§ 390

Kaj / Den av ledamoten Terhi Mäki väckta motionen om fattigdomsrisken för ensamboende

HEL 2014-006915 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Terhi Mäki väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Terhi Mäki och 26 andra ledamöter föreslår i sin motion att stadens hyresbostäder ska bli fler och kriterierna för att få bostad ska vara transparenta och sådana att de inte diskriminerar ensamboende som ska ha lika rättigheter att få stadens hyresbostad till ett rimligt pris. Motionärerna förutsätter dessutom att det tillsätts en arbetsgrupp med uppgiften att minska boendekostnaderna för bostadslösa och lågavlönade ensamboende.

Stadsstyrelsen hänvisar till bostadsnämndens och social- och hälsovårdsnämndens utlåtanden och konstaterar att Helsingfors bostadspolitiska mål är att årligen bygga minst 750 hyresbostäder med statligt stöd som stadens egen produktion. År 2013 blev 455 nya bostäder färdiga och beslut fattades om att bygga 333 nya bostäder. Man strävar att påverka det svåra läget inom bostadsmarknaden genom att öka produktionen i syfte att få förhållandet mellan efterfrågan och utbudet i balans.

Invånarvalet för hyresbostäder bygger på arava- och räntestödslagstiftningen enligt vilka invånarna väljs på basis av de sökande hushållens bostadsbehov, förmögenhet och inkomster. Målet är att de hushåll som mest behöver bostad får en bostad och att uppnå en mångsidig invånarstruktur i hyreshusen och ett socialt balanserat bostadsområde. Vid invånarvalen följs dessutom lagen om likabehandling som förbjuder diskriminering och lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män.

Enpersonshushåll är den största sökandegruppen med sin andel på 60 % av dem som söker stadens hyresbostad. Av de hushåll som får sysselsättningsstöd var 77,3 % år 2013 enpersonshushåll. Ettor och tvåor som erbjuds för ensamboende sökande blir inte lediga tillräckligt ofta eftersom invånaromsättningen i dessa är liten. Av bostäderna förmedlade år 2013 var bara 14 % ettor och 39 % tvåor. Av de nya invånarna var 39 % ensamboende.

Stadsstyrelsen konstaterar att man i enlighet med bostadslöshetsarbetsgruppens åtgärdsförslag ska sträva att särskilt förebygga bostadslösheten hos unga. I förmedlingen av stadens hyresbostäder fästs avseende på att de unga bostadssökande som har varit klienter hos barnskyddet och som är i verklig risk att bli bostadslösa får bostad. Kollektivboende har varit ett alternativ för unga kompisgrupper som har fått till exempel tre- eller fyrarumslägenheter i de översta våningarna i flervåningshus som saknar hiss.

Stadsstyrelsen anser att bostadslöshetsarbetsgruppen förutom genomförandeprogrammet för boende och härmed sammanhängande markanvändning har satt sig in i de i motionen upptagna problemen kring tillgängligheten av hyresbostäder och bostadslösheten. Hyrorna har stigit snabbare än inkomstnivån, vilket har försämrat speciellt de lågavlönade ensamboendes och även familjernas ställning. Understöden för boende har inte heller stigit i samma takt som boendekostnaderna. En reform av bostadsstödssystemet har redan länge varit aktuell och ett nytt kalkylsystem som bygger på modellen om totalhyra har planerats.

Stadsfullmäktige ändrade 4.6.2014 (§ 217) sin arbetsordning i fråga om motionerna. Ledamoten Terhi Mäkis motion väcktes 21.5.2014, och den behandlas därför i enlighet med de bestämmelser i arbetsordningen som gällde före ändringen.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 10.11.2014 § 1145

HEL 2014-006915 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Terhi Mäen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 09.09.2014 § 313

HEL 2014-006915 T 00 00 03

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi valtuutettu Terhi Mäen ym. valtuusto-aloitteeseen yksinasumiseen liittyvästä köyhyysriskistä seuraavan lausunnon:

"Helsingin kaupungin toimeentulotukea saavista talouksista oli vuonna 2013 yksinasuvia 77,3 % eli 34 583 taloutta, joista miehiä oli 20 911 ja naisia 13 672. Osuudet ovat suurimmat kuuden suurimman kaupungin ns. kuusikkovertailuissa. Yksinasuvien suurta osuutta voidaan osittain selittää Helsingin asuntojen korkeilla vuokrilla, mikä aiheuttaa tarvetta hakea toimeentulotukea.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää kannatettavana, että yksinasuvien kohtuuvuokraisten vuokra-asuntojen saantia helpotettaisiin samoin kuin sitä, että saamiskriteerit olisivat sellaiset, etteivät ne syrji mitään väestöryhmää.

Kaupunginhallitus päätti 9.6.2014 asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraporttia 2014 koskevasta täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon sisältyy monia toimia asunnottomuuden vähentämiseksi sekä kohtuuhintaisten asuntojen saannin turvaamiseksi.

Terveys- ja hyvinvointi vaikutusten arviointi

Asunnottomuuden vähentämisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat. Asunnottomuus on yksi vahvimmista tekijöistä henkilön syrjäytymiskehityksessä."

Esittelijä

vs. virastopäällikkö

Hannu Juvonen

Lisätiedot

Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, puhelin: 310 42303

marja.heikkinen(a)hel.fi

Asuntolautakunta 28.08.2014 § 70

HEL 2014-006915 T 00 00 03

Päätös

Asuntolautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan lausunnon:

Taustalla on vaikea asuntomarkkinatilanne

On ilmeistä, että yksin asuvien tilanteeseen vaikuttaa tiukka asuntomarkkinatilanne. Asuntopoliittisena haasteena onkin lisätä tuotantoa siten, että kysynnän ja tarjonnan suhdetta voitaisiin tasapainottaa.

Kaupungin vuokra-asuntoja rakennetaan lisää

Helsingin asuntopolitiikan yhtenä tavoitteena on rakentaa kaupungin omana tuotantona vuosittain vähintään 750 valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Tähän tavoitteeseen ei ole kuitenkaan vielä päästy. Vuonna 2013 valmistui 455 uutta asuntoa ja rakentamispäätöksiä tehtiin 333 asunnon rakentamisesta.

Asukasvalinta perustuu lakiin ja asetuksiin

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa säätelee arava-ja korkotukilainsäädäntö. Säännösten mukaan asukkaaksi valitsemisen perusteena on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja. Asukasvalinnan tavoitteena on, että vuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Näiden säännösten lisäksi asukasvalinnassa noudatetaan Helsingin kaupunginhallituksen 8.3.2010 vahvistamia asunnonvälityksen periaatteita.

Asukasvalinnassa noudatetaan myös yhdenvertaisuuslakia, joka kieltää syrjinnän. Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa.

Yksin asuntoa hakevien asukasvalinnat

Yhden hengen kotitaloudet on suurin ryhmä kaupungin vuokra-asunnon hakijoista. Kaikista hakijoista lähes 60 % hakee asuntoa yksin. Ongelmana on, ettei yksin asuntoa hakeville vapaudu sopivia asuntoja kysyntää vastaavasti. Vuonna 2013 välitetyistä asunnoista 14 % oli yksiöitä ja 42 % kaksioita, asukkaaksi valituista 39 % oli yksin asuvia.

Periaatteena on, että yksin asuntoa hakevalle tarjotaan yksiötä tai kaksiota. Hakija itse määrittelee asuntohakemuksessa maksimivuokran eikä hakijalle tarjota tätä vuokraa kalliimpaa asuntoa. Näin suuremmat kaksiot ovat usein liian kalliita yksin asuntoa hakeville.

Yhteisöasuminen vaihtoehtona

Osa hakijoista hakee asuntoa yhdessä tuttavan kanssa. Erityisesti nuoret kahden tai kolmen hengen kaveriryhmät hakevat asuntoa yhdessä. Joitakin kolmen tai neljän huoneen asuntoja on välitetty näille hakijoille yhteisöasunnoiksi. Asunnot ovat useimmiten hissittömien kerrostalojen ylemmissä kerroksissa, minkä vuoksi lapsiperheet eivät ole näistä kiinnostuneita. Tällä tavalla on pyritty purkamaan nuorten vaikeaa tilannetta vuokra-asuntomarkkinoilla.

Asunnottomuustyöryhmän toimenpide-ehdotukset asunnonvälityksen osalta

Kaupunginhallitus päätti 20.5.2013 strategiaohjelman täytäntöönpanopäätöksessä kehottaa sosiaali-ja terveysvirastoa ja kiinteistövirastoa yhteistyössä talous-ja suunnittelukeskuksen kanssa valmistelemaan asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävän ohjelman vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupunginjohtaja asetti 25.9.2013 asunnottomuustyöryhmän laatimaan asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävät toimenpide-ehdotukset. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi 21.5.2014 Kotikaupunkina Helsinki –ohjelman seurantaraportin 2014, jonka liitteenä käsiteltiin myös asunnottomuustyöryhmän toimenpide-ehdotukset.

Asunnottomuustyöryhmän tekemän selvitystyön mukaan kaupungin vuokra-asunnon hakijoiden joukossa asunnottomuus tai asunnottomuusuhkatilanne koskee erityisesti yksin asuntoa hakevia. Heistä yli 60 prosentilla on asunnottomuus- tai muuttouhkatilanne.

Asunnottomuustyöryhmän toimenpide-ehdotuksena asunnonvälityksen osalta on nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen. Kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä kiinnitetään erityistä huomiota lastensuojelun asiakkaana olleiden sekä todellisessa asunnottomuusuhassa olevien nuorten asunnon saamiseen.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Leijo

Lisätiedot

Marjo Tapana, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 34222

marjo.tapana(a)hel.fi