§ 22

Detaljplan för Stansviksområdet i Degerö (nr 11960)

HEL 2011-001170 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade godkänna detaljplan för park-, rekreations-, sommarhydde-, odlingslotts-, vatten-, gatu- och trafikområden samt områden för idrotts- och rekreationsservice i 49 stadsdelen (Degerö, Stansvik) enligt stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelnings ritning nr 11960, daterad 28.1.2010 och ändrad 30.9.2010, 21.10.2014 och 14.1.2015.

Behandling

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Yrjö Hakanen under diskussionen hade föreslagit att ärendet skulle återremitteras till stadsstyrelsen för ny beredning.

Ordföranden konstaterade att ledamoten Yrjö Hakanens förslag om återremiss inte hade understötts, varvid det förföll.

Dessutom hade ledamoten Eija Loukoila understödd av ledamoten Sami Muttilainen under diskussionen framställt följande två motförslag:

1.     Området med Villbergs lotter stryks och parkeringsplatsen i norr dimensioneras efter det minskade behovet.
 

2.     I området vid innersta ändan av Stansviken tilläggs detaljplanebeteckningen VL/S.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Motförslagen tas särskilt upp till omröstning.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Eija Loukoilas första motförslag godkänts.

8 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Området med Villbergs lotter stryks och parkeringsplatsen i norr dimensioneras efter det minskade behovet.

Ja-röster: 52
Hennariikka Andersson, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Rene Hursti, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Otto Lehtipuu, Pekka Majuri, Elina Moisio, Seija Muurinen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Antti Möller, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Hannu Oskala, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori, Ville Ylikahri

Nej-röster: 17
Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Mohamed Abdirahim Hussein, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Eija Loukoila, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Leo Stranius

Blanka: 13
Nina Huru, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Harri Lindell, Päivi Lipponen, Jape Lovén, Sara Paavolainen, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren

Frånvarande: 3
Maija Anttila, Osku Pajamäki, Päivi Storgård

Stadsfullmäktige beslutade därmed godkänna stadsstyrelsens förslag vid denna omröstning.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Eija Loukoilas andra motförslag godkänts.

9 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: I området vid innersta ändan av Stansviken tilläggs detaljplanebeteckningen VL/S.

Ja-röster: 32
Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Seppo Kanerva, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Matti Niiranen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori

Nej-röster: 36
Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Mohamed Abdirahim Hussein, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Otto Lehtipuu, Päivi Lipponen, Eija Loukoila, Silvia Modig, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Antti Möller, Henrik Nyholm, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Ville Ylikahri

Blanka: 14
Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Harri Lindell, Jape Lovén, Jarmo Nieminen, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren

Frånvarande: 3
Maija Anttila, Osku Pajamäki, Päivi Storgård

Stadsfullmäktige hade därmed godkänt ledamoten Eija Loukoilas andra motförslag.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Katri Erroll, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Utdrag

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar godkänna detaljplan för park-, rekreations-, sommarhydde-, odlingslotts-, vatten-, gatu- och trafikområden samt områden för idrotts- och rekreationsservice i 49 stadsdelen (Degerö, Stansvik) enligt stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelnings ritning nr 11960, daterad 28.1.2010 och ändrad 30.9.2010 och 21.10.2014.

Sammandrag

Området ligger i Degerö, på sydvästra delen av ön. Området ansluter i norr och väster till det planerade bostadsområdet i Kronbergsstranden. I söder gränsar området till havet.

Stansviks gårds område är ett mångsidigt naturområde, där kulturlandskapet, naturen och havslandskapet varierar. Detaljplanen säkerställer bevarandet av den kulturhistoriska miljön av riksintresse och dess utveckling som offentligt rekreationsområde. Åsen på Stansviksudden, som är värdefullt naturområde, skyddas som en del av landskapsparkshelheten.

Detaljplanen skapar förutsättningar för att rekonstruera herrgårdsparkens kärna och återställa herrgårdens kulturlandskap. Herrgårdens huvudbyggnad och Gula villan skyddas med beteckningen sr-1. Båtskjulet och lusthuset har beteckningen sr-1b. Pigornas hus dvs. Pitkähovi, Röda villan dvs. Drängarnas hus, inspektorshuset, lagret (före detta vagnskjulet), källaren och timmerstugan (före detta bastun) skyddas med beteckningen sr-2. I detaljplanen tillåts också komplettering av herrgårdens byggnadshelhet.

Målet är att den upplevelserika herrgårdsmiljön på 22 hektar betjänar sina användare så väl och mångsidigt som möjligt. Målet är att sammanjämka rekreationsbruket som ökar i och med utbyggnaden av Kronbergsstranden och det nuvarande semesterbruket. I delgeneralplanen för Kronbergsstranden har bostadsbyggande planerats på sommarhyddeområdet i Nyby. För att ersätta sommarhyddeplatserna i Nyby har det i detaljplanen anvisats 29 platser på Gammelby sommarhyddeområde. Vid Stansviksvägen har det anvisats två odlingslottsområden, totalt cirka 100 odlingslotter.

Då Kronbergsstrandens bostadsområde byggs kommer området i mera omfattande rekreationsbruk och även trycket för användning av de värdefulla naturområdena växer. Gångtrafiken styrs och kanaliseras till leder där syftet är att bevara till exempel naturen på Stansviksviksåsen. Nybyggnaderna som anvisats på gårdsområdet vid Stansviks gård ligger huvudsakligen på platser där det funnits byggnader sedan tidigare. Nybyggandet (totalt 2 448 m² vy) är måttligt och följer områdets kulturhistoriska tradition. De nya stugplatserna har placerats så att den gamla ståtliga furuskogen bevaras enhetlig.

Föredragandens motiveringar

Detaljplanen som tagits fram följer landskapsplanen och etapplandskapsplan 2.

Detaljplaneområdet är en byggd kulturmiljö av riksintresse (RKY 2009, Sommarbebyggelsen vid ångbåtslederna i Helsingfors). I Generalplan 2002 för Helsingfors är området upptaget som ett kulturhistoriskt, arkitektoniskt och för landskapskulturen betydande stadsparksområde. Stadsparksområdet utvecklas som en mångsidig verksamhets-, mötes-, kultur- och naturmiljö.

Stadsfullmäktige godkände 10.12.2008 delgeneralplanen för Kronbergsstranden. Omfattningen av rekreationsområdet vid Stansviks gård har fastställts i delgeneralplanen för Kronbergsstranden. I delgeneralplanen har Nyby sommarhyddeområde anvisats för bostadsbyggande. I delgeneralplanen finns bestämmelser om rekreationsområdet. Planbestämmelsen V/S1 som täcker hela herrgårdsområdet fram till Hundholmsvägen är följande: "Rekreationsområde vars kulturhistoriska värde bör bevaras. Området är en värdefull och väl bevarad 1800-tals gårdsmiljö, vars centrala delar är byggnadsbeståndet, bryggan, gårdsplanen, ekgränden och vyerna över havet. Kompletteringsbyggandet i området är möjligt så att byggandet till skalan, byggnadssättet och läget anpassas i förhållande till det befintliga byggnadsbeståndet och den kulturhistoriskt värdefulla miljön." Detaljplanebestämmelsen V/S2, som gäller för Stansviksuddens ås, är följande: "Rekreationsområde vars kulturhistoriska värde och geologiska och övriga naturvärden bör bevaras."

Stansviksområdet är inte detaljplanelagt.

Stansviksområdet är i stadens ägo.

Detaljplanen genomförs som en del av Kronbergsstrandens områdesprojekt. Detaljplanen för Nybyområdet, Stansviksängen där Nyby sommarhyddeområde ligger, färdigställs enligt planerna år 2016. Sommargästerna i Nyby behöver inte lämna området innan det är nödvändigt på grund av att Stansviksängens område bebyggs. Några av stugorna i södra delen av Nyby ligger inom detaljplaneområdet som vunnit laga kraft år 2012 (detaljplan nr 12080 för Håkansvikens stränder, park och servicekvarter). Det är möjligt att de här stugorna måste flyttas tidigare, om anläggningen av den i detaljplanen upptagna badstranden förutsätter det.

Genomförandet av detaljplanen för Stansviksområdet skapar nya utgifter för staden i och med att ett nytt område för odlingslotter anläggs och det gamla utvidgas, leder för servicetrafik inrättas och förbättras, parkeringsområdet utvidgas och ett nytt anläggs och en bro för gång- och cykeltrafik byggs över Stansviken. Prioritet ska ges åt byggandet av en service-/körförbindelse från Stansviksvägen till Gammelby, som gör det möjligt att bygga de ersättande platserna för Nyby sommarhyddeområde i Gammelby. Den noggrannare ordningen för genomförandet av projekten framgår av bilagan.

Byggnaderna i bastubyn uppförs av företagaren som tar sig an projektet och till byn finns en fungerande serviceförbindelse.

Planeringsfaser och växelverkan

Planläggningsarbetet har inletts på initiativ av staden.

Deltagande och växelverkan har ordnats i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.

Utkastet till detaljplaneändring har varit föremål för nio skrivelser med åsikter. Åsikterna har beaktats i enlighet med målen för detaljplanen. Det justerade detaljplaneutkastet hölls framlagt på stadsplaneringskontoret och på Degerö bibliotek. Det justerade detaljplaneutkastet har varit föremål för två skrivelser med åsikter. Åsikterna har beaktats i enlighet med målen för detaljplanen.

Förslaget till detaljplan hölls offentligt framlagt 19.2–22.3.2010. Sex anmärkningar har gjorts mot förslaget. Anmärkningarna gav inte upphov till ändringar i detaljplaneförslaget. Helsingfors stadsfullmäktige godkände 14.9.2011, 160 §, detaljplan för Stansviksområdet enligt ritning nr 11960.

Helsingfors förvaltningsdomstol hävde 25.5.2012 stadsfullmäktiges beslut med anledning av anförda besvär. I den rättsliga bedömningen av ärendet konstaterade förvaltningsdomstolen att sådana uppgifter som nämns i miljöcentralens naturdatasystem inte har antecknats i detaljplanebeskrivningen eller i andra detaljplanehandlingar för Stansviksområdet som utredningsmaterial för utarbetandet av detaljplanen och att sådana uppgifter inte heller har fogats till detaljplanens dokumentmaterial. Utredningarna som nämns i naturdatasystemet, bland annat "Värdefulla fågelmiljöer 1999" och "Fladdermuskartläggning 2003" har inte ingått i utredningsmaterialet vid utarbetandet av detaljplanen. Uppfyllelsen av de krav på detaljplanens innehåll som ställs i 54 § 2 mom. i markanvändnings- och bygglagen kan därför inte bedömas juridiskt. De förutsättningar för växelverkan vid beredningen av detaljplanen som det stiftas om i 25 § 2 mom. i markanvändnings- och byggförordningen har inte heller förverkligats. På de här grunderna ansåg förvaltningsdomstolen att stadsfullmäktiges beslut att godkänna detaljplanen var lagstridigt, varför domstolen var tvungen att häva beslutet.

Stadsplaneringskontoret har kompletterat detaljplanebeskrivningen i fråga om naturmiljö, utredningar om den och dess naturkonsekvenser. Förslaget till detaljplan hölls på nytt framlagt 23.8–23.9.2013. Kartan som hölls framlagd var densamma som den tidigare 19.2–22.3.2010 framlagda detaljplanekartan. I detaljplanebeskrivningen gjordes följande ändringar:

-        till beskrivningen har fogats "Luontoselvitykset, Helsingin kaupungin ympäristökeskus", "Metso elinympäristötyypit" och "Metso-kohteiden arvoluokat"

-        beskrivningen har kompletterats i fråga om naturkonsekvenser.

Förslaget till detaljplaneändring som hölls framlagt på nytt var föremål för fyra anmärkningar.

Anmärkningar

Anmärkningarna lämnades av Stansvikin kyläyhdistys ry, Helsingfors naturskyddsförening rf och två privatpersoner.

Anmärkningarna gällde bristfälligheten av naturutredningarna som gjorts om området, markanvändningslösningarna i området (bl.a. området med odlingslotter och dess läge), dragningen av gångleder och tryggandet av värdefulla naturområden särskilt vid Stansviksuddens ås.

Sammandrag av anmärkningarna och genmälena till dessa finns i sin helhet i rapporten om växelverkan (bilaga 4).

Utlåtanden

Utlåtanden gavs under den första framläggningen av förslaget till detaljplan 19.2–22.3.2010 av Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), stadsmuseet, fastighetsnämnden, idrottsnämnden, räddningsnämnden, nämnden för allmänna arbeten och miljönämnden.

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anser att beteckningen sa i Stansviksuddens vattenområde bör ersättas t.ex. med beteckningen lv som tillåter byggande av en brygga som tjänar rekreationsbruk.

Direktionen för stadsmuseet konstaterar att skyddsbeteckningarna i övrigt är lämpliga men att Gula villans skyddsbestämmelse bör vara sr-1, som även innehåller bestämmelser om värdefulla interiörer. Detaljplaneområdet är en byggd kulturmiljö av riksintresse. Detta borde på något sätt framgå av planbeteckningarna på plankartan eller av områdets avgränsningsbeteckning.

Fastighetsnämnden anser det viktigt att med beaktande av områdets skyddsvärden utveckla området som ett allmänt rekreationsområde, förbättra förutsättningarna för stug- och villaverksamheten i området och skapa nya funktioner som främjar användningen av området året runt och kompletterar tjänsterna.

Idrottsnämnden nämner att detaljplaneförslaget är bra med avseende på friluftsliv och rekreation.

Nämnden för allmänna arbeten föreslår att planbeteckningen VL/s ändras till beteckningen VL/sl och att bestämmelsetexten ges följande lydelse: Rekreationsområde som hör till en helhet med en kulturhistoriskt värdefull landskapspark som bildar en för naturskyddet viktig åshelhet. Området ska skötas så att dess geologiska värden och natur- och landskapsvärden bevaras. Sa-beteckningen som upptagits i vattenområdet bör strykas.

Miljönämnden konstaterar att detaljplaneförslagets skyddsbeteckningar och stränga planbestämmelser skyddar den värdefulla kultur-, natur- och landskapshelheten väl och reglerar hur den ska utvecklas och skötas. Planbestämmelserna bör dock ytterligare preciseras så att de stämmer överens med de principer för områdets skydd, skötsel och användning som föreslås i naturskyddsprogrammet som godkänts av miljönämnden 12.8.2008. Planbeteckningen för den del av herrgårds- och åsområdet som angetts med beteckningen VP/s bör ändras till ”Området ska skötas så att områdets och byggnadsbeståndets kulturhistoriska och landskapsmässiga värde samt områdets geologiska värden och naturvärden bevaras”. Planbestämmelsen för området med beteckningen VL/s, dvs. den naturenliga delen av åsen bör kompletteras så att det geologiskt värdefulla området inte får ändras genom att gräva, bryta, ta eller på annat sätt flytta marksubstanser. På det här sättet är planbeteckningen tillräckligt i överensstämmelse med naturskyddsprogrammet.

Utlåtandena i sammandrag och bemötandena med anledning av dem finns i rapporten om växelverkan (bilaga 4).

Ändringar i förslaget till detaljplan

På grund av anmärkningarna har läget för området för odlingslotter ändrats, fladdermössens föröknings- och viloplats vid Gammelby skogshydda bevarats och nya byggplatser anvisats för de planerade sommarhyddorna. Parkeringsområdet intill Stansviksuddens ås har strukits och flyttats längre norrut bredvid Stansviksvägen. I korsningen av Stansviksvägen och Knut Felix ekallé har reserveringen för en ekonomibyggnad strukits. Detaljplanebeteckningen VL/s-1 har utökats med skyldigheten att sköta området så att dess naturvärden bevaras. Den nya detaljplanebeteckningen: "VL/s-1 är rekreationsområde som hör till en kulturhistoriskt värdefull landskapsparkshelhet. Området ska skötas så att dess landskaps- och naturvärden bevaras."

Byggnadsytan för restaurangen (rv) har justerats så att detaljplanen gör det möjligt att antingen bygga ut den befintliga restaurangbyggnaden eller bygga en ny separat bar- eller kioskbyggnad. Byggrätten förblir densamma (420 m² vy).

Ändringarna och kompletteringarna i enlighet med utlåtandena gjordes redan före den senare framläggningen, varför de ingår i den av stadsfullmäktige 14.9.2011 (160 §) godkända detaljplanen som förvaltningsdomstolen hävde 25.5.2012. Planbestämmelsen som gäller VL/s-området har ändrats så att den följer miljönämndens förslag. Utifrån utlåtandena gjordes också följande ändringar:

-        Skyddsbestämmelsen för Gula villan har ändrats så att den är sr-1 (tidigare sr-1b).

-        En beteckning om att området är en byggd kulturmiljö av riksintresse har lagts till detaljplanekartan.

-        Beteckningen sa på vattenområdet har strukits och ersatts med beteckningen lv-2 (del av område på vilken bryggor för områdets rekreationsbruk får placeras).

-        Detaljplanebestämmelsen för VL/s-området dvs. den naturenliga delen av åsen har kompletterats så att det geologiskt värdefulla objektet inte får ändras genom att gräva, bryta, ta eller på annat sätt flytta marksubstanser.

-        Detaljplanebeteckningen för VP/s-området dvs. herrgårds- och åsområdet har kompletterats med meningen "Området ska skötas så att områdets geologiska värden och naturvärden bevaras".

Dessutom har följande ändringar gjorts:

-        En del av ett området som reserveras för samhällsteknisk försörjning (et) har anvisats vid Hundholmsvägen. På stället byggs en pumpstation för dagvatten.

-        Detaljplaneområdet har utvidgats så att det sträcker sig till kanten av Hundholmsvägens detaljplaneområde, varför detaljplaneområdets kant har flyttats cirka 2,5 meter norrut på en sträcka av 120 meter.

Ändringarna med anledning av anmärkningarna är inte väsentliga och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt. Utvidgningen av detaljplaneområdet är en ändring av teknisk natur och det har på grund av den inte varit nödvändigt att höra intressenterna.

Beslutsförslaget följer stadsplaneringsnämndens justerade förslag.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Katri Erroll, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Bilagematerial

Utdrag

För kännedom

Kaupunginmuseo

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kiinteistölautakunta

Liikuntalautakunta

Pelastuslautakunta

Yleisten töiden lautakunta

Ympäristölautakunta

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 07.01.2015 § 12

HEL 2011-001170 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) puisto-, virkistys-, kesämaja-, palstaviljely-, vesi-, katu-, liikenne- sekä urheilu- ja liikennepalvelujen alueita koskevan asemakaavaehdotuksen 28.1.2010 päivätyn ja 30.9.2010 sekä 21.10.2014 muutetun piirustuksen numero 11960 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Käsittely

07.01.2015 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Palautusehdotus:
Sirpa Puhakka: Asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että

1.     Villbergin viljelypalsta-alue poistetaan ja pohjoinen pysäköintialue mitoitetaan vähentyneen tarpeen mukaiseksi ja

2.     Tahvonlahden pohjukan alueelle lisätään kaavamerkintä VL/S.

Kannattaja: Hannu Oskala

Äänestys:

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan

EI-ehdotus: Asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
1. Villbergin viljelypalsta-alue poistetaan ja pohjoinen pysäköintialue mitoitetaan vähentyneen tarpeen mukaiseksi ja
2. Tahvonlahden pohjukan alueelle lisätään kaavamerkintä VL/S.

Jaa-äänet: 9
Jorma Bergholm, Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Jarmo Nieminen, Osku Pajamäki, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho

Ei-äänet: 6
Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Hannu Oskala, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Äänin 9 - 6 kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä ja hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

15.12.2014 Pöydälle

30.01.2012 Ehdotuksen mukaan

05.09.2011 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.10.2014 § 313

HEL 2011-001170 T 10 03 03

Ksv 0782_1, karttalehti J2, J3

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        28.1.2010 päivätyn ja 30.9 2010 ja 21.10.2014 muutetun 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) puisto-, virkistys-, kesämaja-, palstaviljely-, vesi-, katu-, liikenne-, sekä urheilu- ja liikennepalvelujen alueita koskevan asemakaavaehdotuksen nro 11960 hyväksymistä ja etteivät tehdyt muistutukset anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti pöytäkirjan liitteestä ja kaavaselostuksesta.
 

-        ettei asemakaavaehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin.

Käsittely

21.10.2014 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti esitystään siten, että asemakaavakarttaan tehdään kaksi teknistä korjausta:
- kesämaja-alueen (R-1) yhteen puuttuvaan rakennusalaan lisätään käyttötarkoituksen osoittava a-merkintä,
- ohjeellisen ulkoilupolun kaavamerkinnän (ut) muoto muutetaan otsikon asemakaavamerkinnät ja -määräykset alla samaan muotoon kuin kaavakartassa (ul).

Eija Loukoila teki Outi Silfverbergin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:
Asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
1. Villbergin viljelypalsta-alue poistetaan ja pohjoinen pysäköintialue mitoitetaan vähentyneen tarpeen mukaiseksi
2. Tahvonlahden pohjukan alueelle lisätään kaavamerkintä VL/S

1 äänestys

JAA-ehdotus:
Esittelijän muutettu ehdotus.
EI-ehdotus:
Asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
1. Villbergin viljelypalsta-alue poistetaan ja pohjoinen pysäköintialue mitoitetaan vähentyneen tarpeen mukaiseksi
2. Tahvonlahden pohjukan alueelle lisätään kaavamerkintä VL/S

Jaa-äänet: 6
Michael Berner, Jape Lovén, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Heta Välimäki

Ei-äänet: 3
Eija Loukoila, Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti Eija Loukoilan tekemän vastaehdotuksen äänin 6 - 3.

07.10.2014 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221

mervi.nicklen(a)hel.fi

Ulla Kuitunen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293

ulla.kuitunen(a)hel.fi

Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146

sanna.ranki(a)hel.fi

Kaupunginlakimies 22.12.2011

HEL 2011-001170 T 10 03 03

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen tulisi antaa hallinto-oikeudelle seuraava lausunto, jossa pyydetään valituksen jättämistä osittain tutkimatta ja muutoin sen hylkäämistä.

Lausunnon antaja

Helsingin kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Muutoksenhakija

Stansvikin kyläyhdistys on tehnyt asiassa kunnallisvalituksen.

Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen

Kuntalain 90 §:n mukaan muutosta kunnallisvalituksella haetaan hallinto-oikeudelta. Edelleen 92 §:n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsenellä.

Muutoksenhakija on yhdistys, jonka kotikunta on Helsinki.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen puolestaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Viranomaisen 14.9.2011 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä 23.9.2011. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 24.10.2011. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle määräajassa.

Valitus

Stansvikin kyläyhdistys on vaatinut, että asemakaava on kumottava ja palautettava valmisteluun riittämättömien luontoselvitysten ja EU-direktiivien vastaisuuden vuoksi.

Valituksen keskeiset perustelut

Asemakaava ei perustu MRL:n 9 §:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavan toteuttamisen ympäristövaikutukset ovat laajalti selvittämättä. Luontoselvityksiä ei ole tehty kattavasti koko alueelta, eivätkä alueella tehdyt kartoitukset ole ajantasaisia tai ne ovat yksipuolisia. Linnustoselvitykset on tehty vaillinaisesti. Tahvonlahdenniemen luontoarvot ovat vaarassa. Tahvonlahden pohjukan luontoarvot ovat vaarassa. Lepakkoselvitykset ovat puutteellisia. Asemakaava vähentää toteutuessaan hiljaisen alueen kokoa merkittävästi.

Valituksen tutkimatta jättäminen

Valitus tulee jättää tutkimatta siltä osin kun se kohdistuu kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen.

Valituksen hylkääminen

Jäljempänä esitettävillä perusteilla on katsottava, että vastoin valittajan käsitystä kaupunginvaltuuston 14.9.2011 § 160 päätös ei ole syntynyt MRL sisältövaatimuksien tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Tämän vuoksi valitus tulee hylätä.

Asemakaavan ympäristövaikutusten-, luonto- ym. selvitykset

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa arvioitiin mm. rakentamisen vaikutuksia luontoon ja virkistysalueisiin ja arviointi koottiin 4.2.2008 päivättyyn selvitykseen ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön”. Aluetta koskevia perusselvityksiä tehtiin jo osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa, esim. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan suunnitteluohjelma.

Perusselvityksiä on tarkennettu ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteisellä konsulttityöllä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi, Enviro 2005), jossa yhdessä valituilta alueilta päivitettiin luontotietoja.

Stansvikin asemakaava-alueella tarkennetut tutkimukset kohdistuivat Tahvonlahdenniemeen ja Kruunuvuorenrannan rantametsään. Stansvikin kartanoalueesta on tehty ympäristöhistoriallinen selvitys (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003:1) ja alueen hoito- ja kehittämisperiaatteita sekä suosituksia jatkosuunnittelulle (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2003:3).

Kaavoituksen pohjana käytetään ympäristönsuojelulain 21 §:n mukaisena kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin ja siten myös koko osa-yleiskaava-alueelta ovat mm. Arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet 1990–1998 Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty 2004–2006), Linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999 Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003) sekä Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija- sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet Antti Salla 2003.

Stansvikin kartanoalueella olevat arvokkaat luontotiedot on ympäristökeskuksen toimesta inventoitu ja ne ovat tutkittavissa luontotietojärjestelmästä. Ympäristökeskuksen nettisivuilla on luontotietojen tietojärjestelmä yleisölle ja luontotietojen tietojärjestelmä virkakäyttöön. Monin paikoin yleisölle ja virkakäyttöön tarkoitetut luontotietojen tietojärjestelmän tiedot eivät eroa toisistaan. Mikäli kohteessa on salassa pidettäviä luontotietoja (esim. yksittäisiä harvinaisia kasvillisuushavaintoja asuinalueiden läheisyydessä tai uhanalaisten lintujen pesimätietoja) nämä tiedot ovat vain virkakäyttöön tarkoitetussa luontotietojärjestelmässä. Stansvikin alueella on yhdessä kohteessa luottamuksellista pesimätietoa joka ei näy yleisöversiossa. Muiden kohteiden osalta tiedot ovat Stansvikin alueella yhteneväiset yleisö- ja virkakäyttöön tarkoitetuissa luontotietojärjestelmissä.

Asemakaavoituksen yhteydessä on arvioitu vaikutuksia luontoon, vaikutuksia maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön, vaikutuksia virkistysmahdollisuuksiin, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, vaikutuksia liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen. Asemakaavoituksen yhteydessä on arvioinnin lähtökohtana käytetty Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaan ja maankäyttösuunnitelmaan liittyviä 14.2.2008 päivättyjä selvityksiä ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön” ja "vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön”.

Linnut

Lintujen kartoitus perustuu ympäristökeskuksen ylläpitämään luontotietojärjestelmään ja se on tehty koko asemakaava-alueelta ja sitä on myös tarvittavin osin täydennetty (Enviro 2005). Asema-kaava-alueella linnustollisesti arvokkaita alueita ovat Varisluodonkari (0,95 ha) arvoluokka III ja Tahvonlahti (8,2 ha) arvoluokka II. Muut alueet ovat linnustoltaan tavanomaisia, eikä niitä siksi ole määritelty linnustoltaan arvokkaiksi alueiksi. Linnustollisesti arvokkaat kohteet määritellään luokkiin I-III, joista I on arvokkain.

Asemakaavaselostuksessa asemakaavan toteuttamisen vaikutukset luontoon todetaan seuraavasti:

Varisluodonkari

Suunnitellun uimarannan ja kaavassa esitetyn melontavajan läheisyydessä sijaitsevan Varisluodonkarin pesimälinnusto tullee jonkin verran häiriintymään melojista. Saareen ei ole tarvetta rantautua.

Rauhoittamattomille saarille / alueille ei voida laittaa varsinaista rantautumiskieltoa, mutta ympäristökeskus suosittaa, ettei lintu-luodoille mennä pesimäaikana. Suositus tulee olla näkyvissä myös uimarannalla.

Tahvonlahti

Stansvikintien varteen esitetään viljelypalsta-aluetta (n. 0,5 ha). Viljelypalsta-alueen reunaan on mahdollista jättää vanhaa jalo-puustoa, mikä on linnuston kannalta tärkeää. Viljelypalsta-alue on koko alueen pinta-alaan suhteutettuna pieni, eikä viljelypalsta-alueeksi muutettu alue heikennä linnuston elinolosuhteita.

Asemakaavassa palstaviljelyalueeksi merkityllä alueella kasvaa nyt 1970- luvulla istutettuja tammia. Tammien kasvuun lähtö on ollut vaihtelevaa. Tammien osittainen poisto viljelypalstojen tieltä ei vaaranna alueen luonnon monipuolisuutta, päinvastoin, viljelypalstat ja mahdollisesti niiden viereen sijoittuva kotieläinpiha rikastuttavat eliömaailmaa. Tammimetsikön raivaaminen avoimemmaksi palauttaa alueen kulttuurimaisemaa.

Tahvonlahden perukka ruovikoineen säilyy nykyisen kaltaisena eikä arvokas lintualue kaavan vaikutuksesta supistu. Asemakaavassa on ruovikon kohdalla merkintä ma: "ohjeellinen kulttuuri-historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä alueen osa, jota tulee hoitaa siten, että alueen avoin maisema säilyy." Tämän tarkoituksena on estää esim. alueen metsittyminen, mikä taas huonontaisi ruovikkolintujen elinolosuhteita.  Asemakaavassa ei ole merkintää ruoppaamisesta. Stansvikin kartanon päärakennuksen edustan vesialueella on asemakaavassa merkintä wa: "kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemapuistoon liittyvä ohjeellinen vesialueen osa, jonka tulee olla avoimena vesipintana." Tämä ohjeellinen vesialueen osa ei sijaitse linnustollisesti arvokkaalla alueella.

Lepakot

Koko asemakaava-alueelta on tehty lepakkotutkimus. Arvokkaaksi lepakkoalueeksi (10,8 ha) arvoluokka I on rajattu laaja alue Tahvonlahden kärjestä kartanoalueelle ja ruovikoitunutta lahtea myöten hieman pohjoiseen. Asemakaava-alueen 22,4 ha maa-alasta hieman alle puolet on arvokasta lepakoiden esiintymisaluetta. Lepakkolajistoon kuuluvat pohjanlepakko, pikkulepakko, vesisiippa ja viiksisiippa (Enviro 2005). Tahvonlahdenniemen harjumetsikössä saalistaa viiksisiippoja, jotka karttavat valoa (Siivonen 2004). Reittien valaiseminen ei ole lepakoiden vuoksi suotavaa (Enviro 2005). Alueen monilajisista lepakkoesiintymisistä vain viiksisiippa karttaa valoa ja siksi se on mainittu lajina jonka elinolosuhteita ei tule vaarantaa valaisemalla Tahvonlahdenniemen reittejä. Vanhankylän uudet mökkipaikat eivät asemakaavassa sijaitse arvokkaalla lepakkoalueella.

Lepakoiden esiintymisalueita on Itä-Helsingin ranta-alueilla hyvin paljon. Liitteenä olevasta kartasta selviää lepakoiden esiintymisalueet ja miten ne ovat levinneet myös rakennetuille alueille. I luokan lepakkoalueet, joihin Tahvonlahdenniemi kuuluu, on merkitty liitekarttaan.

Uudet rakentamispaikat

Stansvikin kartanoalue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.  Asemakaavassa on sijoitettu rakennusalat kohtiin missä on ollut Stansvikin pihapiiriin kuuluvia rakennuksia.  Ajan myötä pihapiiriin kuuluvat talousrakennukset ovat hävinneet. Asemakaavassa annetaan mahdollisuus täydentää kartanon pihapiiriä rakennuksilla jotka palvelevat alueen virkistyskäyttöä.

Suurin rakennusala, 450 k-m2, on sijoitettu kartanoympäristön ulkopuolelle rantametsään. Se on rakennusala jolle saa sijoittaa merellistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia. Rakennukset ja rakennelmat on tehtävä puusta. Rakennuksien sijoittamisessa ja rakentamisessa tulee säästää olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon. Asemakaavaa laadittaessa tehtiin alueelle viitesuunnitelma jossa merkitty rakennusmäärä todennettiin riittäväksi taloudellisesti kannattavalle esim. melontatoiminnalle. Rakennusala on merkitty kohtaan missä on maastoltaan tasainen aukkopaikka muuten sankassa rantametsässä. Metso-inventoinnissa ei ole löytynyt Stansvikin metsäalueilta sellaista uutta tietoa, joka poikkeaisi nykyisistä jo inventoiduista alueen luontotiedoista. Metso-kartoituksen inventointituloksia tullaan hyödyntämään ensisijaisesti virkistysalueiden hoidossa. 

Nykyiselle toimivalle rantakahvila-ravintolarakennukselle annettiin kaavassa mahdollisuus laajentaa rakennusta nykyisestä noin 300 m2:stä 120m2 verran. Kruunuvuoren rantaan tulee rakentamisen myötä noin 10 000 asukasta ja rantakahvilalle kauniissa ympäristössä kävelyetäisyydellä asuntoalueesta lienee kysyntää ja laajenemisedellytyksiä.

Rantakahvilan takaa johtaa tie noin 120 metrin päässä sijaitsevalle saunalle. Kaavassa on annettu mahdollisuus sijoittaa olemassa olevan saunan ja rantakahvilan välille yhteensä enintään 230 k-m2 verran saunoja joiden enimmäiskoko saa olla 45 m2. Saunat ovat pienikokoisia ja ne voidaan sijoittaa maaston ja puuston ehdoilla. Uutta tietä ei saunoille rakenneta, vaan käytetään olemassa olevaa tieuraa.

Merkittävä uusi rakennusala koostuu uusista (31 kpl /16 k-2) Vanhakylään sijoitettavista kesämajoista ja nykyisten kesämajojen laajentamismahdollisuuksista (yhteensä 526 k-m2). Uusien majojen rakennusalat on sijoitettu maastoon tarkan puustokartan perusteella siten, että yhtään kookasta puuta ei tarvitse uusien kesämajojen rakentamisen johdosta kaataa.

Hiljaiset alueet

Yleiskaava 2002 arvioitiin maaliikenteen perusteella hiljaisimmat laajat alueet Helsingissä. Hiljaisimmat alueet sijoittuivat 11 alueelle. Yleiskaavassa osoitettiin hiljaisempien alueiden läheisyyden muuttuvaa maankäyttöä mm. Laajasaloon. Kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Stansvikin kartanoalue ei aiheuta melua. Tahvonlahden ruovikon ruoppauksesta ei ole kaavassa määräystä eikä asemakaava toteutuessaan näin ollen edesauta Koirasaarentieltä aiheutuvan melun etenemistä avoimen vesiyhteyden kautta niin kuin valituksessa on todettu.

Yhteenveto

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan virheellinen. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. 

Lisätiedot

Nirkko Saara, asiamies, puhelin: 310 64694

saara.nirkko(a)hel.fi

Stadsfullmäktige 14.09.2011 § 160

HEL 2011-001170 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplan för park-, rekreations-, sommarhydde-, odlingslotts-, vatten-, gatu- och trafikområden samt områden för idrotts- och rekreationsservice i 49 stadsdelen (Degerö, Stansvik) enligt stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelnings ritning nr 11960, daterad 28.1.2010 och ändrad 30.9.2010.

Behandling

14.09.2011 Ehdotuksen mukaan

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Yrjö Hakanen under diskussionen hade föreslagit att stadsfullmäktige skulle besluta återremittera ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning.

Ordföranden konstaterade att ledamoten Yrjö Hakanens förslag om återremiss inte hade understötts, varvid det förföll.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi