu vain liitekartan merkinnöissä. Ne tulee ottaa yleiskaava-aineistossa ponnekkaammin esille ja niiden yhteydet yleiskaavaan merkitylle rantaraitille on turvattava. Viherlinjat tulee merkitä yleiskaavan pääkarttaan vastaavasti kuin baanaverkko, jotta niiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tulee tarkistaa liitekartan viherlinjojen ja yleiskaavaan merkittyjen viheryhteyksien suhde. Ne on nyt esitetty osittain yhtenevinä ja paikoin eri kohdissa.  Eroja on muun muassa Pasilassa ja Kuninkaantammen alueella.

Viherlinjoista ja -yhteyksistä, rantaraitista sekä sisälahtia kiertävistä ulkoilureiteistä kannattaa jatkossa tehdä yleissuunnitelmia otettavaksi huomioon asemakaavojen laadinnassa ja yleisten alueiden suunnittelussa. Viheralueverkoston jatkuvuudesta ja laadusta on huolehdittava, sillä kapenevien vihersormien ja pienempienkin viheralueiden sekä viheryhteyksien merkitys virkistysalueina kasvaa, ja ne joutuvat kestämään suurta käyttöä.

Viheralueiden toteutustarve ja kustannukset

Yleiskaavan vaikutusta viherrakentamistarpeeseen voidaan arvioida vain yleispiirteisesti. Uuden kaupunginosapuiston tarve on esitetty teemakartassa Pohjois-Pasilaan, Tuomarinkylään ja Malmin lentokentän alueelle.

Täydennysrakentamisen yhteydessä vanhoilla alueilla pyritään parantamaan yleisten alueiden laatua. Uusien tiiviiden asuinalueiden sisään jäävät puistot on rakennettava laadukkaiksi ja kestäviksi. Kasvavassa kaupungissa toiminnallisten virkistysalueiden tarve kasvaa. Osa täydennysrakentamisesta sijoittuu nykyisille rakennetuille viheralueille, joiden toiminnot usein siirtyvät toisaalle. Hulevesijärjestelyt muuttavat joitakin luonnonmukaisia viheralueita, mutta samalla saadaan mahdollisuus kehittää monimuotoisia pienvesiympäristöjä.

Yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnissa puistojen ja virkistysalueiden rakentamiskustannuksiksi vuosina 2015 - 2050 on arvioitu kaupunkibulevardien vaikutusalueilla 90 miljoonaa euroa, Malmin lentokenttäalueella 40 miljoonaa euroa ja täydennysrakennettavilla ja muilla alueilla 85 miljoonaa euroa; yhteensä 215 miljoonaa euroa. Ylläpitokustannuksiksi on arvioitu kaupunkibulevardien vaikutusalueella 245 miljoonaa euroa. Laskelmien osuvuutta on vaikea arvioida yleiskaavan suurpiirteisyyden vuoksi. Toteutusohjelmaa laadittaessa kustannusarviot tulee vielä tarkistaa ottaen huomioon se, että kaupungin tiivistyessä kestäviksi rakennettavien ja intensiivisesti hoidettavien viheralueiden osuus kasvaa. Myös luonnonmukaisilla alueilla kustannukset kasvavat ulkoilukäytön kasvun myötä.

Nykyisellä kymmenvuotiskaudella rakennusvirastolla on käytettävissä viheralueiden investointeihin vuosittain 8 - 11 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyvät myös nykyisten aluerakentamiskohteiden viherrakentamisen kustannukset.

Viheralueverkoston ekologinen aspekti ja luonnon monimuotoisuus

Yleiskaavaehdotuksessa esitetyt vihersormet turvaavat pääosin kaupunkiluonnon ekologisen kytkeytyneisyyden. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeiset viheryhteydet sijoittuvat Keskuspuiston, Vantaanjoen varren, Viikki-Kivikon ja Uutela-Vuosaaren alueille. Nykyiset yhteydet heikkenevät merkittävästi niin kutsutun Länsisormen ja Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormien osalta. Vartiokylänlahden yhteys Vartiosaaren kautta Jollakseen heikkenee tai jopa katkeaa, jos Vartiosaari rakentuu. Erityisen ongelmalliseksi tässä suhteessa todettu Vartiosaari on poistettu yleiskaavatarkastelusta tekeillä olevan osayleiskaavan perusteella. Lisäksi osa muista ekologisista yhteyksistä kapeutuu, ja rakennetun ympäristön reunavaikutus ja lisääntyvä ulkoilukäyttö heikentävät luonnonympäristön olosuhteita. Viheralueiden käyttäjämäärien kasvuun tulee varautua myös siten, että ulkoilureitit saadaan päivitettyä samassa tahdissa väestönkasvun kanssa, jotta arempien metsäalueiden hallitsematonta kulutusta saadaan vähennettyä.

Ekologista kytkeytyneisyyttä voidaan turvata säilyttämällä luonnonmukaista kasvillisuutta, kosteikkoja ja muita luonnonbiotooppeja sekä kehittämällä ja uudistamalla niitä niin, että eliöiden elinympäristöt ja leviämisreitit säilyvät.

Täydennysrakentamisen ja uusien joukkoliikennereittien vaikutukset kaupunkiluontoon tulevat olemaan paikallisesti suuria. Rakentaminen ja lisääntyvä virkistyskäyttö vähentävät alkuperäisten elinympäristötyyppien pinta-alaa. Haitallisia vaikutuksia kohdistuu muun muassa Ramsinniemeen, Vartiosaareen, Mustavuoreen, Vartiokylänlahden ympäristöön, Malmin lentokentän viheralueisiin sekä Viikin pelloille ja niityille.

Saaristo on Helsingin alkuperäisen lajiston kannalta merkittävintä aluetta. Kaavan toteutuminen saaristossa saattaa muuttaa herkimpien lajien elinoloja merkittävästi. Rakentamisella voi kuitenkin olla myös positiivinen vaikutus saariston kulttuurisidonnaisten elinympäristöjen umpeenkasvun pysäyttämisessä, mikäli saaristoluonnon hoitoon voidaan osoittaa riittävät resurssit.

Luonnonsuojelualueet ja metsäverkosto

Luonnonsuojeluohjelman 2015 - 2024 mukaisesti yleiskaavaehdotuksessa esitetään oikeusvaikutteisella kaavamerkinnällä suojeltavaksi 47 luonnonsuojelualuetta. Ohjelman toteutuessa luonnonsuojelualueiden pinta-ala kaksinkertaistuu 666 hehtaarista 1318 hehtaariin. Erityisesti uusien metsäisten suojelualueiden määrä kasvaa.

Metsäiset luonnonsuojelualueet ovat osa metsäverkostoa. Luonnonsuojeluohjelman yhteydessä laadittiin metsäverkostoselvitys tärkeimmistä metsällisistä yhteyksistä eli kytkeytyneistä metsäalueista ja metsäisistä ydinalueista. Nämä on kuvattu yleiskaavaehdotuksen Kaupunkiluonto-teemakarttaan.

Tärkeimmät metsäverkoston yhteydet sijoittuvat vihersormien alueille. Metsäverkoston reuna-alueiden rakentuminen ja lisääntyvä käyttö tulevat heikentämään metsäalueiden luonnon monimuotoisuutta, kuntoa ja kestävyyttä. Haittoja voidaan vähentää hoitamalla metsäalueita kaupunginhallituksen vuonna 2010 hyväksymien Luonnonhoidon linjaustavoitteiden mukaisesti. Viher- ja virkistysalueiden kehittäminen virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto-, ja kulttuurialueina edellyttää myös metsien laadusta ja käyttöturvallisuudesta huolehtimista.

Kaupunkiluonto-teemakartan nykyiset ja kehitettävät metsäverkostoyhteydet sekä kaupunkiekologiset yhteydet sijoittuvat osin samoihin kohtiin. Kuitenkin tällaisia tärkeitä yhteyksiä on merkitty yleiskaavaan heikosti, sijainniltaan ohjeellisina viheryhteyksinä voimakkaasti täydennysrakennettavilla alueilla. Esimerkkeinä voi mainita viheryhteydet Kaarelan Hakuninmaanpuistossa, Maunulan ja Oulunkylän välisessä Krämerinpuistossa ja Suursuonpuistossa sekä Viikin ja Myllypuron välisellä metsäisellä alueella. Metsäverkoston luonne tulee turvata viheralueverkoston jatkosuunnittelussa eikä näitä ekologisesti tärkeitä alueita pidä muuttaa rakennetuiksi puistoiksi.

Keskuspuisto ja Helsinkipuisto

Teemakarttaa ”virkistys ja viherverkosto” on täydennetty luonnosvaiheen jälkeen merkitsemällä siihen Keskuspuisto ja Helsinkipuisto ja toteamalla, että niiden yhtenäisyys turvataan.

Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja laajin virkistys- ja viheralue ja keskeinen osa metsäverkostoa. Se täytti toissa vuonna 100 vuotta ja sen rakentamiselta on pidättäydytty tähän saakka voimassa olevien asemakaavojen sekä vuonna 2006 laadittujen Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Keskuspuisto on myös Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksessä 2012 osoitettu merkittävä kulttuuriympäristökohde.

Esitetyt kaupunkibulevardiin liittyvät korttelit Hämeenlinnanväylän varressa kaventavat Keskuspuiston länsireunan metsä- ja niittyalueita Pirkkolan, Maunulan ja Kivihaan kohdalla, ja metsäalueen ekologinen arvo heikkenee. Kapeneva metsäinen yhteys ei enää tarjoa luonnonvaraiselle metsäkasvillisuudelle ja -linnustolle ja muulle eläimistölle turvaa. Suuri haitta rakentamisesta aiheutuu Maunulan uurnalehdon länsipuolella luonnonmukaisen metsäisen pohjois-eteläsuuntainen yhteyden kavetessa alle puoleen nykyisestään. Kyseisessä kohdassa virtaa ekologisesti tärkeä Maunulanpuro. Tilannetta hankaloittaa se, että samassa maastokäytävässä tulee säilyttää tai toteuttaa myös ulkoilureitit. Yhtä haitallisesti kapenee yhteys Pirkkolan uimahallin länsipuolisessa metsässä, jossa risteää runsas ulkoilureitistö. Keskuspuiston viheryhteys itään kapenee Metsäläntien pohjoispuolelle esitetyn rakentamisen takia. Pasilan ja Kivihaan kohdalla Keskuspuistonraittiin rajautuva rakentaminen säilyttää raitin sekä pieneläinten hautausmaan, mutta kaventaa jo muutenkin kapeaa Keskuspuiston metsää. Yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen kyseisistä kohdista poistettiin yksittäisiä rakentamispikseleitä, mutta kaavaehdotus ei ole Keskuspuiston ulkoiluympäristön arvojen, metsäverkoston ja ekologisen yhteyden suhteen juurikaan parempi.

Laakson kohdalla oleva pikaraitiotievaraus katkaisee maantasossa kulkiessaan viheryhteyden.

Keskuspuiston rakentamisesta tulee luopua ja säilyttää se edelleen virkistys- ja viheralueena. Keskuspuiston reunan rakentamista on perusteltu sillä, että se suojaisi ulkoilualuetta melulta. Sama suojavaikutus saadaan kriittisiin kohtiin sijoitetuilla meluesteillä. 

Helsinkipuiston muuttamisesta kansalliseksi kaupunkipuistoksi on tehty useita aloitteita, mutta Helsingin kaupunki on halunnut kehittää puistoa kaavoituksen keinoin vastaamaan kansallisen kaupunkipuiston kriteerejä. Helsinkipuiston kehittäminen ja resursointi tarvitsee pikaisesti tuekseen tarkempaa maankäytön suunnittelua, jottei alue taantuisi maankäytön päätöksiä odoteltaessa.

Kaupungin kannattaa panostaa erityisesti Vanhankaupunginlahden ympäristön kehittämiseen. Alueella on maisemallisesti, ekologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja sen merkitys virkistysalueena kasvaa. Lahden ympäristöön on rakennettu ja rakennetaan paljon uutta asutusta.

Helsinkipuiston yleissuunnitelmassa Vantaanjoen länsipuolista ranta-aluetta on esitetty kehitettäväksi rauhallisena, puutarhamaisia kohteita yhdistävänä reittinä. Vielä rakentamattomana säilyneet Oulunkylän kartanon maat Itsenäisyydenpuiston kohdalla ovat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja niitä voidaan kehittää merkittävänä puistokohteena. Yleiskaavassa alueelle on kuitenkin merkitty erittäin paljon rakentamista. Rakentamisen määrää tulee vielä tarkistaa ja supistaa niin, että maisemallisesti arvokas alue paremmin säilyy osana keskeistä viheralueverkostoa.

Merellinen Helsinki

Saaristo ja Helsingin merellisyys virkistys- ja matkailupalveluineen on nostettu yleiskaavassa omaksi teemakseen. Erityisen hyvin on osoitettu tarve kehittää saaristoa monipuolisesti muun muassa virkistysalueena, matkailullisena nähtävyytenä, loma-asutusalueena ja jopa pysyvän asutuksen kehittämisalueena saariston ainutlaatuista luontoa unohtamatta.

Melkin saari on arvokas virkistysalueena. Sitä ei tule osoittaa rakentamiseen.

Saaristoliikenteen lisääminen ja yhteydet eri saariin ovat matkailun ja virkistyksen kannalta tarpeellisia. Pikaraitiotie, niin sanottu saaristoratikka on suuri tulevaisuuden hanke. Mikäli pikaraitiotie rakentuu, muuttaa se ratkaisevasti Vartiosaaren ja Ramsinniemen alueita. Nykyiset pääosin virkistys- ja loma-asutuskäytössä olevat alueet muuttuvat asuin- ja työpaikkavaltaisiksi alueiksi.

Helsingin sisäsaariston vyöhykkeen keskeiset lahdet Iso-Huopalahti, Vanhankaupunginlahti ja Vartiokylänlahti muodostavat kukin omaleimaisen virkistysympäristönsä, joihin Helsingin vihersormet päättyvät. Sisälahtien kehittäminen toiminnallisina ja visuaalisina kokonaisuuksina on kannatettava ajatus. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon merellisten julkisivujen näkymisen lisäksi kunkin lahden ominaispiirteet sekä luonto- ja maisemalliset arvot.

Helsingin kaupungin omistamaa Varsasaarta (Espoon saaristossa) ja osia Granön saaresta (Sipoon saaristossa) ei ole merkitty merelliseen teemakarttaan muualla sijaitsevana virkistyssaarena.

Teemakartan selityksiin tulee lisätä huomio arvokkaista saariston kulttuuriympäristöistä esimerkiksi viittaamalla uuteen Kulttuuriympäristöt-teemakarttaan samaan tapaan kuin luonnonsuojelualueista ja Natura 2000-verkostoon kuuluvista alueista Kaupunkiluonto-teemakartalla tehdään.

Santahaminan saari on merkitty puolustusvoimien alueeksi. Määräyksessä todetaan että, jos puolustusvoimien toiminta siirtyy alueelta pois, osoitetaan alue asumisen, kaupan, julkisten palvelujen, toimitilojen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen käyttöön. Santahaminassa on merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvoja, joten kaavamerkintään tulee lisätä myös säilytettävät luonnonsuojelu- ja kulttuuriympäristöalueet.

Ranta-alueiden rakentamisen vuoksi kaupungista poistuu useita veneiden talvisäilytysalueita. Niiden korvaamista on syytä tarkastella yleiskaavatasolla.

Käsittely

02.02.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Pörrö Sahlberg: Lisätään kappaleen (30) "syntyy ongelmia" perään "sekä lisäkustannuksia"

Lisätään kappaleen (34) loppuun seuraava lause:

        "Alue on myös Vanhankaupunginlanden Natura-alueen puskurialuetta ja osa kansainvälisesti arvokkaaksi luokiteltua lintualuetta (IBA). Rakentamisesta on tältä osin syytä luopua."

Lisätään kappaleen (45) loppuun lause:

        "Viheralueiden käyttäjämäärien kasvuun tulee varautua myös siten, että ulkoilureitit saadaan päivitettyä samassa tahdissa väestönkasvun kanssa, jotta arempien metsäalueiden hallitsematonta kulutusta saadaan vähennettyä."

Lisätään kappaleeseen (57) kolmanneksi sanaksi "tulee".

Eriävät mielipiteet

Maria Landén: Katson, että yleiskaavaehdotus tulisi muuttaa Malmin lentokentälle kaavaillun asuinrakentamisen osalta. Mielestäni yleiskaavan suunnittelussa ei ole otettu tarpeeksi huomioon Malmin lentokentän taustoja sekä lentokentän lakkauttamisen merkitystä. En täten yleisten töiden lautakunnan jäsenenä kannata asuinrakentamista Malmin lentokentälle.

Katson myös, että suunnitelma muuttaa Malmin lentokenttä uudeksi asuinalueeksi, on vastoin ison osan niin kaupunkilaisten, kuin muuallakin Suomessa asuvien kansalaisten tahtoa.

"Kaavatyössä on huomioitava, että Malmin lentotoiminnan jatkamista vaatii jo lähes 71 000 kansalaista adressillaan, ja että 6.10.2015 Helsingin kaupungille toimitettu ilmailukäytön jatkoa vaativa kuntalaisaloite oli yli 13 000 helsinkiläisen allekirjoittamana osallistujamäärältään Suomen historian ylivoimaisesti suurin."

Yleiskaavaa suunniteltaessa tulisikin huomioida myös kansalaisten mielipiteet ja toiveet.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Kaisu Ilonen, suunnitteluasiantuntija, puhelin: 310 38638

kaisu.ilonen(a)hel.fi

Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: 310 38540

tuuli.ylikotila(a)hel.fi

Tiina Saukkonen, suunnitteluvastaava, puhelin: 310 38508

tiina.saukkonen(a)hel.fi

Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.hurskainen(a)hel.fi

Helena Ström, projektinjohtaja, puhelin: 310 38571

helena.strom(a)hel.fi

Mikko Suominen, projektinjohtaja, puhelin: 310 39232

mikko.suominen(a)hel.fi

Jussi Luomanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 38626

jussi.luomanen(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 02.02.2016 § 38

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Yleiskaavaehdotuksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, raideliikenteen verkostomainen rakenne, kestävien liikkumistapojen korostaminen ja pyrkimys laajojen yhtenäisten viheralueiden säilymiseen tarjoaa hyvän lähtökohdan kestävälle kaupunkikehitykselle.

Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta yleiskaavaehdotus tukee hyvin seudullista maankäyttöä ja mahdollistaa liikennejärjestelmän kehittämisen vähäpäästöisempään suuntaan. Yleiskaavaehdotuksen mahdollistaman ilmastomyönteisyyden tulee näkyä myös yleiskaavan jälkeisissä suunnitteluratkaisuissa. Kaikilla uusilla rakentamisalueilla tulee tähdätä mahdollisimman suureen energiaomavaraisuuteen ja hiilineutraalisuuteen. Yleiskaavan mahdollistama huomattava täydennysrakentaminen luo edellytyksiä alueellisille energiasaneeraustoimenpiteille ja kaupungin onkin vahvasti tuettava energiatehokkuuden parantamista.

Yleiskaavaehdotus tukee pääosin laajojen yhtenäisten viheralueiden säilymistä, vihersormien ylläpitämistä ja viheryhteyksien vahvistamista. Kuitenkin mukana on myös viheralueille rakentamista. Helsingin viheraluerakenne perustuu pääosin pitkittäisten vihersormien varaan ja siksi erityisesti poikittaisten yhteyksien vahvistaminen on keskeistä. Kaupungin tiivistyessä lähiluonnon ja -virkistysalueiden merkitys korostuu. Näiden turvaaminen jatkosuunnittelussa on tärkeää. Tehdyistä muutoksista huolimatta yleiskaavaehdotus supistaa yhtenäistä Keskuspuistoa ja heikentää sen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rakentaminen siirtäisi virkistyskäytön painopistettä idemmäs luonnoltaan herkemmille alueille. Asukasmäärän voimakas kasvu myös lisää virkistyskäyttöpainetta. Pienemmän pinta-alan tulisi mahdollistaa virkistyskäytön lisääntyminen ja samalla säilyttää tärkeimmät luontoarvot. Ympäristölautakunnan mielestä Keskuspuistoon rakentamisesta tulee luopua.

Kaupungin kasvusta aiheutuvan liikennemäärän lisääntymisen hallinta tulee olemaan haasteellista, vaikka kaavaehdotuksen mukainen liikennejärjestelmä on kannatettava. Kaupunkibulevardien toteuttaminen tulee edellyttämään joukkoliikenteen tehostustoimien lisäksi voimakkaiden henkilöautoliikennettä vähentävien toimien toteuttamista sekä liikenteellisistä että ympäristöllisistä syistä. Katubulevardien ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutuksista tulee tehdä kattava kokonaisselvitys suunnitteluohjeistusta varten.

Yleiskaavan aikajänne yltää vuoteen 2050 saakka. Tämä on vaikeuttanut monien vaikutusarviointien tekemistä. Osa keskeisistä ympäristövaikutuksiin ja ympäristön laatuun liittyvistä asioista jää ratkaistavaksi tarkemmassa suunnittelussa. Näitä ovat mm. lähivirkistysalueet ja niiden saavutettavuus ja riittävyys, liikenteen haitat ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumiseen liittyvät ratkaisut. Yleiskaavan toteuttamisohjelman rooli tulee olemaan merkittävä. Ympäristönäkökulman tuleekin olla yhtenä keskeisenä tekijänä toteutusohjelmaa laadittaessa. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että toteuttamisohjelma ja sen yhteydessä tehtävät vaikutusten arvioinnit valmisteltaisiin yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Ympäristökeskuksen asiantuntemus on kaupunkisuunnitteluviraston käytettävissä tässä työssä. Kaupungin tulee sallia nykyistä korkeampi kaupunkimainen rakentamisen sekä selvittää uusien merellisten asuinalueiden muodostamisen mahdollisuus. Näin voidaan turvata mahdollisimman paljon ympäröiviä viher- ja virkistysalueita kaupunkiympäristössä sekä luoda uusia viihtyisiä ja houkuttelevia asuinalueita, joilla palvelut, energiatehokkuus ja ympäristöarvot voidaan ottaa huomioon.

Luonto ja virkistys

Yleiskaavan päälinjaukset ovat kannatettavia: ne painottavat jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamista ja pääväylien bulevardisointia. Vihersormia pyritään ylläpitämään ja niiden välisiä viheryhteyksiä vahvistamaan. Erityisesti vihersormien väliset poikittaisyhteydet ovat nykyiselläänkin hyvin kapeita ja katkeavat helposti.

Kaavakartan virkistys- ja viheraluemääräykseen on lisätty lause: "Virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä huomioidaan yleiskaavan teemakartalla esitetty metsäverkosto. Lähtökohtana on säilyttää verkoston metsäinen luonne."  Ympäristölautakunta pitää lisäystä hyvänä. Lisäksi yleiskaavaan liittyvää Kaupunkiluonto-teemakarttaa on täydennetty metsäverkostomerkinnöillä ja suunnitteluohjeilla.

Helsingin metsäverkoston tärkeimmät metsäiset ydinalueet kuten Haltiala, Santahamina sekä osa Uutelasta ja Mustavuoren virkistys- ja viheralueista on säilytetty yleiskaavaehdotuksessa.
Helsingin viheraluerakenne perustuu pääosin pitkittäisten vihersormien varaan ja siksi erityisesti poikittaisten yhteyksien vahvistaminen on keskeistä. Monet kehitettävistä metsäyhteyksistä ovat nykyisin hyvin katkonaisia ja koostuvat vaihtelevista ympäristötyypeistä. Kaavaehdotuksen mukaan yksi tällainen metsäyhteys sijoittuu esim. Maunula-Oulunkylä välille.

Ympäristölautakunta ehdottaa, että jatkosuunnittelua varten tehtäisiin eri hallintokuntien yhteistyönä suunnitelma siitä, miten metsäverkoston verkostomainen rakenne voidaan turvata. Metsäverkostoa tulisi siinä tarkastella suhteessa yleiskaavan mukaiseen maankäytön muutokseen. Tämän pohjalta voitaisiin tunnistaa tärkeimmät jatkosuunnittelua vaativat yhteydet. Kaava-aineistoon tulisi liittää ympäristölautakunnan 20.9.2015 hyväksymä Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015–2024 ja metsäverkostoselvitys, joka sisältää täydentävää tietoa jatkosuunnittelua varten.

Kaava-aineiston pohjalta on vaikea hahmottaa viher- ja virkistysalueilla tapahtuvia muutoksia. Kaupungin tiivistyessä lähiluonnon ja -virkistysalueiden merkitys korostuu. Yleiskaavaehdotuksen kerrotaan mahdollistavan lähiviheralueiden säilymisen, mutta kaavan esitystavan yleispiirteisyyden vuoksi merkittävät ratkaisut siirtyvät alemmalle kaavatasolle.

Kaavakarttaan tulee merkitä nykyiset suojelualueet, uudet suojelualuevaraukset sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, kuten tärkeät lintualueet.

Houkuttelevat ja helposti saavutettavat lähivirkistysalueet lisäävät ihmisten lähiliikkumista ja hyvinvointia. Näyttö viheralueiden terveyshyödyistä kasvaa jatkuvasti.  Lähivirkistysalueiden saavutettavuudelle tulee asettaa tavoitteita, esimerkiksi 300 metrin etäisyys tai enintään 5–10 minuutin kävelymatka. Lähiviheralueiden riittävyyttä suhteessa kasvavaan asukasmäärään ja lisääntyvään virkistyskäyttöpaineeseen on tarpeen arvioida jatkossa ja varmistaa niiden riittävyys.

Kun asukastiheys kasvaa merkittävästi, viherala pienenee ja myös pinnoitetun pinnan osuus kasvaa, tulee kehittää ja rakentaa täydentäviä viherympäristöjä. Viheralueille rakentamista voidaan kompensoida parantamalla viheralueiden toiminnallisuutta ja ekologista laatua, ennallistamalla luontokohteita ja / tai luomalla uusia lähiviherympäristöjä. Kasvillisuuden peittämää pinta-alaa voidaan lisätä mm. erilaisin viherkansi-, viherkatto- ja viherseinäratkaisuin. Keinotekoisen ”kaupunkiluonnon” tuottaminen ei laadullisesti korvaa luonto- ja virkistysarvoltaan tärkeiden alueiden supistumista, mutta sen avulla voidaan kuitenkin eräänlaisena kompensaationa lisätä kaupunkivihreän osuutta. Ilmastonmuutoksen vuoksi näiden toimien merkitys kasvaa. Kasvillisuus mm. sitoo hiilidioksidia, tasaa lämpötiloja helteillä ja toimii osana luonnonmukaista hulevesien hallintaa.

Rakentaminen viheralueille

Yleiskaavaehdotuksen mukaiset Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardiin liittyvät rakentamisalueet kaventavat Keskuspuistoa tehdyistä muutoksista huolimatta. Keskuspuistossa on monien luontoarvojen tihentymiä, mutta Hämeenlinnanväylän tuntumassa metsä on tavanomaisempaa virkistysmetsää. Koko alueen, myös melun rasittaman länsireunan virkistyskäyttö on erittäin runsasta. Vaikutukset Keskuspuistoon ulottuvat rakentamisalueita laajemmalle reunavaikutuksen vuoksi. Rakentamisen takia virkistyskäytön painopiste siirtyisi idemmäs luonnoltaan herkemmille alueille. Asukasmäärän voimakas kasvu myös lisää virkistyskäyttöpainetta. Pienemmän pinta-alan tulisi mahdollistaa virkistyskäytön lisääntyminen ja samalla säilyttää tärkeimmät luontoarvot. Ympäristölautakunnan mielestä Keskuspuiston rakentamisesta Hämeenlinnanväylän varrella tulee luopua.

Laakson kohdalla Keskuspuiston läpi on kaavaehdotuksessa osoitettu pikaraitiovaraus. Tätä joukkoliikenteen runkoyhteyttä ei tulisi linjata Keskuspuiston läpi maanpintatasossa, jolloin se katkaisisi keskeisen viheryhteyden.

Talin liikuntapuisto ja siihen liittyvät metsäalueet muodostavat ison virkistysaluekokonaisuuden, joka jatkuu Iso Huopalahden länsirannalle Espoon puolella. Ulvilantien pohjoispuolella on keskimääräistä laajemmaksi rajattu liito-oravareviiri, mikä perustuu lajille sopivan metsäalueen suureen kokoon. Liito-oravat ja niiden tarvitsemat yhteydet eivät ole esteenä monipuoliselle virkistyskäytölle, mutta sopivat huonosti yhteen metsää pirstovan asuntorakentamisen kanssa. Kaksi edelleen metsäalueelle sijoittuvaa asuntovaltaisen alueen ruuturiviä tulee poistaa, jotta alue säilyy sekä virkistyskäytön että ekologisten yhteyksien kannalta yhtenäisenä.

Koillinen vihersormi alueella Vartiosaari-Ramsinniemi-Meri-Rastila tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana. Metsäinen yhteys Laajasalosta Meri-Rastilaan ylläpitää vihersormea. Laajat metsäalueet tulisi pyrkiä säilyttämään rakentamattomina alueina. Tämä on tärkeää myös, koska virkistyspaine itäisillä virkistysalueilla on jo nyt kova ja tiivistymisen myötä se kasvaa entisestään. Mikäli yleiskaavaehdotuksen mukaiseen rakentamiseen päädytään, mahdollinen rakentaminen tulee sijoittaa toteutusjärjestyksessä suunnittelukauden lopulle raitiotieverkon toteutumisen aikataulussa. Tällöin alueet säilyvät virkistyskäytössä mahdollisimman pitkään ja virkistyskäyttöä on mahdollista kehittää.

Malmin lentokentän ja Tattarisuon pienteollisuusalueen väliin sijoittuva arvokas Tattarisuon metsäalue tulee säilyttää yhtenäisenä ja rakentamattomana. Metsässä on Helsingin oloissa poikkeuksellisen paljon monipuolista lehtipuustoa ja sen sisäiset maisemalliset ovat arvot merkittävät. Lisäksi säilyvän metsäalueen pohjoiseen ja etelään suuntautuvat yleiskaavaluonnoksessa olleet viheryhteysmerkinnät on syytä palauttaa yleiskaavaehdotukseen. 

Melkin rakentamisen ja siihen liittyvien meritäyttöjen haitat meriluonnolle ja maisemalle ovat saavutettaviin hyötyihin nähden suuria. Melkki tulee varata virkistyskäyttöön.

Tuomarinkylän kartanoa ympäröivälle RKY-alueelle ja Siliuksenmäkeen ehdotettu tehokas asuntorakentaminen ja raideliikenne eivät ole sopusoinnussa ja yhteensovitettavissa alueen valtakunnallisestikin merkittävien kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Ehdotus ei turvaa ratsastus- ja koiratoiminnan jatkumista kuten kaupunginvaltuusto on 12.12.2012 edellyttänyt. Myös alueen virkistyskäyttö heikkenisi.

Rakentamisvaraukset Vanhankaupunginlahden ympäristöstä tulisi poistaa. Erityisen ongelmallista on Viikintien etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien peltojen rakentaminen. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja tukevat siten oleellisesti Natura-alueen arvoja. Lisäksi pellot sijaitsevat kansainvälisesti tärkeän IBA-lintualueen (Important Bird Area) rajauksen sisäpuolella. Kaavan Natura-arvioinnin mukaan peltoala vähenisi kaavan myötä 17 prosenttia.

Myös Pornaistenniemeen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin on osoitettu rakentamista, mikä toteutuessaan kaventaisi kahden ensiksi mainitun osalta Natura-alueen puskurivyöhykettä sekä Hallainvuoren osalta tärkeää vihersormea.

Ilmasto

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa tavoitteen saavuttaminen niiden teemojen osalta, joihin yleiskaavalla voidaan vaikuttaa.

Yleiskaavaehdotuksen mukainen tiivistyvä ja täydentyvä kestäviin liikkumistapoihin tukeutuva verkostomainen kaupunkirakenne on hyvä. Yleiskaavaehdotus ei kuitenkaan suoraan ota kantaa kaupungin energiajärjestelmän kehittämiseen tai rakentamisen energiatehokkuuteen. Sen kuitenkin kerrotaan mahdollistavan monipuoliset ratkaisut energiajärjestelmän kehittämisessä. 

Uusilla rakentamisalueilla tulee tähdätä mahdollisimman suureen energiaomavaraisuuteen ja hiilineutraalisuuteen. Jatkosuunnittelussa uusille alueille tulisi laatia aluetason energiataseselvitykset, joissa kartoitetaan ne rakentamisen sekä energiantuotannon ja -käytön ratkaisut, joilla alueen energiankulutusta voidaan vähentää ja energiantuotannon päästöt minimoida hiilineutraalisuustavoitteen mukaisesti.

Uudisrakentamisen vuosittainen osuus rakentamisesta on hyvin pieni, joten kaupungin olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä ilmastopäästöjen vähentämisessä. Yleiskaavan mahdollistama huomattava täydennysrakentaminen luo edellytyksiä alueellisille energiasaneeraustoimenpiteille. Jatkossa tulisikin tunnistaa lupaavimmat alueet energiatehokkuuden parantamiselle, jotta kaupunki voisi aktivoida alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita energiatehokkuuden parantamiseen. Myös aluekohtaisten yhteisperuskorjaushankkeiden käynnistäminen olisi tärkeää.

Yleiskaavaehdotukseen on lisätty kaavamääräys tulviin varautumisesta ja hulevesien hallinnasta. Kaupunkivihreän merkitys korostuu erityisesti tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Rakennettaessa tehokkaasti, tulee kortteleihin jättää riittävästi viherpinta-alaa esimerkiksi hulevesien imeyttämiselle ja viivyttämiselle sekä tulvavesien ohjaukselle. Tiivistämisen yhteydessä on mahdollista lisätä kasvillisuuden peittämää pinta-alaa mm. erilaisin viherkansi-, viherkatto- ja viherseinäratkaisuin. Kasvillisuus sitoo hiilidioksidia, tasaa lämpötiloja helteillä ja hoitaa luonnonmukaisesti hulevesien hallintaa. Ympäristökeskuksen johdolla yhteistyössä keskeisten virastojen kanssa tullaan vuonna 2016 valmistelemaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimintasuunnitelma, jossa sopeutumiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennetaan myös kaavoituksen näkökulma huomioiden.

Toteuttamisohjelman valmistelu

Yleiskaavaehdotus ja sen vaikutusten arviointi eivät täysin vastaa siihen, kuinka hyvät edellytykset suunnitelma luo päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kaupungin omien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastovaikutusten arviointi ja ilmastotietoisten suunnitteluratkaisujen tekeminen siirtyy monilta osin jatkosuunnittelu- ja toteuttamisohjelmavaiheeseen. Toteuttamisohjelman keskeinen sisältö tulee olemaan yleiskaavan sisältämän uuden rakentamispotentiaalin ja liikennehankkeiden toteutumisen ajoittaminen. Tässä työssä ilmastonäkökulma tulee ottaa vahvasti huomioon. Suunniteltavalle kaupunkirakenteelle tuleekin strategiaohjelman mukaisesti asettaa energiatehokkuustavoite.

Ympäristötoimen tehtävänä on johtosäännön mukaan koordinoida energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tiedotusta. Luontevia osa-alueita, joissa ympäristökeskus voi tarjota asiantuntija-apua, ovat mm. energiatehokkaan kaupunkirakenteen määrittely ja tavoitteen asettelu sekä sen seurannan kehittäminen.

Vuonna 2015 valmistui Helsingin ilmastotiekartta, jossa tarkastellaan Helsingin tietä kohti hiilineutraalia ja ilmastonkestävää kaupunkia vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaava ja sen toteuttamisohjelman linjaukset tullaan ottamaan huomioon ilmastotiekarttaa päivitettäessä.

Liikennejärjestelmä ja liikenteen haitat

Yleiskaavaehdotuksen mukainen raideliikenneverkosto ja siihen tukeutuva tiivistyvä ja täydentyvä kaupunkirakenne on erittäin kunnianhimoinen ja kannatettava kokonaisuus. Kaupungin kasvusta aiheutuvan liikennemäärän lisääntymisen hallinta tulee kuitenkin olemaan haasteellista. On huolehdittava siitä, että kokonaismatkamäärän kasvu ohjataan kokonaisuudessaan kestäviin liikennemuotoihin eikä autoliikenteen matkasuorite kasva. Kaupunkibulevardien toteuttaminen tulee edellyttämään joukkoliikenteen tehostustoimien lisäksi voimakkaita henkilöautoliikennettä vähentäviä toimia.

Yleiskaavaehdotus ja vaikutusten arvioinnit pohjautuvat oletukseen, että ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on otettu käyttöön. Selostuksen mukaan liikennemäärää voidaan vähentää myös kehittämällä liityntäpysäköintiä ja pysäköintipolitiikkaa. Näiden toimien tulisi olla toteutettuina ennen bulevardisoinnin aloittamista. Toimien merkitystä korostetaan myös valmisteilla olevassa kaupungin ilmansuojelusuunnitelmassa.

Yleiskaavaehdotuksen mukaiset julkisen sektorin kalleimmat investoinnit liittyvät liikenteeseen. Tämän vuoksi sekä ehdotuksen mukainen pikaraitiotieverkko että sitä tukeva liityntäpysäköinti ja -liikenne tulisi sisällyttää seuraavaan HLJ-suunnitelmaan. Tällöin bulevardisoinnin ja sitä tukevan pikaraitiotieverkoston toteuttamisedellytysten varmistaminen ja myös muuttuvan liikennejärjestelmän seudulliset vaikutukset voisivat tulla paremmin huomioon otetuksi. Kaupungin taloudellisten resurssien riittävyys sekä HLJ 2015:n vaatimiin investointeihin että kaupungin omaan raitiotieverkkoon herättää suurta huolta. HLJ:n toteutus perustuu ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönottoon ja siihen, että saatavat varat ohjataan liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Bussiliikenteen vähentäminen kantakaupungin alueella on hyvä tavoite. Ympäristöystävällisenä, mutta joustavampana ja edullisempana joukkoliikennevaihtoehtona sähköbussit lienevät varteenotettava vaihtoehto ainakin pikaraitiotieverkoston väliaikaisratkaisuna.

Yleiskaavaehdotuksen mukaan jalankulku ja pyöräily priorisoidaan ennen kaikkia muita kulkumuotoja, mikä on kannatettavaa. Tämä näkyy ehdotuksessa mm. siten, että baanaverkko on merkitty kaavakartalle. Baanaverkoston kehittämisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös muun pyöräilyinfran ja pyörätieverkoston kehittämiseen. Pyörätieverkostoa suunniteltaessa tulisi kuitenkin huomioida pyöräilijöiden altistuminen ilmansaasteille ja melulle siten, että pyöräilylle järjestettäisiin baanayhteyksien lisäksi myös vaihtoehtoisia reittejä kauempana vilkkaimmista liikenneväylistä. 

Satamien lisääntyvä liikenne kuormittaa kantakaupungin liikenneverkkoa ja aiheuttaa monenlaisia ympäristöhaittoja. Tavaraliikenne tulisi ohjata mahdollisuuksien mukaan kulkevaksi Vuosaaren sataman kautta. Kaupunkibulevardien ja muun katuverkon jatkosuunnittelussa tulee satamaliikenteeseen ja sen aiheuttamiin haittoihin kiinnittää erityistä huomiota. Citylogistiikan kehittämiseen tulee panostaa, jotta liikenteen ruuhkautuminen ja sen aiheuttamat haitat vähenisivät laajenevan kantakaupungin alueella.

Ilmanlaatu ja melu

Vaikutusten arvioinnin perusteella jää avoimeksi, miten ilmanlaadun ja melun kannalta terveellinen ja turvallinen asuminen ja elinympäristö pystytään varmistamaan tulevien bulevardien varsilla. Kun toteutusohjelman valmistelun yhteydessä arvioidaan bulevardisoinnin toteutusjärjestystä ja aikataulutusta, tulee muiden näkökulmien ohella ottaa huomioon ilmanlaatu ja melu.

Autoliikenteen aiheuttamat ilmanlaatuhaitat ovat vähentyneet ennakoitua hitaammin ja autojen pakokaasujen ominaispäästöt ovat vähentyneet melko hitaasti, joten lähitulevaisuudessa bulevardit eivät ole toteuttamiskelpoisia ilman voimakkaita liikennemääriä vähentäviä toimenpiteitä.

Lähtökohtana sekä ilmanlaatu- että meluhaittojen torjumiselle tulee olla liikennemäärien vähentämiseen ja liikenteen sujuvuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden pikainen toteuttaminen.

Yleiskaavan strategisen luonteen vuoksi tarkempi vaikutusten arviointi on monilta osin jätetty jatkosuunnittelussa tehtäväksi. Haittojen arviointi pitkälle tulevaisuuteen on erittäin haastavaa monien liikennejärjestelmän sekä ajoneuvojen ja niiden päästöjen kehittymiseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. On hyvin vaikea ennustaa, mikä vaikutus liikenteeseen ja päästöihin on esim. älykkäillä liikennejärjestelmillä, polttokenno- ja sähköautoilla, itseohjautuvilla ajoneuvoilla, yhteiskäyttöautoilla ja taloustilanteen kehittymisellä sekä toisaalta liikkumistottumusten muutoksilla ja sitä kautta kulkumuotojakaumalla.

Pitkän aikavälin aiheuttamien epävarmuuksien vuoksi haittojen arviointi edellyttää välietappien asettamista esim. vuoteen 2030, jolle kuvataan liikennejärjestelmän tavoitevaihe ja siihen liittyvät liikennemääräennusteet. Tämän perusteella voidaan arvioida tarkemmin liikenteen haittoja ja kaupunkibulevardien toteutuskelpoisuutta.

Ehdotusvaiheessa tehdyissä kaupunkibulevardiselvityksissä on alustavasti arvioitu bulevardien lisäävän alemman katuverkon liikennettä erittäin merkittävästi sekä lisääntyvän maankäytön että bulevardeilta siirtyvän liikenteen vuoksi. Jatkosuunnittelussa tämän alemmalle katuverkolle ohjautuvan liikenteen määrää tulee pyrkiä hillitsemään. Ilmanlaatu- ja meluvaikutusten arviointi ja haittojen vähentämismahdollisuudet on siten tarpeen tarkastella huolellisesti myös alemmalla katuverkolla, kun liikenteeseen liittyviä arviointeja tehdään.

Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat toiminnot

Yleiskaavaehdotuksen mukaan uusia toimintoja ja asumista suunnitellaan ympäristöhäiriöitä aiheuttavien laitosten ja toimintojen läheisyyteen mm. Konalassa ja Viikinrannassa. Kohteiden selvittäminen ja haittojen arviointi on jätetty jatkosuunnittelun varaan. Ympäristövaikutusten arviointi tulee jatkossa tehdä kullakin muutosalueella mahdollisimman aikaisessa jatkosuunnittelun vaiheessa, jotta haittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen voidaan ottaa huomioon suunnitteluratkaisuissa. 

Ehdotuksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen tekee entistä haastavammaksi löytää tilaa mm. erilaisille rakentamista palveleville massojen välivarastointi-, käsittely,- läjitys- ja hyötykäyttöalueille sekä huoltoalueille. Näistäkin toiminnoista aiheutuu ympäristöhäiriöitä, ja tiivistyvässä rakenteessa niitä on vaikea sovittaa ympäröivään maankäyttöön.  Yleiskaavakaudella tarvittavista tilavarauksista tarvitaan kokonaissuunnitelma.

Kaupungin strategiana on tapahtumamyönteisyyden lisääminen. Suurten ulkoilmatapahtumien toimintaedellytykset ovat kuitenkin kaventumassa jo lähivuosina kaupungin tiivistyessä mm. Suvilahdessa ja Kyläsaaressa. Tapahtumakäyttöön soveltuvista alueista olisi tarpeen laatia suunnitelma yhteistyössä tapahtuma-alueita hallinnoivien hallintokuntien kanssa.

Merialuesuunnittelu

Merellinen teema on keskeinen yleiskaavaehdotuksessa ja sitä tukee mm. erillinen Merellinen Helsinki -teemakartta. Jatkossa tarvitaan kokonaisvaltainen tarkastelu Helsingin merialueen nykyisistä ja tulevista toiminnoista mukaan lukien myös mm. laivareitit, läjitystoiminta, jäteveden purkupaikat, kaapelit ja putket sekä vedenalaisen luonnon suojelu. Se on tarkemman merialuesuunnittelun ja toimintojen yhteensovittamisen edellytys. Yleiskaavaehdotuksesta tällainen tarkastelu puuttuu.

Tietopohjan parantaminen vedenalaisen luonnon merkittävistä luontoarvoista on myös edellytys merialueiden kehittämiselle. Vuonna 2016 julkaistaan Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) tulokset VELMU-karttapalvelussa. Inventointiohjelman tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa myös Helsingin merialueiden suunnittelussa. Arvokkaimmat alueet suojelemalla ja käyttöpaineita ohjaamalla voidaan turvata vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Käsittely

02.02.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Päivi Kippo-Edlund: Kpl 9: Lisätään "Mustavuori" jälkeen "pääosin,"

Päivi Kippo-Edlund: Uusi kappale kappaleen 17 jälkeen: Malmin lentokentän ja Tattarisuon pienteollisuusalueen väliin sijoittuva arvokas Tattarisuon metsäalue tulee säilyttää yhtenäisenä ja rakentamattomana. Metsässä on Helsingin oloissa poikkeuksellisen paljon monipuolista lehtipuustoa ja sen sisäiset maisemalliset ovat arvot merkittävät. Lisäksi säilyvän metsäalueen pohjoiseen ja etelään suuntautuvat yleiskaavaluonnoksessa olleet viheryhteysmerkinnät on syytä palauttaa yleiskaavaehdotukseen.

Ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän muutoksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Timo Latikka: Lisätään kohtaan (4):
”Malmin lentokenttäalueen kehittäminen nykyisten toimintojen pohjalta on kaavaehdotusta parempi ratkaisu monimuotoisen kaupungin, ympäristö- ja terveysarvojen, kulttuuri- ja viihtyisyysarvojen ja yhtenäisten virkistys- ja viheralueiden säilymisen kannalta.”

Kannattaja: Sirpa Norvio

Vastaehdotus:
Timo Latikka: Lisätään kohdan (5) loppuun:
”Katubulevardit tulevat lisäämään liikenteen typpi- ja pienhiukkaspäästöjen turvalliset raja-arvot ylittävillä alueilla asuvien määrää Helsingissä merkittävästi, huolimatta joukkoliikenteen tehostustoimista ja voimakkaista henkilöautoliikennettä vähentävistä toimista. Lisäksi katubulevardit tuovat liikenteen melun lähemmäs asuntoja. Katubulevardien ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutuksista tulee tehdä kattava kokonaisselvitys ennen katubulevardisuunnittelun jatkamista.”

Kannattaja: Hanna Lähteenmäki

Vastaehdotus:
Timo Pyhälahti: Lisätään kohdan (5) loppuun:
Katubulevardien ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutuksista tulee tehdä kattava kokonaisselvitys suunnitteluohjeistusta varten.

Kannattaja: Joona Haavisto

Vastaehdotus:
Timo Latikka: Lisätään kohdan (6) jälkeen:
”Kaupungin tulee sallia nykyistä korkeampi kaupunkimainen rakentamisen sekä selvittää uusien merellisten asuinalueiden muodostamisen mahdollisuus. Näin voidaan turvata mahdollisimman paljon ympäröiviä viher- ja virkistysalueita kaupunkiympäristössä sekä luoda uusia viihtyisiä ja houkuttelevia asuinalueita, joilla palvelut, energiatehokkuus ja ympäristöarvot voidaan ottaa huomioon.”

Kannattaja: Hanna Lähteenmäki

Vastaehdotus:
Leo Stranius: Kohta (kappaleen 9 alussa):
”Helsingin metsäverkoston tärkeimmät metsäiset ydinalueet kuten Haltiala, Uutela, Mustavuori Santahamina ja Villinki on säilytetty yleiskaavaehdotuksessa virkistys- ja viheralueina.”

Muotoon:
Helsingin metsäverkoston tärkeimmät metsäiset ydinalueet kuten Haltiala, Santahamina sekä osa Uutelasta ja Mustavuoren virkistys- ja viheralueista on säilytetty yleiskaavaehdotuksessa.

Kannattaja: Anita Vihervaara

Vastaehdotus:
Leo Stranius: Luonto- ja virkistys –osion kolmanneksi viimeiseksi (kpl 11 jälkeen) kappaleeksi:

”Kaavakarttaan tulee merkitä nykyiset suojelualueet, uudet suojelualuevaraukset sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, kuten tärkeät lintualueet.”

Kannattaja: Anita Vihervaara

Vastaehdotus:
Timo Pyhälahti: Kappaleen 12 kolmas virke muutetaan seuraavaan muotoon:
"Lähivirkistysalueiden saavutettavuudelle tulee asettaa tavoitteita, esimerkiksi 300 metrin etäisyys tai enintään 5–10 minuutin kävelymatka."

Kannattaja: Tuula Palaste-Eerola

Vastaehdotus:
Tuula Palaste-Eerola: Kappaleen 15 toisesta lauseesta otetaan pois "ainakaan".

Kannattaja: Timo Pyhälahti

Vastaehdotus:
Anita Vihervaara: Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä vastaehdotuksen esityslistan kohtaan 18: Melkki tulee varata virkistyskäyttöön.

Vastaehdotus:
Leo Stranius: Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys:

"Tuomarinkylän kartanoa ympäröivälle RKY-alueelle ja Siliuksenmäkeen ehdotettu tehokas asuntorakentaminen ja raideliikenne eivät ole sopusoinnussa ja yhteensovitettavissa alueen valtakunnallisestikin merkittävien kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Ehdotus ei turvaa ratsastus- ja koiratoiminnan jatkumista kuten kaupunginvaltuusto on 12.12.2012 edellyttänyt. Myös alueen virkistyskäyttö heikkenisi."

Kannattaja: Anita Vihervaara

Vastaehdotus:
Leo Stranius: Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys:

”Rakentamisvaraukset Vanhankaupunginlahden ympäristöstä tulisi poistaa. Erityisen ongelmallista on Viikintien etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien peltojen rakentaminen. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja tukevat siten oleellisesti Natura-alueen arvoja. Lisäksi pellot sijaitsevat kansainvälisesti tärkeän IBA-lintualueen (Important Bird Area) rajauksen sisäpuolella. Kaavan Natura-arvioinnin mukaan peltoala vähenisi kaavan myötä 17 prosenttia.”

Kannattaja: Anita Vihervaara

Vastaehdotus:
Leo Stranius: Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys:

”Myös Pornaistenniemeen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin on osoitettu rakentamista, mikä toteutuessaan kaventaisi kahden ensiksi mainitun osalta Natura-alueen puskurivyöhykettä sekä Hallainvuoren osalta tärkeää vihersormea.”

Kannattaja: Anita Vihervaara

Vastaehdotus:
Tuula Palaste-Eerola: Kappaleeseen 32 lisätään ensimmäisen lauseen jälkeen "Tavaraliikenne tulisi ohjata mahdollisuuksien mukaan kulkevaksi Vuosaaren sataman kautta."

Kannattaja: Timo Pyhälahti

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään kohtaan (4):
”Malmin lentokenttäalueen kehittäminen nykyisten toimintojen pohjalta on kaavaehdotusta parempi ratkaisu monimuotoisen kaupungin, ympäristö- ja terveysarvojen, kulttuuri- ja viihtyisyysarvojen ja yhtenäisten virkistys- ja viheralueiden säilymisen kannalta.”

Jaa-äänet: 5
Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Timo Pyhälahti, Anita Vihervaara

Ei-äänet: 3
Timo Latikka, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola

Tyhjä: 1
Leo Stranius

2 äänestys

JAA-ehdotus: Lisätään kohdan (5) loppuun:
Katubulevardien ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutuksista tulee tehdä kattava kokonaisselvitys suunnitteluohjeistusta varten.
EI-ehdotus: Lisätään kohdan (5) loppuun:
”Katubulevardit tulevat lisäämään liikenteen typpi- ja pienhiukkaspäästöjen turvalliset raja-arvot ylittävillä alueilla asuvien määrää Helsingissä merkittävästi, huolimatta joukkoliikenteen tehostustoimista ja voimakkaista henkilöautoliikennettä vähentävistä toimista. Lisäksi katubulevardit tuovat liikenteen melun lähemmäs asuntoja. Katubulevardien ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutuksista tulee tehdä kattava kokonaisselvitys ennen katubulevardisuunnittelun jatkamista.”

Jaa-äänet: 7
Joona Haavisto, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

Ei-äänet: 2
Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään kohdan (5) loppuun:
Katubulevardien ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutuksista tulee tehdä kattava kokonaisselvitys suunnitteluohjeistusta varten.

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 9
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään kohdan (6) jälkeen:
”Kaupungin tulee sallia nykyistä korkeampi kaupunkimainen rakentamisen sekä selvittää uusien merellisten asuinalueiden muodostamisen mahdollisuus. Näin voidaan turvata mahdollisimman paljon ympäröiviä viher- ja virkistysalueita kaupunkiympäristössä sekä luoda uusia viihtyisiä ja houkuttelevia asuinalueita, joilla palvelut, energiatehokkuus ja ympäristöarvot voidaan ottaa huomioon.”

Jaa-äänet: 1
Matti Niemi

Ei-äänet: 7
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

Tyhjä: 1
Sirpa Norvio

5 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kohta (kappaleen 9 alussa):
”Helsingin metsäverkoston tärkeimmät metsäiset ydinalueet kuten Haltiala, Uutela, Mustavuori Santahamina ja Villinki on säilytetty yleiskaavaehdotuksessa virkistys- ja viheralueina.” Muotoon:
Helsingin metsäverkoston tärkeimmät metsäiset ydinalueet kuten Haltiala, Santahamina sekä osa Uutelasta ja Mustavuoren virkistys- ja viheralueista on säilytetty yleiskaavaehdotuksessa.

Jaa-äänet: 3
Joona Haavisto, Matti Niemi, Sirpa Norvio

Ei-äänet: 6
Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

6 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Luonto- ja virkistys –osion kolmanneksi viimeiseksi (kpl 11 jälkeen) kappaleeksi: ”Kaavakarttaan tulee merkitä nykyiset suojelualueet, uudet suojelualuevaraukset sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, kuten tärkeät lintualueet.”

Jaa-äänet: 3
Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi

Ei-äänet: 5
Timo Latikka, Sirpa Norvio, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

Tyhjä: 1
Tuula Palaste-Eerola

7 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kappaleen 12 kolmas virke muutetaan seuraavaan muotoon:
"Lähivirkistysalueiden saavutettavuudelle tulee asettaa tavoitteita, esimerkiksi 300 metrin etäisyys tai enintään 5–10 minuutin kävelymatka."

Jaa-äänet: 3
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki

Ei-äänet: 6
Matti Niemi, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

8 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kappaleen 15 toisesta lauseesta otetaan pois "ainakaan".

Jaa-äänet: 1
Joona Haavisto

Ei-äänet: 8
Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

9 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys: "Tuomarinkylän kartanoa ympäröivälle RKY-alueelle ja Siliuksenmäkeen ehdotettu tehokas asuntorakentaminen ja raideliikenne eivät ole sopusoinnussa ja yhteensovitettavissa alueen valtakunnallisestikin merkittävien kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Ehdotus ei turvaa ratsastus- ja koiratoiminnan jatkumista kuten kaupunginvaltuusto on 12.12.2012 edellyttänyt. Myös alueen virkistyskäyttö heikkenisi."

Jaa-äänet: 3
Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi

Ei-äänet: 6
Timo Latikka, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

10 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys: ”Rakentamisvaraukset Vanhankaupunginlahden ympäristöstä tulisi poistaa. Erityisen ongelmallista on Viikintien etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien peltojen rakentaminen. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja tukevat siten oleellisesti Natura-alueen arvoja. Lisäksi pellot sijaitsevat kansainvälisesti tärkeän IBA-lintualueen (Important Bird Area) rajauksen sisäpuolella. Kaavan Natura-arvioinnin mukaan peltoala vähenisi kaavan myötä 17 prosenttia.”

Jaa-äänet: 3
Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi

Ei-äänet: 4
Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

Tyhjä: 2
Timo Latikka, Sirpa Norvio

11 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys: ”Myös Pornaistenniemeen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin on osoitettu rakentamista, mikä toteutuessaan kaventaisi kahden ensiksi mainitun osalta Natura-alueen puskurivyöhykettä sekä Hallainvuoren osalta tärkeää vihersormea.”

Jaa-äänet: 4
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi

Ei-äänet: 5
Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

12 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kappaleeseen 32 lisätään ensimmäisen lauseen jälkeen "Tavaraliikenne tulisi ohjata mahdollisuuksien mukaan kulkevaksi Vuosaaren sataman kautta."

Jaa-äänet: 3
Joona Haavisto, Matti Niemi, Anita Vihervaara

Ei-äänet: 6
Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius

12.01.2016 Pöydälle

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916

anu.haahla(a)hel.fi

Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja (luonto ja virkistys), puhelin: +358 9 310 31534

raimo.pakarinen(a)hel.fi

Asuntotuotantotoimikunta 27.01.2016 § 5

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Asuntotuotantotoimikunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Asuntotuotantotoimikunta on lausunut Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 4.3.2015. Lausunnossa pidettiin hyvänä sitä, että uuden yleiskaavan tavoitteena on aiempaa vahvempi strategisuus sekä pyrkimys ottaa kaavamääräyksiin vain strategisten tavoitteiden kannalta oleellisia asioita. Helsingin asukasmäärän voimakkaaseen kasvuun varautumista pidettiin kannatettavana ja kunnianhimoisena tavoitteena.

Nyt käsittelyssä olevassa yleiskaavaehdotuksessa tavoitteita on täsmennetty. Ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä.

Yleiskaavan tarkoituksena on varmistaa edellytykset riittävälle asuntotuotannolle sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Asuntotuotantotoimikunta pitää tämän tavoitteen turvaamista tärkeänä, sekä myös sitä, että kaupungin nykyisille ja uusille asukkaille turvataan mahdollisuudet saavuttaa helposti viheralueet, meri ja virkistyspalvelut.

Tulevasta rakentamisesta noin kolmasosa on kaupunkibulevardien varrelle rakentamista, noin kolmasosa täydennysrakentamista ja noin kolmasosa uusien rakentamisalueiden rakentamista. Näitä osa-alueita on kommentoitu tarkemmin jo luonnosvaiheessa.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa kantanaan, että yleiskaavaluonnokseen verrattuna kaavaehdotukseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia, vaan joitakin yksityiskohtia koskevia täsmennyksiä.

Asuntotuotantotoimikunta on lausunut yleiskaavaluonnoksesta 4.3.2015 seuraavaa:

"Kaupunkibulevardien varrelle rakentaminen

Suuri osa uudesta asuntorakentamisesta mahdollistuisi kaupungin suurten sisäänajoväylien varsien rakentamisella. Väylien varrella on runsaasti nykyisin rakentamatonta maata, jonka ottaminen asuinkäyttöön osaltaan toisi uutta rakennusmaata Helsinkiin. Väylien varrelle tulisi olla mahdollista tuottaa myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa, mikä aiheuttaa haasteita ympäristöstä johtuvien vaatimusten kasvaessa.

Kaupunkibulevardien varrella asumista koskevat samat määräykset kuin muutakin asumista mm. melun, pienhiukkasten ja tärinän osalta. Käytännössä vaikutukset voivat aiheuttaa lisää kustannuksia asuntorakentamisessa ja heikentää etenkin lähimpänä katua sijaitsevien hankkeiden toteutumisedellytyksiä. Tällä olisi taas vaikutusta myös kortteleissa sisemmällä sijaitsevien asuntohankkeiden rakentumiseen.

Lisäkustannuksia voi aiheutua esimerkiksi rajoituksista asuntojen suuntaamisesta tai alimpien kerrosten osoittamisesta muille toiminnoille kuin asumiselle, mikäli aitoa kysyntää esimerkiksi liike- ja toimitiloille ei ole. Asuntoja ei yleensä voida avata yksinomaan kadulle, mikä ohjaa suuriin läpitalon huoneistoihin tai sivukäytäväratkaisuihin, lisäksi parvekkeiden rakentaminen ei ole normaalirakentein mahdollista kadun suuntaan. Asuntojen avautumiseen katujen varsilla vaikuttavat tällöin ensisijaisesti ympäristön häiriöt eivätkä esimerkiksi asumisen kannalta optimaaliset ilmansuunnat.

Väylien kattaminen tai vieminen tunneleihin on asumisen kannalta kaupunkibulevardiajatusta miellyttävämpi vaihtoehto mutta erittäin kallista.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen

Asuntorakentamisen lisääminen kaupunkirakennetta tiivistämällä on toinen yleiskaavaluonnoksen tavoite. Asuntotuotantotoimiston kokemuksen mukaan täydennysrakentamisessa suurin yksittäinen hankaluus on usein pysäköintipaikkojen järjestäminen. Ympäristön tiivistäminen vähentää esikaupunkialueilla mahdollisuuksia edulliseen maantasopysäköintiin. Täydennysrakentamisessa usein joudutaan rakenteelliseen pysäköintiin, joka koskee sekä uusia että jo aiemmin rakennettuja asuntoja.

Esikaupunkialueilla hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä olevilla täydennysrakentamispaikoilla tulisi tutkia ennakkoluulottomasti mahdollisuuksia laskea oleellisesti nykyisiä vaatimuksia pysäköintipaikkojen määrästä täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi. Pienissä hankkeissa (uudet kaavat max noin 1350 km2, vanhat kaavat max 1200 k-m2) voitaisiin harkita mallia, jossa tavanomaisia pysäköintipaikkanormeja ei velvoitettaisi ollenkaan noudatettavaksi, vaan paikkojen järjestyminen voitaisiin aina tutkia ja esittää tapauskohtaisesti. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla tulevaisuuden asukkailla ei välttämättä ole edes suunnitelmissa oman auton hankinta. Rakenteellinen pysäköinti on pitkäkestoinen ja kallis investointi autoiluun.

Lisäksi voitaisiin tutkia mallia, jossa tiiviillä alueilla pysäköintiä voitaisiin keskittää jälkeenpäin yhteiseen pysäköintilaitokseen. Ainakin kaupungin omistamissa olemassa olevissa asuintaloissa pysäköintiä lienee mahdollista järjestellä jossakin määrin uudelleen, mutta rahoituksen osalta pitää tällöin selvittää kokonaisuus järjestelyyn osallistuvien tahojen ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Pysäköintilaitoksissa haittapuolena on korkea hintataso ja pysäköinnin kustannusten nousu myös vanhoille taloille. Lisäksi etäisyydet yhteiseen laitokseen voivat muodostua epämukaviksi käyttäjille ja suuret laitoskokonaisuudet voivat olla alttiita häiriöille.

Uusia alueita rakentamiseen

Tehokkain tapa lisätä asuntotuotantoa on kokonaan uusien vähintään kohtalaisen laajojen asuinalueiden kaavoittaminen. Etenkin esikaupunkialueilla rakentamiseen tulisi löytyä houkuttelevia paikkoja ainakin, jos samalla halutaan tuoda alueelle myös uutta omistusasumista. Houkuttelevuutta lisäävät hyvät liikenneyhteydet, palvelujen ja virkistysalueiden hyvä saavutettavuus sekä mahdollisten rantojen läheisyys. Uusien alueiden kaavoituksessa kohdataan usein nykyisten asukkaiden vastustusta.

Rakentaminen tarvitsee kaupungilta koordinointia infran ja rakennuskelpoisuuden valmistumiseksi oikea-aikaisesti. Suuremmissa kokonaisuuksissa se on tehokkaampaa kuin yksittäisissä täydennysrakentamishankkeissa."

Esittelijä

toimitusjohtaja

Sisko Marjamaa

Lisätiedot

Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331

seidi.kivisyrja(a)att.hel.fi

Kaupunginmuseon johtokunta 26.01.2016 § 4

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 20.11.2015

Lausunto

Kaupunginmuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon:

Yleiskaavan keskeiset tavoitteet:

Yleiskaavaehdotus toteuttaa visiota Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva laajentunut pääkeskus, kantakaupunki.

Kaupunkibulevardien lisäksi yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan merkittäviä maankäyttövarauksia Malmin lentokentälle ja sen nykyiselle lentomelualueelle. Malmin kentän vaikutusalueella varaudutaan noin 25 000 asukkaaseen. Kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien ja solmukohtien sekä merkittävien pysäkkien ympäristöissä. Kantakaupungin lisäksi esikaupunkien keskustoja kehitetään toiminnoiltaan sekoittuneina, tiiviinä palvelujen, työpaikkojen ja asumisen keskittyminä. Raideliikenteellä hyvin saavutettavat keskustat muodostavat keskenään verkoston ja mahdollistavat siten palvelujen hyvän saavutettavuuden.

Luonnosvaiheen jälkeen joitakin asuntovaltaisia alueita on vähennetty ja samalla on voitu laajentaa viereistä viher- ja virkistysaluetta. Toisaalta joillakin alueilla maankäyttöä on vastaavasti tehostettu. Merkittävää on, että luonnosvaiheen jälkeen Mäntymäen, Stadionin ja jäähallin viher- ja virkistysalueen osia on muutettu keskusta-alueeksi sen tehokkaan kehittämisen mahdollistamiseksi.

Kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen yleiskaavaehdotuksessa:

Kaupunginmuseo esitti luonnosvaiheessa, että valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöt on nostettava yleiskaavassa paremmin esiin. Kaavaehdotuksen liiteaineistoon onkin liitetty mukaan Kulttuuriympäristöt -teemakartta. Kaupunginmuseon johtokunta pitää myönteisenä, että em. teemakartta on oikeusvaikutteinen. Kuitenkin edelleen kulttuuriympäristöt jäävät varsinaisella kaavakartalla näkymättömiin, mikä saattaa heikentää niiden tunnistamista.

Kaavamääräyksellä ”Valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöt on otettava huomioon oikeusvaikutteisina kulttuuriympäristöt -teemakartalta” on pyritty varmistamaan, että asemakaavoitettaessa nämä arvot otetaan huomioon. Lisäksi koko kaava-alueella määrätään, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ja niiden ominaispiirteet sekä muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet. Suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot.

Koko kaava-aluetta koskee määräys: ”Yleiskaava-alue suunnitellaan kaikkialla toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä terveellisyys ja turvallisuus, asumisen ja elinkeinoelämän tarpeet sekä palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen käyttäen hyväksi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.” Tähän tulee kaupunginmuseon johtokunnan mielestä lisätä myös ”ympäristön arvot ja ominaispiirteet”, MRL:n hengen ja kirjaimen mukaisesti.

Yleiskaavaehdotuksessa Tuomarinkylän kartanon uutta pellolle osoitettua rakennusalaa on vähennetty luonnosvaiheesta. Kartanoalueen eteläpuolelta asuntovaltaista aluetta on pienennetty ja muutettu virkistys- ja viheralueeksi. Peltoalue säilyy laajempana, mutta rakennettavalle alueelle tulisi luonnosvaihetta tehokkaampaa rakentamista. Tuomarinkartanon rakennusperinnön ja arvokkaan maisema-alueen keskeisten arvojen säilyminen on siten edelleenkin uhattuna. Kaupunginmuseon johtokunta edellyttää, että RKY-alueeseen liittyvässä suunnittelussa mitoitusta arvioidaan uudelleen niin, että alueen kulttuurihistorialliset arvot otetaan paremmin huomioon.

Yleiskaavaehdotus mahdollistaa Vartiosaaren tehokkaan rakentamisen, mikä on ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyttämisen kanssa.  Yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaaren osalta näkökulmana on ollut, että rakentamisesta huolimatta kulttuuriympäristön arvoja voidaan säästää. Kaupunginmuseon johtokunta ei puolla Vartiosaaren tehokasta rakentamista vaan korostaa, että alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden piirteiden ja maisemallisten arvojen vaalimisen tulisi ohjata suunnittelua saarella. Vartiosaaren rannan huvilavyöhyke on mahdollista säilyttää, mutta sen yhteys luonnonympäristöön katkeaa peruuttamattomalla tavalla, jos saaren keskiosa rakennetaan tehokkaasti. Huvilarakennukset pihapiireineen jäävät erilliseksi saarekkeeksi saaren mittavan uudisrakentamisen myötä. Samalla menetetään maisemallisesti ja virkistyksellisesti tärkeä alue, joka tarjoaisi mahdollisuudet kokea yhtäaikaisesti saariston huvilakulttuuria ja luonnonympäristöä. Museovirasto on tehnyt Vartiosaaresta rakennussuojeluesityksen.

Malmin lentokenttäalueen jatkosuunnittelussa huomioidaan lentokentälle tyypillisten piirteiden säilyminen osana uutta kaupunkirakennetta. Kaupunginmuseon antamassa lausunnossa Malmin lentokenttäalueen kaavarungosta korostettiin, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon lentokenttärakennusten lisäksi kiitoteiden merkitys osana merkittävää kulttuuriympäristöä. Malmin lentokentän rakentamistehokkuus tulee olla sellainen, että kentän historiallinen todistusvoima rakennuksineen ja kiitoratoineen voidaan säilyttää. Malmin lentokentästä on tehty rakennussuojeluesitys.

Eläintarhan urheilupuisto, Mäntymäki ja -kenttä mukaan lukien on voimassa olevassa yleiskaavassa 2002 merkitty kaupunkipuistoksi. Eläintarhan alueella on pitkä, edelleen aktiivinen historia kaupunkilaisten liikunta- ja virkistysalueena. Alue kuluu Olympiarakennusten (Olympiastadion, Uimastadion ja Kisahalli) muodostamaan RKY-alueeseen. Myös Mäntymäen kenttä sisältyy RKY-rajaukseen. Eläintarhan alue yhdistää viheralueena Keskuspuiston Töölönlahden puistokokonaisuuteen. Yleiskaavaehdotuksessa on alueelle Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien varteen sekä Mäntymäenkentän kohdalle lisätty kantakaupunkimerkintää. Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että alueiden pääkäyttötarkoituksen tulee edelleen olla kokonaisuudessaan virkistys- ja viheralue, sillä mm. asuminen ei ole kuulunut historiallisesti alueen kehittämisvisioon (urheilullinen kansanpuisto). Tästä huolimatta alueelle voidaan sijoittaa uutta urheilu- ja liikuntapaikkarakentamista.

Arkeologinen perintö

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu runsaasti lisärakentamista muinaismuistolain suojelemien muinaisjäännösten kohdille.

Kulttuuriympäristöt teemakartalla näkyvät ainoastaan RKY 2009 liittyvät alueet ja asemakaavoissa suojellut alueet, muut muinaismuistolain suojaamat kohteet siitä puuttuvat. Niiden ulkopuolella olevien 1. maailmansodan linnoitteiden kohdalla viitataan niitä koskevaan yleiskaavan yhteydessä tehtyyn raporttiin ja sen kohdeluetteloon ja muiden muinaisjäännöstyyppien osalta Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Pääkartan kaavamääräyksen mukaan ne tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Muinaisjäännösrekisterin tietoja tulee tarkentaa tarkemmassa kaavasuunnittelussa. Teemakartassa määrätään että muinaismuistoja koskevassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa.

Kaupunginmuseon johtokunta korostaa, että muinaisjäännökset ovat automaattisesti muinaismuistolain suojelemia kohteita, mikä on otettava huomioon maankäyttöä suunniteltaessa.

Yleiskaavan tehokkuus

Edellä mainittujen yksittäisten kulttuuriympäristöjen lisäksi yleiskaavan tehokkuus keskustoissa ja niiden läheisyydessä tulee olemaan uhka kulttuuriympäristön säilymiselle. Rakennettu ympäristö tulisi paremmin huomioon otetuksi, jos määräyksiä täydennetään seuraavasti: Keskusta-alueiden C1-C3 osalta on määrätty, että käyttötarkoituksen muutoksen osalta tulee suorittaa ”alueellinen tarkastelu”. Kaupunginmuseon johtokunta pitää tärkeänä, että tämä tarkastelu laajennetaan myös koskemaan täydennysrakentamishakkeita, ei ainoastaan käyttötarkoituksen muutoksia.

Kulttuuriympäristönäkökulmasta on myös tärkeää, että A1-A4 alueiden piirissä huomioidaan paikallisten viheralueiden merkitys yhdyskuntarakenteessa ja kaupunkikuvassa.

Kantakaupunki-teemakartalla on kahden tasoisia merkintöjä kantakaupungin puistoille. On hyvä, että kantakaupungin historialliset puistot säilyvät, mutta samalla muiden arvokkaiden puistoalueiden säilyminen on uhattuna. Merkintä ”Historiallisen keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävät puistot, joiden arvo ja ominaispiirteet säilytetään” vastaa suojelutavoitteita. Sen sijaan merkintä: ”Kantakaupungin muut arvokkaat, ajalleen tyypilliset puistot, urheilu- ja liikuntapuistot, kansanpuistot, kartano- ja huvilapuistot, siirtolapuutarhat ja julkisten rakennusten ympäristöt, hautausmaat sekä muut kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta erityiset aluekokonaisuudet, joiden arvo ja ominaispiirteet otetaan huomioon asemakaavoituksessa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa” ei takaa puistojen säilymistä. Jos merkintä säilytetään näin, tulee historiallisen keskustan merkittävien puistojen joukkoon ottaa ainakin Lapinlahden sairaalan puisto, Hietaniemen hautausmaa ja Hesperian Esplanadi kokonaisuudessaan. On myös perusteltava, miksi esimerkiksi nuoremmat puistoalueet eivät ole yhtä merkittäviä tai miksi niille voidaan sallia uudisrakentamista. Helsingin kantakaupungin viheralueet ovat eri-ikäisiä, ja niillä on siten eri aikakausina ollut omat suunnittelulähtökohtansa ja -tavoitteensa.

Kaupunginmuseon johtokunta korostaa, että alueiden ja ympäristöjen tiivistäminen täydennysrakentamalla kohdentuu olemassa olevaan kerrokselliseen ympäristöön. Jotta olemassa olevat keskustat, aluekeskukset ja asuinalueet säilyisivät tunnistettavina ja viihtyisinä kaupunkiympäristöinä, yleiskaavan tehokkuustavoitteita tulee madaltaa siten, että yhteensovittaminen on mahdollista. Pikselimäinen tehokkuuksien merkitseminen ei selkeällä tavalla kerro täydennysrakentamisen määrää ja sen kohdentumista, joten maankäyttötavoitteet jäävät laadullisten tekijöiden ja täydennysrakentamismallien osalta epäselviksi. Kaupunginmuseon johtokunta pitää esitystapaa epämääräisenä ja vaikeaselkoisena.

Yleiskaavaehdotuksen mukainen maankäytön suunnittelu asettaa huomattavia lisäpaineita asemakaavoitukselle, kun ristiriitaisia arvoja ja tavoitteita pyritään sovittamaan yhteen. Tässä sovittamisessa kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen voi jäädä marginaaliseksi. Kaupunginmuseon johtokunnan mielestä uhkana voi myös olla asemakaavaprosessin liiallinen sujuvoittaminen, jotta tehokkuustavoitteisiin päästäisiin. Tuolloin muut arvot voivat jäädä huomioimatta.

Kaupunginmuseon johtokunnalla ei ole muuta huomautettavaa yleiskaavaehdotuksesta.

Esittelijä

yksikön päällikkö

Anne Mäkinen

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846

sari.saresto(a)hel.fi

Eläintarhan johtokunta 21.01.2016 § 11

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Eläintarhan johtokunta antoi seuraavan lausunnon:

Korkeasaari on merkittävä matkailu- ja virkistyskohde Helsingin edustan saaressa. Korkeasaari jää uudessa yleiskaavassa virkistys- ja viheralueeksi keskelle kaupunkirakennetta. Tämä on hyvin huomioitu kaavamerkinnöissä. Korkeasaari on kaupunkikaavassa merkitty merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi, mikä sopii hyvin Korkeasaaren toimintoihin. Samalla merkinnällä on varustettu myös Korkeasaaren viereinen Hylkysaari. Hylkysaari sijaitsee aivan Korkeasaaren vieressä ja reitti Hylkysaareen kulkee Korkeasaaren kautta. Hylkysaaren tuleva käyttö virkistys- ja matkailualueena tulee sovittaa yhteen Korkeasaaren toimintojen kanssa ja yhdessä saaret voivat muodostaa entistä houkuttelevamman kohteen.

Pikaraitiotien runkoverkon varaus kulkee Korkeasaaren ali. Toteutuessaan tällä voi olla vaikutuksia Korkeasaaren rakentamiseen. Mikäli suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan, niin Korkeasaaren toiminnot tulee huomioida. Korkeasaarella ei ole tarvetta uusille liikenneyhteyksille Kruunusiltojen toteutuessa, mutta Korkeasaari ei vastusta runkoverkon reititystä Korkeasaaren ali, kunhan suunnitellussa huomioidaan Korkeasaaren toimintaedellytykset.

Merellinen Helsinki -teemakartassa Korkeasaaren eläintarhan alueeseen kuuluva Palosaari on merkitty virkistys- ja loma-asumiseen. Alueella on eläintarhan luonnonvaraisten eläinten hoitola ja siihen liittyvät ulkotarhat. Koko alue kuuluu eläintarhan alueeseen, jonne on maksullinen sisäänpääsy. Aluetta käytetään tarvittaessa eläintarhan eläinten karanteenialueena, koska se on toiminnallisesti erillinen alue muusta eläintarhasta ja se on rajattu pois yleisöalueesta. Kruunusiltojen suunnittelussa raitovaunureitti kulkee Palosaaren pohjoisreunalla ja kevyen liikenteen reitti kulkee sillan ali ja nousee sillalle Palosaaren kärjessä. Julkinen tila Palosaaren pohjoispuolella ja saaren kärjessä on erotettu aidalla eläintarhan alueesta. Toiminnallisesti ei ole mahdollista sijoittaa alueelle loma-asumista ja kaavamerkintä olisi syytä muuttaa virkistys- ja matkailupalveluiden alueeksi.

Vesiliikenteen yhteyspiste Korkeasaaressa on Merellinen Helsinki –teemakartassa sijoitettu nykyisen vesiliikennesataman kohdalle. Kruunusiltojen toteutuessa vesiliikennesatama saattaa siirtyä Korkeasaaren pohjoisrantaan yleiselle alueelle Mustikkamaan sillan ja tulevan raitiovaunupysäkin läheisyyteen. Tällä hetkellä Korkeasaareen kulkeva vesiliikenne on tarkoitettu eläintarhan vierailijoille, mutta Kruunusiltojen myötä Korkeasaaren pohjoisranta tulee olemaan yleistä virkistysaluetta, joten laajemman reittiliikenteen pysähdyspaikka olisi tervetullut ja sellainen sopisi hyvin merellisen Helsingin kehittämiseen. Yleisen vesiliikenteen yhteyspisteen tulee tässä tapauksessa sijaita yleisellä alueella, eikä eläintarhan alueella.

Korkeasaari on kaupunkiluontokartassa merkitty osaksi vihersormea, jolla on merkittäviä luonto-, kulttuuri ja maisema-arvoja. Tämä vastaa hyvin Korkeasaaren tilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Korkeasaaressa on mm. useita suojeltuja ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia useilta eri aikakausilta ja hieno luontoympäristö.

Korkeasaaren tulevaisuuden suunnittelussa on luonnollista huomioida kulttuurihistorialliset ja ympäristölliset arvot. Korkeasaaren uudistumisen kannalta on kuitenkin oleellista, että Korkeasaaressa voidaan tulevaisuudessakin toteuttaa uusia rakennushankkeita.

Esittelijä

eläintarhan johtaja

Sanna Hellström

Lisätiedot

Kirsi Pynnönen-Oudman, intendentti, puhelin: 310 37882

kirsi.pynnonen(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 19.01.2016 § 9

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Helsingin uudesta yleiskaavaehdotuksesta:

Yleiskaavaehdotuksen jatkosuunnittelussa tulee uusia maankäyttövarauksia asuntorakentamiseen osoitettaessa moottoritiemäisten alueiden ympäristöstä ja katettujen kaupunkibulevardien päälle, huomioida pelastusajoneuvojen liikkumismahdollisuudet ja pelastustoiminnan edellytykset.

Esittelijä

vs. pelastuskomentaja

Kari Virtanen

Lisätiedot

Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232

esko.rantanen(a)hel.fi

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Helsingin työväenopisto antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavaan lausunnon:

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma. Kaavalla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Tätä ehdotusta aiempi yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2007.

Yleiskaavan luonnoksen johdannossa määritetään, että yleiskaavan tärkeimpänä tehtävänä on mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän edellytykset ja yrittämiselle vahva perusta. Kaavaehdotuksen mukaan kaupunkirakennetta tiivistetään, tukeudutaan joukkoliikenteeseen ja halutaan säilyttää Helsingin erityispiirteet. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.

Yleiskaava määrittää Helsingin kasvun mahdollistamalla laajan asuntotuotannon ja yritysten toimintaedellytykset. Yleiskaavaluonnoksessa varaudutaan 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuonna 2050. Tämä tarkoittaa 250 000 uutta asukasta ja noin 180 000 työpaikkaa lisää. Yleiskaavan visiossa Helsinki nähdään verkostokaupunkina, johon kuuluvat laajentunut kantakaupunki, esikaupunkien keskustat ja niiden väliset raideliikenteen yhteydet. Kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien, liikenteen solmukohtien, valtaväylien varsien sekä merkittävien pysäkkien ympäristöissä. Yksi suurimpia uusia rakentamisalueita kaupunkibulevardien varsien lisäksi on Malmin lentokenttäalue.

Yhteiskunnan koheesion kannalta monipuolinen ja moni rahoituksellinen asuntotuotanto on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan saaneiden ja maahanmuuttajien kannalta monimuotoinen asuminen kantaväestön joukossa on tärkeää, jotta polarisoituminen voidaan estää arjen keinoin.

Työväenopiston näkökulmasta tiivis rakentaminen on mielekästä, sillä edellytyksellä, että osakeskusten väliin ja sisään jää riittävästi luontoa ja muuta virkistysalueita sekä niin, että koko kaupunkiin ulottuu joukkoliikenne, jolla on riittävän tiheät aikataulut myös iltaisin. Joukkoliikenne voi olla raide- tai muuta joukkoliikennettä. Työväenopiston kurssitarjonnan tavoitteena on olla lähellä asukkaita eri puolilla Helsinkiä niin, että joukkoliikenne tarjoaa kulkemismahdollisuuden. Osa kaupunkilaisista tulee pitkänkin matkan päästä kursseille, osalle on tärkeää saada opetusta lähialueellaan, mm. ikäihmiset ja pienten lasten vanhemmat.

Opiston palveluverkkosuunnitelma päivitetään keväällä 2016. Palveluverkkosuunnitelman lähtökohtana on se, että uusille alueille opisto ei suunnittele uusia omia tiloja.

Opisto toimii yhteistyössä eri hallintokuntien ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa niin, että opetustarjontaa on saatavilla uusilla asuntoalueilla kustannustehokkaasti yhteiskäytöllä muun muassa koulujen tiloissa. Opiston tarpeet voitaneen ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa.

Työväenopiston toimiminen ja näkyminen esikaupungeissa pitää asukkaita ja alueita elinvoimaisina, turvallisina ja vireinä myös ilta-aikana. Opisto luo omalta osaltaan yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen koko kaupungin alueella.

Opisto toivoo, että kouluja rakennettaessa opisto ja muut iltakäyttäjät ja niiden tarpeet otettaisiin huomioon tiloja suunniteltaessa. Opisto toivoo myös, että kouluja rakennettaessa uusille asuinalueille voitaisiin luoda suunnittelumalli, jossa otetaan huomioon iltakäytön tarpeet ja rahoitusmahdollisuudet.

Lisätiedot

Hannele Koli-Siiteri, asiakaspalveluosaston osastopäällikkö, puhelin: 310 88521

hannele.koli-siiteri(a)hel.fi