§ 293

Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2013

HEL 2013-016164 T 11 00 01

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2013.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Johanna af Hällström, ympäristötaloussuunnittelija, puhelin: 310 32044

johanna.afhallstrom(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Helsingin kaupungin ympäristöraportti on kaupunkikonsernin yhteinen raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Ympäristöraportin taustaraportti sekä hallintokuntien tuottamat aineistot täydentävät ympäristöraporttia. Aineistoon voi tutustua Helsingin kaupungin internet-sivuilla www.hel.fi/ymparistoraportti (Asuminen ja ympäristö » ympäristönsuojelu ja -valvonta » ympäristöpolitiikka ja -raportointi » ympäristöraportointi).

Ympäristöraportointia koordinoi kaupunginjohtajan asettama työryhmä, jossa ovat edustettuina ympäristövaikutusten hallinnan kannalta merkittävimmät virastot ja liikelaitokset.

Ympäristökeskuksen kokoamaan ja toimittamaan raporttiin ovat tuottaneet tietoja kaikki kaupungin 29 virastoa ja kuusi liikelaitosta. Kaupunkikonserniin kuuluu myös 11 säätiötä ja 72 tytäryhteisöä. Tytäryhteisöistä kaikkiaan 67 toimitti ympäristötietoja vuoden 2013 ympäristöraporttiin.

Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen

Ympäristöasioiden huomioon ottamista ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiaohjelma, ympäristöpolitiikka sekä kaupunginhallituksen hyväksymät talousarvio-ohjeet.

Helsingin strategiaohjelman 2013-16 ympäristöasioita koskevat toimintalinjaukset liittyvät vihreään talouteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillintään, energiansäästöön, energia- ja resurssitehokkuuteen, joukkoliikenteen edistämiseen, hankintojen ympäristönäkökulmiin sekä vesien- ja luonnonsuojeluun.

Ympäristöpolitiikka asettaa konkreettisia ja määrällisiä tavoitteita ympäristönsuojelun eri osa-alueille pitkällä aikavälillä (2050) ja keskipitkällä aikavälillä (2020).

Ympäristöjohtaminen on monissa hallintokunnissa pitkälle vietyä. Hallintokunnissa on käytössä useita ympäristöjärjestelmiä: ISO14001-järjestelmä, Ekokompassi-järjestelmä, WWF:n Green Office -järjestelmä, Vihreä lippu -järjestelmä ja Okka-säätiön myöntämä ympäristösertifikaatti. Ympäristöohjelma on 18 hallintokunnalla ja ympäristöasioita oli kytketty 12 hallintokunnan henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin.

Tytäryhteisöjen ympäristötyössä on tapahtunut selvää kehitystä. ISO14001-järjestelmä on käytössä kolmessa tytäryhteisössä ja Ekokompassi-järjestelmä on käytössä tai sitä rakennetaan 11 tytäryhteisössä.

Ekotukitoiminta luo ympäristövastuullista toimintakulttuuria ja juurruttaa kaupungin ympäristö-strategioita ja tavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Vuoden aikana käynnistettiin yhteistyö Kuntaliiton kanssa ekotukitoiminnan markkinoimiseksi uusiin kuntiin.

Vuoden 2013 talousarviossa oli 17 ympäristöasioihin liittyvää sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista 15 toteutui täysin ja yksi osittain. Toteutuneet tavoitteet koskivat katupölypitoisuuksia, yleisten alueiden puhtaanapitoa, kaivutöitä, katu- ja puistorakentamisen ylijäämämassojen hallintaa, puukujanteiden paikkausistutuksia, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistämistä, kalatalouden kehittämistä ja valvomista, täydentämisrakentamista, joukkoliikenteen kuljetus-osuutta, energiasäästöä sekä raitioliikenteen luotettavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Osittain toteutunut tavoite koski raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyyttä. Tavoite ei toteutunut metroliikenteen osalta. Joukkoliikenteen osuutta poikittaisliikenteessä koskeva tavoite ei toteutunut.

Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset

Ilmastonsuojelu

Alkuvuodesta 2013 toteutettiin Helsingin, Turun ja Lahden kaupunkien välinen vertaisarviointi, jossa tarkasteltiin kaupunkien ilmastopolitiikkaa ja hulevesien hallintaa osana ilmastonmuutokseen sopeutumista. Arvioinnissa ehdotettiin kattavan hillinnän ja sopeutumisen tiekartan laatimista sekä sidosryhmien tehokkaampaa osallistamista.

Vuonna 2013 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2012 ja 21 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Kasvihuonekaasupäästöistä 46 prosenttia syntyi kaukolämmityksestä, 23 prosenttia liikenteestä, 20 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkölämmityksestä. Kaikkien päästöjen kannalta merkittävien sektoreiden päästöt pienenivät edellisvuodesta.

Helsingin energian omistaman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt pienenivät noin viisi prosenttia vuonna 2013 ja energiantuotannon ominaispäästöt olivat kaikkien aikojen pienimmällä tasolla. Lasku johtui energiatehokkaan yhteistuotannon korkeasta osuudesta kaukolämmön tuotannossa sekä edellisvuotta lämpimämmästä säästä. Vuonna 2013 Helsingin Energian sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen hankinnasta uusiutuvan energian osuus nousi seitsemään prosenttiin uuden vesivoimaosuuden hankinnan ansiosta.

Energian kokonaiskulutus pieneni kaksi prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2013 sähkön kokonaiskulutus oli viisi prosenttia vuoden 2009 alapuolella. Asukaskohtainen sähkönkulutus on laskenut jo yhdeksällä prosentilla vuodesta 2009. Merkittävänä syynä kulutuksen laskuun on ollut energiatehokkuuden paraneminen esimerkiksi valaistuksessa.

Kaukolämpöä kulutettiin noin 4,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna lämpimämmästä säästä johtuen.

Helsingin uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on selvästi parantunut viimeisten neljän vuoden aikana. A-luokan osuus nousi 21 prosentista 68 prosenttiin.

Syksyllä 2013 käynnistyi 50/50-hanke, jonka tavoitteena on saavuttaa kouluissa vähintään kahdeksan prosenttia säästöt aiempaan kulutukseen verrattuna.

Palmia säästää energiaa omissa toiminnoissaan: kahdessa lounasravintolassa on luovuttu tarjottimien tai salaattilautasten tai molempien käytöstä ja samalla astianpesun tarve on vähentynyt. Toisessa ravintoloista laskettiin, että energiankulutus vähenee toimintatavan ansiosta 15 prosenttia.

Kaupungin kiinteistöjä katselmoidaan suunnitelmallisesti kannattavien energiansäästömahdollisuuksien selvittämiseksi. Vuoden 2013 loppuun mennessä 84 prosentissa kaupungin julkisista toimitiloista on teetetty kiinteistön energiakatselmus vähintään kerran.

Helsingin kaupunki toteuttaa uudisrakennuskohteet matalaenergiaperiaatteilla ja soveltaa matalaenergiaohjeistusta myös peruskorjauksissa rakennusten erityispiirteet huomioiden. Vuonna 2013 valmistui ensimmäinen versio Helsingin kaupungin julkisten uudisrakennusten lähes nollaenergiarakentamisen yleisohjeeksi sekä viisi matalaenergiatason palvelurakennuskohdetta.

Ilmansuojelu, liikenne ja liikenteen vaikutukset

Helsingin pääkatuverkossa oli liikennettä vuoden 2013 syksyllä 1-3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Pitkällä aikavälillä liikennemäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Kaikki kaupungin laskentalinjat yhteenlaskettuna vuonna 2013 liikennettä oli 12 prosenttia enemmän kuin 20 vuotta aiemmin.

Vuonna 2013 valmistui Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma, joka konkretisoi liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä tavoitteita.

Helsingin seudun uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmisteltiin 14 kunnan kesken kiinteässä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman valmistelun kanssa.

Helsingin seutu arvioitiin kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa parhaaksi joukkoliikennekaupungiksi jo neljäntenä vuotena peräkkäin. Asukkaista 77 prosenttia oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseen.

Helsingissä aloitettiin citylogistiikan kehittäminen. Tarkoituksena on mm. vähentää jakelu-, keräily- ja asiakasliikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia.

Useat hallintokunnat käyttävät yhteiskäyttöautoyrityksen palveluita ja lähes koko henkilöstöllä on käytössään työmatkasetelit ja/tai työsuhdelippu.

Useissa toimipaikoissa tehtiin liikkumissuunnitelmia tai sisällytettiin liikkumisasioita osaksi ympäristöohjelmia.

Hallintokuntien ajoneuvo- ja konekaluston hankinnoissa vähäpäästöisyys on otettu huomioon: kuljetus- ja työmaakonepalveluille on asetettu vaateet käyttöönottovuoden osalta ja muutamiin hallintokuntiin on hankittu sähköautoja.

Helsingissä ilmanlaatua heikentävät eniten autoliikenteen päästöt.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m3) tuli saavuttaa 1.1.2010, mutta se ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa. Vuonna 2013 näissä katukuiluissa mitatut vuosipitoisuudet vaihtelivat 43–49 µg/m3. Helsinki on saanut jatkoaikaa EU:n typpidioksidille asettaman vuosiraja-arvon saavuttamiseksi 1.1.2015 saakka.

Katupölyn raja-arvo ei ole ylittynyt raja-arvoa seuraavilla mittausasemilla vuoden 2006 jälkeen. Katupölyn raja-arvon ylittyminen on kuitenkin ollut lähellä keskustan katukuiluissa. Vuonna 2013 jatkettiin katupölyn torjunnan käytäntöjen kehittämistä EU:n Life+ -rahoitteisessa Redust-hankkeessa. NASTA-tutkimusohjelmassa (2011–2013) selvitettiin nastarenkaiden käytön vähentymisen vaikutuksia muun muassa ilmanlaatuun, terveyteen sekä liikenneturvallisuuteen.

Kantakaupungin alueella on käytössä ympäristövyöhyke, jonka sisäpuolella liikennöivän HSL:n tilaaman bussiliikenteen ja HSY:n tilaamien jätekuljetusten kilpailutuksissa sovelletaan tiukempia päästönormeja kuin alueen ulkopuolisilla reiteillä liikkuvalle kalustolle. Marraskuusta 2013 lähtien ympäristövyöhykkeellä kaikki seka- ja biojäteautot ovat Euro 5-luokkaa. HSL:n bussiliikenteestä jo 70 prosenttia on Euro 3-luokkaa tai uudempaa kalustoa. Vuonna 2013 liikenteeseen tuli 126 uutta EEV- bussia ja neljä Euro 6-luokan bussia.

Meluntorjunta

Suurin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä on tieliikenne. Lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää päiväaikaan ohjearvotason 55 dB.

Vuonna 2013 valmistui Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus. Liikenteen melulle altistuminen ei ole vähentynyt, vaikka toimintasuunnitelman toteuttaminen on ollut kohtalaista. Toimintasuunnitelman tarkistuksessa meluntorjunnan toteuttamiseksi ja liikenteen melutasojen alentamiseksi esitetään 26 toimenpidettä.

Ympäristökeskus teetti vuonna 2013 liikenteen melu- ja ilmanlaatuhaittojen torjuntakeinoista selvityksen, jonka tavoitteena on löytää hyviä esimerkkejä tie- ja raideliikenteen aiheuttamien melu- ja ilmanlaatuongelmien torjuntaan käytetyistä ratkaisuista.

Meluesteitä rakennettiin Tapaninkyläntien varteen ja Kehä I:n varteen Kivikossa ja melua vaimentavia päällysteitä käytettiin viidessä kohteessa.

Vesiensuojelu, veden kulutus ja jätevesien puhdistus

Vuonna 2013 vesijohtoverkkoon pumpattiin HSY:n vesihuollon alueella vettä yhteensä 90 miljoonaa m³. Asukasta kohden veden kulutus oli Helsingissä 190 litraa vuorokaudessa, mikä on kaksi litraa vähemmän kuin vuonna 2012.

Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tuli käsiteltäväksi jätevettä yhteensä 96,3 miljoonaa m³, josta 71,7 miljoonaa m³ tuli Helsingistä. Jätevesimäärä väheni edellisvuodesta 15 prosenttia.

Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta Helsingin edustan merialueelle kohdistuva fosforikuorma oli 23 prosenttia vähemmän ja typpikuorma 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012.

Levätilanne Helsingin ulko- ja sisäsaaristossa oli kesällä 2013 kokonaisuudessaan tavanomainen. Vantaanjoen uimarannoilla sinilevää ei havaittu lainkaan.

Vuonna 2013 tehdyn Helsingin ja Espoon kaupunkien jätevesien vesistövaikutusten yhteistarkkailun mukaan noin 40 prosenttia Helsingin edustan merialueen tutkituista pohjista oli hapettomia ja ravinteiden sisäisen kuormituksen todettiin olevan merkittävä.

Elokuussa 2013 toteutettiin Itämerihaasteen puitteissa T/A Muikulla tutkimusmatka, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin edustan merialueen pohjan kunto sekä sisäisen ravinnekuormituksen osuutta merialueen rehevöitymisessä.

Itämerihaasteen toimenpideohjelma uudistettiin vuosille 2014–2018 ja käynnistettiin Citywater-hanke, joka edistää Itämerihaasteen leviämistä Baltian maissa.

Luonnon ja maaperän suojelu sekä maankäyttö

Kaupungin omistamien metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden inventointi valmistui vuonna 2013. Vuonna 2013 valmistuivat myös Kallahdenharjun ja Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueiden uudet hoito- ja käyttösuunnitelmat. Vanhankaupunginlahden jokavuotista ekologisen tilan seurantaa linnuston osalta jatkettiin.

Osana Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa jatkettiin biotooppikartoitusta, jonka yhteydessä kerättiin tietoja myös haitallisten vieraskasvilajien esiintymisestä.

Kaupungin omistamien metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden inventointi valmistui lukuun ottamatta saaristoa.

Rakennusvirasto päivitti Helsingin kaupunkikasvioppaan haitallisten vieraslajien listan lajeista. Vuoden aikana järjestettiin myös kahdet jättipalsamin torjuntatalkoot ja annettiin asukkaille neuvontaa vieraskasvien torjunnasta.

Kaupunkisuunnittelu painottui vuonna 2013 uuden yleiskaavan valmisteluun ja osayleiskaavoitukseen. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia ympäristöön, ympäristötekijöiden maankäytölle asettamia reunaehtoja sekä hankkeen suhdetta muun muassa liikennejärjestelmään. Vuoden 2013 aikana valmistuivat Hernesaaren ja Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavat ja työn alla olivat Pohjois-Haagan itäosan, Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavat sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen Östersundomin alueen yleiskaava.

Asuntotuotantotoimiston rakennuttama Kalasatamaan sijoittuvan autopaikattoman korttelin toinen rakennuskohde valmistui vuonna 2013. Vuonna 2013 käynnistyi myös Vallilaan sijoittuva täydennysrakentamiskohde, jossa aurinkoenergiaa hyödynnetään käyttöveden lämmittämisessä.

Merkittävimpiä pilaantuneen maaperän kunnostuskohteita olivat vuonna 2013 Jätkäsaari, Kalasatama ja Töölönlahti. Jätkäsaaren alueella muodostuvat pilaantuneet maat sijoitetaan hyötykäyttöalueille, ja uuden hyötykäyttöalueen ympäristölupa saatiin vuonna 2013. Vuosaaren kaatopaikan kunnostamisen ympäristölupaan saatiin muutos vuonna 2013.

Hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus

Ympäristökeskus käynnisti lokakuussa 2013 hankintojen ympäristöverkoston yhdessä hankintakeskuksen kanssa. Verkoston tehtävänä on auttaa hallintokuntia ympäristöpolitiikan hankintatavoitteisiin pääsemisessä. Verkoston toimintaan yhdistettiin myös energiansäästöneuvottelukunnan hankintaryhmän toiminta.

Vuoden 2013 aikana hankintakeskus kilpailutti yhteishankintoja 34 tarjouskilpailulla. Ympäristökriteerejä sisältäviä yhteishankintakilpailutuksia oli 57,6 prosenttia kilpailutuksista. Määrällisesti 44 prosentissa yhteiskilpailutuksesta oli mukana ympäristökriteerejä.

Ympäristöpolitiikka asettaa jätehuollolle tavoitteita. Jäteraportoinnin kehittämistä ja ympäristöpolitiikan jätetavoitteiden seurantaa varten perustettiin kaupungin sisäinen jäteverkosto.

Pääkaupunkiseudun ainoa toiminnassa oleva yhdyskuntajätteen kaatopaikka sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Vuonna 2013 Ämmässuolla vastaanotettiin jätettä ja maata 15 % vähemmän kuin vuonna 2012.

Koulukiinteistöissä tehtiin jätteen määrää ja lajittelua koskeva seuranta yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen, Palmian ja opetusviraston kanssa. Tulosten perusteella jätteen määrät ovat laskeneet.

Vuonna 2013 käynnistettiin useita ylijäämämaiden hyötykäyttöhankkeita, joista merkittävimpiä ovat Vuosaaren kaatopaikan muotoilu ja Lahdenväylän meluvallit. Ylijäämämaiden hyötykäytön tehostamisen kautta massasäästöt ovat olleet vuosina 2012–2013 noin seitsemän miljoonaa euroa. Vuonna 2013 omilta työmailta ajettiin ylijäämämaita kaupungin ulkopuolisille vastaanottajille noin 10 000 tonnia, kun vuonna 2012 määrä oli noin 200 000 tonnia.

Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus

Ympäristökasvatuksellisiin tapahtumiin osallistui vuoden 2013 aikana 13,3 prosenttia helsinkiläisistä.

Vuoden aikana järjestettiin muun muassa luontokouluja, luontoretkiä, saariseikkailuja, teema-viikkoja, ympäristökoulutuksia, koululaiskonferenssi sekä ympäristöaiheisia yleisötapahtumia, kevätsiivoustapahtumia ja puistokävelyitä.

Eniten yleisöä keräsivät Korkeasaaren Kissojen yö ja Pääsiäissaari-tapahtumat (yli 20 000 kävijää). Kevätsiivoustalkoisiin osallistui puolestaan lähes 24 000 kaupunkilaista.

Ilmasto- ja energianeuvonta tavoitti vuonna 2013 24 prosenttia helsinkiläisistä.

Vuoden aikana valmistui Helsingin Energian uusi Energiatori-energianäyttely Kampin Sähkötaloon. Energianeuvonta tavoitti kaupunkilaiset erittäin hyvin (140 000 kaupunkilaista).

Rakennusviraston Energiaa tokaluokkalaisille -kampanjassa toimitettiin kouluille laaja tietopaketti yli 1700 oppilaalle ja opettajalle.

Ilmastoinfo järjesti Energiatehdas-tapahtuman ja jakoi lisäksi ilmastotietoa muun muassa 22.9. Auton vapaapäivänä.

HSL:n Setä Sininen –toiminnan konsepti uudistui keväällä 2013.

Ympäristöriskit

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt voivat lisääntyä ja ilmasto voi muuttua ennakoimattomammaksi. Öljyvahingon riski on suuri Itämerellä, joka on yksi maailman haavoittuvimmista ja ruuhkaisimmista merialueista.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistettiin osana jokapäiväistä työtä, kuten pitämällä ulkoilualueet hoidettuina ja elinvoimaisina. Vuonna 2013 valmistui Hulevesihaittojen ehkäiseminen kaupunkialueella –selvitys. Vuosina 2012-2014 toteutettavassa ympäristökeskuksen koordinoimassa Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) - EU-hankkeessa luodaan suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille ilmastonmuutoksen huomioon ottamisesta.

Helsingin alueella tapahtui vuonna 2013 yhteensä 365 öljyvahinkoa, joista 51 vesistöissä, 11 tärkeillä pohjavesialueilla ja 303 muilla alueilla. Vahinkojen määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Pelastuslaitos osallistui vuonna 2013 Monialaisen merionnettomuuden hallinta Itämerellä -hankkeeseen, jossa selvitetään kaikkien Itämeren maiden sekä Islannin ja Norjan varautumista moniviranomaistoimintaa vaativaan merionnettomuuteen.

Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntavalmiuden sekä meripelastustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Myös kaupungin virastojen öljyntorjuntakoulutusta jatkettiin. Öljyntorjunnan koulutuksen rahoittaminen Öljysuojarahastosta saatiin vuosille 2013–2017 kaksinkertaistettua.

Ympäristötalous

Helsingin ympäristökulut, poistot ja HSY:n osuudet mukaan lukien, kasvoivat seitsemän prosenttia vuonna 2013. Helsingin kaupungin omaan toimintaan perustuvat ympäristökulut kasvoivat kuusi prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Helsingin kaupungin omasta toiminnasta aiheutuneet ympäristökulut olivat 2,9 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurimmat kuluerät kaupungille olivat ympäristöperusteiset sähkö- ja polttoaineverot, alueiden puhtaanapidon ja jätehuollon sekä ilmastonsuojelun aiheuttamat kulut. Kaupungin omien ympäristökulujen kasvua edellisvuoteen nähden selittää ympäristöverojen kasvu ja ekotehokkuutta parantavan toiminnan lisääntyminen ja sen parantunut raportointi.

Helsingin vuoden 2013 ympäristöinvestoinnit, HSY:n osuudet mukaan lukien, kasvoivat 29 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Helsingin kaupungin vuoden 2013 ympäristöinvestoinnit olivat 3,5 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Kaupungin ympäristöinvestoinnit kasvoivat 16 prosenttia edellisvuodesta. Kasvua selittävät erityisesti ilmastoinvestoinnit, jotka lähes kolminkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.

Helsingin ympäristötuotot, HSY:n osuudet mukaan lukien, kasvoivat 10 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. HSY:n vedenmyyntituotot sekä perusmaksut muodostivat osan ja jätteen kuljetusmaksut sekä käsittelymaksut osan ympäristötuotoista. Helsingin kaupungin omat ympäristötuotot olivat 0,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista. Kaupungin suurimmat ympäristötuotot tulivat Korkeasaaren eläintarhan pääsylipputuloista sekä alusten jätemaksuista ja romumetallin myynnistä.

Tilinpäätökseen tehtyjen pakollisten varausten ja ympäristövastuiden arvo oli 31.12.2013 yhteensä 41,8 milj. euroa. Vastuut koskivat Hanasaaren A-voimalaitoksen purkua ja varautumista pilaantuneen maaperän käsittelyyn sekä kaatopaikkojen jälkihoitoa.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Johanna af Hällström, ympäristötaloussuunnittelija, puhelin: 310 32044

johanna.afhallstrom(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 15.09.2014 § 925

HEL 2013-016164 T 11 00 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedoksi liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2013.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Johanna af Hällström, ympäristötaloussuunnittelija, puhelin: 310 32044

johanna.afhallstrom(a)hel.fi