§ 178

Projektplan för Jokerbanan

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna projektplanen för Jokerbanan för Helsingfors stads del enligt förslaget från direktionen för affärsverket trafikverket 14.4.2016 så att den totala kostnadskalkylen för snabbspårvägens infrastruktur i enlighet med projektplanen är sammanlagt 275 mn euro (MAKU-index 110,6, april 2015) och Helsingfors stads andel av kostnaderna 123,9 mn euro (exkl. moms, MAKU april 2015) då statens andel av kostnaderna är totalt 84 mn euro.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande tre hemställningsklämmar:

1. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av projektplanen för Jokerbanan att det vid uppföljningen av projektet och dess kostnader tas lärdom av det som gått fel med Västmetron och säkerställs att projektet genomförs inom ramen för budgeten. (Yrjö Hakanen)
    
2. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av projektplanen för Jokerbanan att stadsstyrelsen noggrant följer hur kostnaderna för Jokerbanan utvecklas. (Mika Ebeling)
    
3. Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av projektplanen för Jokerbanan att byggandet konkurrensutsätts och upphandlas så att också byggarnas intresse och mål är detsamma som beställarens. På detta sätt säkerställs det att kostnadskalkylen och tidsplanen håller. (Terhi Peltokorpi)

Behandling

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att följande tre hemställningsklämmar hade föreslagits under diskussionen:

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Laura Rissanen hade föreslagit följande hemställningskläm:

Ledamoten Mika Ebeling understödd av ledamoten Björn Månsson hade föreslagit följande hemställningskläm:

Ledamoten Terhi Peltokorpi understödd av ledamoten Björn Månsson hade föreslagit följande hemställningskläm:

Redogörelsen befanns vara riktig.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Hemställningsklämmarna tas särskilt upp till omröstning.

1 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av projektplanen för Jokerbanan att det vid uppföljningen av projektet och dess kostnader tas lärdom av det som gått fel med Västmetron och säkerställs att projektet genomförs inom ramen för budgeten.
NEJ-förslag: Motsätter sig.

Ja-röster: 74
Mukhtar Abib, Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Patrik Gayer, Yrjö Hakanen, Veronica Hertzberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Pauliina Lehtinen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Annukka Mickelsson, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Lea Saukkonen, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tuulikki Vuorinen, Anna Vuorjoki

Blanka: 8
Seppo Kanerva, Minerva Krohn, Otto Lehtipuu, Hannele Luukkainen, Hannu Oskala, Risto Rautava, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri

Frånvarande: 3
Zahra Abdulla, Hennariikka Andersson, Eero Heinäluoma

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

2 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Mika Ebelings förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av projektplanen för Jokerbanan att stadsstyrelsen noggrant följer hur kostnaderna för Jokerbanan utvecklas.
NEJ-förslag: Motsätter sig.

Ja-röster: 59
Mukhtar Abib, Ted Apter, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Patrik Gayer, Yrjö Hakanen, Veronica Hertzberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Pauliina Lehtinen, Eija Loukoila, Annukka Mickelsson, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Lea Saukkonen, Leo Stranius, Ilkka Taipale, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tuulikki Vuorinen, Anna Vuorjoki

Blanka: 23
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Katri Korolainen, Minerva Krohn, Otto Lehtipuu, Harri Lindell, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Hannu Oskala, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Ville Ylikahri

Frånvarande: 3
Zahra Abdulla, Hennariikka Andersson, Eero Heinäluoma

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Mika Ebelings förslag till hemställningskläm.

3 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Terhi Peltokorpis förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av projektplanen för Jokerbanan att byggandet konkurrensutsätts och upphandlas så att också byggarnas intresse och mål är detsamma som beställarens. På detta sätt säkerställs det att kostnadskalkylen och tidsplanen håller.
NEJ-förslag: Motsätter sig.

Ja-röster: 60
Mukhtar Abib, Ted Apter, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Patrik Gayer, Veronica Hertzberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Katri Korolainen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Pauliina Lehtinen, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Annukka Mickelsson, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Lea Saukkonen, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tuulikki Vuorinen, Anna Vuorjoki

Blanka: 22
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Yrjö Hakanen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Otto Lehtipuu, Harri Lindell, Jape Lovén, Terhi Mäki, Hannu Oskala, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Frånvarande: 3
Zahra Abdulla, Hennariikka Andersson, Eero Heinäluoma

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Terhi Peltokorpis förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Saara Kanto, planeringsingenjör, telefon: 310 25531

saara.kanto(a)hel.fi

Artturi Lähdetie, yksikön johtaja, telefon: 310 35245

artturi.lahdetie(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Tidigare beslut i projektet

Snabbspårvägen Jokerbanan är en regional tvärlinje mellan Östra centrum i Helsingfors och Kägeludden i Esbo, som ersätter den nuvarande regionala busslinjen 550.

Stadsplaneringsnämnden godkände 2009 den preliminära utredningsplanen för Jokerbanan som underlag för projektets fortsatta planering. Den preliminära utredningsplanen för Jokerbanan godkändes även av Esbo stadsplaneringsnämnd. År 2011 lät stadsplaneringskontoret tillsammans med HRT och Esbo stad sammanställa en uppdaterad projektbedömning och en utredning om Jokerbanans utvecklingskorridor och principerna för utvecklingen av dess markanvändning.

Stadsfullmäktige beslutade 29.8.2012, § 229, anteckna rapporten Raide-Jokerin hankearviointi 2011 (Projektbedömning för Jokerbanan 2011) och Raide-Jokerin kehityskäytävä – maankäytön kehittämisperiaatteet (Jokerbanans utvecklingskorridor och principerna för utvecklingen av dess markanvändning) och konstatera att den nya projektbedömningen och markanvändningsutredningen bildar en tillräcklig grund för påbörjandet av projektplaneringen och planläggningen av Jokerbanan.

I strategiprogrammet 2013–2016 som stadsfullmäktige godkänt går en åtgärd ut på att staden försöker få Jokerbanan i drift tidigare som en del av utvecklingen av hållbar mobilitet.

Esbo stad lät 2013 göra en utredning över anslutningen av Otnäs till Jokerbanans sfär. I utredningen jämfördes alternativa sträckningar på avsnittet Alberga–Otnäs/Hagalund. Esbo stadsstyrelse beslutade den 10 februari 2014 att projektplaneringen fortsätts utifrån det alternativ som går från Alberga till Otnäs/Kägeludden.

Helsingfors och Esbo städer, Trafikverket och samkommunen Helsingforsregionens trafik lät i samarbete ta fram en projektplan för Jokerbanan 2015.

Stadsplaneringsnämnden beslutade 22.3.3016, § 109, tillstyrka godkännandet av projektplanen för Jokerbanan och godkänna banplanerna i projektplanen för Jokerbanan (2015) som utgångspunkt för trafikplaneringen som hänför sig till projektet.

Förslag från direktionen för affärsverket trafikverket

Direktionen för affärsverket trafikverket föreslår 14.4.2016 att projektplanen för Jokerbanan godkänns för Helsingfors del till ett totalpris på 178.496.000 euro exkl. moms (statens kostnadsandel medräknat) (MAKU 4/2015).

I projektplanen ingår byggandet av infrastrukturen för snabbspårvägen och de ändringar i gatumiljön som spårvägen förutsätter. I planen utreds också verkningarna av spårvägen för bl.a. miljön och stadsbilden, markanvändningen och planläggningen och biltrafikens servicenivå. Projektplanen som utarbetats år 2015 ingår som bilaga 1 och kostnadskalkylen som bilaga 2.

Jokerbanans passagerarprognoser och samhällsekonomiska lönsamhet har uppskattats i en separat projektbedömning som ingår som bilaga 3.

En bedömning av de centrala resultaten för Helsingfors har sammanställts i den utvidgade projektbedömningen som ingår som bilaga 4.

De stadsekonomiska verkningarna av Jokerbanan i Helsingfors har bedömts i en rapport som ingår som bilaga 5.

Projektets uppskattade verkningar för stadens driftsekonomi och biljettpriserna i HRT-området presenteras i bilaga 6.

Växelverkan och myndighetssamarbete

Växelverkan under projektplaneringen har presenterats i projektplanrapporten. Jokerbanans kommunikation och tillställningarna som ordnats om projektet har samtidigt varit en del av växelverkan för de aktuella detaljplanerna i området. Projektplanen har upprättats i samarbete mellan de berörda förvaltningarna, samkommunen Helsingforsregionens trafik samt Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland.

Projektbeskrivning

Allmänt

Jokerbanan är ett centralt regionalt investeringsprojekt inom markanvändning och trafik under de närmaste åren. För markanvändningens del möjliggör Jokerbanan betydande förtätnings- och kompletteringsbyggnadspotential runtom banan. I markanvändningsplanen som upprättats gemensamt för Helsingforsregionen (MASU) har hela zonen för Jokerbanan anvisats som primär utvecklingszon i regionen, där det är motiverat att placera byggande under hela planeringsperioden.

Som trafikinvestering förbättrar Jokerbanan servicenivån inom den tvärgående trafiken och ökar kollektivtrafikens tillförlitlighet. Byggandet av Jokerbanan främjar tillkomsten av en nätverksstad och uppnåendet av målen för markanvändningen längs med linjen.

I Helsingforsregionens trafiksystemplan (HLJ 2015) är Jokerbanan med på listan över de projekt som ska inledas före 2025.

Projektets centrala innehåll

Den totala längden på Jokerbanan är cirka 25 kilometer, varav cirka 16 kilometer ligger på Helsingfors område och 9 kilometer i Esbo. Hela sträckan är tvåspårig och spåret ligger i huvudsak i sin egen körbana. Jokerbanan ersätter busslinje 550.

I projektplanen har man angett banans konstruktion, hållplatserna, gatuarrangemangen och andra lösningar relaterade till infrastrukturen. I planeringen av systemet har målet varit att så bra som möjligt beakta kompatibiliteten med de andra spårbundna trafiksystemen i huvudstadsregionen, bland annat i fråga om de tekniska lösningarna och fordonsparken.

För Jokerbanan ordnas i alla signalreglerade korsningar förkörsrätt i förhållande till den övriga trafiken. Medelhastigheten är enligt projektplanen cirka 25 km/h, medan motsvarande hastighet för en vanlig spårvagn idag är cirka 15 km/h. Skillnaden beror förutom på förkörsrätten i trafikljus och den egna körbanan, också på att avståndet mellan hållplatserna är längre än i dagens spårvagnsnät och motsvarar den nuvarande linjen 550.

Turtätheten vardagar är 5 minuter vid rusningstid och 10 minuter på dagen. Turtätheten vid rusningstid är längre än på den nuvarande busslinjen 550, men ersättandet av busslinjen med en snabbspårväg förbättrar tillförlitligheten av denna tvärgående linje och ökar resekomforten. Linje 550, som idag är den livligaste i huvudstadsregionen mätt i antalet passagerare (cirka 40 000 passagerare per vardagsdygn), är trots den frekventa turtätheten på 3–5 minuter under rusningstider benägen att bli överbelastad. Linjens tillförlitlighet försämras av att turtätheten förlängs på grund av att det uppstår en kö av bussar.

Enligt planen ska Jokerbanan ha 33 hållplatspar. Enligt uppskattningen i projektplanen finns det i dagsläget 82 000 invånare inom 10 minuters gångavstånd från Jokerbanans hållplatser. År 2035 kommer detta antal att vara 112 000. I projektbedömningen ligger tyngdpunkten för ökningen av invånarantalet på periodens slutdel, 2040-talet, i högre grad än vad som anges i projektplanen.

I projektbedömningen har antalet passagerare uppskattats till cirka 88 000 passagerare per vardagsdygn år 2025 och till cirka 102 000 passagerare år 2040. I projektbedömningen har antalet passagerare på en busslinje som använts som jämförelseobjekt uppskattats till cirka 65 000 passagerare per vardagsdygn år 2025 och till cirka 90 000 passagerare år 2040.

Omvandlandet av linjen från busslinje till spårväg uppskattas öka passagerarmängden per dygn med cirka 35 procent i beräkningen för 2025 och med cirka 13 procent i beräkningen för 2040. Passagerarprognosen för målåret 2050 för Helsingfors generalplan på spårvägslinjen är 129 000 passagerare.

Totalkostnaderna för projektet och kostnadsfördelningen

För att Jokerbanan ska kunna tas i bruk, behövs de i projektplanen framlagda investeringarna i byggandet av spårvägens infrastruktur och de förändringar av gatumiljön som byggandet kräver samt i byggande av depåer och anskaffning av materiel. Dessutom ingår det i projektplanen sådana förändringar av gatumiljön som inte orsakas av byggandet av spårvägen, men som man har varit tvungen att planera i anslutning till Jokerbanan i syfte att samordna planerna.

Kostnadskalkylen för byggandet av banan enligt Jokerbanans projektplan är sammanlagt 275 miljoner euro (MAKU-index 110,6, april 2015). I denna kostnadskalkyl ingår byggande av både spårvägens infrastruktur och de förändringar av gatumiljön som spårvägen förutsätter i Helsingfors och Esbo, men inga andra gatuarrangemang som är ändamålsenliga för att samordna olika projekt eller kostnaderna för depåer och spårvagnsmateriel.

Staten har i enlighet med förhandlingsresultatet 6.4.2016 om MBT-avtalet, som tagits fram för Helsingforsregionen för åren 2016–2019, anvisat totalt 84 mn euro för byggandet av Jokerbanan under åren 2017–2019, vilket motsvarar 30 procent av den ursprungliga kostnadskalkylen för den egentliga banans projektplan.

Helsingfors stads andel av kostnaderna för banbygget är sammanlagt 123,9 miljoner euro efter avdrag av statens finansieringsandel. Projektet genomförs som en investering av affärsverket trafikverket. Förutsättningarna för att genomföra det inom ramen för affärsverket trafikverkets 10-års investeringsprogram existerar i enlighet med ramen för budgetförslaget 2017 som stadsstyrelsen godkänt 4.4.2016 och anvisningarna om hur budgetförslaget och ekonomiplaneförslaget 2017–2019 ska utarbetas.

Om statens finansieringsandel kommer ett separat avtal att ingås mellan Helsingfors och Esbo städer och staten.

Kostnadskalkylen för spårvägen baserar sig för spårvägssystemets del på den kunskap om byggande som finns vid Helsingfors stad och i Europa. Kostnaderna för byggandet av gatu- och kommunaltekniken baserar sig på de faktiska priserna från projekt som genomförts i Finland. I beräkningen av kostnaderna har man försökt i bästa möjliga mån beakta de riskfaktorer som identifierats för projektet. I kostnadskalkylen har inkluderats en andel på tio procent för oförutsägbara kostnader.

I projektplanen presenteras även sådana separata förändringar av gatumiljön som man har varit tvungen att planera i anslutning till Jokerbanan i syfte att samordna planerna. De sammanlagda kostnaderna för dessa förändringar är cirka 10 miljoner euro i Helsingfors stad. Uppskattningsvis hälften består av projekt som det är nödvändigt att genomföra före byggandet av Jokerbanan.

De största enskilda objekten i Helsingfors är supercykelvägen Åggelby–Vik som löper längs spårvägen (2,3 mn euro) och ändringarna i gatans tvärsnitt som kompletteringsbyggandet i omgivningen av Ståthållarvägen förutsätter (1,5 mn euro).

Byggnadskontoret ansvarar för planeringen och genomförandet av de förändringar i gatumiljön som inte ingår i Jokerbanans projekt inom ramen för de årliga anslag som anvisas i budgetens investeringsprogram för byggandet av gator. Arbetena på gator och i parker samt kostnadskalkylerna för dessa specificeras under planeringen. Beslut om de förändringar som behövs fattas av nämnden för allmänna arbeten från fall till fall enligt ordinära förfaranden som gäller godkännande av gatu- och parkplaner. Anslagen som behövs för ändringarna reserveras årligen i samband med godkännandet av investeringsprogrammet i budgeten enligt normala tillvägagångssätt.

Det viktigaste arrangemanget gällande trafikleder som inte ingår i projektplanen på Esbos sida är förändringen av utjämningen av Ring I vid Bredvik. Detta hör till Esbo stads och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nylands separata projekt för utveckling av landsvägarna och har därför inte inkluderats i kostnaderna för Jokerbanan. Dessutom är det meningen att partnerna separat kommer överens om projektets kostnadsfördelning. Utifrån de känslighetsstudier som gjorts i anslutning till projektbedömningen förbättrar förändringarna på Ring I i någon mån lönsamheten hos projektet för Jokerbanan (lönsamhet 0,73). Förändringen av nyttokostnadsförhållandet beror på att en signalreglerad korsning tas bort på Ring I i samband med förändringarna, varvid biltrafiken blir smidigare.

Idrifttagningen av Jokerbanan kräver också investeringar i spårvagnsmateriel och depåer. Jokerbanan kommer att trafikeras med moderna låggolvsvagnar. Enligt projektplanen behövs till Jokerbanan 22 stycken 45 meters vagnar eller 26 stycken 30 meters vagnar samt tre reservvagnar. Den totala investeringen i materiel har beräknats uppgå till 85–95 miljoner euro.

För Jokerbanan har det planerats två depåer, varav huvuddepån placeras på den nuvarande bussdepåns område invid metrodepån i Kasåkern och sidodepån i Bredvik på Esbos sida. Depåinvesteringarna uppgår sammanlagt till 64 miljoner euro, varav depån i Kasåkern i Helsingfors har en andel om cirka 49 miljoner euro.

Kapitalkostnaderna för materiel- och depåinvesteringarna inkluderas i driftskostnaderna för Jokerbanan. Projektplanerna för anskaffning av materiel och byggande av depåer föreläggs stadsfullmäktige separat i ett senare skede.

Sammanfattning av projektets kostnader

Underhålls- och driftskostnaderna

Underhållskostnaderna för Jokerbanans infrastruktur har beräknats till 1,6–2 miljoner euro per år. I motsvarande grad har underhållet av den nuvarande infrastrukturen för stomlinje 550 beräknats ge en besparing på cirka 0,5 miljoner euro per år, varvid ökningen av underhållskostnaderna skulle vara 1,1–1,5 miljoner euro per år.

Jokerbanans uppskattade driftskostnader är cirka 18 miljoner euro per år. I de uppskattade driftskostnaderna ingår kapitalkostnaderna för depå- och materielinvesteringarna. Driftskostnaderna för Jokerbanan är i viss mån större än de motsvarande kostnaderna för stombusslinjen i dagsläget och under de granskade åren i projektbedömningen (åren 2025–2040 cirka 14,7 mn euro och åren 2040–2050 cirka 15,6 mn euro). Då de övriga ändringarna i linjenätet tas i beaktande har Jokerbanan beräknas öka linjenätskostnaderna inom kollektivtrafiken under åren 2025–2040 med cirka 2,3 mn euro och under åren 2040–2050, då man eventuellt övergår till längre vagnar, med cirka 2,5 mn euro per år.

Underhållet och driften av Jokerbanan är dyrare än bussjokern, men i och med den uppskattade ökningen i antalet passagerare inom spårtrafiken uppskattas trafikeringskostnaderna per enskild påstigning vara på de nuvarande nivån i början av ibruktagandet och sjunka med drygt 15 % till år 2040 jämfört med den busstrafikerade alternativa jämförelsen.

Projektets verkningar

I projektplanen har man utrett spårvägens verkningar på naturen, yt- och grundvatten, landskapet och stadsbilden, kulturhistoriska objekt, rekreationsområden och friluftsleder, buller och vibrationer, markanvändning och planläggning, biltrafikens servicenivå och trafiksäkerheten. Dessutom har man uppskattat hållplatsernas nåbarhet utifrån nuvarande gångvägar.

Om Jokerbanan har det upprättats en projektbedömning som baserar sig på Trafikverkets anvisningar för bedömning av trafikledsprojekt. Projektet har dessutom för Helsingfors del varit föremål för en stadsekonomisk bedömning. De centrala resultaten av bedömningarna har sammanställts i en utvidgad projektbedömningstabell. Dessutom har projektets uppskattade verkningar för stadens driftsekonomi och biljettpriserna i HRT-området bedömts i samverkan med samkommunen Helsingforsregionens trafik.

I lönsamhetsberäkningen YHTALI har Jokerbanan jämförts med ett bussalternativ, en busslinje som trafikeras med ledbussar. En tät busstrafik enligt detta alternativ förbättrar kollektivtrafikens servicenivå jämfört med nuläget och det jämförda bussalternativet svarar mot den prognostiserade efterfrågan på stombusslinjen även i framtiden. I kalkylen har man dock inte i full omfattning kunnat uppskatta den sannolika försämringen av alternativets funktion då passagerarmängderna ökar i framtiden.

Ur trafiksynpunkt är därmed Jokerbanans fördelar bland annat att kollektivtrafikens punktlighet förbättras och dess högre passagerarkapacitet, vilket bidrar till en högre servicenivå i den omgivande zonen. De viktigaste samhällsekonomiska nyttorna har sålunda att göra med de fördelar som uppnås inom restider och servicenivån, vilka gagnar kollektivtrafikresenärerna.

I lönsamhetskalkylens grundalternativ är Jokerbanans nyttokostnadsförhållande 0,7 uppskattat till genomförandeåret 2025. Förhållandet stannar under den samhällsekonomiska lönsamhetsgränsen (1,0). I projektbedömningen har man också gjort känslighetsstudier beträffande verksamhetsmiljön, bland annat om lönsamheten under olika idrifttagningsår, med vägtrafikens förbättringsåtgärder, genom partiellt täckande av investeringskostnaderna med höjning av biljettpriserna samt utan prissättning av fordonstrafiken som finns med i grundalternativet. På kort sikt gjorde känslighetsstudierna ingen skillnad på projektets nyttokostnadsförhållande. Enbart med stöd av den samhällsekonomiska lönsamhetskalkylen kan projektet inte anses som ett lönsamt projekt för staden.

Fördelarna med Jokerbanan för staden grundar sig på en förbättring i kapaciteten inom den tvärgående kollektivtrafikförbindelsen och servicenivån och på fördelar inom markanvändningen, vars förverkligande enligt bedömningarna snabbas upp av en linje som grundar sig på spårvägstrafik. I verkningsområdet för Jokerbanan finns cirka 860 000 m² vy detaljplaneläggning som pågår eller börjar under de närmaste åren. Av det här väntas stadsfullmäktige behandla cirka 650 000 m² vy under MBT-avtalsperioden 2016–2019 och cirka 210 000 m² vy under åren 2020-2025. Dessutom beräknas att cirka 1,1 miljoner m² vy i förslaget till generalplan tas upp för beslut i form av detaljplaner under perioden 2020–2025.

Jokerbanans verkningar i förhållande till den byggnadspotential som möjliggörs av generalplanen för Helsingfors som är under beredning har uppskattats i en stadsekonomisk utredning. Det har beräknats att Jokerbanan under 30 år (i nuvärde) har en verkan på Helsingfors stads försäljnings- och hyresinkomster av mark och markanvändningsersättningar som täcker byggnadskostnaderna för spårvägen, om staten beviljar projektet en finansieringsandel på 30 %. Det här baserar sig framför allt på en uppskattning av att byggnadsvolymen realiseras snabbare. Den stadsekonomiska bedömningen är förknippad med många osäkerhetsfaktorer, varav de viktigaste hänför sig till utvecklingsprognosen för markanvändningen, och Jokerbanans nytta kan inte uppskattas enbart på denna grund.

I den utvidgade projektbedömningen ingår en sammanfattning av de centrala resultaten av projektets olika bedömningar. Enligt den utvidgade projektbedömningen är verkningarna av projektet huvudsakligen gynnsamma eller mycket gynnsamma. Nackdelarna hänför sig närmast till de betydande kostnaderna och förlängningen av turtätheten vid rusningstid från 2–3 minuter i jämförelsealternativet till 5–6 minuter. Det finns inga allmänt accepterade metoder för skapande av bedömningar och kalkylmässiga modeller för den framtida driftsäkerheten inom kollektivtrafiken men enligt expertbedömningar på samkommunen Helsingforsregionens trafik är den samlade effekten för passagerarna antagligen neutral eller positiv.

Projektets verkningar för biljettintäkterna, biljettpriserna och stadens driftsekonomi

De nya resorna som beräknas övergå till kollektivtrafiken med anledning av Jokerbanan ökar biljettintäkterna. I projektbedömningen har ökningen av biljettintäkterna utifrån trafikprognoserna beräknats vara cirka 1,3 mn euro år 2025, cirka 1,9 mn euro år 2040 och cirka 2,4 mn euro år 2050.

I projektbedömningens grundgranskning har projektet Jokerbanans verkning på biljetternas priser inte definierats. I projektplanen och projektbedömningen har det inte heller gjorts en uppskattning om projektets verkningar på utgifterna för Helsingforsregionens trafik eller granskats vilken totalverkan projektet har på biljettpriserna och betalningsandelarna för medlemskommunerna i samkommunen Helsingforsregionens trafik.

Samkommunen Helsingforsregionens trafik har under våren 2016 utrett Jokerbanans verkningar för infrastruktur- och driftskostnaderna, biljettintäkterna och kommunandelarna och trycket att höja biljettpriserna, då målet är att medlemskommunernas subventionsgrad i medeltal är 50 % (50 % av utgifterna täcks med biljettintäkter).

Enligt grundavtalet för samkommunen HRT kan medlemskommunerna fakturera 50 % av avskrivningarna på en kollektivtrafikinvestering och 50 % av de kalkylmässiga ränteutgifterna (kalkylränta 5 %) samt förvaltnings- och underhållskostnaderna i sin helhet hos HRT. Medlemskommunernas andelar av de här så kallade infrastrukturkostnaderna och driftskostnaderna och allmänna kostnaderna som Jokerbanan orsakar för Helsingfors och Esbo samlas för betalning årligen efter att Jokerbanan tagits i bruk via betalningsandelen i HRT. HRT har fastställt sättet som de ovannämnda utgifterna och biljettintäkterna som fås riktas till medlemskommunerna utifrån Strafica Oy:s prognoser per kommun om passagerarkilometrar och antalet påstigningar. Kalkylerna ger vid handen att Jokerbanan beräknas höja biljettpriserna med cirka 2,5 %.

Helsingfors stads HRT-betalningsandel har i och med Jokerbanan beräknats stiga med cirka 1,7 mn euro i fråga om året efter att banan tagits i bruk.

Den samlade effekten av Jokerbanan för Helsingfors stads driftsekonomi bildas i enlighet med det ovannämnda via HRT:s betalningsandel och infrastrukturstödet som betalas till HST. HST:s infrastrukturstöd täcker den resterande delen av avskrivningarna på investeringen. Affärsverket Helsingfors stads trafikverk återbetalar de kalkylmässiga ränteutgifter som trafikverket fakturerat av HRT till staden i form av s.k. ränteintäkter på infrastrukturen.

Jokerbanans verkningar för infrastrukturstödet som Helsingfors stad betalar direkt till HST är med beaktande av den så kallade ränteinkomsten från infrastrukturen 3,3 mn euro (i medeltal 1,7 mn euro/år under 40 år) under det första året efter ibruktagandet av projektet. Det här motsvarar en höjning på cirka 20 % i infrastrukturstödet i 2016 års budget som betalas till affärsverket trafikverket.

Därmed har den sammantagna effekten av Jokerbanan för Helsingfors stads driftsekonomi beräknats vara totalt 5 mn euro under det första året efter ibruktagandet av projektet (HRT:s betalningsandel och infrastrukturstödet till HST). Effekten minskar något under de följande åren då avskrivningsbeloppet och räntekostnaderna minskar.

Fortsatta åtgärder och genomförande av projektet

Byggandet av Jokerbanan förutsätter att projektplanen godkänns i både Helsingfors och Esbo stadsfullmäktige.

Stadsplaneringskontoret utarbetar trafikplaner för hela linjen bl.a. för att precisera arrangemangen som gäller styrningen av trafiken. I planeringen tas hänsyn till behoven av fortsatta utredningar som nämns i projektplanen.

Beredningen av de detaljplaneändringar som byggandet av Jokerbanan förutsätter pågår både i Helsingfors och i Esbo. I Helsingfors uppdelas planändringarna i tekniska detaljplaneändringar och ändringar som utförs i samband med andra detaljplaneprojekt. Målet är att de tekniska detaljplaneändringarna ska föreläggas fullmäktige för godkännande under år 2016.

Ändringarna som utförs i samband med andra detaljplaneprojekt avancerar enligt tidsschemana för respektive projekt under åren 2016–2018.

Om Jokerbanan startas även ett heltäckande riskhanteringsarbete för att kontrollera de risker som är förknippade med projektet och säkerställa att projektet genomförs på ett ändamålsenligt sätt.

Målsättningen för byggandet av Jokerbanan är att starta tillämpliga delar av byggandet redan under 2017. Jokerbanans uppskattade byggtid är cirka fyra år. Enligt den preliminära tidsplanen skulle driften av Jokerbanan kunna inledas uppskattningsvis i augusti 2021.

Helsingfors och Esbo städer har under våren 2016 i samarbete gjort en utredning för att bedöma Jokerbanans genomförandemodell. I utredningen bedöms fördelarna och nackdelarna i bland annat olika beställarorganisations-, projektlednings-, allians- och totalentreprenadmodeller vid byggandet av Jokerbanan. Enligt utredningsarbetet verkar det preliminärt som att alliansmodellen lämpar sig bäst för byggandet av Jokerbanan. I alliansmodellen bildar beställaren en allians med de utvalda planerarna och entreprenörerna och planerar och genomför projektet tillsammans med de här parterna. Dessutom kan tydligt separerbara delar som kan implementeras snabbt genomföras som separata entreprenader.

Modellen för genomförandet väljs senare under sommaren 2016 i samverkan mellan genomförandeorganisationerna i Helsingfors och Esbo.

Projektplanerna för anskaffning av materiel och byggande av depåer föreläggs stadsfullmäktige separat i ett senare skede.

Avtal om genomförande av Jokerbanan

Jokerbanan genomförs som Helsingfors och Esbos gemensamma projekt som en enhetlig snabbspårväg. För projektet grundas inte någon separat juridisk person (t.ex. aktiebolag) för genomförandet.

Helsingfors och Esbo träffar ett samarbetsavtal över samarbetet i projektet Jokerbanan. I samarbetsavtalet ingår för planering och genomförande centrala frågor, åtminstone följande:

- projektets organisation inom städernas förvaltningar och med stöd av dessa

- dimensioneringen av personalresurser

- projektorganisationen

- beslutsprocedurer och behörighet inklusive samarbete inom upphandlingen

- på den godkända projektplanen baserad slutlig definition av projektet och de centrala kraven på materielen

- finansiering och statens andel

- kostnadsansvar och kostnadsfördelning

- ägandet av den infrastruktur som byggs och därtill hörande ansvar

- skötsel av tillståndsärenden samt samarbete och ansvar i förhållande till myndigheter

- principerna för underhåll och service av trafiksystemet

- principer, beredning och procedurer för det fall att projektplanen måste ändras.

De centrala principerna i samarbetsavtalet är allokeringen av kostnaderna regionalt och enligt upphovsprincipen, transparens och enhälliga beslut.

Samarbetsavtalet ska efter fortsatt beredning och förhandling föreläggas stadsstyrelsen under början av hösten 2016.

I Helsingfors stads organisation finns projektledningen för projektet Jokerbanan vid affärsverket trafikverket. I projektet deltar dessutom åtminstone stadsplaneringskontoret, byggnadskontoret och stadskansliet.

Drift

Den behöriga myndigheten för kollektivtrafiken, samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), beslutar särskilt senare om ordnandet av trafiken på Jokerbanan samt träffar avtal med trafikidkaren.

Utlåtanden

Fastighetsnämnden anser att snabbspårvägsprojektet som ökar kapaciteten inom den tvärgående trafiken i Helsingforsregionen och förbättrar resekomforten, punktligheten och tillförlitligheten inom kollektivtrafiken är väl värt att stödja. Projektet öppnar möjligheter för betydande nytt kompletteringsbyggande vid fungerande kollektivtrafikförbindelser. Nämnden föreslår att satsningar görs för en betydligt mera vågad kompletterande detaljplaneläggning som betonas i början av perioden. Det höjer samtidigt avsevärt projektets samhällsekonomiska lönsamhet.

I utlåtandet konstateras av fastighetsväsendet kommer att stödja det fulla utnyttjandet av investeringen i Jokerbanan och effektiviserandet av markanvändningen i områdena kring stationerna genom en aktiv markpolitik och tomtöverlåtelser. Målet är att de markpolitiska principerna för verkningsområdet för Jokerbanan och områdena kring stationerna upptas för behandling av förtroendevalda redan under år 2016.

I räddningsnämndens utlåtande framförs flera synpunkter som är nödvändiga med tanke på utförandet av räddningsåtgärder och som beaktas i den fortsatta planeringen.

Nämnden för allmänna arbeten konstaterar att byggandet av Jokerbanan bidrar till att främja Helsingfors utveckling av hållbar mobilitet, kompletteringsbyggandet både i fråga om bostäder och arbetstillfällen i verkningsområdet för Jokerbanan, bildandet av en nätverksstad för spårtrafik i den generalplan som är under beredning och säkra en tillräcklig kapacitet och förbättra servicen inom den tvärgående kollektivtrafiken. Byggnadskontoret deltar i genomförandet i fråga om de gatuarrangemang som inte ingår i byggandet av spårvägen, men som är nödvändiga att planera och bygga i samma sammanhang.

Nämnden fäster dock uppmärksamhet vid att alla delar och ändringsbehov för gator som upptas i planbeskrivningen och planritningarna för projektet inte enligt byggnadskontorets bedömning har identifierats i projektplaneringsfasen och inte framförs i kostnadskalkylen. Jokerbanans verkningar och ändringsbehov i fråga om allmänna områden är mera omfattande än det som tagits upp i projektplaneringsfasen.

Miljönämnden anser det bra att kapaciteten för den livligast trafikerade kollektivtrafikförbindelsen i huvudstadsregionen förbättras med en snabbspårförbindelse. Även fungerande gång- och cykelförbindelser har beaktats i planeringen av förbindelsen. Enligt naturutredningen som gjorts för projektplanen orsakas inga betydande verkningar för Naturaområden då de planerade åtgärderna för att lindra verkningarna beaktas i genomförandet.

Enligt HRT är målsättningarna för projektet Jokerbanan väl värda att stödja och de sammanfaller med målen och utvecklingsriktlinjerna i Helsingforsregionens trafiksystemplan HLJ 2015.

Trafikverket ser Jokerbanan som ett positivt projekt och betonar beaktandet av hela resekedjan vid byggandet av Jokerbanan. Trafikverket påpekar att ändringen av utjämningen av vägen på Ring I i Esbo vid Bredvik, vars kostnadskalkyl är 12 mn euro, bör inkluderas i projektplanen som ett arrangemang som hör till Jokerbanan.

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland ser också Jokerbanan som ett positivt projekt och påpekar också att Bredviksområdet på Ring I och vissa andra, till kostnaderna mindre arrangemang ska inkluderas i projektet.

HRT:s, trafikverkets och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nylands utlåtanden ingår som bilagorna 7–9.

Stadsstyrelsen konstaterar att huvuddelen av de frågor som framförs i utlåtandena till naturen är sådana att de kan behandlas och beaktas på ett ändamålsenligt sätt i samband med den fortsatta planeringen.

Stadsstyrelsens ställningstaganden

Stadsstyrelsen konstaterar att Jokerbanan är ett strategiskt betydande projekt för staden och hela huvudstadsregionen. Ett av målen i strategiprogrammet för åren 2013–2016 som stadsfullmäktige godkände 24.4.2013 är att stadsstrukturen kompletteras med bättre tillgänglighet och smidighet som resultat. Helsingfors görs mer komplett både genom att nya områden byggs ut och genom att den nuvarande stadsstrukturen förtätas där det finns kollektivtrafik. En av åtgärderna som gäller det här är att Jokerzonerna utvecklas som trafik-, bostads- och arbetsplatsområden.

Stadsstyrelsen konstaterar att byggandet av Jokerbanan förverkligar de ovannämnda riktlinjerna. Jokerbanan bidrar till att komplettera stadsstrukturen och förbättra regionens konkurrenskraft. Jokerbanans korridor hör till de viktigaste kompletteringsbyggnadsobjekten i Helsingfors och att detta utnyttjas är mycket viktigt både för boendet och näringslivet. Jokerbanan bildar en anslutning till det nuvarande spårtrafiknätet genom att skapa en förbindelse mellan alla korridorer för tung spårtrafik. Projektet förbättrar områdets tillgänglighet och ökar därmed även områdets attraktivitet som arbetsplatsområde.

I förhandlingsresultatet som staten och kommunerna i Helsingforsregionen uppnådde den 6 april 2016 beträffande avtalet om markanvändning, boende och trafik 2016–2019 (MBT-avtal) är byggandet av Jokerbanan en av de trafikrelaterade åtgärderna, med vilka man försöker främja de centrala målsättningarna enligt avtalet för en enhetlig samhällsstruktur, solidarisk bostadspolitik och ett fungerande trafiksystem. Stadsstyrelsen behandlar godkännandet av MBT-avtalet i maj 2016.

Enligt avtalsresultatet ska staten allokera sammanlagt 84 miljoner euro till byggandet av Jokerbanan under åren 2017–2019, vilket motsvarar cirka 30 procent av de ursprungliga kostnadskalkylerna i projektplanen för själva banan. I avtalsutkastet konstateras också att detaljerna kring projektet och kostnadsfördelningen för utjämningen av Ring I som ingår i det ska avtalas separat (kostnadskalkyl 12 miljoner euro).

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Saara Kanto, planeringsingenjör, telefon: 310 25531

saara.kanto(a)hel.fi

Artturi Lähdetie, yksikön johtaja, telefon: 310 35245

artturi.lahdetie(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

För kännedom

HKL

Ksv

HKR

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 06.06.2016 § 561

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Raide-Jokerin hankesuunnitelman Helsingin kaupungin osalta liikennelaitos –liikelaitoksen johtokunnan esityksen 14.4.2016 mukaisesti siten, että hankesuunnitelman mukaisen pikaraitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (MAKU-indeksi 110,6, huhtikuu 2015) ja Helsingin kaupungin osuus kustannuksista 123,9 milj. euroa (alv 0 %, MAKU huhtikuu 2015) kun valtion osuus kustannuksista on yhteensä 84 milj. euroa.

30.05.2016 Pöydälle

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Saara Kanto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 25531

saara.kanto(a)hel.fi

Artturi Lähdetie, yksikön johtaja, puhelin: 310 35245

artturi.lahdetie(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 10.05.2016 § 61

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon koskien Raide-Jokerin hankesuunnitelmaa.

Raide-Jokerin hankesuunnittelun edetessä ja myöhemmin kaavoitettaessa tulee suunnittelussa ottaa huomioon seuraavat turvallisuutta koskevat seikat:

1. Vaunukaluston saavutettavuus on varmistettava siten, että pelastuskalusto on ajettavissa mahdollisessa onnettomuudessa vaurioituneen vaunukaluston läheisyyteen kaikissa olosuhteissa, sekä rataosuudesta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että raidealueen rakenteen tulee kantaa pelastuskalusto 40 tn. asti. Samassa yhteydessä on huomioitava, että vaunukalustoa on tarvittaessa pystyttävä nostamaan, minkä vuoksi raidealueen on oltava tarpeeksi kantava tunkkauskaluston käytölle. Vaunukalusto tulee valita siten, että sitä on mahdollista nostaa nykyisellä nostokalustolla (raideliikenteen kalusto tai raitioliikenne / metron nostokalusto). Maadoitus on pystyttävä tekemään nykyisellä kalustolla, joko VR:n kalustoon soveltuvalla tai raitioliikenteeseen soveltuvalla kalustolla.

2. Raide-Jokerin reitillä olevien siltarakenteiden suunnittelussa tulee huomioida a) matkustajien omatoiminen poistuminen, sekä b) pelastustoiminnan toimintaedellytysten varmistaminen.

3. Raide-Jokerin ajokaluston huolto- / säilytyshallien palotekniset ratkaisut tulee esittää pelastuslaitokselle viimeistään rakennuslupavaiheessa.

4. Rataosuuksilla, joiden välittömässä läheisyydessä on rakennuksia tai rakenteita, joiden varapoistuminen on järjestetty pelastuslaitoksen nostokalustoa hyväksi käyttäen, tulee ajolankojen asentamisessa välttää köysiportaalia (HKL – kannatinköysi). Edellä mainitussa tilanteessa ajolankojen kannattimet saattavat estää nostolavakaluston nopean käytön. Tällaisissa tilanteissa tulee tutkia mahdollisuutta käyttää ajolankojen kautta tapahtuvan virransyötön sijasta vaunukaluston akkukäyttöä.

Raide-Jokerin tunnelirakenteissa tulee huomioida seuraavia näkökohtia:

5. Tunnelin savunpoistoa varten tulee asentaa 2 –suuntaiset puhaltimet siten, että tunneliin pystytään aikaansaamaan 3 m/s ilman virtausnopeus. Savunpoiston ohjauskeskusten tulee sijaita tunnelin ulkopuolella, suuaukkojen välittömässä läheisyydessä.

6. Tunnelin hätäpoistuminen tulee järjestää erillistä, osastoitua poistumiskäytävää pitkin siten, että poistumisovet sijaitsevat 80-100 m välein.

7. Pelastus- ja sammutustöitä varten tunneliin on asennettava paineeton märkäjärjestelmä, jonka ulosotot sijaitsevat 80-100m välein (poistumisovien yhteydessä). Ulosottoihin tulee asentaa 3” liittimet. Järjestelmän tulee mahdollistaa noin 2000 l/min veden tuotto. Edellä mainittua järjestelmää palvelemaan tulee rakentaa palovesiasemat tunnelin molempien suuaukkojen välittömään läheisyyteen.

8. Tunneliin tulee järjestää VIRVE –verkko ja lisävarmistuksena kenttäpuhelinjärjestelmä.

9. Sadeveden virtaaminen tunneliin tulee estää soveltuvin rakenneratkaisuin.

10. Tunnelin kulunvalvonta ja liikenteenohjaus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että asiaton liikkuminen estetään. Pelastusajoneuvojen läpiajoliikenne tunnelin kautta tulee tarvittaessa olla mahdollista. Turva- ja hälytysjärjestelmien (palonilmaisu, muut turvallisuus- ja valvontajärjestelmät) tulee toteuttaa voimassaolevien suunnitteluohjeiden mukaisesti.

11. Koko Raide-Jokerin rataosuus tulee olla valvottu ja tunneliosuuden on oltava valaistu.

12.  Tunnelin ulkopuolelle on rakennettava mahdollisuus jännitekatkon järjestämiseen, sekä kiinteä maadoitin, mikä mahdollistaa tunneliosuuden turvamaadoittamisen ennen pelastustöiden aloittamista tunnelissa.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235

juha.rintala(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 10.5.2016

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö 22.4.2016

Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta.  Kaupunginmuseo - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo lausuu hankesuunnitelmasta rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologisen perinnön vaalimisen näkökulmasta seuraavaa.

Kaupunginmuseo on tutustunut esillä olevaan hankesuunnitelmaan liitteineen eikä sillä ole siihen huomautettavaa.

Museo on tähän mennessä lausunut Raide-Jokeriin liittyvistä vireille tulleista kaavahankkeista: Pirjontien ja Pirkkolantien asemakaavaluonnoksesta 31.3.2016, Pitäjänmäen Patterimäen täydennetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta; viitesuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta 29.3.2016 ja Oulunkylän Käskynhaltijantien ympäristöä koskevasta asemakaavan muutoksesta 27.2.2015 ja 6.4.2016.

Kaupunginmuseo – Keski-Uudenmaan maakuntamuseo toimii Helsingissä kulttuuriympäristön suojeluviranomaisena (Sopimus Museoviraston ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa 30.5.2008) ja on osallinen Raide-Jokeriin liittyvissä asemakaavan muutoshankkeissa Helsingin kaupungin alueella. Espoon kaupungin alueella lausunnonantaja on Espoon kaupunginmuseo.

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 03.05.2016 § 191

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Raide-Jokerin toteuttaminen edistää osaltaan Helsingin kestävän liikkumisen kehittämistä, täydennysrakentamista sekä asunto- että työpaikkarakentamisen osalta Raide-Jokerin vaikutusalueella, valmisteilla olevan yleiskaavan raideliikenteen verkostokaupungin syntymistä ja poikittaisen joukkoliikenteen riittävän kapasiteetin varmistamista ja palvelutason parantamista.

Helsingin kaupungin osalta Raide-Jokerin hankesuunnitelman laatimisesta on vastannut kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL) vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennusvirasto tulee osaltaan edistämään Raide-Jokerin toteutusta kaupungin kokonaisedun mukaisesti. Rakennusvirasto osallistuu toteuttamiseen niiden katujärjestelyjen osalta, jotka eivät sisälly raitiotien rakentamiseen, mutta ovat välttämättömiä suunnitella ja rakentaa samassa yhteydessä. Rakennusvirasto sisällyttää hankesuunnitelmassa esitetyn katurakentamisen määrärahatarpeen noin 10 milj. euroa toteutusvuosien talousarvioesitykseensä.

Koko hanke rakennetaan pääosin nykyiselle katu- tai puistoalueelle. Raide-Jokerin rakennustöitä tehdään samanaikaisesti katujärjestelyjen kanssa, joista osa johtuu radan rakentamisen aiheuttamista kadun poikkileikkauksen muutoksista ja osa täydennysrakentamisen tai pyöräilyn edistämisen aiheuttamista katujärjestelyistä. Projektinhallinnan, suunnittelun, rakentamisen ja viestinnän onnistumiseksi näitä hankintoja ei tule erottaa toisistaan, vaan ne tulee sisällyttää yhteisen kunnallisteknisen työmaan toimintaperiaatteen mukaisesti samaan hankkeeseen, saman projektinjohdon alle ja tilaajittain maksuosuuksiin eriteltyinä. Rakennusviraston edustajan tulee osallistua Raide-Jokeri -hankkeen johtoryhmän työskentelyyn. Hankkeen onnistunut läpivienti edellyttää myös riittävää hankeviestintää ja sujuvaa yhteistyötä Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja kaupunkien viestinnän kanssa.

Hankesuunnitelma antaa hyvän lähtökohdan jatkosuunnittelulle, mutta kaikki rakentamisen osapuolet, välttämättömät muutokset ja vaikutukset eivät ole vielä selvillä. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa yhteisen kunnallisteknisen työmaan periaatteita, jotta muiden tilaajien (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Gasum Oy ja teleoperaattorit) tarpeet tulee huomioiduksi toteutuksessa. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) tulee toimia yhteisen kunnallisteknisen työmaan toimintaperiaatteen mukaisena päätilaajana. 

Hankesuunnitelman suunnitelmaselostuksessa ja -piirustuksissa esitettyjä kaikkia osia ja katujen muutostarpeita ei rakennusviraston arvion mukaan ole esitetty kustannusarviossa. Raide-Jokerin vaikutukset ja muutostarpeet yleisille alueille ovat laajempia kuin hankesuunnitteluvaiheessa on tarkasteltu. Jatkossa on kokonaissuunnittelun tarve esimerkiksi reitistön jatkuvuuden turvaamiseksi asuin- ja työpaikka-alueilta pysäkeille. Katu- ja puistoalueilla on myös rakenteita, joiden uusiminen ja korjaus on kustannusten kannalta järkevää toteuttaa Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä. Kaikkia näitä rakenteita ja muutostarpeita ei välttämättä ole tunnistettu vielä hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi johtosiirtokustannusten vastuut eri osapuolten kesken tulee selvittää hankkeen käynnistyessä.

Rakennetussa ympäristössä tehtävien muutosten läpivienti ja kustannusten hallinta on vaativa tehtävä. Kustannusten hallinnan tulee vaikuttaa hankkeen organisointiin, jotta välttämättömät työt voidaan tehdä hankkeen kustannusraamissa. Hankkeen johdolla tulee olla riittävä päätösvalta suunnittelu-, toteutus- ja hankintaratkaisuihin. Katuympäristön muutoksia tulee hallita kokonaisuutena eikä pelkästään raitiotien näkökulmasta. Kustannushallinnan ja sen raportoinnin tulee olla riittävän tarkkaa ja mahdollisimman oikea-aikaista, sillä rakennetussa kaupunkiympäristössä tehtävät työt sisältävät paljon yksityiskohtia ja mahdollisesti muutoksia myös toteutusvaiheessa.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnoissa vuosina 2009 ja 2012 esitettyjä näkökohtia on otettu hankesuunnitelmassa huomioon. Lautakunta haluaa edelleen korostaa käyttäjän kannalta miellyttävän katuympäristön ja kaikkina vuodenaikoina luotettavien ja esteettömien kulkuyhteyksien toteuttamista hankkeen yhteydessä. Jalankulku ja pyöräily tulee huomioida turvallisina reitteinä joukkoliikenteen pysäkeille ja pyöräpysäköintipaikkoja tulee toteuttaa riittävästi. Töiden aikainen häiriöiden hallinta on hyvin tärkeää, koska rakentamisen kohteena olevat kadut ovat pääosin liikenteellä koko muutostyön ajan.

Raide-Jokeri -hanke vastaa katusuunnitelmien ja mahdollisten puistosuunnitelmien laatimisesta ja niihin liittyvästä vuorovaikutuksesta hankkeen osana ja hankkeen aikataulun mukaisesti. Rakennusvirasto vastaa johtosäännön perusteella katu- ja puistoalueiden haltijana virallisten suunnitelmien kuuluttamisesta, nähtäville asettamisesta ja hyväksymisestä. Siltojen ja muiden taitorakenteiden omistuksesta ja eri osapuolten vastuista tulee päättää aikaisessa vaiheessa, vaikka hanke vastaakin varsinaisesta suunnittelusta. Hankkeen tulee laatia asiakirjat, johon on merkitty eri osapuolten tulevat ylläpidon vastuualueet tarkasti. Hankkeen läpivientiin on varattava riittävä henkilöstö toteutusmuodosta riippumatta. Mikäli nykyisiä rakennusviraston henkilöitä siirtyy projektiorganisaatioon, tulee viraston saada korvaavat resurssit, jotta mm. asuntotuotannon ja pyöräilyn katuinvestointien eteneminen ei vaarannu.

Katu- ja puistoalueilla tehtävien töiden kustannusarvio tarkentuu suunnittelun aikana. Katu- ja puistosuunnitelmista päätettäessä tulee olla käytettävissä erittely Raide-Jokeriin kuuluvien katujen ja puistojen muutosten ja rakennusviraston maksuosuuteen kuuluvien katujen ja puistojen muutosten sekä täydennysrakentamisesta johtuvan uudisrakentamisen osalta. Raide-Jokerin kustannusten selkeä erittely on tärkeää myös valtion investointiavustuksen ja joukkoliikenteen infrakulujen kannalta.

Hankkeen tilaajana toimivan projektiorganisaation tulee aloittaa toimintansa mahdollisimman pian. Projektisuunnitelma tulee laatia koko linjan osuudelle mahdollisimman pian, jotta hankkeen suunnittelu päästäisiin aloittamaan niistä osista, jotka koko hankkeen aikataulun ja kokonaisuuden kannalta ovat kriittisimmät. Hankesuunnitelmassa on esitetty pääasiassa turvallisuus- ja kustannusriskejä, joten riskienhallinnan kokonaisuutta tulee laajentaa heti seuraavan suunnitteluvaiheen alussa.

Esittelijä

osastopäällikkö

Silja Hyvärinen

Lisätiedot

Juha Väätäinen, projektinjohtaja, puhelin: 310 38547

juha.vaatainen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 03.05.2016 § 196

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Kiinteistölautakunta pitää Helsingin seudun poikittaisen joukkoliikennetarjonnan kapasiteettia kasvattavaa ja joukkoliikenteen matkustusmukavuutta, täsmällisyyttä sekä luotettavuutta parantavaa pikaraitiotiehanketta erittäin kannatettavana. Nykyiseen, osittain jo kapasiteettinsa ylärajoilla toimivaan ns. bussijokeriin (linja 560) nähden hanke avaa mahdollisuuksia hyvin merkittävään uuteen täydennysrakentamiseen toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Lautakunta pitää kuitenkin hankesuunnitelmassa esitettyä alkuvaiheen täydennysrakentamismäärää pysäkkien läheisyydessä (10 minuutin kävelymatka) mahdollisuuksiin nähden vaatimattomana ja esittää panostamista selvästi rohkeampaan ja etupainotteisempaan täydennyskaavoittamiseen. Se nostaisi samalla selvästi hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Raide-Jokerin ns. sisemmällä esikaupunkivyöhykkeellä tehokkaan täydennysrakentamisen taloudelliseksi esteeksi nousee valitettavan usein pysäköintiratkaisujen kalleus siitä huolimatta, että pysäköintinormeja on vastikään tarkistettu. Lautakunta esittää siksi, että asumisen pysäköintikustannuksia alentavia ratkaisuja aktiivisesti etsitään myös yhteis- ja vuorottaiskäyttöön pohjautuvilla ratkaisuilla sekä mahdollistamalla Raide-Jokerin pysäkkien läheisyydessä (lähes) autottomia asuntoratkaisuja. Esikaupunkialueen täydennyskaavoituksessa tulisi muutenkin ottaa huomioon alueen asuntohintatason asettamat rajoitukset kaavan toteuttamistaloudelle.

Lautakunta pitää tärkeänä, että Raide-Jokerin tarkentavassa suunnittelussa lähtökohtaisesti pyritään pysymään nykyisten asemakaavojen katu- tai yleisillä alueilla, jottei Raide-Jokerin rakentamisaikataulua vaaranneta pienillä tonteille ulottuvilla katualueiden laajennuksilla. Sellaiset Raide-Jokerin mukanaan tuomat katujärjestelyt, jotka vaativat katualueiden leventämistä tonttialueille, olisi ripeästi syytä käsitellä erillisinä, täydennysrakentamista edistävinä asemakaavan muutoshankkeina.

Kiinteistötoimi tulee tukemaan Raide-Jokeri -investoinnin täysimääräistä hyödyntämistä ja aseman seutujen maankäytön tehostamista aktiivisella maapolitiikalla ja tontinluovutuksilla. Kiinteistötoimen tarkoituksena on saattaa Raide-Jokerin ja aseman seutujen vaikutusalueen maapoliittiset periaatteet luottamusmieskäsittelyyn vielä kuluvan vuoden aikana.

Esittelijä

osastopäällikkö

Sami Haapanen

Lisätiedot

Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864

peter.haaparinne(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 03.05.2016 § 186

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Raide-Jokeri on tärkeä pääkaupunkiseudun poikittaisliikenneyhteys, joka toteutuessaan parantaa kestävien kulkutapojen palvelutasoa ja kapasiteettia. Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että pääkaupunkiseudun vilkkaimman joukkoliikennereitin kapasiteettia parannetaan pikaraitioyhteydellä, jonka suunnittelussa on huomioitu myös sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet.

Raide-Jokerin vaikutuspiirissä sijaitsevat merkittävimmät luonnonsuojelukohteet ovat Vanhankaupunginlahden ja Vantaanjoen Natura-alueet. Hankesuunnitelmaa varten tehtyjen luontoselvityksien perusteella Natura-alueille ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia, kun toteutuksessa huomioidaan suunnitellut vaikutuksien lieventämistoimenpiteet.

Hankesuunnitelmassa esitetään, että Vanhankaupunginlahden Natura-alueen linnustolle kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää pesimäajan (31.7.-1.4.) ulkopuolella tapahtuvalla rakentamisella. Lisäksi hankesuunnitelmassa arvioidaan, että Vantaanjoen Naturaan ja vuollejokisimpukoihin ei kohdistu vaikutuksia, kun huomioidaan simpukoiden esiintyvyys hankealueella ja siltapilarit rakennetaan maalle. Ympäristölautakunta pitää tarpeellisena, että hankkeessa toteutetaan edellä mainitut lievennystoimenpiteet, jotta Natura-alueille kohdistuvat vaikutukset voidaan minimoida.

Hankesuunnitelmassa on käsitelty liito-oravien elinalueiden sijoittumista Raide-Jokerin vaikutuspiiriin. Helsingissä tehdään tällä hetkellä ympäristökeskuksen toimeksiannosta liito-oravaselvitystä, joka sisältää myös Talin golfkentän ja Pirkkolan alueen, joista on löydetty liito-oravien elinalueita vuosien 2015-2016 aikana. Koska Raide-Jokerin hankesuunnitelmaan ei ole voitu sisällyttää tekeillä olevan liito-oravaselvityksen havaintoja, tulee ne ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Raide-Jokerin ei arvioida aiheuttavan ympäristöön merkittävää melutason lisäystä. Raiteen rakentaminen nykyisen ja yhä tiivistyvän kaupunkirakenteen yhteyteen edellyttää kuitenkin melu- ja tärinähaittojen torjunnan huolellista huomioon ottamista jatkosuunnittelussa.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32080

juha.korhonen(a)hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) 14.04.2016 § 72

HEL 2016-000511 T 08 00 02

Päätös

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi kaupunginvaltuustolle Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksymistä Helsingin osalta 178.496.000 euron arvonlisäverottomaan kokonaishintaan (MAKU 4/2015).

Johtokunta päätti merkitä tiedoksi, että hanke toteutetaan Helsingin ja Espoon yhteishankkeena niin, että Raide-Jokerin hankesuunnitelman arvonlisäveroton kokonaishinta molempien kuntien osalta on yhteensä 275 milj. euroa (MAKU 4/2015).

Lisäksi johtokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi kaupunginvaltuustolle Raide-Jokerin toteuttamisen yhteydessä tehtävien väyläjärjestelyjen hyväksymistä enintään 9 789 000,00 euron arvonlisäverottomaan kokonaishintaan (MAKU 4/2015).

Hanke

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunniteltu seudullinen poikittainen pikaraitiotie. Raide-Jokerin pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Linjalle on suunniteltu 33 pysäkkiparia. Raide-Jokeri on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja sitä tullaan liikennöimään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla, jonka raideleveys on 1000 mm ja vaunun leveys 2,40 metriä. Linja on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Koska hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat sujuva kulku ja tavoitteiden mukainen matkanopeus, Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden.

Raide-Jokerin hankesuunnitelma käsittää pikaraitiotien infrastruktuurin toteuttamisen sisältäen vaadittavat raitiotien edellyttämät muutokset katuympäristöön. Helsingin kaupungin arvioitu osuus rakentamiskustannuksista on 178,5 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelman rataosuuden toteuttamisesta tehdään omat päätöksensä Helsingissä ja Espoossa kunkin kaupungin alueelle sijoittuvilta osin.

HKL vastaa Helsingin osalta hankesuunnitelmassa Helsingille kuuluvan osuuden toteuttamisesta, ellei jatkovalmistelussa Helsingin ja Espoon kaupunkien kesken muuta sovita.

Valtioneuvosto on kehysriihessään 5.4.2016 esittänyt valtion avustusta Raide-Jokerin toteuttamiselle. Valtion myöntämä avustus liittyy valtion ja kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (MAL-sopimus) hyväksymiseen. Valtion avustuksen toteutuminen on edellytys Raide-Jokerin toteuttamiselle.

Hankesuunnitelma sisältää myös esityksen Raide-Jokerin yhteydessä tehtävistä Raide-Jokeriin kuulumattomista, mutta toteutuksen kannalta tarkoituksenmukaisista liittyvistä muista väyläjärjestelyistä. Näistä Helsingin väyläjärjestelyiden osuus on 9,79 miljoonaa euroa ja ne kuuluvat pääosin Helsingin rakennusviraston kustannuksiin.

Hankesuunnitelma ei sisällä Raide-Jokerille suunniteltuja kahta varikkoa eikä Raide-Jokerin operointiin tarvittavaa raitiovaunukalustoa. Raide-Jokerin varikoista ja kaluston hankkimisesta päätetään erikseen.

Hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu alustava suunnitelma ja kustannusarviot myös tarvittavien lisävarikkotilojen ja lisäkaluston kustannuksista seuraavasti:

Helsingin Roihupeltoon suunnitellun raitiotievarikon kustannusarvio on 49,5 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin operointiin tarvittavan kaluston vaatimiksi investoinneiksi on arvioitu 85 - 95 miljoonaa euroa.

Edellä mainitut kustannusarviot on pyritty määrittämään enimmäishinnoiksi, joita ei tulla ylittämään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.

HKL:n tavoitteena on edetä molempien edellä mainittujen hankkeiden suunnittelussa niin, että HKL:n johtokunta voi tehdä niistä hankepäätösesitykset kaupunginhallitukselle esitettäväksi edelleen kaupunginvaltuustolle vuoden 2016 aikana.

HKL on siis käynnistänyt raitiovaunuvarikoiden tarkemman suunnittelun sekä arvioinnin siitä, miten varikkojärjestelyt on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa. Alustavien arvioiden mukaan tarkoituksenmukaisinta saattaa olla toteuttaa alkuvaiheessa ainoastaan Roihupellon varikko. Tässä skenaariossa Laajalahden varikon toteuttaminen olisi tarkoituksenmukaisinta Raide-Jokerin kapasiteettitarpeen kasvaessa ja liikenteen lisääntyessä noin vuonna 2040.

Helsingin kaupungin investoinnit Raide-Jokeriin sisältäen radan, varikon ja kaluston, sekä huomioiden valtion myöntämä tuki radan toteutukseen ovat arviolta enintään 269,5 miljoonaa euroa.

Raide-Jokerin edellyttämät investoinnit sisällytetään HKL:n talousarvioesitykseen vuosille 2017 - 2026 siten, että Raide-Jokerin käyttöönotto on mahdollista vuonna 2021. Raide-Jokerin toteuttaminen mahtuu HKL:n investoinneille asetettuun investointiraamiin. Raide-Jokerin toteuttaminen ei vaikuta muiden merkittävien Helsingin joukkoliikennehankkeiden kuten Kruunusiltojen toteuttamiseen. Raide-Jokerin raitiotien rakentaminen toteutuu ennen Kruunusiltojen raitiotien rakentamista.

Raide-Jokeri korvaisi nykyisen bussirunkolinjan 550, joka on matkustajamääriltään pääkaupunkiseudun vilkkain bussilinja. Linjan matkustajamäärät ovat olleet kasvussa sen perustamisesta lähtien ja vuodesta 2006 vuoteen 2014 Jokeri-linjan matkustajamäärät ovat yli kolminkertaistuneet. Suuri kasvu tapahtui vuonna 2013, jolloin arkivuorokauden matkustajat nousivat noin 30 000 matkustajasta lähes 40 000 matkustajaan. Tällöin linjan toimivuutta parannettiin aiemmasta avorahastuksella ja tiheämmillä vuoroväleillä.

Tiheästä vuorovälistä huolimatta bussilinja on altis ylikuormittumiselle. Linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta aiheutuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokerin hankearvioinnissa tehtyjen liikenne-ennusteiden perusteella linjan 550 matkustuskysyntä kasvaa edelleen tulevaisuudessa. On epävarmaa, miten pitkälle tulevaisuuteen linjan 550 tarjontaa lisäämällä pystytään vastaamaan kysynnän kasvuun taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla.

Raide-Jokerin keskeiset tavoitteet ovat maankäytön tiivistäminen, joukkoliikenteen lisäkapasiteetin tarjoaminen, poikittaisten liikenneyhteyksien parantaminen ja joukkoliikenteen liikennöinnin luotettavuuden parantaminen. Lisäksi Raide-Jokerin toteuttaminen kytkeytyy seudullisiin tavoitteisiin: MAL-visioon, MAL-tavoitteisiin ja HLJ 2015- suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. MAL-vision mukaan kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) Raide-Jokeri on ennen vuotta 2025 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden listalla.

Raide-Jokerin käytävä kuuluu Helsingin tärkeimpiin täydennysrakentamiskohteisiin. Hankesuunnittelun rinnalla on valmisteltu useita täydennysrakentamiseen tähtääviä kaavahankkeita. Pidemmällä tähtäimellä uusi yleiskaava mahdollistaa merkittävästi lisää asunto- ja työpaikkarakentamista Raide-Jokerin vaikutusalueelle. Raide-Jokerin toteuttaminen on lähtökohta valmisteilla olevan yleiskaavan raideliikenteen verkostokaupungin syntymiselle ja parantaa merkittävästi poikittaisen joukkoliikenteen palvelutasoa. Raide-Jokeri kytkeytyy myös useimpiin yleiskaavassa esitettyihin säteittäisiin pikaraitioteihin.

Hankkeen kustannukset

Raide-Jokerin rakentamisen kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi 110,6, huhtikuu 2015). Rakentamisen kustannusarvio sisältää sekä raitiotien infrastruktuurin rakentamisen että raitiotien edellyttämät muutokset katuympäristöön. Helsingin kaupungin arvioitu osuus rakentamiskustannuksista on 178,5 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmaan sisältyy lisäksi sellaisia katuympäristön muutoksia, jotka eivät aiheudu raitiotien rakentamisesta, mutta on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Näiden muutosten yhteenlasketut kustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Kustannuksista arviolta korkeintaan puolet muodostuu sellaisista suunnitteilla olevista hankkeista, jotka on yhteensovittamisen takia välttämätöntä toteuttaa ennen Raide-Jokerin rakentamista. Suurimmat yksittäiset kohteet Helsingissä ovat raitiotien rinnalla kulkeva pyöräilyn baanayhteys Oulunkylä - Viikki (2,3 milj. €) ja Käskynhaltijantien ympäristön täydennysrakentamisen edellyttämät muutokset kadun poikkileikkaukseen (1,5 milj. €).

Raide-Jokerin kaluston kokonaisinvestoinniksi on arvioitu 85–95 miljoonaa euroa ja varikoiden investoinniksi yhteensä 64 miljoonaa euroa, josta Helsingin puolella sijaitsevan Roihupellon varikon osuus olisi noin 49,5 miljoonaa euroa. Kalusto ja varikkoinvestointien pääomakustannukset sisältyvät Raide-Jokerin arvioituihin liikennöintikustannuksiin, jotka tällä laskentatavalla ovat noin 18 milj. euroa vuodessa.

Yhteenveto hankkeen kustannuksista

Operointi ja käyttö

Raide-Jokerin operoinnin järjestämisestä vastaa HSL –kuntayhtymä, jonka kanssa HKL käy neuvotteluja liikenteen aloittamiseen varautumisen organisoitumisesta.

Raide-Jokerin infrastruktuurin kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 1,6-2 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti runkolinjan 550 nykyisen infrastruktuurin kunnossapidosta säästyisi noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin vuosittainen kunnossapitokustannusten kasvu olisi poikittaislinjalla 1,1–1,5 miljoonaa euroa vuodessa

Hankkeen vaikutukset

Hankesuunnitelmassa on selvitetty raitiotien vaikutuksia luontoon, pinta- ja pohjavesiin, maisemaan ja kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin, meluun ja tärinään, maankäyttöön ja kaavoitukseen, autoliikenteen palvelutasoon ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi on arvioitu pysäkkien saavutettavuutta nykyisten kävely-yhteyksien perusteella. Raide-Jokerin ennustettuja matkustajamääriä ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu erillisessä hankearvioinnissa. Lisäksi on arvioitu Raide-Jokerin kaupunkitaloudellisia vaikutuksia Helsingissä. Arviointien keskeisistä tuloksista on koostettu Helsingin osalta yhteenvetona laajennettu hankearviointi.

Raide-Jokerin vaikutukset luontokohteisiin ja ympäristöön ovat pääosin vähäisiä tai ne voidaan estää huolellisella jatkosuunnittelulla. Raide-Jokerilla on myönteisiä vaikutuksia kaupunkiympäristön laatuun ja joukkoliikenteen palvelutasoon. Radalle on esitetty monin paikoin nurmipinta ja suunnittelussa on huomioitu myös muut mahdollisuudet lisätä kaupunkivihreää. Raitiotieliikennöinti on myös turvallista sekä raitiovaunussa matkustaville että muille tienkäyttäjille. Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran melua, mutta siihen voidaan vaikuttaa ratasuunnittelun keinoin sekä uudella vaunukalustolla.

Viimeisimmät ennusteet Raide-Jokerin matkustajamääristä sisältyvät hankearviointiraporttiin. Näissä ennustetaan Raide-Jokerilla olevan noin 88 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025. Vertailuvaihtoehtona toimineena bussilinjalla olisi samana ajankohtana noin 65 000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Raide-Jokerin matkustajamäärä arkivuorokaudessa kasvaisi vuoteen 2040 mennessä noin 102 000:een ja yleiskaavan tavoitevuonna 2050 matkustajamäärä olisi noin 129 000.

Hankearviointi perustuu Liikenneviraston väylähankkeiden arviointiohjeisiin, joiden keskeinen osa on YHTALI-menetelmän mukainen yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma. Laskelmassa Raide-Jokeria on verrattu nivelbusseilla liikennöitävään bussivaihtoehtoon. Laskelman perusvaihtoehdossa Raide-Jokerin hyöty-kustannussuhde on 0,7. Hyöty-kustannussuhde paranee tarkasteltaessa myöhäisempiä hankkeen valmistumisvuosia. Muutos perustuu pääosin maankäytön ja muun liikennejärjestelmän kehitykseen. Vastaavan suuntaisia vaikutuksia voidaan saavuttaa painottamalla Raide-Jokerin vaikutusalueen maankäytön kehittämistä lähitulevaisuuteen. YHTALI-laskelmassa ei ole pystytty täysimääräisesti arvioimaan vertailuvaihtoehdon toimivuuden todennäköistä heikentymistä matkustajamäärien kasvaessa tulevaisuudessa.

Raide-Jokerin linjan vaikutusvyöhykkeellä on käynnissä olevaa tai lähivuosina käynnistyvää asemakaavoitusta noin 860 000 k-m² verran. Tästä noin 650 000 k-m² tullee kaupunginvaltuuston päätettäväksi MAL-sopimuskauden 2016–2019 aikana ja noin 210 000 k-m² sen jälkeisellä kaudella 2020–2025. Tämän lisäksi yleiskaavaehdotuksesta arvioidaan kaudella 2020–2025 etenevän asemakaavoina valtuustoon karkeasti 1,1 milj. k-m².

Vuonna 2014 tehdyssä kaupunkitaloudellisessa selvityksessä oli arvioitu Raide-Jokerin vaikutuksia suhteessa valmisteilla olevan yleiskaavan mahdollistamaan rakentamispotentiaaliin. Hankkeella on arvioitu olevan 30 vuoden aikana (nykyarvotettuna) maan myynti- ja vuokratuottoihin sekä maankäyttösopimuskorvauksiin vaikutus, joka kattaa raitiotien rakentamiskustannukset, mikäli hankkeeseen saadaan 30 % suuruinen valtion rahoitusosuus. Tämä perustuu erityisesti arvioon nopeammin toteutuvasta rakentamisvolyymistä.

Laajennetun hankearvioinnin perusteella hankkeen vaikutukset ovat pääosin myönteisiä tai erittäin myönteisiä. Haittoja liittyy lähinnä hankkeen merkittäviin kustannuksiin ja liikennöinnin vuorovälin pidentymiseen ruuhka-aikoina 2–3 minuutista 5–6 minuuttiin. Kun huomioidaan liikennöinnin parantuva luotettavuus, kokonaisvaikutus matkustajien kannalta on HSL:n asiantuntija-arvioiden perusteella todennäköisesti neutraali tai myönteinen. Joukkoliikenteen tulevan luotettavuuden laskennalliseen mallintamiseen ja arviointiin ei tällä hetkellä ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä.

Suunnittelun vaiheet ja hankkeen päätöksenteko

Raide-Jokeria on suunniteltu pääkaupunkiseudulla aina 1980-luvun lopulta asti. Linja on merkitty Helsingin lainvoimaiseen yleiskaavaan 2002 ja sisältyy myös kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.11.2015 päättämään yleiskaavaehdotukseen. Espoossa Raide-Jokeri on merkitty lainvoimaiseen Espoon eteläosien yleiskaavaan sijainniltaan ohjeellisena, mutta yhteytenä sitovana.

Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2009. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi saman vuoden kesäkuussa. Vuonna 2011 tehtiin päivitetty hankearviointi ja selvitys Raide-Jokerin kehityskäytävän maankäytön kehittämisperiaatteista. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 29.8.2012, että uusi hankearviointi ja maankäyttöselvitys muodostavat riittävän pohjan hankkeen jatkosuunnittelun ja kaavoituksen aloittamiselle.

Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa 2013–2016 kehotettiin kiirehtimään Raide-Jokerin toteuttamista osana Helsingin kestävän liikkumisen kehittämistä.

Espoon kaupunki on Otaniemi -yhteisöjen aloitteesta teettänyt vuonna 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia linjausvaihtoehtoja osuudella Leppävaara – Otaniemi / Tapiola. Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen / Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Raide-Jokerin uusi linjaus Espoossa palvelee kehittyvän kaupungin tarpeita vanhaa, yleiskaavan mukaista linjausta paremmin.

Raide-Jokerin hankesuunnitelman (2015) ovat teettäneet yhteistyössä Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolla on ollut päävastuu suunnitteluprojektista ja HKL on osallistunut hankkeeseen asiantuntijana. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat vastanneet hankkeeseen liittyvästä maankäytön suunnittelusta ja suurimmasta osasta hankkeen vuorovaikutusta

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.1.2016 merkitä hankesuunnitelman tiedoksi.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 22.3.2016 puoltaa Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksymistä ja lisäksi päätti hyväksyä hankesuunnitelman sitä koskevien liikennesuunnitelmien lähtökohdaksi.

Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö

Vuorovaikutuksen ja viestinnän tarkoituksena on ollut hankesuunnittelun aikana kertoa kaupunkilaisille työn etenemisestä, kuulla näkemyksiä ja ideoita sekä ottaa niitä mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelussa. Tavoitteena on ollut, että viestintä ja vuorovaikutus tukee suunnittelun etenemistä ja että saatava palaute voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon suunnittelussa.

Helsingissä erityisenä tavoitteena on ollut tuoda esiin ja keskustella Raide-Jokerin lisäksi maankäytön suunnittelusta ja kaupungin tiivistymisestä raideyhteyden varrella. Raide-Jokerin viestintä ja järjestetyt tilaisuudet ovat samalla olleet osa alueen ajankohtaisten asemakaavojen vuorovaikutusta. Hankesuunnittelun aikaista vuorovaikutusta on käsitelty tarkemmin hankesuunnitelmaraportissa.

Hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen Raide-Jokeri on ollut esillä näyttelytila Laiturilla keväällä 2016 järjestetyssä ratikkanäyttelyssä. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin erikseen tilaisuudet Raide-Jokerista ja pikaraitioteistä yleisemmin. Lisäksi on järjestetty työpajoja Raide-Jokerin pysäkkien ympäristöjen suunnittelusta ja keskustelutilaisuuksia Raide-Jokerin varrella käynnissä olevista asemakaavoituskohteista.

Hankesuunnitelman laatimisessa on tehty jatkuvaa yhteistyötä suunnitteluhankkeen toimeksiantajien lisäksi rakennusvirasto ja ympäristökeskuksen kanssa. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus ja kaupunginkanslia ovat osallistuneet hankesuunnittelun ohjaukseen. Suunnitelmaan sisältyvän Patterimäen tunnelin turvallisuusratkaisuista on neuvoteltu pelastuslaitoksen kanssa.

Toteutuksen eteneminen

HKL:n johtokunnan päätöksen jälkeen Raide-Jokerin toteuttaminen edellyttää yhtäaikaista päätöstä Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustoissa. Tätä ennen Helsingin kaupunginhallitus pyytää mahdollisen esityksen jälkeen hankesuunnitelmaa koskevat lausunnot.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää liikennesuunnitelmien laatimista koko linjalta mm. liikenteen ohjausta koskevien järjestelyjen tarkentamiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee liikennesuunnitelmat päätöksentekoon. Valmistelun lähtökohtana toimivat hankesuunnitelman ratasuunnitelmat. Suunnittelussa huomioidaan lisäksi hankesuunnitelmassa mainitut jatkoselvitystarpeet.

Raide-Jokerin toteuttamisen edellyttämien asemakaavan muutosten valmistelu on käynnissä sekä Helsingissä että Espoossa. Helsingissä kaavamuutokset jakautuvat teknisiin asemakaavamuutoksiin ja muiden asemakaavahankkeiden yhteydessä tehtäviin muutoksiin. Teknisistä kaavamuutoksista vastaa kaupunkisuunnitteluviraston täydennysrakentamisprojekti ja niiden valmistelu käynnistyi hankesuunnittelun yhteydessä vuonna 2015. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on tuoda tekniset kaavamuutokset päätöksentekoon vuoden 2016 aikana, jotta hankkeen rakentaminen voidaan käynnistää sujuvasti. Muiden kaavahankkeiden yhteydessä tehtävät muutokset etenevät näiden hankkeiden aikataulujen mukaan vuosina 2016 - 2018. Tarvittaessa näitä muutoksia voidaan jakaa erillisiksi kaavamuutoksiksi, mikäli hankkeen aikataulu tätä edellyttää.

HKL ja Espoon kaupunkitekniikan keskus ovat yhteistyössä käynnistäneet kuluvan vuoden alussa Raide-Jokerin toteutusmallia arviovan selvityksen, jossa on arvioitu mm. erilaisten tilaajaorganisaatioiden, projektinjohto-, allianssi- ja st-urakkamallien etuja ja haittoja Raide-Jokerin toteutuksessa. Selvityksen työpajoihin on osallistunut myös kaupunginkanslian, rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, Liikenneviraston, Uudenmaan ELY-keskuksen ja HSL:n edustajia.  Selvityksen raportti valmistuu huhtikuussa 2016 ja sen pohjalta esitetään Raide-Jokerin toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisin hankinta- ja toteutusmalli. Selvitys ja esitys Raide-Jokerin toteuttamisen organisoinnista liitetään tulevaan kaupunginvaltuuston päätökseen.

Toteutus- ja organisointimallin laatimisen jälkeen käynnistetään Raide-Jokerin riskien tarkka arviointi. Raide-Jokerin toteuttamisen tavoiteaikataulu on rakentamisen käynnistäminen soveltuvin osin jo vuonna 2017. Raide-Jokerin rakentamisajaksi on arvioitu noin neljä vuotta. Näin ollen Raide-Jokerin operoinnin alkaminen olisi arviolta elokuussa 2021. Raide-Jokerin tulee kuitenkin aloittaa operointinsa joka tapauksessa ennen vuoden 2023 loppua, jolloin nykyisen Runkolinja 550:n liikennöintisopimusten optiot päättyvät.

21.01.2016 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

yksikön johtaja

Artturi Lähdetie

Lisätiedot

Artturi Lähdetie, yksikön johtaja, puhelin: 310 35245

artturi.lahdetie(a)hel.fi