Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2016

1 (1)

Kaupunginvaltuusto

 

 

 

 

Kaj/24

 

02.03.2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 67

Valtuutettu Emma Karin aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- ja pihakaduksi

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Emma Karin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

1

Emma Karin ym. aloite

2

Vaasankadun kävelykatukokeilu; Kslk:n päätös 26.11.2013

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tiivistelmä

Kaupunginvaltuusto palautti 27.2.2013 Vaasankadun kävelykatukokeilua koskeneen aloitteen uudelleen valmisteltavaksi siten, että kävelykatua kokeiltaisiin edullisella väliaikaisratkaisuilla esimerkiksi kesäaikaan. Kokeilu järjestettiin ja siitä saadut kokemukset raportoitiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 21.11.2013 (DN:o HEL 2013-003223). Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, ettei aloiteasiaa ole toistaiseksi tuotu uudelleen valtuuston käsiteltäväksi.

Esittelijän perustelut

Aloite kuului seuraavasti:

Valtuutetut Emma Kari ja Laura Rissanen ovat 29.8.2012 tehneet seuraavan aloitteen:

Kävelykeskustan edistäminen on Helsingissä edennyt hitaasti. Kävelykeskustana kehitetään Töölönlahden, Kaisaniemen puiston, Esplanadin puiston, Yliopiston keskustakampuksen, Kauppatorin ja Kampin keskuksen välistä aluetta.

Tavoitteena on laaja yhtenäinen kävelyalue, joka muodostuu kävelykaduista, levennetyistä jalkakäytävistä ja kävelypainotteisista joukkoliikennekaduista sekä parannetusta pyörätieverkostosta. Kävelyalueita täydentävät kortteleita läpäisevät lasikatteiset pihat ja kauppakujat.

Sopivia uusia kävelykatuja on syytä etsiä ydinkeskustan ulkopuolelta. Vaasankatu Alppiharjussa olisi erinomainen kohde. Vaasankadulla on useita ravintoloita ja läpiajoliikenne kadulla on vähäistä.

Vaasankatu olisi helppo muuttaa kävely- tai pihakaduksi. Nykyiset kadun noin 90 asukaspysäköintipaikkaa voidaan korvata lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla. Turhan läpiajoliikenteen estämiseksi ja alueen liikenteen rauhoittamiseksi tulisi selvittää myös mahdollisuudet muuttaa Harjukatu ja Kustaankatu pihakaduiksi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vaasankatu muutetaan kävely- tai pihakaduksi.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan
kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on
allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Kaupunginvaltuusto käsitteli valtuustoaloitetta 27.2.2013. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Hannu Oskala valtuutettu Astrid Thorsin kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että kävelykatua kokeiltaisiin edullisella väliaikaisratkaisulla esim. kesäaikaan. Valtuusto päätti palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginvaltuuston edellyttämällä tavalla kävelykatukokeilu järjestettiin kesäkaudella 2013. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti kokeilusta selvityksen ja lautakunta käsitteli sen tuloksia 21.11.2013.  Asian esityslista on liitteenä 2.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi kokemukset Vaasankadun kävelykatukokeilusta 2013 ja esitti kaupunginhallitukselle kaupungin hallintokuntien toimintamallien kehittämistä siten, että erilaisten kokeiluluonteisten hankkeiden toteuttaminen olisi nykyistä joustavampaa.

Kaupungin eri hallintokunnat ovat ryhtyneet moniin toimiin yhteisten palveluprosessien ulottamiseksi yli hallintokuntarajojen. Lisäksi aiemmin usealla virastolla ollutta lupatoimivaltaa on keskitetty ja nykyisin kaupungin yleisten alueiden, kuten katujen, torien ja katuaukioiden vuokraaminen eri tapahtumien käyttöön hoidetaan rakennusviraston ja yleisten töiden lautakunnan toimesta. Asiaan liittyvää keskustelua on käyty valtuustossakin, viimeksi valtuutettu Hannu Oskalan ym. tekemää katutilan monipuolisempaa käyttöä eli nk. Parklet- toimintaa koskeneen aloitteen yhteydessä. Parkletillä  tarkoitetaan pysäköintipaikkojen vuokraamista tilapäisesti myös muuhun kuin pysäköintikäyttöön. Kaupunkikuvaan ovat ilmestyneet myös nk. ketterät kioskit eli rakennusvirastosta voi hakea lupaa pyörien päällä toimiville kahvila- ym. muille palveluille.

Vastikään saman kaltainen julkisen tilan elävöittämiseen liittyvä asia oli esillä Vaasankadun päätteen eli Vaasanaukion osalta, kun sille pystytetyn telttakatoksen käytön jatkaminen oli esillä yleisten töiden lautakunnassa. Vaikka katos lautakunnan harkinnan perusteella päätettiin purkaa, Vaasanaukion käytön monipuolistamiseksi on jo päätetty järjestää eri osapuolia yhteen kokoava työpaja. Rakennusviraston tavoitteena on alueen asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden ideoiden kokoaminen yhteen ja niiden jatkojalostus aukion viihtyisyyden parantamiseksi myös tulevaisuudessa.

Vaasankadun kävelykatukokeilun jälkeen valtuusto on lisäksi käsitellyt yhden aloitteen vastaavasta kävelykatukokeilusta syyskuussa 2014. Kyseessä oli valtuutettu Hannu Oskalan ym. aloite Mannerheimintien Postikadun ja Erottajan välisen osuuden itäreunalle ehdotetusta kokeilusta. Kaupunginvaltuusto katsoi tämän aloitteen osalta, että Mannerheimintien kävelykatuosuuksia tulee suunnitella vuonna 2015 käynnistyvän kävelykeskustan kaupunkirakenteellisen ja liikenteellisen yleissuunnitelman yhteydessä.

Edellä esitettyyn selvitykseen perustuen kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin eri hallintokuntien yhteistyö on edennyt oikeaan suuntaan ja että valmius tarvittaessa toteuttaa tämän tyyppisiä kokeiluja on viime aikoina ilahduttavalla tavalla vahvistunut.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

1

Emma Karin ym. aloite

2

Vaasankadun kävelykatukokeilu; Kslk:n päätös 26.11.2013

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 15.02.2016 § 137

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Emma Karin aloitteen loppuun käsitellyksi.

28.01.2013 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

 

Kaupunginvaltuusto 27.02.2013 § 83

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.

Käsittely

27.02.2013 Palautettiin

Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehotti seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle. Samalla oli tehtävä mahdolliset muut palautusehdotukset tämän keskustelun aikana.

Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Hannu Oskala valtuutettu Astrid Thorsin kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että kävelykatua kokeiltaisiin edullisella väliaikaisratkaisulla esim. kesäaikaan.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken haluaa jatkaa asian käsittelyä, äänestää jaa; jos ei voittaa, on valtuutettu Hannu Oskalan palautusehdotus hyväksytty.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Jatko
EI-ehdotus: Ehdotan että valtuutettu Karin ja Rissasen aloite palautetaan valmisteltavaksi siten, että kävelykatua kokeiltaisiin edullisella väliaikaisratkaisulla esim. kesäaikaan.

Jaa-äänet: 33
Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Nina Huru, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Päivi Lipponen, Jape Lovén, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Terhi Mäki, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Risto Rautava, Wille Rydman, Aura Salla, Tomi Sevander, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Jan Vapaavuori

Ei-äänet: 37
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Eija Loukoila, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Nasima Razmyar, Pekka Saarnio, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Thomas Wallgren, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Eero Heinäluoma, Jukka Järvinen

Poissa: 12
Mika Ebeling, Heidi Hautala, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Timo Laaninen, Harri Lindell, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Jukka Relander, Laura Rissanen

Kaupunginvaltuusto oli päättänyt palauttaa aloitteen kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.

13.02.2013 Pöydälle

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Suvi Rämö, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 74325

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.12.2012 § 487

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Lausunto

Helsingin keskustaa kehitettäessä kävelyolojen parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista vuosikymmenien ajan. Tavoitteista huolimatta kävelykatujen toteuttaminen on ollut hidasta ja laaja yhtenäinen kävelykeskusta puuttuu kaupungista edelleen.

Ydinkeskustan ulkopuolisella katuverkolla suunnittelun pääpaino on ollut katuympäristön viihtyisyyden parantamisessa ja ajoneuvoliikenteen rauhoittamisessa ilman, että autoilua tai etenkään pysäköintiä kaduilla olisi pyrittykään vähentämään. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ydinkeskustan käsite tulee kuitenkin muuttumaan ja kantakaupunkimainen rakenne ulottumaan kauemmaksi. Kallion ja Sörnäisten osalta Kalasatama tulee muodostamaan uuden keskuksen alueelle.

Resurssit jo rakennettujen katujen saneeraukseen ovat lisäksi olleet niin niukkoja, että liikennettä on rauhoitettu etupäässä alentamalla nopeusrajoituksia. Toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta Vaasankadulla on keskimääräistä paremmat edellytykset houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi. Kadulle laadittiin 1989 katuympäristösuunnitelma,  jonka liikenteellisenä tavoitteena oli hidaskatu (nopeusrajoitus 30 km/h). Suunnitelma, joka sisälsi mm. levennetyt jalkakäytävät, puurivit ja ajolinjoja ohjaavan kadunvarsipysäköinnin, toteutettiin vasta 2003. Katu ei siis teknisesti ole uusimisen tarpeessa pitkään aikaan. Leveiden jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu on nykyiselläänkin jalankulun kannalta suhteellisen viihtyisä. Alueelle on viime vuosina perustettu vilkkaan ravintolakulttuurin ohella myös uusia kivijalkakauppoja, pienyrityksiä, ruokaravintoloita ja kulttuuritoimintaa. Vaasankadulla vietettiin muun muassa Kallion omia joulukadun avajaisia paikallisten yrittäjien ja järjestöjen toimesta.  Palvelutarjonnan ja viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin selvittää, mitä tarpeita paikallisilla yrittäjillä ja asukkailla Vaasankadun ympäristön edelleen kehittämiseen olisi. 

Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen lisäisi sen kävelykatumaista luonnetta.  Asukaspysäköinnin vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska viereiselle Helsinginkadulle on suunnitteilla pysäköintiä vähentäviä katuratkaisuja. Paikallisen elinkeinotoiminnan kannalta kävelykaduilla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, vaikka osa yrittäjistä saattaisi kokea pysäköintijärjestelyjen muuttamisen asioinnin kannalta hankalaksi. Helsingin vilkkain kauppakatu, Aleksanterinkatu, toimii kävelykatuna. Pohjois-Euroopassa on useita hyvin toimivia kauppakatuja, jotka on osoitettu kävelykaduiksi. Mikäli Vaasankadun kehittäminen todetaan tarpeelliseksi, voidaan selvittää, onko mahdollista korvata osa asukaspysäköintipaikoista esimerkiksi lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla tai muilla keinoin.

Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Sellaiseksi sopisi hyvin myös esimerkiksi Etu-Töölössä Temppeliaukion kirkolle johtava Fredrikinkadun pohjoispää, jonka viihtyisyyttä ja kävelyoloja olisi tärkeää kehittää niin kaupunkilaisten palvelun kuin turisminkin kannalta. Koska vaikutukset ovat paikallisia, myös Kalliossa kävelyolosuhteiden parantaminen edistäisi paikallisten palveluiden ja turismin edellytyksiä.  Vuoden 2013 talousarviossa liikennejärjestelyihin koko kaupungin alueella on kuitenkin varattu vain 2,4 miljoonaa euroa ja vuoteen 2016 ulottuvassa raamissa määräraha niukkenee edelleen, joten sen puitteissa ei ole mahdollista ainakaan lähivuosina toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alkavalla valtuustokaudella laatimassa kävelyn kehittämisohjelman. Tämän myötä mm. erilaiset kävelykatualueet ja kävelyn edistäminen tulevat nousemaan käsiteltäväksi kokonaisuutena.

Tiivistelmä

Vaasankadun ympäristöllä voisi olla hyvät edellytykset edelleen kehittyä Kallion keskeisenä kauppa- ja ravintolakatuna. Kehittämisideoita voitaisiin selvittää paikallisten yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus, mutta se on lähivuosina haastavaa niukkojen määrärahojen takia. Vaasankatu on rakennettu hidaskaduksi vuonna 2003. Levennettyjen jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu toimii nykyiselläänkin suhteellisen hyvänä kävely-ympäristönä.

Käsittely

18.12.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Mari Holopainen: Lautakunta päättänee antaa lausunnon muutettuna seuraavasti:

Lausunto

Helsingin keskustaa kehitettäessä kävelyolojen parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista vuosikymmenien ajan. Tavoitteista huolimatta kävelykatujen toteuttaminen on ollut hidasta ja laaja yhtenäinen kävelykeskusta puuttuu kaupungista edelleen.

Ydinkeskustan ulkopuolisella katuverkolla suunnittelun pääpaino on ollut katuympäristön viihtyisyyden parantamisessa ja ajoneuvoliikenteen rauhoittamisessa ilman, että autoilua tai etenkään pysäköintiä kaduilla olisi pyrittykään vähentämään. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ydinkeskustan käsite tulee kuitenkin muuttumaan ja kantakaupunkimainen rakenne ulottumaan kauemmaksi. Kallion ja Sörnäisten osalta Kalasatama tulee muodostamaan uuden keskuksen alueelle.

Resurssit jo rakennettujen katujen saneeraukseen ovat lisäksi olleet niin niukkoja, että liikennettä on rauhoitettu etupäässä alentamalla nopeusrajoituksia. Toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta Vaasankadulla on keskimääräistä paremmat edellytykset houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi. Kadulle laadittiin 1989 katuympäristösuunnitelma,  jonka liikenteellisenä tavoitteena oli hidaskatu (nopeusrajoitus 30 km/h). Suunnitelma, joka sisälsi mm. levennetyt jalkakäytävät, puurivit ja ajolinjoja ohjaavan kadunvarsipysäköinnin, toteutettiin vasta 2003. Katu ei siis teknisesti ole uusimisen tarpeessa pitkään aikaan. Leveiden jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu on nykyiselläänkin jalankulun kannalta suhteellisen viihtyisä. Alueelle on viime vuosina perustettu vilkkaan ravintolakulttuurin ohella myös uusia kivijalkakauppoja, pienyrityksiä, ruokaravintoloita ja kulttuuritoimintaa. Vaasankadulla vietettiin muun muassa Kallion omia joulukadun avajaisia paikallisten yrittäjien ja järjestöjen toimesta.  Palvelutarjonnan ja viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin selvittää, mitä tarpeita paikallisilla yrittäjillä ja asukkailla Vaasankadun ympäristön edelleen kehittämiseen olisi. 

Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen lisäisi sen kävelykatumaista luonnetta.  Asukaspysäköinnin vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska viereiselle Helsinginkadulle on suunnitteilla pysäköintiä vähentäviä katuratkaisuja. Paikallisen elinkeinotoiminnan kannalta kävelykaduilla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, vaikka osa yrittäjistä saattaisi kokea pysäköintijärjestelyjen muuttamisen asioinnin kannalta hankalaksi. Helsingin vilkkain kauppakatu, Aleksanterinkatu, toimii kävelykatuna. Pohjois-Euroopassa on useita hyvin toimivia kauppakatuja, jotka on osoitettu kävelykaduiksi. Mikäli Vaasankadun kehittäminen todetaan tarpeelliseksi, voidaan selvittää, onko mahdollista korvata osa asukaspysäköintipaikoista esimerkiksi lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla tai muilla keinoin.

Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Sellaiseksi sopisi hyvin myös esimerkiksi Etu-Töölössä Temppeliaukion kirkolle johtava Fredrikinkadun pohjoispää, jonka viihtyisyyttä ja kävelyoloja olisi tärkeää kehittää niin kaupunkilaisten palvelun kuin turisminkin kannalta. Koska vaikutukset ovat paikallisia, myös Kalliossa kävelyolosuhteiden parantaminen edistäisi paikallisten palveluiden ja turismin edellytyksiä.  Vuoden 2013 talousarviossa liikennejärjestelyihin koko kaupungin alueella on kuitenkin varattu vain 2,4 miljoonaa euroa ja vuoteen 2016 ulottuvassa raamissa määräraha niukkenee edelleen, joten sen puitteissa ei ole mahdollista ainakaan lähivuosina toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alkavalla valtuustokaudella laatimassa kävelyn kehittämisohjelman. Tämän myötä mm. erilaiset kävelykatualueet ja kävelyn edistäminen tulevat nousemaan käsiteltäväksi kokonaisuutena.

Tiivistelmä

Vaasankadun ympäristöllä voisi olla hyvät edellytykset edelleen kehittyä Kallion keskeisenä kauppa- ja ravintolakatuna. Kehittämisideoita voitaisiin selvittää paikallisten yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus, mutta se on lähivuosina haastavaa niukkojen määrärahojen takia. Vaasankatu on rakennettu hidaskaduksi vuonna 2003. Levennettyjen jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu toimii nykyiselläänkin suhteellisen hyvänä kävely-ympäristönä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Holopaisen vastaehdotuksen.

11.12.2012 Pöydälle

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Leena Silfverberg, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37091

leena.silfverberg(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566