§ 303

Kaj / Valtuutettu Gunvor Brettschneiderin aloite arvorakennusten säilyttämisestä

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Gunvor Brettschneiderin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Gunvor Brettschneider ja 10 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että historiallisten ja arvokkaiden rakennusten säilyttämiseksi laaditaan suunnitelma ja kiinteistöille etsitään aktiivisesti uusia käyttötarkoituksia. Aloitteessa mainitaan Marian sairaala, Lauttasaaren kartano ja Meilahden taidemuseo.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungilla on vireillä useita myös arvokiinteistöjä, kuten sairaalakiinteistöjä, koskevia kehittämishankkeita. Viitaten rakennuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginmuseon lausuntoihin kaupungin olisi syytä laatia suunnitelma omistuksessaan olevien arvokkaiden rakennusten säilyttämiseksi ja niiden kehittämiseksi uusiin käyttötarkoituksiin. Tämä työ on tarkoituksenmukaista yhdistää kiinteistöviraston tilakeskuksen koordinoiman palvelutilojen tilahallinta -työryhmän palvelutilaverkkotyöhön.

Aloitteessa mainitut Lapinlahden ja Marian sairaalan vanhimmat osat sekä Lauttasaaren kartano kuuluvat asemakaavoilla suojeltuihin kaupungin omistamiin arvorakennuksiin. Tilakeskus käy paraikaa neuvotteluja Lauttasaaren kartanon uudesta omistajasta ja käytöstä. Meilahden taidemuseo ei ole suojeltu asemakaavalla eikä sitä ole arvotettu.

Kaupunki omistaa huomattavan määrän rakennuksia, joista osa on suojeltuja ja osa arvokkaaksi luokiteltua rakennuskantaa. Kaupungin onkin hoidettava rakennuskantaansa suunnitelmallisesti näyttäen esimerkkiä muille kiinteistönomistajille. Kaupunki ei omistajana ole erityisasemassa rakennusvalvonnan suhteen. Tilakeskus huolehtii kaupungin omistuksessa olevien tilojen käyttöarvon säilyttämisestä. Korjaushankkeisiin on tilakeskuksen talousarviossa varattu vuosittain 130 miljoonaa euroa. Korjaushankkeisiin varattu määräraha on sidoksissa myös tavoitteeseen myydä kaupungin oman toiminnan kannalta tarpeettomia tiloja, jolloin korjauksiin tarvittavaa määrärahaa voidaan pienentää. Korjausrahoituksessa priorisoidaan turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta välttämättömät korjaukset (koulut, päiväkodit ja sairaalat). Tilakeskuksen korjausmäärärahoissa on kohdentamattomiin korjaushankkeisiin varattu merkittävä osuus, jota voidaan käyttää myös mahdollisiin arvorakennusten korjauksiin, joilla estetään rakennuksen vaurioituminen.

Rakennusten käyttö sekä niiden jatkuva kunnossapito ja huolto ovat niiden säilymisen tärkein edellytys. Tilakeskus kehittää jatkuvasti kaupungin rakennuskantaa etsimällä tyhjille tiloille uusia vuokralaisia, laatimalla tiloille käyttötarkoituksen muutoksia sekä ehdottamalla kaavoittajalle toiminnan muutoksen vuoksi tarvittavia asemakaavamuutoksia. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista luovuttaessa tai niiden uutta käyttöä suunniteltaessa tilakeskus tekee yhteistyötä mm. kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa, että tilakeskuksen koordinoiman palvelutilojen tilahallinta -työryhmän vuodelle 2014 asetettuna tavoitteena on varsinaisen palvelutilaverkkotyön lisäksi olemassa olevan rakennuskannan ja etenkin arvorakennusten käyttämisen ja ylläpidon toimintamallien sekä niille asetettavien tavoitteiden kehittäminen siten, että koko rakennuskantaa voidaan hyödyntää tehokkaasti palvelutilaverkon suunnittelussa. Toimintamallin kehittämisessä tullaan ottamaan huomioon myös valtuustoaloitteessa esitetty ajatus suunnitelman laatimisesta kaupungin omistamien arvorakennusten säilyttämiseksi sekä uusien käyttötarkoitusten aktiivisesta etsimisestä niille. Lisäksi määritetään sellaiset huomattavan arvokkaat rakennukset, joiden tulisi historiallisista tai muista syistä säilyä kaupungin omistuksessa, ja kehittää niiden käyttämisen sekä ylläpidon toimintamalleja. Kaupungin oman toiminnan kannalta tarpeettomat muut tilat tulisi luovuttaa ensisijaisesti myymällä, jolloin voitaisiin saavuttaa myyntitavoitteet, vähentää rakennuskannan korjaustarvetta ja vapauttaa ylläpidon resursseja muihin kohteisiin. Myytävien arvorakennusten kohdalla varmistetaan mahdollisten suojeluvelvoitteiden täyttyminen. Tämän johdosta on usein tarkoituksenmukaista jättää maapohja kaupungin haltuun. Tilojen väliaikainen käyttö on mahdollista, mikäli se ei sido rakennuksen jatkokehittämistä.   

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 08.09.2014 § 878

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Gunvor Brettschneiderin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 26.06.2014 § 352

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Gunvor Brettschneiderin valtuustoaloitteesta, joka koskee kaupungin omistamien arvorakennusten säilyttämistä, seuraavan lausunnon:

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tehtävänä on kaupungin omistamista kiinteistöstä huolehtiminen. Omistajalla on velvollisuus säilyttää kiinteistön arvo ja kunto.

Tilakeskus hoitaa tehtävää ostamalla, myymällä, vuokraamalla, korjaamalla ja kehittämällä kaupungin tiloja. Tilakeskus huolehtii tilojen käyttöarvon säilyttämisestä suunnitelmallisella ylläpidolla (isännöintipalvelut). Kiinteistöomaisuuden tekninen arvo on noin 5,2 miljardia euroa.

Tilakeskuksen investointeihin on talousarviossa varattu vuosittain noin 50 miljoonaa euroa uudisrakentamishankkeisiin ja noin 130 miljoonaa euroa korjaushankkeisiin. Kiinteistöjen vuosittainen kuluma on noin 170 miljoonaa euroa. Korjausvelka kasvaa joka vuosi noin 40 miljoonalla eurolla eli kiinteistöjen arvo laskee. Korjausvelka viittaa rahamäärään, joka tulisi panostaa rakennuksiin nykyisten korjausten lisäksi, jotta niiden kunto olisi käytön kannalta riittävän hyvä rakennuksen ikä huomioon ottaen.

Koska korjausrahoitusta on niukasti, korjaukset on priorisoitu terveellisyyden ja turvallisuuden mukaan. Tilakeskus huolehtii ensisijaisesti niiden tilojen ylläpidosta ja peruskorjauksista, joissa kaupungilla on omaa toimintaa, kuten Helsingin kaupungin koulut, päiväkodit ja sairaalat.

Tilakeskus vuokraa 3 000 toimitilaa. Näistä noin 1 650 vuokrasopimusta on kaupungin virastoille sekä noin1 500 vuokrasopimusta yrityksille ja yhteisöille. Lisäksi tilakeskus vuokraa 7 700 työsuhde- ja sosiaalitoimen tukiasuntoa.

Hallintokuntien eli tilakeskuksen vuokralaisten tilantarpeet muuttuvat useista syistä. Palveluverkot muuttuvat, palvelutarpeet muuttuvat tai toiminta saattaa muuttua. Kaikkia tilamuutoksia vanhoihin rakennuksiin ei voida toteuttaa tai uudet tarpeet sijoitetaan palveluverkon mukaisesti uuteen paikkaan. Uusien tarpeiden ja uuden tekniikan sijoittaminen rakennustaiteellisesti arvokkaaseen rakennukseen tulee usein erittäin kalliiksi. Usein nykyaikainen toiminta vaatisi raskaan peruskorjauksen, joka muuttaisi liikaa rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Kun toiminta siirtyy muihin tiloihin, jää rakennus tyhjilleen. Mikäli tilakeskus ei löydä kaupungin omista hallintokunnista kiinteistöön uutta käyttäjää, tilakeskus esittää rakennusta myyntilistalle. Tilakeskus ei tässä taloudellisessa tilanteessa voi investoida tarpeettomaan rakennukseen.

Rakennusten tuottavuustavoitteita määriteltäessä tulisi myös ottaa huomioon niiden kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet laskettaessa rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten pääoman tuottoprosenttia tai poistaa se kokonaan ja tämä tulisi ottaa huomioon tilakeskuksen toimintakatetavoitteessa. Arvorakennukset eivät taivu tiloiltaan samaan tehokkuuteen kuin uudisrakennukset.

Kiinteistölautakunta on 6.9.2012 linjannut kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja osaketilojen myynnin yleisperiaatteet:

-   Asuinpientalot, joissa on vain ulkopuolisia vuokrauksia.

-   Muut pientalot, jotka ovat tyhjänä tai joissa on ulkopuolinen käyttäjä.

-   Toimitilaosakkeet yhtiöissä, joissa kaupungin omistus alle 50 %.

-   Muut toimitilaosakkeet, joita ei tarvita kaupungin käyttöön.

-   Suoraan omistetut rakennukset, joille ei ole tiedossa omaa käyttöä.

Jotta tyhjät kiinteistöt eivät tuhoutuisi ylläpidon ja korjausten puutteessa, on tilakeskus ehdottanut niitä myytäviksi yksityisille ja muille toimijoille, jotka huolehtivat rakennusten korjauksista.

Rakennusten käyttö sekä niiden jatkuva kunnossapito ja huolto ovat niiden säilymisen tärkein edellytys. Tilakeskus kehittää rakennuskantaansa koko ajan etsimällä tyhjille tiloille uusia vuokralaisia, laatimalla tiloille käyttötarkoituksen muutoksia sekä ehdottamalla kaavoittajalle toiminnan muutoksen takia tarvittavia asemakaavamuutoksia.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista luovuttaessa tai niiden uutta käyttöä suunniteltaessa tilakeskus tekee yhteistyötä mm. kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon, pelastusviranomaisen, ympäristökeskuksen sekä rakennusvalvontaviraston kanssa.

Tilakeskuksen koordinoiman palvelutilojen tilahallinta -työryhmän vuodelle 2014 asetettuna tavoitteena on varsinaisen palvelutilaverkkotyön lisäksi olemassa olevan rakennuskannan ja etenkin arvorakennusten käyttämisen ja ylläpidon toimintamallien sekä niille asetettavien tavoitteiden kehittäminen siten, että koko rakennuskantaa voidaan hyödyntää tehokkaasti palvelutilaverkon suunnittelussa.

Toimintamallin kehittämisessä tullaan huomioimaan myös valtuustoaloitteessa esitetty kannatettava ajatus suunnitelman laatimisesta kaupungin omistamien arvorakennusten säilyttämiseksi sekä uusien käyttötarkoitusten aktiivisesta etsimisestä niille. Lisäksi tulisi määrittää sellaiset huomattavan arvokkaat rakennukset, joiden tulisi historiallisista tai muista syistä säilyä kaupungin omistuksessa, ja kehittää niiden käyttämisen sekä ylläpidon toimintamalleja.

Esittelijä

virastopäällikkö

Jaakko Stauffer

Lisätiedot

Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fi

Arto Hiltunen, tilakeskuksen päällikkö, puhelin: 310 31854

arto.hiltunen(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 13.6.2014

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Kaupunginmuseo – Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on päättänyt antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Gunvor Brettschneiderin valtuustoaloitteesta arvorakennusten säilyttämisestä.

Helsingin kaupunginmuseo on Keski-Uudenmaan maakuntamuseona solminut vuonna 2008 yhteistyö- ja työnjakosopimuksen Museoviraston kanssa kulttuuriympäristön vaalimisesta. Kaupunginmuseo toimii kulttuuriympäristön vaalimisen asiantuntijaviranomaisena Helsingissä ja kuudessa Keski-Uudenmaan kunnassa. Sopimus velvoittaa Helsingin kaupunginmuseota myös toimimaan aktiivisesti resurssiensa puitteissa oman kuntansa hallussa olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen, puistojen ja muiden rakennettujen alueiden esimerkilliseksi vaalimiseksi. Kiinteistöviraston tilakeskus edustaa Helsingissä omistajaa ja päättää rakennusten myymisestä, korjauksista, huollosta ja kunnossapidosta.

Valtuustoaloitteessa esitetty ajatus, että kaupungin omistamien arvorakennusten säilyttämiseksi laaditaan suunnitelma ja kiinteistöille etsitään aktiivisesti uudet käyttötarkoitukset, on hyvä ja kannatettava.

Taloudellisten resurssien niukkuus vaikuttaa sekä valtion että kuntien omistajapolitiikkaan. Tuottamattomista kiinteistöistä halutaan eroon myymällä niitä yksityisille tai purkamalla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista luovuttaessa ja niiden uutta käyttöä suunniteltaessa tulisi eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan tehdä ennakoivaa yhteistyötä, valintaa ja priorisointia. Rakennusten tuottavuustavoitteita määriteltäessä tulisi myös ottaa huomioon niiden kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet. Arvorakennukset eivät välttämättä taivu tiloiltaan samaan tehokkuuteen kuin uudisrakennukset.

Rakennusten käyttö, jatkuva kunnossapito ja huolto ovat niiden säilymisen tärkein edellytys. Tyhjilleen jäävien rakennusten ja ympäristöjen väliaikainen käyttö ja innovatiivinen uudelleenkäyttö voi olla myös suuri mahdollisuus, jolla säilytetään kulttuuriympäristöä ja samalla luodaan uutta. Rakennusten uusi käyttö tulee olla kuitenkin sopusoinnussa niiden ominaispiirteiden kanssa. Hyviä esimerkkejä Helsingissä ovat Suvilahden alue ja Kaapelitehdas. Valitettavan usein väliaikaisen ja uudelleenkäytön sijasta päädytään purkamaan. Väliaikaista käyttöä tulisikin edistää entistä joustavammin.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus myy korjausvelkaa pienentääkseen aktiivisesti rakennuksia, joita kaupunki ei itse tarvitse käyttöönsä. Myös Helsingin arvokkainta rakennusperintöä, kuten Vanha tulli- ja pakkahuone Kruununhaassa on myyntilistoilla. Kaupunginmuseo esittääkin, että arvioidaan entistä tarkemmin mistä rakennuksista Helsingin kaupunki luopuu, mitä se korjaa säilyttäen, kunnossapitää ja huoltaa. Kaikista myytävistä arvorakennuksista tulisi laatia edes suppea rakennushistoriaselvitys, johon sisältyisi tiedot mahdollisesta suojelusta ja rakennuksiin sisältyvistä arvoista. Tällainen asiakirja antaisi myös kaikille ostajaehdokkaille saman tärkeän tiedon.

Peruskorjausta odotettaessa kunnossapito ja huolto laiminlyödään ja rakennus rapistuu entisestään. Arvorakennuksia korjattaessa päädytään valitettavan usein liiankin perusteelliseen korjaukseen, jossa alkuperäisestä rakennuksesta ja siihen sisältyneistä arvoista menetetään valtaosa. Kaupunginmuseo esittääkin, että Helsingin kaupungin omistamasta arvokkaimmasta rakennusperinnöstä vastaisi jatkossa kaupungin sisällä oma arvorakennusten korjaukseen perehtynyt ammattilaisista koostuva yksikkö, joka perehtyisi säilyttävään korjaukseen ja jonka ohjenuorana olisi rakennusten arvon ja ominaispiirteiden säilyttäminen ja ylikorjauksen välttäminen. Näin säästyy rahaa ja rakennukset säilyttävät kulttuurihistoriallisen arvonsa ja kertovat tarinaansa myös seuraaville sukupolville.

Valtaosa Suomen ja Helsingin rakennuksista on rakennettu toisen maailmasodan jälkeen. Sodan jälkeisen nuoren rakennusperinnön säilyttämisen ja suojelun sekä erityisesti korjausrakentamisen mittasuhteet ja menetelmät poikkeavat huomattavasti perinteisestä rakentamisesta. 1960-, 1970-ja 1980-lukujen rakennuskannasta tarvitaan lisää tietoa arvottamisen pohjaksi ja tutkimusta niin arvoista kuin korjausmenetelmistä. Suuresta rakennusten määrästä täytyy osata tehdä valintoja, mitä säilytetään, mitä uudistetaan, mitä poistetaan. Rakennusten inventoinnit ja niiden perusteella tehty arvotus ovat tässä avainasemassa.

Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014 kulttuuriympäristöstrategiasta 2014–2020 kannustaa laatimaan paikallisia kulttuuriympäristöohjelmia. Kaupunginmuseo näkeekin, että nyt viimeistään tulee aloittaa Helsingin kulttuuriympäristöohjelman valmistelu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Useissa kaupungeissa kulttuuriympäristöohjelma on nähty hyvänä välineenä niin kaavoitukselle kuin arvorakennusten vaalimiselle. Kulttuuriympäristön säilymisen merkittävä edellytys ovat yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet, jotka voidaan muotoilla kulttuuriympäristöohjelmassa.

Helsingin monipuolinen ja historiallisesti kerroksinen kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja identiteetin luoja asukkaille. Samalla se on houkutteleva tutustumiskohde yhä kasvavalle matkailulle. Helsingin historiallisesti todistusvoimainen kaupunkimiljöö on aivan erityinen houkuttelevuustekijä.

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.06.2014 § 182

HEL 2014-001947 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyrkii edistämään sekä kaupungin omistuksessa olevien että muiden arvokiinteistöjen säilymistä rakennus- ja maankäyttölain mukaisesti asemakaavoituksella, varustamalla rakennukset suojelumerkinnöin sekä etsimällä eri hallintokuntien kanssa yhteistyössä rakennukseen soveltuva käyttötarkoitus. Asemakaava luo kuitenkin vain edellytykset käytölle ja kunnostukselle, mutta ei velvoita tai pakota siihen.

Helsingissä oli 1.1.2014 suojeltu asemakaavoilla yhteensä 4495 rakennusta, joista 274 oli kaupungin omistuksessa olevia rakennuksia. Myös aloitteessa mainitut Lapinlahden ja Marian sairaalan sekä Lauttasaaren kartanon rakennukset kuuluvat asemakaavoilla suojeltuihin kaupungin omistamiin arvorakennuksiin. Aloitteessa mainittua Meilahden taidemuseota ei sen sijaan ole suojeltu asemakaavalla eikä sitä ole arvotettu.

Kaupunkisuunnitteluvirastoon vuonna 2014 perustettu sairaalaprojekti pyrkii ratkaisemaan sairaala-alueiden kaavoituksen ja käytön kysymyksiä erityisesti niiden kaupungin sairaaloiden osalta, joiden nykyinen käyttö poistuu tai joiden osalta sairaalatoiminta vähenee, kuten esimerkiksi Marian ja Koskelan sairaala-alueet. Sairaala-alueella olevien arvorakennusten uusiokäyttö on näissä tapauksissa sidoksissa alueen tulevaan maankäytön kokonaisratkaisuun. Uuden maankäytön lähtökohtana sairaala-alueillakin on pääsääntöisesti arvorakennusten säilyttäminen ja uusiokäyttö. Sairaalaprojekti ei koske Lapinlahden sairaalaa, jonka muuttaminen v. 2012 hyväksytyn asemakaavan mukaiseen käyttöön ei ole toistaiseksi toteutunut.

Lauttasaaren kartanon uudesta omistajasta ja käytöstä käydään paraikaa neuvotteluja. Niissä yhtenä osapuolena on Lauttasaari-Seura. 

Valtuustoaloitteessa esitetty ajatus siitä, että kaupungin omistuksessa olevien arvorakennusten säilyttämiseksi laaditaan suunnitelma ja että kiinteistöille etsitään aktiivisesti uudet käyttötarkoitukset, on kannatettava. Erityisesti tulisi pyrkiä kehittämään menettelytapoja, jotka mahdollistavat arvorakennusten uusiokäytön niiden kohteiden osalta, jotka ovat tyhjillään, joiden käyttötarkoitus on epäselvä tai joiden tuleva käyttötarkoitus viivästyy.

Kaupungin omistuksessa olevien rakennusten hallinnointi on keskitetty kiinteistöviraston tilakeskukselle. Yksi keino edistää arvorakennusten käyttöä on kaupungin omistuksesta luopuminen ja rakennukseen soveltuvan uuden käyttötarkoituksen osoittaminen, mikäli arvorakennukselle ei löydy käyttöä kaupungin omien hallintokuntien sisältä eikä luopuminen ole ristiriidassa kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Olennaista on, että päätökset valmistellaan kohteiden arvot tunnistaen ja yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon edustajien kanssa.

Erityisryhmän arvokiinteistöjen joukossa muodostavat ne kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaat rakennukset, joiden tulisi historiallisista tai muista syistä pysyä kaupungin omistuksessa.

Esittelijä

vs. asemakaavapäällikkö

Annukka Lindroos

Lisätiedot

Riitta Salastie, arkkitehti, puhelin: 310 37218

riitta.salastie(a)hel.fi