§ 63

Kaj / Den av ledamoten Tuomas Rantanen väckta motionen om en saluhall för etniska och exotiska produkter i Östra centrum

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Tuomas Rantanen väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredraganden

Ledamoten Tuomas Rantanen och 56 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden ska utreda under vilka förutsättningar det lönar sig för den att någonstans i anslutning till butiksklustret i Östra centrum inrätta en ny saluhall vars utbud är fokuserat på etniska och exotiska matprodukter.

Stadsstyrelsen meddelade 9.5.2012 stadsfullmäktige då den besvarade motionen att det inte fanns lediga obebyggda tomter i närheten av köpcentret i Östra centrum och att fastighetskontoret inte i området besatt fastigheter eller lokaler lämpliga för en saluhall. Stadsstyrelsen påpekade samtidigt att lokaler som lämpar sig för saluhallsverksamhet kan bli lediga i köpcentret i Östra centrum under de närmaste åren och att nya affärslokaler som byggs eventuellt kan användas för ändamålet. Stadsstyrelsen framhöll att alla dessa lokaler är i privat ägo och att möjligheten att inrätta en saluhall därför är beroende av ägarnas inställning.

Stadsfullmäktige återremitterade ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning utgående från att staden konkret utreder om en hall kan inrättas helst i östra Helsingfors exempelvis a) i anslutning till det gamla köpcentret i Botbyhöjden, b) genom att Revalsplanen förses med tak eller c) intill någon metrostation i östra Helsingfors.

Stadsstyrelsen hänvisar till ett utlåtande från fastighetsnämnden och meddelar att fastighetskontorets lokalcentral inte har lämpliga lokaler att anvisa för det i motionen angivna ändamålet vare sig i anslutning till det gamla köpcentret i Botbyhöjden eller på något annat föreslaget ställe. Stadsstyrelsen understryker att den strategiska uppgiften för lokalcentralen är att tillhandahålla lokaltjänster för stadens egna förvaltningar och att det inte hör till dess verksamhetsområde att producera lokaler eller att köpa privata affärslokaler med tanke på företag.

Stadsstyrelsen hänvisar också till ett utlåtande från stadsplaneringskontoret och påpekar att Revalsplanen hör till en viktig serie av utomhusytor och sammanbindande gångstråk mellan Lybecksplanen och den öppna platsen vid kulturcentrumet Stoa och därför inte lämpar sig för en saluhall. Denna öppna serie av stråk används dygnet runt och bör inte brytas genom att Revalsplanen ändras till en sluten inneplats. En stor del av fotgängarmiljön i Östra centrum består av halvoffentliga inomhusytor, vilket ytterligare ökar Revalsplanens värde som offentlig uteplats med dimensioner baserade på trivsamhet och med ett centralt läge.

Stadsstyrelsen ställer sig i princip positiv till att främja den i motionen föreslagna saluhallsverksamheten men framhåller att stadens ekonomiplan möjliggör bara sådana husbyggnadsprojekt som gäller antingen reparationer i byggnader behövliga för tjänsteproduktion eller nödvändigt nybyggande huvudsakligen i nya områden. Enligt det av stadsfullmäktige godkända strategiprogrammet ska en betydligt större andel av investeringarna finansieras med internt tillförda medel och inkomster från försäljning av fast egendom. Det är följaktligen meningen att staden ska sälja byggnader som inte behövs för dess verksamhet i stället för att investera i nya lokaler. Gamla Saluhallen, Hagnäs saluhall och Sandvikens saluhall finns redan i Helsingfors, och staden har förbättrat verksamhetsförutsättningarna för dem genom att bygga om lokalerna. Enligt den nuvarande strategin för lokalanvändning kan staden däremot inte producera nya lokaler eller köpa privata affärslokaler.  

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi: Muutoksenhaku; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 10.02.2014 § 157

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Tuomas Rantasen aloitteen loppuun käsitellyksi.

02.05.2012 Ehdotuksen mukaan

23.04.2012 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Kaupunkisuunnitteluvirasto 25.11.2013

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Valtuustoaloite

Kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen ja 56 muuta allekirjoittajaa tekivät 16.11.2011 valtuustoaloitteen ja esittävät selvitettäväksi, millä edellytyksin kaupungin kannattaisi sijoittaa jonnekin Itäkeskuksen kauppakeskittymän yhteyteen uusi kauppahalli, joka painottaisi etnisiä ja eksoottisia ruokatuotteita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 28.2.2012 kaupunginhallitukselle asiasta lausunnon.

Kaupunginvaltuusto päätti 9.5.2012 palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunki selvittää konkreettisesti olisiko halli toteutettavissa mieluiten Itä-Helsinkiin esimerkiksi a) Puhoksen vanhan ostoskeskuksen yhteyteen, b) kattamalla Tallinnanaukio tai c) jonkun itähelsinkiläisen metroaseman kylkeen.

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoa valtuustoaloitteen osasta, jossa ehdotetaan selvittämään mahdollisuudet Tallinnanaukion kattamiseksi kauppahallikäyttöön. Muihin selvitettäviin vaihtoehtoihin kiinteistölautakunta on jo ottanut kantaa.

Lausunto

Tallinanaukio on osa tärkeää julkisten ulkotilojen ja niiden välisten jalankulun yhteyksien sarjaa, jonka eteläinen pää on Lyypekinaukiolla ja pohjoinen pää Stoan kulttuurikeskuksen aukiolla. Tätä avoimessa, ympäri vuorokauden käytössä olevaa yhteyksien sarjaa ei tule katkaista muuttamalla Tallinnanaukio suljetuksi sisätilaksi. Itäkeskuksen alueella suuri osa jalankulun ympäristöstä sijoittuu puolijulkisiin sisätiloihin, mikä entisestään nostaa Tallinnanaukion arvoa viihtyisästi mitoitettuna ja keskeisesti sijoitettuna julkisena ulkotilana.

Tallinanaukio ei sovellu kauppahallikäyttöön.

Lisätiedot

Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331

mikko.naveri(a)hel.fi

Talous- ja suunnittelukeskus 11.10.2013

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen ja 56 muuta allekirjoittajaa ovat 16.11.2011 tehneet valtuustoaloitteen ja esittävät selvitettäväksi, millä edellytyksin kaupungin kannattaisi sijoittaa jonnekin Itäkeskuksen kauppakeskittymän yhteyteen uusi kauppahalli, joka painottaisi etnisiä ja eksoottisia ruokatuotteita. Tukholman Hötorgetin kauppahalli voisi toimia esimerkkinä. Kaupunginvaltuusto päätti 9.5.2012 (141 §) palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunki selvittää konkreettisesti, olisiko halli toteutettavissa mieluiten Itä-Helsinkiin esimerkiksi a) Puhoksen vanhan ostoskeskuksen yhteyteen, b) kattamalla Tallinnanaukio tai c) jonkun itähelsinkiläisen metroaseman kylkeen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kaupungin strategiaohjelman mukainen investointiraami 435 milj. euroa mahdollistaa talonrakennushankkeissa palvelutuotantoon tarvittavan rakennuskannan korjaamisen sekä pääasiassa uusille alueille tehtävän välttämättömän uudisrakentamisen. Strategian mukaan investointeja myös rahoitetaan merkittävästi aiempaa enemmän tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Kaupungin toiminnan kannalta tarpeettomia rakennuksia on siten tarkoitus myydä. Kaupungin ei ole mahdollista investoida aloitteen mukaiseen toimintaan.

Nykyisin kaupungissa toimivat kauppahallit, Vanha Kauppahalli, Hakaniemen kauppahalli ja Hietaniemen kauppahalli. Kaupunki peruskorjaa näitä rakennuksiaan, mutta toimintaa ei olla laajentamassa. Kaupungilla on suorassa omistuksessa ja tytäryhtiöidensä omistamana liiketilaa, jota se voi tarjota nykyisillä vuokrausperusteillaan myös aloitteen mukaiseen toimintaan. Myös vapailla markkinoilla on ehdotettuun toimintaan soveltuvaa tilaa mm. ehdotettu Puhoksen ostoskeskus.

Lopuksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että lähtökohtaisesti aloitteen mukaisen etnisten ja eksoottisen ruoka-aineiden kauppakeskittymän eli uuden kauppahallin toiminnan tulisi ohjautua liiketaloudellisin perustein. Kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista tukea yritystoimintaa mahdollisesti ulkopuolelta hankittavien tilojen tilakustannuksissa. Lisäksi hallihankkeella saattaisi olla vaikutuksia vähittäiskaupan, nykyisten hallikauppojen sekä Hämeentielle sijoittuneiden useiden etnisiä ja eksoottisia tuotteita myyvien yritysten markkinatilanteeseen.

Lisätiedot

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 27.06.2013 § 352

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kiinteistölautakunta suhtautuu ajatukseen etnisten ja eksoottisten tuotteiden kauppahallin sijoittamisesta Itä-Helsinkiin periaatteessa myönteisesti, mutta samalla muistuttaa, että mikäli kaupunginvaltuusto päättää, että halli toteutetaan kaupungin omistuksessa, tulee kaupunginvaltuuston myös osoittaa hankkeelle rahoitus. Koska tilakeskuksella ei ole osoittaa tarkoitukseen sopivaa tilaa, käytännössä tarvittava tila voidaan toteuttaa hankkimalla se yksityisiltä markkinoilta tai myöntämällä uudelle rakennukselle varat investointiohjelmassa.

Tilakeskuksen strategisena tehtävänä on järjestää tilapalveluja kaupungin omille hallintokunnille. Ellei erikseen niin päätetä, tilakeskuksen tehtävänä ei ole tuottaa yrityksille uusia toimitiloja eikä ostaa yksityistä liiketilaa. Kaupungin nykyisen tilastrategian mukaan kaupungin omaa kiinteistökantaa pyritään vähentämään ja tehostamaan.

Nykyisin kaupungissa toimivat kauppahallit, Vanha Kauppahalli, Hakaniemen kauppahalli ja Hietaniemen kauppahalli, sijaitsevat kantakaupungissa ja ajatusta hallitoiminnan laajentamisesta Itä-Helsinkiin voi pitää sinänsä kannatettavana. Vakiintuneen kauppahallitoiminnan kiinteistötaloudellinen yhtälö on sellainen, että se tuskin kiinnostaa vain taloudellista voittoa tavoittelevia yksityisiä investoreita. Kaupungin toimiminen hankkeen koordinaattorina ja välivuokraajana riippuu pitkälti siitä, mahtuisiko hanke Tukkutorin hallintaan muiden hallien rinnalle. Tässä tapauksessa hankkeen kustannustalouden rinnalla on syytä arvioida myös sen muut yhteiskunnalliset hyödyt.

Ennen uuteen hallihankkeeseen ryhtymistä olisi myös syytä selvittää tällaisen hallikaupan erilaiset vaikutukset vähittäiskaupan ja nykyisten hallikauppojen markkinatilanteeseen.

Kaupunginvaltuuston esittämistä vaihtoehdoista Puhoksen vanha ostoskeskus on yksityisen kiinteistöyhtiön omistuksessa ja sillä on ensi sijainen aloitteentekijän rooli kyseisen kiinteistön jalostusta koskevissa hankkeissa. Tallinnanaukio taas on kaupungin omistuksessa. Sen mahdollinen kattaminen ja siihen mahdollisesti liittyvä rakennusoikeus tulee tutkia kaavoituksella.

Käsittely

27.06.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Tuomas Rantanen: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:

Lausuntoehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kiinteistölautakunta suhtautuu ajatukseen etnisten ja eksoottisten tuotteiden kauppahallin sijoittamisesta Itä-Helsinkiin periaatteessa myönteisesti, mutta samalla muistuttaa, että mikäli kaupunginvaltuusto päättää, että halli toteutetaan kaupungin omistuksessa, tulee kaupunginvaltuuston myös osoittaa hankkeelle rahoitus. Koska tilakeskuksella ei ole osoittaa tarkoitukseen sopivaa tilaa, käytännössä tarvittava tila voidaan toteuttaa hankkimalla se yksityisiltä markkinoilta tai myöntämällä uudelle rakennukselle varat investointiohjelmassa.

Tilakeskuksen strategisena tehtävänä on järjestää tilapalveluja kaupungin omille hallintokunnille. Ellei erikseen niin päätetä, tilakeskuksen tehtävänä ei ole tuottaa yrityksille uusia toimitiloja eikä ostaa yksityistä liiketilaa. Kaupungin nykyisen tilastrategian mukaan kaupungin omaa kiinteistökantaa pyritään vähentämään ja tehostamaan.

Nykyisin kaupungissa toimivat kauppahallit, Vanha Kauppahalli, Hakaniemen kauppahalli ja Hietaniemen kauppahalli, sijaitsevat kantakaupungissa ja ajatusta hallitoiminnan laajentamisesta Itä-Helsinkiin voi pitää sinänsä kannatettavana. Vakiintuneen kauppahallitoiminnan kiinteistötaloudellinen yhtälö on sellainen, että se tuskin kiinnostaa vain taloudellista voittoa tavoittelevia yksityisiä investoreita. Kaupungin toimiminen hankkeen koordinaattorina ja välivuokraajana riippuu pitkälti siitä, mahtuisiko hanke Tukkutorin hallintaan muiden hallien rinnalle. Tässä tapauksessa hankkeen kustannustalouden rinnalla on syytä arvioida myös sen muut yhteiskunnalliset hyödyt.

Ennen uuteen hallihankkeeseen ryhtymistä olisi myös syytä selvittää tällaisen hallikaupan erilaiset vaikutukset vähittäiskaupan ja nykyisten hallikauppojen markkinatilanteeseen.

Kaupunginvaltuuston esittämistä vaihtoehdoista Puhoksen vanha ostoskeskus on yksityisen kiinteistöyhtiön omistuksessa ja sillä on ensisijainen aloitteentekijän rooli kyseisen kiinteistön jalostusta koskevissa hankkeissa. Tallinnanaukio taas on kaupungin omistuksessa. Sen mahdollinen kattaminen ja siihen mahdollisesti liittyvä rakennusoikeus tulee tutkia kaavoituksella.

Kannattajat: Sole Molander

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lausuntoehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kiinteistölautakunta suhtautuu ajatukseen etnisten ja eksoottisten tuotteiden kauppahallin sijoittamisesta Itä-Helsinkiin periaatteessa myönteisesti, mutta samalla muistuttaa, että mikäli kaupunginvaltuusto päättää, että halli toteutetaan kaupungin omistuksessa, tulee kaupunginvaltuuston myös osoittaa hankkeelle rahoitus. Koska tilakeskuksella ei ole osoittaa tarkoitukseen sopivaa tilaa, käytännössä tarvittava tila voidaan toteuttaa hankkimalla se yksityisiltä markkinoilta tai myöntämällä uudelle rakennukselle varat investointiohjelmassa.

Tilakeskuksen strategisena tehtävänä on järjestää tilapalveluja kaupungin omille hallintokunnille. Ellei erikseen niin päätetä, tilakeskuksen tehtävänä ei ole tuottaa yrityksille uusia toimitiloja eikä ostaa yksityistä liiketilaa. Kaupungin nykyisen tilastrategian mukaan kaupungin omaa kiinteistökantaa pyritään vähentämään ja tehostamaan.

Nykyisin kaupungissa toimivat kauppahallit, Vanha Kauppahalli, Hakaniemen kauppahalli ja Hietaniemen kauppahalli, sijaitsevat kantakaupungissa ja ajatusta hallitoiminnan laajentamisesta Itä-Helsinkiin voi pitää sinänsä kannatettavana. Vakiintuneen kauppahallitoiminnan kiinteistötaloudellinen yhtälö on sellainen, että se tuskin kiinnostaa vain taloudellista voittoa tavoittelevia yksityisiä investoreita. Kaupungin toimiminen hankkeen koordinaattorina ja välivuokraajana riippuu pitkälti siitä, mahtuisiko hanke Tukkutorin hallintaan muiden hallien rinnalle. Tässä tapauksessa hankkeen kustannustalouden rinnalla on syytä arvioida myös sen muut yhteiskunnalliset hyödyt.

Ennen uuteen hallihankkeeseen ryhtymistä olisi myös syytä selvittää tällaisen hallikaupan erilaiset vaikutukset vähittäiskaupan ja nykyisten hallikauppojen markkinatilanteeseen.

Kaupunginvaltuuston esittämistä vaihtoehdoista Puhoksen vanha ostoskeskus on yksityisen kiinteistöyhtiön omistuksessa ja sillä on ensisijainen aloitteentekijän rooli kyseisen kiinteistön jalostusta koskevissa hankkeissa. Tallinnanaukio taas on kaupungin omistuksessa. Sen mahdollinen kattaminen ja siihen mahdollisesti liittyvä rakennusoikeus tulee tutkia kaavoituksella.

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 9
Antti Hytti, Sole Molander, Pia Pakarinen, Jouni Parkkonen, Joonas Pulkkinen, Tuomas Rantanen, Olli Sademies, Hanna Sauli, Tiia Sirviö

Tyhjä: 0

Poissa: 0

23.02.2012 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

tilakeskuksen päällikkö

Arto Hiltunen

Lisätiedot

Paula Heikkinen, projektiarkkitehti, puhelin: 310 46922

paula.k.heikkinen(a)hel.fi

Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fi

Stadsfullmäktige 09.05.2012 § 141

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade återremittera ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning.

Behandling

Efter att diskussion hade förts i ärendet, konstaterade ordföranden att det under diskussionen hade framställts ett understött förslag, vars godkännande hade inneburit att behandlingen av ärendet avbryts. Ordföranden uppmanade därför de följande talarna att inskränka sina yttranden till frågan om återremiss av ärendet till stadsstyrelsen. Eventuella förslag till återremiss på andra grunder skulle framställas under denna diskussion.

Efter att ha förklarat diskussionen om återremiss avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Tuomas Rantanen understödd av ledamoten Outi Alanko-Kahiluoto under diskussionen hade föreslagit att ärendet skulle återremitteras för ny beredning utgående från att staden konkret utreder om en hall kan inrättas helst i östra Helsingfors exempelvis a) i anslutning till det gamla köpcentret i Botbyhöjden b) genom att Revalsplanen förses med tak eller c) intill någon metrostation i östra Helsingfors.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som vill fortsätta behandlingen av ärendet röstar ja; vinner nej, har ledamoten Tuomas Rantanens förslag om återremiss godkänts.

6 omröstningen

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Ärendet återremitteras för ny beredning utgående från att staden konkret utreder om en hall kan inrättas helst i östra Helsingfors exempelvis a) i anslutning till det gamla köpcentret i Botbyhöjden b) genom att Revalsplanen förses med tak eller c) intill någon metrostation i östra Helsingfors.

Ja-röster: 24
Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Lasse Liemola, Hannele Luukkainen, Seija Muurinen, Jan D Oker-Blom, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Sari Sarkomaa, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori

Nej-röster: 56
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Tuija Brax, Arto Bryggare, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Kimmo Helistö, Sanna Hellström, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Laura Kolbe, Anu Korppi-Koskela, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Eeva Kuuskoski, Otto Lehtipuu, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Silvia Modig, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Laura Rissanen, Juho Romakkaniemi, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Skoglund, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Mirka Vainikka, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren

Blanka: 3
Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Lasse Männistö

Frånvarande: 2
Osku Pajamäki, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige beslutade återremittera ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningssekreterare, telefon: 310 74325

suvi.ramo(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2012 § 86

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Etnisten ja eksoottisten ruoka-aineiden kauppahalli on hyvä ja kannatettava idea. Se tarvitsee paitsi sopivan tilan, oheistoimintoina ravintoloita ja ulkotorimyyntiä  sekä ennen kaikkea keskeisen paikan. Kauppahallin yksi tärkeimpiä tehtäviä on tuoda näitä palveluja myös muille kuin maahanmuuttajaväestölle. Se tulisi olla hyvin saavutettavissa koko pääkaupunkiseudun alueelta. Sen ohi tulisi kulkea suuri ihmisvirta, kuten  on tilanne Tukholmassa Hötorgetin kauppahallilla.

Itäkeskuksessa liikkuu suuri määrä ihmisiä päivittäin. Suurin ruuhka on keskuksen ytimessä metroaseman välittömässä läheisyydessä. Helsingin keskustaan verrattuna, Itäkeskuksen käyttäjät liikkuvat hyvin rajoitetulla alueella metroaseman ja suurten kauppakeskittymien kortteleissa. Heti parin korttelin etäisyydellä metroasemalta jalankulkijoiden määrä on pieni. Etnisten ruoka-aineiden kauppahallin sijoittamisella näille sivukaduille sisältää riskin, etteivät muut kuin maahanmuuttajat löydä sinne.

Itäkeskuksen ytimessä ei ole vapaita rakentamattomia tontteja. Uuden hallirakennuksen rakentamiseen tarvitaan asiasta kiinnostunut sijoittaja. Luontevinta olisikin, että kauppahalli sijoittuisi jo olemassa oleviin tiloihin. Kaupungin omistuksessa ei liene Itäkeskuksen ytimessä sellaista tyhjää tilaa, joka soveltuisi kauppahallille.

Aivan metroaseman vieressä kortteleille 45176 ja 45177 sekä Hansasillan ja Itäväylän alueille on vireillä asemakaavan muutos (nro 12024), jonka mukaan Itäkeskuksen ytimeen on tulossa 30 200 kerrosneliömetriä uutta liiketilaa. Tästä kerrosalasta pääosa on varattu YIT:lle, jonka tarkoituksena on rakentaa hotelli ja elokuvakeskus sekä liiketiloja. Pienempi osa liiketiloista tulee Keskon vuokraamalle tontille. Uuden asemakaavan liiketiloja ei ole määrätty mihinkään erikoistarkoitukseen.

Itäkeskuksen kauppakeskuksesta tai uusista rakennettavista liiketiloista saattaa lähivuosina vapautua sellaista tilaa, joka olisi sopiva kauppahallitoiminnalle. Nämä tilat ovat kuitenkin kaikki yksityisen omistuksessa, ja kauppahallin tulo näihin tiloihin on riippuvainen omistajan myönteisestä suhtautumisesta.

Käsittely

28.02.2012 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä lisäsi lausunnon toiseen lauseeseen viidenneksi viimeiseksi sanan "sekä" ja muutti
ensimmäisen kappaleen viimeisen lauseen kuulumaan : "Sen ohi tulisi kulkea suuri ihmisvirta, kuten on tilanne Tukholmassa Hötorgetin kauppahallilla."

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Barbara Tallqvist, arkkitehti, puhelin: 310 37283

barbara.tallqvist(a)hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 14.02.2012 § 21

HEL 2011-008255 T 00 00 03

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pitää valtuutettu Rantasen ym. hanketta uuden etnisiin ja eksoottisiin tuotteisiin perustuvan kauppahallin perustamista Itäkeskukseen kannattavana mikäli toiminnalle olisi myös kaupallisia edellytyksiä. Tällainen toiminta sopisi kulttuurikeskus Stoan läheisyyteen, sillä alueella on jo entuudestaan joitain etnisten ruokatuotteiden liikkeitä. Olisi parannus, että nämä ja muut samantyyliset liikkeet saataisiin yhden katon alle. Etninen kauppahalli tukisi maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja se tukisi myös kulttuurien kohtaamista.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunnon katsotaan kattavan myös Caisan osuuden.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Paiju Tyrväinen, vs. osastopäällikkö, puhelin: 310 29874

paiju.tyrvainen(a)hel.fi