Helsingfors stad

Protokoll

12/2014

1 (1)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Kaj/13

 

27.08.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 268

Detaljplaneändring för hamn-, vatten- och gatuområden i Sörnäs (nr 12200, Sumparn)

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplaneändring för hamn-, vatten- och gatuområden i 10 stadsdelen (Sörnäs) enligt ritning nr 12200, daterad 3.12.2013 och ändrad 30.6.2014, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.

Nya kvarter med numren 10630–10648 bildas genom detaljplaneändringen.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Katri Erroll, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Bilagor

1

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12200 kartta, päivätty 3.12.2013, muutettu 30.6.2014

2

Tehdyt muutokset

3

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12200 selostus, päivätty 3.12.2013, muutettu 30.6.2014

4

Havainnekuva 3.12.2013

5

Vuorovaikutusraportti 3.12.2013, täydennetty 30.6.2014, liitteineen

6

Osa päätöshistoriaa

Utdrag

Utdrag

Bilagor till utdrag

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen
Förslagstext
Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3
Bilaga 4
Bilaga 5
Bilaga 6

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

 

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Helsinki

 

Helen Sähköverkko Oy

 

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Sammandrag

Området är en del av det gamla hamnområdet i Sörnäs. Det begränsas i norr av Sumparkanalen, i öster av Sumparsundet, i söder av Knektkanalen och i väster av Sumparbassängen.

Förslaget till detaljplaneändring innebär att Sumparn kan bli en ö på nytt och att ett bostadsområde för ca 3 000 nya invånare kan byggas ut i havsmiljö. Målet är en ny boendemiljö som är mångsidig vad funktionerna beträffar och där fokus särskilt ligger på att strandgatorna ska vara aktiva och på att de möjligheter stranden ger ska utnyttjas. Bilplatserna förläggs till parkeringsanläggningar under gårdsplanerna i kvarteren. 

Föredragandens motiveringar

Området är i Generalplan 2002 för Helsingfors upptaget som område dominerat av flervåningshus för bostäder och verksamhetslokaler. Strandgatorna är upptagna som stadspark.

I delgeneralplanen för Fiskehamnen (Sörnässtranden– Hermanstadsstranden), nr 11650, är området upptaget som bostadsområde dominerat av flervåningshus.

Förslaget till detaljplaneändring följer generalplanen för yta under jord, nr 11830/1.

Enligt den gällande detaljplanen, nr 8460, är området hamnområde avsett för behövliga kaj- och lastplatser, järnvägsspår, vägar och bilplatser och dessutom för byggnader som hamnverksamheten kräver.

Ändringsområdet är i stadens ägo.

Det blir kostnader på sammanlagt ca 47 mn euro för staden när detaljplanen genomförs. Kostnaderna hänför sig bl.a. till marksanering och gatu-, kanal- och strandbyggande. Byggarbetena utförs åren 2014–2020. Våningsytan i detaljplanen ger staden inkomster på uppskattningsvis 109 mn euro (800 euro/m² vy). De boendeformer som är angivna i bostadsprogrammet beaktades när inkomsterna beräknades, likaså affärslokalerna.

Planeringsfaser och växelverkan

Planläggningsarbetet inleddes på initiativ av staden själv.

Deltagandet och växelverkan arrangerades i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.

De skrivelser med åsikter om detaljplaneutkastet som kom in gäller förutsättningarna för företagsverksamhet i området, strandkonstruktionerna, vinterunderhållet och exploateringen. Åsikterna beaktades under planläggningsarbetet på så sätt att företag ges möjlighet att etablera sig i området, strandkonstruktionerna planerades ytterligare, en bestämmelse om vinterunderhåll infördes och en effektivitetsgranskning gjordes.

Förslaget till detaljplaneändring hölls offentligt framlagt 17.1–17.2.2014. Inga anmärkningar mot förslaget framställdes. De utlåtanden som gavs refereras i större detalj och genmälena ingår i sin helhet i rapporten över växelverkan (bilaga).

Utlåtandena om detaljplaneförslaget föranledde justeringar i detaljplanebeteckningarna och -bestämmelserna. Justeringarna gäller bilplatser, cykelplatser, vattenbyggande, anslutning till kommunaltekniska anordningar, öppna platser på tomter, höjden för taklisten och beteckningen för de gemensamma lokalerna. Några justeringar av teknisk natur som är gjorda på detaljplanekartan och i detaljplanebeskrivningen påverkar inte innehållet i förslaget.

Ändringarna relateras ingående i detaljplanebeskrivningen och i bilagan "Tehdyt muutokset".

Ett sådant samråd om detaljplaneförslaget som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland föreslår i sitt utlåtande hölls 21.5.2014. Detaljplanebestämmelserna är justerade i fråga om konsekvenserna för havet och detaljplanebeskrivningen kompletterad i enlighet med vad som bestämdes under samrådet. En promemoria över samrådet ingår i rapporten över växelverkan.

Ändringarna är inte väsentliga, och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt. Ändringarna har diskuterats med de berörda förvaltningarna.

Något markanvändningsavtal är inte aktuellt för detaljplaneområdet.

Beslutsförslaget är i överensstämmelse med framställningen från
stadsplaneringsnämnden.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Katri Erroll, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Bilagor

1

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12200 kartta, päivätty 3.12.2013, muutettu 30.6.2014

2

Tehdyt muutokset

3

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12200 selostus, päivätty 3.12.2013, muutettu 30.6.2014

4

Havainnekuva 3.12.2013

5

Vuorovaikutusraportti 3.12.2013, täydennetty 30.6.2014, liitteineen

6

Osa päätöshistoriaa

Bilagematerial

1

Ilmakuva

Utdrag

Utdrag

Bilagor till utdrag

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen
Förslagstext
Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3
Bilaga 4
Bilaga 5
Bilaga 6

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

 

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Helsinki

 

Helen Sähköverkko Oy

 

För kännedom

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kiinteistölautakunta

Rakennuslautakunta

Pelastuslautakunta

Ympäristölautakunta

Yleisten töiden lautakunta

Asuntotuotantotoimisto

Helsingin Energia -liikelaitos

Helsingin Satama -liikelaitos

Opetusvirasto

Varhaiskasvatusvirasto

Talous- ja suunnitteluosasto

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 11.08.2014 § 773

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) satama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen 3.12.2013 päivätyn ja 30.6.2014 muutetun piirustuksen nro 12200 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit nro 10630-10648.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto 30.6.2014

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Ksv 0950_1

10. kaupunginosan (Sörnäinen) satama-, vesi- ja katualueita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (muodostuu uudet korttelit 10630-10648) annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 3.12.2013 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Asemakaavan muutos mahdollistaa Sompasaaren uuden asuinalueen rakentamisen merelliseen ympäristöön noin 3 000 asukkaalle. Alue koostuu kahdeksasta asuinkorttelista, yhdestä hotelli- ja kylpylärakennusten korttelista, kahdesta rantakadusta, kanavasta ja alueen sisään sulkeutuvasta puistoalueesta. Alue on entistä satama-aluetta, joka kanavien avulla palautetaan saareksi ja uusi asuinalue rajautuu näin kaikilta sivuiltaan vesialueeseen.

Muutosalueen pinta-ala on 16,0 ha, josta maa-aluetta on 10,6 ha ja vesialuetta 5,4 ha. Kaavamuutoksessa on rakennusoikeutta yhteensä 136 500 k-m2, josta asuinkerrosalaa on yhteensä 119 500 k-m2, hotelli- ja kylpylärakennusten kerrosalaa 15 000 k-m2 ja yleisten rakennusten kerrosalaa 2 000 k-m2, Lisäksi tulee rakentaa yhteensä 2 700 k-m2 liiketiloja asuinrakennusten katutasoon, joka saadaan rakentaa kerrosalan lisäksi.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 17.1.–17.2.2014.

Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistölautakunta, pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta, ympäristölautakunta, kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto, opetustoimi, rakennusvalvontavirasto, sosiaali- ja terveysvirasto, varhaiskasvatusvirasto, Asuntotuotantotoimisto, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin Energia -liikelaitos, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL), Helsingin Satama -liikelaitos, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vesihuolto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolla (24.2.2014) ei ole lausuttavaa, Helsingin Energialla (21.2.2014) ei ole huomautettavaa ja Opetustoimella (20.2.2014) ei ole kommentoitavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Varhaiskasvatusvirasto totesi (20.2.2014) että, virasto on osallistunut kaavan valmisteluun ja alueella on YL-varaus päiväkodille, eikä asiasta ole lausuttavaa. Sosiaali- ja terveysvirasto (7.2.2014) totesi, että se on kiinnostunut kaava-alueella olevista tilavarauksista, joille voidaan sijoittaa erityisasumista tai sosiaali- ja terveyspalvelun tiloja.

Kiinteistölautakunta (6.2.2014) esitti tonttien osana olevan katuaukion kaavamääräyksen muuttamista, rantaan kiinnitettävien laivojen huoltoon varautumista ja niiden kunnallisteknisten liityntöjen rakentamista kadun rakentamisen yhteydessä sekä ruoppauksen ja rantarakenteen kustannushyötytarkastelun tekemistä.

Pelastuslautakunta (21.1.2014) totesi, että nostokaluston toimintamahdollisuudet tulee turvata.

Yleisten töiden lautakunta (4.2.2014) totesi, että Kalasataman pyöräily-yhteyksien uudelleen suunnittelu on ollut esillä. Mahdolliset muutokset tulee huomioida liikennesuunnittelussa ennen katusuunnittelun käynnistämistä.

Ympäristölautakunta (4.2.2014) totesi, että asemakaavaehdotuksesta tulisi pyytää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto sekä selvitystarpeen arviointia savukaasujen leviämisestä.

Rakennusvalvontavirasto (5.2.2014) esitti, että räystäskorkoja tulisi tarkistaa, kerrosluvut tulisi muuttaa ohjeellisiksi, erityisasumisen autopaikkamäärää tulisi tarkistaa sekä monikäyttötilan nimitys tulisi muuttaa.

Asuntotuotantotoimisto (31.1.2014) esitti, että autopaikkojen vähentämismahdollisuus tulisi laajentaa ARA-rahoitteiseen tuotantoon ja monitasoisen pysäköintilaitoksen rakentamismahdollisuus tulisi rajata ainoastaan kortteliin 10636.

Helen Sähköverkko Oy (3.2.2014) totesi, että alueen pohjoisreunassa kulkevan avojohdon suojaetäisyydet tulee huomioida.

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) (17.2.2014) totesi, että alueella on mahdollisuudet hyvään raitiotieratkaisuun, joka vaatii liikennesuunnittelun yhteydessä tehtävien raitioliikenneratkaisujen huolellista suunnittelua yhdessä HKL:n kanssa.

Helsingin Satama -liikelaitos (3.2.2014) totesi huolensa merellisen tukikohdan sijoittumisesta vuoden 2015 jälkeen.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL (17.1.2014) totesi, että hotelli-/hotellikylpylätontille tulisi antaa pyöräpysäköintimääräys, Aallonhalkojan suojateiden määrää tulisi vähentää tai korvata ne shared space -tyyppisillä ylityspaikoilla ja bussipysäkit tulisi osoittaa katusuunnitelmissa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vesihuolto (10.2.2014) totesi, että asemakaavan muutos aiheuttaa mittavat vesihuollon uudisrakentamiset alueella.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (14.1.2014) totesi, että voimalaitokselle tehdyn suuronnettomuusvaarojen arvioinnin perusteella öljysäiliöiden mahdollisen tulipalon ja/tai räjähdyksen lämpösäteily tai painevaikutus ei aiheuta välitöntä vaaraa kaava-alueelle. Selvityksessä on arvioitu myös kivihiilelle tapahtuvien onnettomuuksien seurauksia. Tällaisissa tilanteissa arvioidut merkittävät vaikutukset eivät ulotu kaava-alueelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkistettu autopaikkojen, polkupyöräpaikkojen, vesirakentamisen, kunnallisteknisten liittymien, tontilla olevien aukioiden, räystäslinjan korkeusaseman sekä yhteistilojen nimityksen osalta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esitti lausunnossaan (6.2.2014), että hankkeesta tulee järjestää neuvottelu, jossa tulisi käsitellä tarkennettuja suunnitelmia ja selvityksiä meluntorjunnasta, liikenteen järjestämisestä alueella, Hanasaaren voimalaitoksen vaikutuksista, tulvan torjunnasta, maaperän kunnostuksesta sekä vesistövaikutuksista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämä neuvottelu asemakaavaehdotuksesta järjestettiin 21.5.2014. Asemakaavamääräyksiä on tarkistettu vesistövaikutusten osalta ja kaavaselostusta on täydennetty neuvottelussa sovitun mukaisesti. Tehdyt muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti kaavaselostuksesta ja liitteestä tehdyt muutokset.

Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on annettu vastineet liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Muistio 21.5.2014 järjestetystä neuvottelusta on vuorovaikutusraportin liitteenä.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen ei liity maankäyttösopimusmenettelyä.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutoksista on neuvoteltu asianomaisten hallintokuntien kanssa.

Lisätiedot

Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205

tuomas.hakala(a)hel.fi

 

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 17.2.2014

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Sompasaaren asemakaavan muutokseen. Asemakaavan muutos käsittää Sompasaaren pohjoisosan ja sen alueella liikennöi tulevaisuudessa suunnitelmien mukaisesti raitiolinja Sörnäistenlaituria pitkin osana Kalasataman raitiotiejärjestelmää.

HKL on antanut aiemmin ohjeita hyvän raitiotieradan suunnittelun suhteen sekä kommentoinut kaavaluonnosta. Esitetyn kaavan alueella on pääpiirteittäin mahdollisuudet hyvään raitiotieratkaisuun. Tämä kuitenkin vaatii liikkennesuunnittelun yhteydessä tehtävien raitioliikenneratkaisujen huolellista suunnittelua yhdessä HKL:n kanssa.

HKL:llä ei ole erityistä huomauttamista muutetun kaavan suhteen.

7.11.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Artturi Lähdetie, projektipäällikkö, puhelin: 310 35245

artturi.lahdetie(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveysvirasto 7.2.2014

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Sosiaali- ja terveysvirasto on kiinnostunut kaava-alueella olevista tilavarauksista, joille voidaan sijoittaa erityisasumista tai sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja:

-        Eritysasumisen korttelialue (AKS)

-        AK- ja AKS-korttelialueilla kahteen alimpaan kerrokseen sallitut julkiset palvelutilat

-        Kaavamääräyksen mukaan rakennettavat harraste-, kokoontumis- ja muut vastaavat yhteistilat asukkaiden käyttöön.

Kaava-alueelle on mahdollista sijoittaa esimerkiksi kehitysvammaisten asuntoryhmä ”omaporras”, jonka laajuus on noin 1600 kem2.

28.8.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

 

Kiinteistölautakunta 06.02.2014 § 60

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Kiinteistökartta H4 S1, Sompasaarenlaituri, Aallonhalkoja, Kapteeni Sundmanin katu, Kaljaasi Fortunan katu, Vinsentinkatu

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Sompasaaren aluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12200 seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki omistaa Sompasaaren kaava-alueen, josta ei ole vielä varattu tontteja hankkeille. Kaava-alueen perusratkaisut ovat pääosin yhteneviä Sörnäistenniemen kaava-alueen kanssa. Kahdeksan asuinkorttelin keskelle on merkitty yhteispihatontit (AH), joiden kansien alapuolelle on tarkoitus sijoittaa kokonaan tai pääosin asuntotontteja palvelevat autopaikat pysäköintilaitoksiin. Erilliset yhteispihatontit ja niiden alle toteutettavat autopaikat edellyttävät työläitä sopimusjärjestelyjä, mutta luovat asukkaille viihtyisiä yhteispihoja ja helpottavat osaltaan autopaikkojen toteuttamista. 

Sen sijaan kortteleihin on merkitty tontteja lukumäärällisesti vähemmän kuin Sörnäistenniemessä eikä kortteleihin ole sijoitettu myöskään kaupunkipientalotontteja. Mainitut muutokset taas osaltaan lisäävät kohteiden hallittavuutta ja toteutettavuutta sekä vähentävät toisaalta kaupungin ja tonttien sekä toisaalta alueellisten palvelu- ja jäteyhtiöiden sekä tonttien välisten sopimusjärjestelyjen tarvetta sekä myös samalla myönnettävien rakennuslupien määrää. 

Yhteispihatonttien korkeusasemien (+7.0) osalta voidaan todeta, että niillä mahdollistetaan kannenalaisten pysäköintilaitosten toteuttaminen merenpinnan yläpuolelle. Tämä alentaa selvästi laitosten toteutuskustannuksia. Yhteispihatontit toteutetaan siten kortteleissa käytännössä pääsääntöisesti toisen kerroksen tasolle.

Huomioitavaa on myös, että uudet asemakaavamääräykset mahdollistavat esimerkiksi tonttikohtaisesti asukkaiden tarpeen mukaisen, pysäköintinormia alhaisemman autopaikkamäärän toteuttamisen kuitenkin siten, että asuntorakentamisen yhteydessä toteutetaan vähintään 65 % asemakaavassa määrätyistä autopaikoista. Määräysten mukaan asukkaiden mahdollisesti myöhemmin tarvitsemat lisäautopaikat voidaan toteuttaa kustannustehokkaammin pohjaolosuhteiltaan edullisimpien kortteleiden nrot 10633, 10634 ja 10636 pysäköintilaitoksiin kahteen tai kolmeen tasoon.

Kortteleiden nrot 10633 ja 10634 toteuttaminen on arviolta ajallisesti sen verran lähellä ensimmäisten asuntokortteleiden rakentamista, että on oletettavaa, ettei ensin mainittujen kortteleiden pysäköintilaitoksiin kohdistu huomattavaa lisäautopaikkatarvetta. Sen sijaan korttelin nro 10636 tonttien varaus- ja luovutusehdoissa tulee viimeistään varmistaa aikaisemmin toteutettujen tonttien mahdollisten lisäautopaikkojen toteuttaminen tämän korttelin pysäköintilaitokseen. Tarkoitus on, että autopaikkoja tarvitsevat tahot maksavat niiden markkinahintaiset toteutuskustannukset.

Lisäksi voidaan todeta, että kahdeksalle asuinkerrostalotontille (AK) (10630/3, 10631/2, 10632/3, 10633/2, 10634/4, 10635/2, 10636/3 ja 10637/2) on merkitty kaavakarttaan katuaukioita. Mikäli ne on tarkoitettu vain tonttien omaa käyttöä varten, tulee niiden määrittely muuttaa katuaukioista pelkiksi tonttikohtaisiksi aukioiksi. Mikäli taas ne on tarkoitettu yleiseen käyttöön, tämä on varmistettava tonttien luovutusehdoissa rasitteenluonteisena asiana. Tällöin tonteille syntyy katuaukioiden toteuttamis-, kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuus talvikunnossapito mukaan lukien. Samoin katuaukioista aiheutuu tonteille jonkun verran lisäkustannuksia, koska katuaukiot tulee kaavamääräyksen mukaan päällystää luonnonkivellä. Toisaalta tämä on osa laadukkaan ja viihtyisän asuinalueen toteuttamista.

Alueen toteutuksen ja jätehuollon kannalta on myönteistä, että muutosehdotukseen on kirjattu velvollisuus rakentaa kortteliin yhteinen kierrätyshuone jätteiden putkikuljetusjärjestelmän ulkopuolelle jäävän materiaalin keräystä varten koko korttelin käyttöön. Samoin kaavaehdotukseen on kirjattu kunkin tontin osalta velvollisuus liittyä alueelliseen jätteen putkikeräysjärjestelmään.

Kaavaehdotusta puolletaan myös siltä osin, että siinä varaudutaan liike-, toimisto- ja ravintolalaivojen sijoittamiseen ja kiinnittymiseen. Laivojen huoltoa varten tulisi varata tilaa kadunvarresta. Kaupungin tulisi rakentaa kadun ja rantamuurien rakentamisen yhteydessä valmiiksi kunnallistekniset liitynnät kelluvia tontteja varten.

Hotellitontti mahdollistaa kaupungin elinkeino- ja matkailustrategian toteuttamista hyödyntäen Helsingin merellisyyttä. Hotellitontin itsenäinen tonttikohtainen pysäköintijärjestely on hyvä. Toisaalta laajenemismahdollisuus alueelliseen pysäköintilaitokseen tuo tarvittavaa joustoa. Vinsentinaukio näyttää Suomen ilmasto huomioon ottaen aivan liian isolta. Havainnekuvassa aukio on pienempi ja läpiajettavissa. Läpiajettavuus on parempi hotellitontin saavutettavuuden ja huollon kannalta. Pysäköintipaikkojen nimeämättömyyttä ei koeta mainitun tontin osalta ongelmana.

Sompasaaren itärannan rakentamisen vuoksi ruopattavan sedimentin meriläjityskelpoisuudesta ei ole varmuutta, joten sedimentin määrän, laadun ja ruoppauskustannusten varmistaminen vaatii lisäselvityksiä jatkosuunnittelun yhteydessä. Ruoppauksen ja rantarakenteen toteutuksen kalleuden vuoksi on tarpeen tehdä kustannushyötytarkastelu eri toteutusvaihtoehtojen välillä toteutuskelpoisimman ja kustannuksiltaan edullisimman ratkaisun löytämiseksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen perusteella kaava-alueen rakennusoikeus on 136 500 k-m², josta asuinkerrosalaa on yhteensä 119 500 k-m². Kaavaehdotus luo siten huomattavat edellytykset rakentamiselle ja kaupungin kehittämiselle sekä lisää samalla huomattavasti kaupungin tontin luovutukseen liittyviä tuloja sekä maanarvoa.

Lautakunnalla ei ole muuten huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Esittelijä

osastopäällikkö

Juhani Tuuttila

Lisätiedot

Martti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: 310 36449

martti.tallila(a)hel.fi

Ilkka Aaltonen, tonttiasiamies, puhelin: 310 36441

ilkka.aaltonen(a)hel.fi

Satu Järvinen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: 310 39225

satu.jarvinen(a)hel.fi

 

Ympäristölautakunta 04.02.2014 § 32

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Hanasaaren B-voimalaitos kuuluu ns. Seveso II-direktiivin mukaisin laitoksiin, joiden ympäristön maankäytön suunnittelun yhteydessä on aina tarpeen hankkia turvallisuuteen tähtäävä asiantuntijalausunto. Hanasaaren B-voimalaitoksen lähialueen maankäytön suunnittelun lähtökohtina on kaavaselostuksen mukaan käytetty aiemmalta Turvatekniikan keskukselta, nykyiseltä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta TUKESilta vuosina 2004 ja 2006 osayleiskaavoituksen yhteydessä pyydetyissä lausunnoissa esitettyjä suojaetäisyyksiä. Suojaetäisyysvaatimukset perustuivat vaaranarviointeihin, joissa laitoksen pääpolttoaineena on kivihiili ja varapolttoaineena raskas polttoöljy.

Helsingin Energian uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäystavoitteiden mukaisesti Hanasaaren voimalaitoksessa tullaan jatkossa käyttämään rinnakkaispolttoaineena myös pellettejä 5-10 % polttoaineesta. Pellettijärjestelmä tuo keväällä 2013 tehdyn vaaranarvioinnin mukaan uusia riskejä laitosalueelle. Pelletin varastointi ja käyttö voi aiheuttaa ympäristölleen sekä terveys- että räjähdysvaaraa. Vuonna 2016 voimaan astuva IE-direktiivi asettaa tiukempia vaatimuksia typen oksidien päästöille. Hanasaaren voimalaitoksella päästöjä tullaan pienentämään syöttämällä kattilaan joko ammoniakki- tai ureavettä.

Vaaranarvioinnissa on tarkasteltu sekä uuden pellettisiilon että typenoksidipäästöjen vähentämisessä käytettävän ammoniakkiveden aiheuttamia suuronnettomuusvaaratilanteita. Pellettisiilon tulipalon mallinnuksen mukaan savukaasut voivat levitä myös laitoksen ympäristöön suunniteltujen asuinkortteleiden alueelle, mikä voi edellyttää turvatoimenpiteitä mm. talotekniikan suunnittelussa. Ympäristölautakunnan mielestä kaavoituksen yhteydessä on tarpeen pyytää Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta uusi, laitoksen polttoaineissa ja typenpoistossa tapahtuviin muutoksiin liittyviin vaaranarviointeihin perustuva lausunto suojaetäisyystarpeista ja muista tarvittavista suojatoimenpiteistä. Vaaranarviointien riittävyyden tarkastelussa tulisi selvittää tarve mallintaa savukaasujen leviäminen myös laimenemisen kannalta heikoimmassa inversiotilanteessa.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

 

Yleisten töiden lautakunta 04.02.2014 § 48

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Sompasaaren alueelle suunnitellaan asuinaluetta merelliseen ympäristöön noin 3 000 uudelle asukkaalle. Alue koostuu kahdeksasta asuinkorttelista, yhdestä hotelli- ja kylpylärakennusten korttelista, kahdesta rantakadusta, kanavasta ja alueen sisään sulkeutuvasta puistoalueesta.

Helsinkiläisen perinteen mukaan ranta-alueet rakennetaan julkisiksi alueiksi. Sompasaaren itä- ja länsirannoille on suunniteltu rantakadut, joille pyritään keskittämään kaikki liikenne. Etelä- ja pohjoisreunat rajautuvat kanaviin ja kanavia reunustaviin katualueisiin.

Sompasaaren rantakatujen rajaama korttelirakenne on kantakaupungin korttelimitoitusta mukaillen jaettu länsipuolella neljään kortteliin ja itä-puolella viiteen erilliseen kortteliin. Kortteleiden matalimmat rakennukset ovat 5-kerroksisia ja korkeimmillaan rakennukset ovat 12-kerroksisia.

Muutosalueen pinta-ala on 16,0 ha, josta maa-aluetta on 10,6 ha ja vesialuetta 5,4 ha. Kaavamuutoksessa on rakennusoikeutta yhteensä 136 500 k-m2, josta asuinkerrosalaa on yhteensä 119 500 k-m2.

Kalasataman pyöräily-yhteyksien uudelleen suunnittelu on ollut esillä. Mahdolliset muutokset tulee huomioida alueen liikennesuunnittelussa hyvissä ajoin ennen katusuunnittelun käynnistämistä.

Sompasaaren julkisille palveluille on varattu tontti 10636/2, jolle voidaan sijoittaa päiväkotitoimintojen lisäksi alueelle sijoittuvia sosiaali- ja terveysviraston hankkeita. Päiväkodin piha-alue on pieni. Kaavaselostuksessa on mainittu, että piha-alueelta on järjestettävissä yhteys Loviseholminpuistoon. Jos päiväkoti tarvitsee puistosta leikkialueen tulee se aidata ja palvelusta vastaavan hallintokunnan tulee huolehtia leikkialueen rakentamisesta ja ylläpidosta. Tämä vähentää puiston käytettävyyttä vapaana virkistysalueena ja asukkaiden vihreänä keitaana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut asemakaavaan toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuoden 2013 lopussa noin 47 miljoonaa euroa.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen nro 12200 hyväksymistä.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Helsingin Satama -liikelaitos 3.2.2014

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Sompasaaren alueen asemakaavan alueelta varsinainen satamatoiminta poistui vuonna 2009 Vuosaaren sataman valmistuttua. Kaava-alueella - sen itärannalla - sijaitsee kuitenkin vielä Helsingin Sataman vesikaluston kotisatama ja huoltotoimintaan tarvittava alue. Helsingin Satama tarvitsee vesikalustoaan sataman rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä. Vesikalusto on myös määrätty palvelemaan öljyvahinkojen torjunnassa. Helsingin Satama on vähentänyt ja jatkaa vähentämistä sellaisen kaluston osalta, jota ei tarvita edellä mainittujen tehtävien hoidossa.                                           

Aluerakentamisprojektin ilmoituksen mukaan tukikohta voisi sijaita nykyisellä paikallaan vuoteen 2015 asti. Helsingin Satama on esittänyt, että sen vesikaluston tukikohta voitaisiin siirtää Hanasaaren voimalaitoksen edustalla sijaitsevalle laiturialueelle. Sieltä olisi ilmeisesti tarvetta varata tukikohta myös Staran merellisiä toimintoja varten. Sen tukikohta sijaitsee tämän lausunnolla olevan asemakaava-alueen länsirannalla.                                                                                             

Helsinki merellisenä kaupunkina tarvitsee vesialueidensa ja rantojensa ylläpitoon vesillä liikkuvaa kalustoa. Vesikaluston tukikohtaongelma tulee ratkaista kaavoituksella nykyistä pitkäjänteisemmin. Edellistä seikkaa lukuun ottamatta Helsingin Satamalla ei ole huomautettavaa Sompasaaren alueen asemakaavan muutosehdotuksesta.

3.9.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Satu Lehtonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: +358931033527

satu.lehtonen(a)hel.fi

Aarno Ahti, projektipäällikkö, puhelin: +35931033550

aarno.ahti(a)hel.fi

 

Asuntotuotantotoimisto 31.1.2014

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Asuntotuotantotoimisto lausuu Sompasaaren asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12200 seuraavaa:

Sompasaaren alueelle on suunniteltu selkeärakenteinen korttelikokonaisuus, jossa suuresta osasta asuntoja on mahdollista avata näkymiä joko merelle tai keskellä aluetta sijaitsevaan puistoon. Alueelta ei ole varattu vielä tontteja asuntotuotantotoimistolle.

Alueelle on kehitetty uudenlaista pysäköintiratkaisua jossa ensi vaiheessa toteutetaan 65 % kaavan määräämistä autopaikoista pihakannen alle nimeämättöminä. Loput paikat on tarkoitus toteuttaa tarpeen mukaan myöhemmin kolmeen erikseen osoitettuun kortteliin alaspäin enintään kolmeen kerrokseen.

Pysäköinnin toteuttaminen myöhemmin on erittäin haasteellista sopimusteknisesti ja käytännössä mahdollista vain markkinaperusteisesti yksityiseen omistukseen, joko asunto-osakeyhtiön tai yksittäisen asukkaan. ARA-rahoitusjärjestelmässä yhtiöt voivat varata rahaa ainoastaan kohteen rakentamisvaiheessa toteutettaviin pysäköintipaikkoihin, eivät mahdollisiin myöhempiin lisäpaikkojen kustannuksiin. Tällöin ARA-asukkaidenkin mahdollisesti tarvitsemat lisäpaikat tulisi kustantaa autopaikkaa tarvitsevan asukkaan toimesta. Käytännössä on hyvin epätodennäköistä että autopaikan ostajia tulisi ARA-talouksista, ainakaan ARA-vuokra-asunnoista.

Peruspysäköintinormi 1/120 on varsin runsas ottaen huomioon alueen hyvän saavutettavuuden ja keskeisen sijainnin. Kaupungin vuokra-asuntojen osalta on huomioitu 20 % vähennys ja seniorikohteissa 25 % verrattuna vastaavaan omistusasuntokohteeseen. Vastaavantyyppistä vähennystä voisi soveltaa myös ARA-rahoitteiseen asumisoikeustuotantoon.

Kaksi pienempää korttelia, 10633 ja 10634, jotka on osoitettu useampitasoiseen maan alle menevään pysäköintiratkaisuun, ovat kooltaan ja muodoltaan epätaloudellisia kun otetaan huomioon, että monitasoisessa ratkaisussa rampit vievät paljon tilaa. Useampaa pysäköintitasoa tulisikin harkita lähinnä kolmannessa siihen osoitetussa korttelissa 10636.

Korttelikohtainen pysäköinti on pihakansien alla joka on positiivisesti sijoitettu niin ylös että yksitasoisena se voitaneen toteuttaa tulvarajan yläpuolelle. Kääntöpuolena korkealla olevasta pihakannesta on se, että rakennukseen muodostuu runsaasti pimeää tilaa autohallia vasten. Kadut on myös suunniteltu nousevaksi puistoon päin jolloin poikittaisten katujen kaltevuus vaikeuttaa esteettömien sisäänkäyntien suunnittelua ja aiheuttaa tehottomuutta maantasokerroksessa.

Kaavamerkintöjen mukaan rakennuksen korkeudet polveilevat runsaasti. Osittain kysymys on maanpinnan nostamisen aiheuttamasta polveilusta maantasossa eikä kattopintojen polveilusta, kuitenkin kerrosmäärien vaihtelu heijastuu kerrostasojen ratkaisuihin. Kaavaehdotuksen miljöö vaikuttaa korkeatasoiselta ja viihtyisältä ja merellisen ympäristön hyvin huomioivalta, mutta etenkin kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haasteelliselta. Pysäköintipaikkojen toteuttaminen vaiheittain helpottaa alkuvaiheen kustannuspaineita.

Lisätiedot

Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331

seidi.kivisyrja(a)att.hel.fi

 

Pelastuslautakunta 21.01.2014 § 8

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Päätös

Pelastuslautakunta päätti antoi kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) satama-, vesi- ja katualueita (muodostuvat uudet korttelit 10630-10648) koskevaan asemakaavan muutosehdotukseen nro. 12200 seuraavan lausunnon:

KL-1- ja W/KL-1 korttelialueiden katujärjestelyissä tulee huomioida vesialueelle pitkäaikaisesti sijoitettavien liike-, toimisto-, hotelli- ja ravintolatoimintaa palvelevien alusten edustoilla pelastuslaitoksen nostolavakaluston toimintamahdollisuudet. Tämä tulee huomioida mm. istutuksissa ja kiinteiden rakennelmien sijoittelussa, sekä mahdollisissa pysäköintirajoituksissa.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian
valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238

pekka.ronkainen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.12.2013 § 407

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Ksv 0950_1, Sompasaari, karttaruutu H3/R4

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

-        lähettää 3.12.2013 päivätyn 10. kaupunginosan (Sörnäinen) satama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12200 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205

tuomas.hakala(a)hel.fi

Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37257

jouni.heinanen(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Johanna Iivonen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37137

johanna.iivonen(a)hel.fi

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255

seija.narvi(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Lauri Sipilä, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37094

lauri.sipila(a)hel.fi

Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37325

helena.korjus(a)hel.fi

 

Helsingin Energia -liikelaitos 18.9.2013

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1114-00/13 ja asemakaavaluonnoksesta.

Asemakaavaluonnoksen kaavamääräyksissä esitetään varattavaksi tilaa lumen väliaikaisvarastointiin korttelialueilla. Helsingin Energia esittää jatkosuunnittelussa tutkittavaksi erityisten kiinteiden taikka siirrettävien kaukolämpöä hyödyntävien lumensulatuspisteiden sijoituspaikkoja asemakaava-alueelle.

Kaukolämmityksen (paluuveden) avulla toimiva lumensulatuspiste on käyttötaloudeltaan kilpailukykyinen ja yhdyskunnallisten kerrannaisvaikutusten osalta suotuisa verrattuna mekaaniseen lumenpoistoon ja poiskuljetukseen.

Helsingin Energia katsoo, että niin kyseisellä, kuin myös muillakin asemakaava-alueilla, termisen liukkaudentorjunnan ja lumensulatuksen mahdollisuuksia sekä niiden yhdyskunnallisia hyötyjä olisi tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.

Lisätiedot

Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: +358 9 617 2936

jouni.kivirinne(a)helen.fi

 

Rakennusvirasto 22.8.2013

HEL 2013-008387 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kannanottoa Sompasaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1114-00/13 ja asemakaavaluonnoksesta. Asemakaavan muutos koskee satama-, vesi- ja katualueilta. Alue sijaitsee 10. kaupunginosassa (Sörnäinen). Alue on osa entistä Sörnäisten satama-aluetta ja se sijaitsee kantakaupungin itäosassa. Aluetta rajaavat pohjoisessa rakenteilla oleva Sompasaarenkanava, idässä Sompasaarensalmi, etelässä uusi Nihdinkanava ja lännessä Sompasaarenallas.

Sompasaaren alueelle suunnitellaan asuinkortteleita merelliseen ympäristöön noin 3 000 uudelle asukkaalle. Alue koostuu 8 asuinkorttelista, yhdestä hotelli- ja kylpylärakennusten korttelista, kahdesta rantakadusta, kahdesta kanavasta ja alueen sisään sulkeutuvasta puistoalueesta.

Muutosalueen pinta-ala on 16,0 hehtaaria, josta maa-aluetta on 10,6 hehtaaria ja vesialuetta 5,4 hehtaaria. Kaavamuutoksessa on rakennusoikeutta yhteensä 132 150 k-m2, josta asuinkerrosalaa on yhteensä 115 150 k-m2.

Sompasaaren asuinkortteleiden keskelle luonnoksessa esitetyn uuden puistoalueen (VP) vuoksi tulee tarkastella esitettyjen muiden yleisten alueiden laajuutta Sompasaaressa uudelleen. Uuden puistoalueen rakentamiskustannukset ovat noin miljoona euroa, jonka lisäksi tulevat mahdolliset erikoisrakenteiden kustannukset. Rakennusvirasto ei ole huomioinut uutta puistoaluetta aikaisemmissa kustannusarvioissa.

Rakennusviraston mielestä tulee tutkia puistoalueella (VP) olevien yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattujen alueiden (pp/h) liittämistä katualueisiin ja esitettyjen pihakatujen liittämistä kortteleihin. 
Maanalaisen tilan jatkosuunnittelussa tulee huomioida tilan vaatima huolto ja korjaukset pitkällä aikavälillä. Maanalainen tila tuo puistoalueen jatkosuunnitteluun haasteita, jotka saattavat rajoittaa suuresti puistoalueen hyödyntämistä perinteisessä mielessä.

Sompasaaren ja Nihdin väliin luonnoksessa esitetyn Nihdinkanava tarve tulee tutkia uudelleen. Nihdinkanavan toteuttamisen kustannukset, siltoineen, on arviolta noin 10 miljoonaa euroa. Sompasaaren ja Nihdin palauttaminen erillisiksi saariksi on vesikanavan avulla hyvin kallis ratkaisu ja sen tuoma lisäarvo alueen asukkaille vähäinen. Alue on muilta reunoiltaan veden saartama ja alueen pohjoisreunaan on toteutettu Sompasaarenkanava. Puisto- tai katualue Sompasaaren ja Nihdin erottavana visuaalisena tekijänä luo mahdollisuuden kehittää rantakatujen vastapainoksi toiminnallisempi ja erilainen yleinen puisto- tai katualue. Tämä ratkaisu myös vähentää rakentamiskustannuksia merkittävästi, mikä tulee huomioida nykyisen ja tulevan rahoitustilanteen vuoksi.

Sompasaaren asemakaavaluonnoksen toteuttaminen vaatii hyvin paljon kalliita erikois- ja taitorakenteita. Näiden rakenteiden määrää ja ohjeellisuutta tulee vielä tutkia, esimerkkinä katualueelta vähintään tasolle +0,0 laskevat portaat. Jos alueelle toteutetaan kanavarakenteita, tulee tilavarauksissa huomioida rakenteiden korjaamisen ja ylläpidon vaatima tila suhteessa rakennuksiin. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon vesialueella sijaitsevien kortteleiden tarvitsema yhdyskuntatekniikka, sen toteuttaminen, ajoitus ja kustannusjako.

Sompasaaren ja Nihdin alueelle tulee laatia yksi yhteinen yleisten alueiden yleissuunnitelma yhteistyössä rakennusviraston kanssa.

Rakennusvirastolla ei ole muuta huomautettavaa tällä hetkellä Sompasaaren asemakaavaluonnokseen.

Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 10

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566