§ 169

Kaj / Den av ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara väckta motionen om ökning av stadsodlingen i Helsingfors nya generalplan

HEL 2014-000567 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara och 21 andra ledamöter föreslår i sin motion att möjligheterna till stadsodling ska beaktas i den nya generalplanen för Helsingfors utgående från att öka antalet områden för odlingslotter och koloniträdgårdar och tillåta stadsodling i parker och på gårdar.

Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtandet och konstaterar att behovet av möjligheter till stadsodling har identifierats i rapporterna Kohti urbaanimpaa kaupunkia (Mot ett mer urbant Helsingfors) och Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto (Helsingfors grön- och rekreationsområden och stadsnatur) för visionen för generalplanen som är under arbete.

Stadsstyrelsen anser det som viktigt att förutsättningarna för stadsodling förbättras eftersom stadsodlingen i sina olika former bidrar till att skapa en mångformig stad och medför nya verksamhetsmöjligheter samt ökar trivseln och höjer gemenskapsandan för många invånargrupper.

Stadsplaneringsnämnden har år 2013 godkänt förslag till detaljplaneändring för koloniträdgårdarna i Klasasparken i Baggböle och strandparksområdet i Skomakarböle, och man kommer att påskynda att ärendena föreläggs stadsfullmäktige under år 2014. Detaljplaneändringarna gör det möjligt att förlägga cirka 50 nya odlingslotter till Baggböle och cirka 90 till Skomakarböle. Planlagda områden för odlingslotter som hittills inte har förverkligats eller områden i vilka utbyggnad av ett odlingslottsområde har blivit godkänd finns bl.a. i Centralparken, Torparbacken och Nybondas samt i Eerola i Vichtis.

Stadsstyrelsen konstaterar i fråga om den redan befintliga stadsodlingen i parker att det redan nu är möjligt att utöva stadsodling i flera parker till exempel i form av odling i lådor. Byggnadskontoret ansvarar för de odlingslotter som förläggs till de offentliga parkerna. Odling i parker förutsätter att man ansöker om tillstånd hos byggnadskontorets serviceavdelning. Avsikten med tillståndsförfarandet är att säkerställa att odlingsplatsen väljs utgående från att möjligheterna till att lyckas med odlingen är bäst och med beaktande av att odlingen inte får störa den andra användningen av parken.

Stadsstyrelsen anser att förslagen till detaljplaneändring ovan kommer att komplettera utbudet av koloniträdgårdslotter som är mycket efterfrågade i Helsingfors. Den nya generalplanen som är under beredning gör det även möjligt att utöva olika former av stadsodling. I genomförandeprogrammet för generalplanen är det möjligt att förbättra förutsättningarna för stadsodling i parker, i stora grönområden, på åkrar och i herrggårdsparker.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi: Muutoksenhaku; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 22.04.2014 § 450

HEL 2014-000567 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

vs. kaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.02.2014 § 32

HEL 2014-000567 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Tiivistelmä

Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa kaupunkiviljelyn eri muodot. Valmisteilla olevan uuden yleiskaavan vision puistoja ja virkistysalueita koskevat tavoitteet sisältävät ajatuksen helposti saavutettavista, monipuolisista virkistysalueista ja kaupunkiympäristöistä. Kaupunkiviljelyä voidaan kehittää osana laajoja virkistysalueita ja osana tiivistyvää kaupunkirakennetta sekä kaupunkipuistoja. Kaupunkiviljely eri muodoissaan luo monimuotoista kaupunkia, lisää viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja luo toimintamahdollisuuksia kaikille ikäryhmille. Uuden yleiskaavan toteutusohjelmassa on mahdollista rohkaista kaupunkiviljelyn kehittämistä puistoissa ja laajoilla viheralueilla, pelloilla ja esimerkiksi kartanopuistoissa.

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut 26.3.2013 lausunnon valtuustoaloitteesta, joka koski tonttien käyttöä kaupunkiviljelyyn. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: "Kaupunkiviljely on monin tavoin kannatettava asia. Periaatteessa asemakaavat eivät aseta esteitä tonteilla tapahtuvalle pienimuotoiselle kaupunkiviljelylle. Hyötykasveja voi nykyisin viljellä omakoti-, rivi- kuin kerrostalojen pihoilla, terasseilla ja parvekkeilla. Väljien lähiöiden ja asuinalueiden tiivistämis- ja korjaushankkeissa voidaan etsiä kaupunkiviljelyyn sopivia puisto- ja piha-alueita sekä selvittää parvekkeiden, terassien ja kattojen sopivuutta hyötyviljelykäyttöön. Näin voidaan kohentaa myös alueiden kaupunkikuvaa ja toiminnallista viihtyisyyttä. Asemakaavamääräyksillä voidaan tiivistyvässäkin kaupunkirakenteessa edistää pienien pihojen tai puistoalueiden kaupunkiviljelykäyttöä. Korkean rakentamisen ja pieniä pihoja kompensoivien kattoterassien yleistyessä tulee kattomaisema yhä tärkeämpään rooliin kaupungin viihtyisyyden lisääjänä, samoin kuin hyötyviljelyn mahdollistajana. Kaupungin viherkattostrategia on tarkoitus laatia virastojen yhteistyönä. Tässä yhteydessä voidaan myös selvittää mahdollisuutta viherkattojen hyötyviljelykäyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja -lautakunta pyrkivät omalta osaltaan luomaan edellytyksiä kaupunkiviljelylle asemakaavoituksen keinoin väljästi rakennetuilla vanhoilla asuinalueilla ja uusilla tiiviimmin rakennetuilla asuinalueilla."

Valmisteilla olevan yleiskaavan vision raporteissa Kohti urbaanimpaa kaupunkia ja Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto on tunnistettu kaupunkiviljelyn tarpeet. Urbaaniin elämäntyyliin kuuluu itse tekemisen arvostaminen sekä se, että osa ihmisistä haluaa asua urbaanisti, mutta silti luonnonläheisesti ja rauhallisesti.

Uuteen yleiskaavaan liittyvän kaupunkiekologisen selvityksen raportissa "Helsingin kestävä viherrakenne" tullaan mm. esittämään keinoja, millä voitaisiin turvata kaupunkiviljelyn kannalta tärkeä pölytys ja miten voitaisiin kehittää pölyttäjähyönteisten kannalta tärkeitä elinympäristöjä.

Valmisteilla oleva uusi yleiskaava mahdollistaa kaupunkiviljelyn eri muodot. Uuden yleiskaavan toteutusohjelmassa on mahdollista rohkaista kaupunkiviljelyn kehittämistä puistoissa, laajoilla viheralueilla, pelloilla ja kartanopuistoissa. Kaupunkiviljely eri muodoissaan luo monimuotoista kaupunkia, lisää viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja luo toimintamahdollisuuksia myös niille, jotka eivät ole työelämässä.

Uudet siirtolapuutarha-alueet ja laajat viljelypalsta-alueet vaativat asemakaavan. Kaupunginhallitus on ottanut kantaa siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen perustamiseen päätöksessään 3.5.2010. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Klaukkalanpuiston ja Suutarilan rantapuistoalueen siirtolapuutarhojen asemakaavat vuonna 2013. Tällä hetkellä on toteuttamattomia, asemakaavan mukaisia viljelypalsta-alueita tai niiden laajennuksia mm. Keskuspuistossa, Torpparinmäessä ja Uutelassa.

Rakennusvirasto vastaa puistojen rakentamisesta ja hallinnoinnista sekä viljelypalstoista. Puistot ovat julkista tilaa ja avoinna kaikille. Kaupunkiviljely esimerkiksi laatikoissa on mahdollista jo nyt monessa puistossa. Viljely vaatii luvan rakennusviraston palveluosastolta. Paikka valitaan niin, että viljely onnistuisi eikä aiheuta haittaa puiston muulle käytölle.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209

raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi