Helsingin kaupunki	Pöytäkirja	11/2015	1 (1)
Kaupunginvaltuusto
		Kj/4
	17.06.2015

§ 161

Helsingin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen

HEL 2015-003253 T 02 06 01 00

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti:

- hyväksyä vuoden 2014 tilinpäätöksen siten, että tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastokirjauksia on 1 244 564 473,60 euroa, sekä

- hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen tilikauden tuloksenkäsittelystä liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta seuraavasti:

Helsingin Energia -liikelaitoksen ylijäämä, 142 510 860,71 euroa siirretään Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan

Helsingin Satama -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 28 838 958,89 euroa siirretään Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan

HKL -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 2 355 499,11 euroa siirretään HKL -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti HKL -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Palmia -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 8 421 538,97 euroa siirretään Palmia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Palmia -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) ylijäämä, 3 558,82 euroa siirretään Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) ylijäämä, 205 538,18 euroa siirretään Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Rahastojen yli-/alijäämät ennen rahastosiirtoja siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin. Asuntotuotantorahaston alijäämä on -26 130 436,44 euroa, urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston ylijäämä on 198 710,16 euroa, vakuutusrahaston alijäämä on -1 080 049,15 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä on -3 899 092,49 euroa.

- hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen muun toiminnan tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan alueen investointeihin käytetty määrä 4 570 059,85 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta, 585 000 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä, 4 031 984,33 euroa.

Kallion virastotalon peruskorjausta varten tehdystä investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden ylijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, 1 450 802 720,69 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin.

- hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, että urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon siirretään Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 50 miljoonaa euroa kohdennettuna Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen kaupungin osuuden osarahoittamiseksi kaupunginvaltuuston 28.11.2012 ja 11.2.2015 tekemien päätöksien mukaisesti.

Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hankintatointa kehitetään aktiivisesti kiinnittäen erityistä huomiota hankintalain ja hankintavaltuuksien noudattamiseen sekä tehtävien eriyttämiseen hankintatoiminnassa. (Kauko Koskinen)

Käsittely

Merkittiin, että puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi menettelyn, että esityslistan asioiden 3 ja 4 kohdalla keskustelu käydään yhdessä. Keskustelun kuluessa on tehtävä kumpaistakin asiaa koskevat ehdotukset.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli ehdotettu hyväksyttäväksi seuraavat toivomusponnet:

Valtuutettu Yrjö Hakanen oli valtuutettu Sami Muttilaisen kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavat kaksi toivomuspontta:

1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet tuoda valtuuston päätettäväksi lisäbudjetti, jolla osa vuoden 2014 ylijäämistä ohjataan opetus-, sosiaali-, terveys- ja muiden peruspalvelujen resurssien lisäämiseen.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää seuraavan talousarvion valmistelussa mahdollisuudet arvioida uudelleen strategiaohjelman tuottavuustavoite niin että tavoitteessa otetaan huomioon palvelujen vaikuttavuus, määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä pitkän aikavälin vaikutukset.

Valtuutettu Kauko Koskinen oli valtuutettu Seija Muurisen kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtaja esitti hyväksyttäväksi seuraavan äänestysjärjestyksen: Toivomusponsien hyväksymisestä äänestetään erikseen.

1 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet tuoda valtuuston päätettäväksi lisäbudjetti, jolla osa vuoden 2014 ylijäämistä ohjataan opetus-, sosiaali-, terveys- ja muiden peruspalvelujen resurssien lisäämiseen
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 15
Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Vesa Korkkula, Eija Loukoila, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Sirpa Puhakka, Pekka Saarnio, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 24
Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Jessica Karhu, Kauko Koskinen, Timo Laaninen, Harri Lindell, Pekka Majuri, Lasse Männistö, Jan D Oker-Blom, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Osmo Soininvaara, Päivi Storgård, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori, Pertti Villo

Tyhjä: 41
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Mari Holopainen, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Jape Lovén, Elina Moisio, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Sanna Vesikansa

Poissa: 5
Zahra Abdulla, Eero Heinäluoma, Päivi Lipponen, Hannu Oskala, Heta Välimäki

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää seuraavan talousarvion valmistelussa mahdollisuudet arvioida uudelleen strategiaohjelman tuottavuustavoite niin että tavoitteessa otetaan huomioon palvelujen vaikuttavuus, määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä pitkän aikavälin vaikutukset
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 18
Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Vesa Korkkula, Eija Loukoila, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Sirpa Puhakka, Pekka Saarnio, Anna Vuorjoki

Ei-äänet: 20
Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Harri Lindell, Pekka Majuri, Lasse Männistö, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori, Pertti Villo

Tyhjä: 42
Mukhtar Abib, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Jape Lovén, Elina Moisio, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Kaarin Taipale, Sanna Vesikansa

Poissa: 5
Zahra Abdulla, Eero Heinäluoma, Päivi Lipponen, Hannu Oskala, Heta Välimäki

Kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta.

3 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Kauko Koskisen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

JAA-ehdotus: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hankintatointa kehitetään aktiivisesti kiinnittäen erityistä huomiota hankintalain ja hankintavaltuuksien noudattamiseen sekä tehtävien eriyttämiseen hankintatoiminnassa.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 46
Mukhtar Abib, Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Harri Lindell, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Tomi Sevander, Päivi Storgård, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori, Pertti Villo

Ei-äänet: 2
Rene Hursti, Helena Kantola

Tyhjä: 31
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Veronika Honkasalo, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Silvia Modig, Elina Moisio, Terhi Mäki, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Pekka Saarnio, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Kaarin Taipale, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki

Poissa: 6
Zahra Abdulla, Eero Heinäluoma, Päivi Lipponen, Sami Muttilainen, Hannu Oskala, Heta Välimäki

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt valtuutettu Kauko Koskisen ehdottaman toivomusponnen.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ari Hietamäki, johtava suunnittelija, puhelin: 310 36567

ari.hietamaki(a)hel.fi

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250

tuula.saxholm(a)hel.fi

Tuija Kuivalainen, toimitusjohtaja, puhelin: 310 25100

tuija.kuivalainen(a)hel.fi

Liitteet

1	Tilinpäätös 2014
2	Kaupungin tilinpäätöksen 2014 tulos ja rahoituslaskelma ilman yhtiöittämisten vaikutuksia

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus, valtuusto

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Khs toteaa että kuntalain 113§:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.

Khs on 23.3.2015 käsitellyt ja allekirjoittanut Helsingin kaupungin tilinpäätöksen.

Kaupungin kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen vaikutti erittäin merkittävästi Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä seurannut kirjanpidollinen myyntivoitto (käypien arvojen ja tasearvojen välinen erotus). Myyntivoitto kirjautuu tuloslaskelmassa satunnaisiin tuottoihin ja lisää kirjanpidollista tulosta myyntivoiton määrällä.

Palmia-liikelaitoksen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelutoimintojen yhtiöittämisessä tasearvojen katsottiin vastaavan käypiä arvoja, joten kirjanpidollista myyntivoittoa ei syntynyt.

Yhtiöittämisten toteutustavasta johtuen yhtiöittämisistä ei aiheutunut merkittävää rahavirtaa kaupungin ja yhtiöiden välillä eikä niillä näin ollen ollut vaikutusta kaupungin rahoitukselliseen asemaan vuonna 2014.

Tilinpäätöksen tulos muodostui vertailukelpoisilla luvuilla ilman yhtiöittämisten vaikutuksia tarkasteltuna (ks. liite 2) edellistä vuotta paremmaksi ollen 188,5 milj. euroa (vuonna 2013 vastaava luku oli 147,1 milj. euroa). Ilman liikelaitoksia tarkasteltuna yhtiöittämisten vaikutukset eliminoiden vuoden 2014 tulos oli 45,4 milj. euroa. Vastaava luku vuonna 2013 oli -36,8 milj. euroa.

Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin eli 20 milj. euroon. Kunnallisverojen osalta jäätiin edellisen vuoden kertymästä 7 milj. euroa eli -0,3 prosenttia. Koko maassa kunnallisverotulojen kasvu oli 1,3 prosenttia ja kasvu perustui pääosin monien kuntien tekemiin veroprosenttien nostoihin vuodelle 2014.

Yhteisöveron kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 41 milj. euroa eli 15,4 prosenttia. Kiinteistöverotulojen kasvu edellisvuodesta oli 11 milj. euroa. Valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta 25 milj. euroa valtionosuusleikkausten seurauksena.

Tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Tilikauden tulokseen sisältyy Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä aiheutuva 1 056 milj. euron suuruinen kirjanpidollinen myyntivoitto, joka kirjautuu tuloslaskelmassa satunnaisiin tuottoihin ja lisää vuoden 2014 tilikauden tulosta myyntivoiton määrällä. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset sisältäen vuoden 2014 tilikauden tulos oli 1 244,6 milj. euroa ja ylijäämä 1 633,2 milj. euroa.

Tilikauden ylijäämää lisäsivät edellä todetun kirjanpidollisen myyntivoiton lisäksi yhtiöittämisistä aiheutuneet poistoeron vähennys 190,5 miljoonaa euroa sekä varausten (97,4 milj. euroa) ja rahastojen (52,7 milj. euroa) vähennys.

Kaupungin toimintakulut liikelaitokset ja rahastot huomioiden pienenivät hieman vuonna 2014 (muutos -0,2 %). Myös toimintatuotot pienenivät hieman muutoksen ollessa -0,8 % prosenttia (valmistus omaan käyttöön huomioiden). Tuottojen ja kulujen pienentymiseen vaikutti se, että Helsingin Energia liikelaitoksen liikevaihto pieneni edellisvuodesta 52 milj. euroa ja toimintakulut 44 milj. euroa.

Ilman liikelaitoksia, rahastoja ja nettobudjetoituja yksiköitä tarkasteltuna peruskaupungin vertailukelpoiset toimintamenot kasvoivat 0,9 prosenttia. Toimintamenojen kasvu nettobudjetoidut yksiköt huomioon ottaen oli 0,6 prosenttia.

Maksurahoituksen osuus toimintakuluista (Toimintatuotot / Toimintakulut) on pienentynyt vuosittain vuoden 2007 suhdeluvusta, 43,0 prosenttia, vuoden 2013 suhdelukuun 39,0 prosenttia. Vuonna 2014 toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi 40,4 prosenttiin.

Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan vuosikate on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Vuoden 2014 vuosikate kattaa poistot.

Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 212,3 miljoonaa euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia.

Rahavarat vuoden lopussa olivat 86,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden alussa. Kassa-ylijäämä muodostui seuraavasti:

Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämiset toteutettiin siten, että liikelaitosten omaisuus siirrettiin perustettuihin yhtiöihin osin apporttiluovutuksella yhtiöiden osakkeita vastaan ja osin liiketoimintakaupalla siten, että kauppasumma jäi yhtiöiden pitkäaikaiseksi lainaksi kaupungille. Yhtiöittämisjärjestelyssä omaisuuserät siirrettiin yhtiöille käyvistä arvoista.

Apporttiluovutuksissa omaisuuserät siirrettiin yhtiöille niiden osakkeita vastaan. Osakkeiden merkintähinnat tulee käsitellä kirjanpidollisesti talousarviomäärärahan käyttönä ja ne kirjautuvat tilinpäätöksessä investointimenoiksi.

Perustettuun Helen Oy:iin siirretyn apporttiomaisuuden arvo on 1 855 milj. euroa ja perustettuun Helsingin Satama Oy:iin siirretyn apporttiomaisuuden arvo on 304 milj. euroa. Nämä erät kirjautuvat apporttiomaisuuden arvoa vastaavana osakkeiden merkintähintana kaupungin investointimenoihin.

Vuoden 2014 lopussa yhtiöitettiin myös Palmia-liikelaitoksen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelut. Liikelaitoksen ko. toimintoihin liittyvät omaisuuserät siirrettiin perustetulle Helsingin kaupungin Palvelut Oy:lle apporttiluovutuksena. Lisäksi yhtiölle siirrettiin aiempina vuosina Palmia-liikelaitoksen taseen kertynyttä ylijäämää noin 18,5 milj. euroa. Apporttiomaisuuden nettoarvolla ja yhtiöön siirretyllä rahasummalla maksettiin kaupungin merkitsemien Helsingin kaupungin Palvelut Oy:n osakkeiden merkintähinta 12,9 milj. euroa, joka kirjautuu apporttiomaisuuden arvoa vastaavana osakkeiden merkintähintana kaupungin investointimenoihin.

Helsingin kaupungin investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2014 on 18 % (investointimenot 2 720,9 milj. euroa osakkeiden yhteenlasketut 2 172,3 milj. euron merkintähinnat sisältäen). Yhtiöittämisen kirjanpidolliset vaikutukset eliminoiden on vertailukelpoinen investointien tulorahoitusprosentti 87 (investointimenot 548,5 milj. euroa).

Helsingin kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2014 on 402,0 milj. euroa. Yhtiöittämisen kirjanpidolliset vaikutukset eliminoiden vertailukelpoinen toiminnan ja investointien rahavirta on 22,6 milj. euroa (vuonna 2013 vastaava luku oli -75,1 milj. euroa). Muuhun kuntasektoriin vertailukelpoinen toiminnan ja investointien rahavirta ilman liikelaitoksia ja rahastoja tarkasteltuna sekä yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset eliminoiden on -89,9 milj. euroa (vuonna 2013 vastaava luku oli -274,9 milj. euroa).

Yhtiöittämisten vaikutus Helsingin vuoden 2014 tilinpäätökseen on niin merkittävä, että se vaikuttaa koko kuntasektorin vuoden 2014 tulokseen, investointitasoon ja investointien tulorahoitusprosenttiin. Yhtiöittämisten kirjanpidollinen vaikutus on koko kuntasektorin yhteenlaskettua vuoden 2014 tulosta ja investointitasoa nostava ja toisaalta vuoden 2014 investointien tulorahoitusprosenttia pienentävä.

Kaupunki omistaa 100 prosentin osuudet perustetuista Helen Oy:stä, Helsingin Satama Oy:stä ja Helsingin kaupungin palvelut Oy:stä.

Yhtiöittämisjärjestelyjen seurauksena kaupungille syntyi 466,2 milj. euron lainasaatavat Helen Oy:ltä ja 254,8 milj. euron lainasaatavat Helsingin Satama Oy:ltä. Tämä on seurausta siitä, että apporttiluovutusten ulkopuolelle jääneet Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen omaisuuserät kaupunki luovutti Helen Oy:lle ja Helsingin Satama Oy:lle liiketoimintakaupoilla. Kaupat toteutettiin niin, että yhtiöt jäivät kauppahinnat velkaa kaupungille. Kauppahintavelat jakautuvat molempien yhtiöiden osalta kahteen osaan, markkinaehtoiseen lainaan ja pääomalainaan.

Helen Oy:n osalta liiketoimintakaupan nettokauppahinta (kaupalla siirtyneiden varojen ja velkojen erotus) jakautuu siten, että markkinaehtoisen lainan määrä on 309,2 milj. euroa ja pääomalainan määrä on 157,0 milj. euroa.

Helsingin Satama Oy:n osalta liiketoimintakaupan nettokauppahinta jakautuu siten, että pääomalainan määrä on 98 milj. euroa ja markkinaehtoisen lainan määrä 156,8 milj. euroa.

Edellä mainitut lainat tulee käsitellä kirjanpidollisesti talousarviomäärärahan käyttönä ja ne kirjautuivat tilinpäätöksessä antolainasaamisten lisäyksiksi. Ilman näitä antolainaeriä tarkasteltuna kaupungin antolainakanta kasvoi 16,5 milj. eurolla.

Helsingin Energia liikelaitoksen yhtiöittämisen seurauksena Helsingin kaupungin 2014 tilinpäätökseen kirjautui antolainasaamisten vähennys 148,9 milj. euroa, joka pääosiltaan koostui Helsingin Energia liikelaitoksen Helen Sähköverkko Oy:lle antaman vuoden 2014 lopussa suuruudeltaan 146,0 milj. euron antolainan poistumisesta kaupungin antolainakannasta.

Ottolainoja lyhennettiin 220,9 miljoonaa euroa ja uutta lainaa nostettiin 355,0 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 milj. euroa. Lainakannan muutoksessa on lisäksi yhtiöittämisjärjestelyissä Helen Oy:lle siirtynyt 54 milj. euron laina.

Suhteellinen velkaantuneisuus, joka kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, oli 45,6 prosenttia. Lainakanta oli vuoden lopussa 1 568,6 miljoonaa euroa eli 2 521 euroa/asukas liikelaitosten lainat huomioiden.

Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 44 päivää eli kaupungin rahavaroilla voitiin kattaa 44 päivän kassamenot.

Lainanhoitokate, joka ilmaisee tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, oli 1,7. Helen Oy:lle siirtynyt 54 milj. euron laina eliminoiden lainanhoitokate oli 2,1. Lainanhoitokate laski edellisvuodesta, jolloin lainanhoitokate oli 4,3.

Taseen 31.12.2014 loppusumma oli 13 556,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 1 300,0 miljoonaa euroa. Suurimmat lisäykset omaisuudessa oli yhtiöittämisjärjestelyiden vuoksi pysyvien vastaavien sijoituksissa osakkeisiin ja vastattavaa puolen omassa pääomassa. Omaa pääomaa kerrytti tilikauden ylijäämiin kirjautunut yhtiöittämisistä saatu myyntivoitto.

Tilinpäätöksen mukainen kaupungin omavaraisuusaste on 78,0 prosenttia. Se kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden yleisenä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75:n yläpuolella.

Kaupungin talouden tasapaino on perustunut Helsingin Energian hyvään tulokseen. Vuonna 2014 toteutettiin 150 milj. euron siirto Helsingin Energian edellisten tilikausien ylijäämistä kaupungin peruspalvelutuotannon rahoittamiseen. Kaupungin taloustilanne tulee muuttumaan vuodesta 2015 eteenpäin oleellisesti yhtiöitetyn Helen Oy:n liiketuloksen tulovirran kohdentuessa energiatuotannon investointeihin

Helsingin kaupunkikonsernin tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Kaupungin vuoden 2014 tulokseen sisältyvä Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä aiheutuva 1 056 milj. euron suuruinen kirjanpidollinen myyntivoitto eliminoituu kaupunkikonsernin tuloslaskelmassa konsernin sisäisenä katteena. Myös kaupungin tilinpäätöksessä ylijäämää lisäävä yhtiöittämisistä aiheutuva 190,5 milj. euron poistoeron vähennys eliminoituu konsernin tuloslaskelmassa.

Kaupunkikonsernin lainakanta vuonna 2014 nousi 4 941 milj. euroon (7 949 euroa/asukas) ja kasvua edellisvuodesta oli 154 milj. euroa. Kaupunkikonserninlainasaamiset vuonna 2014 oli 472 milj. euroa.

Khs toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä.

Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 50 miljoonaa euroa kohdennettuna Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen kaupungin osuuden osarahoittamiseksi kaupunginvaltuuston 28.11.2012 ja 11.2.2015 tekemien päätöksien mukaisesti.