§ 311

Sj / Valtuutettu Heikki Takkisen aloite maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistavan luokan resurssien suuntaamisesta

HEL 2014-005655 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Heikki Takkisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

maria.nyfors(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Heikki Takkinen ja neljä muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki etsii mahdollisuuksia suunnata maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistavan opetuksen resursseja siten, että osa valmistavista luokista muutettaisiin kaksivuotisiksi. Samalla etsittäisiin uusia keinoja opiskelutaitojen testaamiseksi, uusien oppimisvalmiuksien ja -taitojen synnyttämiseksi sekä suomen kielen taitojen arvioimiseksi ja parantamiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa opetuslautakunnan lausuntoon viitaten, että perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.

Opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1 000 tuntia. Lukuvuodelle jaettuna tämä tarkoittaa 24 viikkotuntia opetusta yhden vuoden ajan 6–10-vuotiaille ja 26 viikkotuntia yhden vuoden ajan tätä vanhemmille. Valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan valmistavan opetuksen tavoitteena on toimiva alkeiskielitaito. Tämä kielitaidon taso ei vastaa akateemista kielitaitoa, jonka mukaista suomenkieliset oppimateriaalien tekstit yleisesti ovat. Valmistavaan opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä mainittujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta.

Opetuksen järjestäjä saa valmistavan opetuksen oppilaista valtionosuuden, joka on kyseisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta kaksinkertaisena. Opetuksen järjestäjä voi saada yhdestä oppilaasta valmistavan opetuksen korotetun yksikköhinnan vain kerran eli yhdeksi vuodeksi.

Perusopetuksessa on budjetoitu tulevalle vuodelle valmistavaan opetukseen 4,2 miljoonaa euroa. Tämä on laskettu käyttäen arviona 470 oppilasta ja yhden oppilaan nettomenona 9 032 euroa. Tällä hetkellä valmistavassa opetuksessa on 450 oppilasta ja oppilasmäärä on kasvava.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy yleisopetukseen ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Tavoitteet asetetaan oppilaan kouluhistorian ja suomen kielen osaamisen pohjalta. Kielitaidon kehittymistä tuetaan suomi toisena kielenä -opetuksella sekä tarjoamalla oman äidinkielen opetusta.

Oppilaan kielitaidon kehittymistä tukee myös suomenkielinen vertaistuki. Helsingissä alkaa lukuvuonna 2014–2015 kaksi valmistavan opetuksen kehittämiseen tähtäävää pilottia, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvoa edistävällä erityisrahoituksella. Näissä kokeiluissa huomioidaan erityisesti vertaistuen tuomat mahdollisuudet ja pyritään siihen, että Suomeen muuttanut lapsi kotiutuu kouluun alusta lähtien vertaistensa joukossa.

Kaupunginhallitus katsoo, että oppilaan suomen tai ruotsin kielen oppimisen tukemiseksi on tärkeää, että hän pääsee varhaisessa vaiheessa tuetusti toimimaan suomen- tai ruotsinkielisessä vertaisryhmässä, koulun tasa-arvoisena oppilaana, eikä hänelle rakenneta pitkää ja eriyttävää koulupolkua pienryhmässä.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

maria.nyfors(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 08.09.2014 § 886

HEL 2014-005655 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Heikki Takkisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

08.09.2014 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Björn Månsson: Esittelijän perusteet kohdan viimeiseen kappaleeseen lisäys: Kaupunginhallitus katsoo, että oppilaan suomen TAI RUOTSIN kielen...

Esittelijä muutti esitystään siten, että esittelijän perusteet kohdan viimeiseen kappaleeseen, Björn Månssonin vastaehdotuksen mukaisesti, lisätään maininta myös ruotsin kielen oppimisen tukemisesta ruotsinkielisessä vertaisryhmässä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

maria.nyfors(a)hel.fi

Opetuslautakunta 27.05.2014 § 101

HEL 2014-005655 T 00 00 03

Lausunto

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1 000 tuntia. Lukuvuodelle jaettuna tämä tarkoittaa 24 vuosiviikkotuntia opetusta yhden vuoden ajan 6–10-vuotiaille ja 26 vuosiviikkotuntia yhden vuoden ajan tätä vanhemmille.

Valmistavan opetuksen oppilaista opetuksen järjestäjä saa valtionosuuden, joka on kyseisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta kaksinkertaisena. Valmistavan opetuksen korotetun yksikköhinnan opetuksen järjestäjä voi saada yhdestä oppilaasta vain kerran eli yhdeksi vuodeksi. Perusopetuksessa on budjetoitu tulevalle vuodelle valmistavaan opetukseen 4,2 milj. euroa. Tämä on laskettu käyttäen arviona 470 oppilasta ja yhden oppilaan nettomenona 9 032 euroa. Tällä hetkellä valmistavassa opetuksessa on 450 oppilasta ja oppilasmäärä on kasvava.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä.

Valmistavan opetuksen tavoitteena on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan toimiva alkeiskielitaito (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso A1.3). Tämä kielitaidon taitotaso ei vastaa akateemista kielitaitoa, jonka mukaista suomenkieliset oppimateriaalien tekstit yleisesti ovat.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy yleisopetukseen ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma yleiseen tukeen ja näin varmistetaan hänelle mahdollisuus opiskella suomen kielen osaamisen karttuessa. Oppilaalle asetetaan tavoitteet hänen kouluhistoriansa ja suomen kielen osaamisen pohjalta. Kielitaidon kehittymistä kohti sen akateemista osaamista tuetaan suomi toisena kielenä opetuksella sekä tarjoamalla oman äidinkielen opetusta.

Oppilaan kielitaidon kehittymistä tukee myös suomenkielinen vertaistuki. Helsingissä alkaakin lukuvuonna 2014–2015 kaksi pilottikokeilua valmistavan opetuksen kehittämiseksi. Näissä kokeiluissa on erityisesti huomioitu vertaistuen tuomat mahdollisuudet ja pyritään, että Suomeen muuttanut lapsi kotiutuu kouluun heti alusta lähtien vertaistensa joukossa.

Pilottikokeilussa on kaksi mallia, integratiivinen ja inklusiivinen. Integratiivisessa mallissa oppilas aloittaa koulussa yleisopetuksen ryhmässä oman ikäryhmänsä suomea puhuvien kanssa ja saa 8-12 tuntia tehostettua suomi toisena kielenä opetusta pienryhmässä. Pienryhmän opettajana toimii valmistavan opetuksen opettaja. Tämä opettaja toimii samanaikaisopettajana ryhmissä, joissa on valmistavan opetuksen oppilaita silloin, kun hänellä ei ole opetusta pienryhmälle. Opetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa ja oppilaille laaditaan opinto-ohjelma, johon kirjataan hänen tavoitteensa.

Inklusiivisessa mallissa oppilas aloittaa koulussa yleisopetuksen ryhmässä. Opetuksen järjestävä koulu saa rahallisen korvauksen, jonka turvin se järjestää oppilaalle tuen suomen kielen taitojen kehittymiseen. Tämä mahdollistaa sen, että oppilas voi aloittaa koulupolkunsa lähikoulussa ilman siirtymiä koulusta toiseen. Opetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa ja oppilaille laaditaan opinto-ohjelma, johon kirjataan hänen tavoitteensa.

Näille pilottikokeiluille on asetettu ohjausryhmä, joka koostuu kokeiluun osallistuvien koulujen rehtoreista. Integratiivista mallia pilotoidaan viidessä koulussa, joissa on jo olemassa valmistavan opetuksen ryhmä ja integratiivista mallia kolmessa koulussa, joissa ei entuudestaan ole valmistavaa opetusta. Pilotointi toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvoa edistävällä erityisrahoituksella.

Valmistava opetus tarjoaa alkeistason kielitaidon, jonka kehittyminen turvataan valmistavan opetuksen jälkeen. Oppilaan suomen kielen informaalisen oppimisen tukemiseksi on erittäin tärkeää, että hän pääsee varhaisessa vaiheessa tuetusti toimimaan suomenkielisessä vertaisryhmässä, koulun tasa-arvoisena oppilaana, eikä hänelle rakenneta pitkää ja eriyttävää koulupolkua pienryhmässä.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Anna Matikainen, opetuskonsultti, puhelin: 310 86212

anna.matikainen(a)edu.hel.fi