§ 56

Ryj / Den av ledamoten Vesa Korkkula väckta motionen om permanent status för skejtparken på Braheplan

HEL 2013-002182 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Vesa Korkkula väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredraganden

Ledamoten Vesa Korkkula och 13 andra ledamöter föreslår i sin motion
att skejtparken på Braheplan ska göras till ett permanent officiellt skejtställe. Skejtstället kan ligga i lekparken Brahe, där ett litet asfalterat område redan tidigare använts för ändamålet. Ett alternativ är att plaskdammen i lekparken får skejtramper av betong som inte hindrar att dammen också i fortsättningen används som badplats.

Stadsstyrelsen behandlade motionen 16.9.2013 och beslutade återremittera ärendet för ny beredning utgående från att skejtstället på Braheplan ska bli permanent och med beaktande av att bullret ska bekämpas och störningar för de boende motverkas. 

Stadsstyrelsens svar på motionen var då följande:

"Den plats som tidigare använts för skejtboardåkning i lekparken Brahe ingår inte i stadens skejtprogram 2010–2014. Enligt en utredning om bullret från skejtställena gör skejtboardåkningen i lekparken Brahe att riktvärdet för buller på dagen (55 dB) överskrids vid väggen på närmaste bostadshus. Det är inte möjligt att inom lekparken flytta skejtstället så långt bort att avståndet inte understiger det rekommenderade (100 m). En metod att minska bullret är att bygga en bullerskärm.

Vid den kommande uppdateringen av skejtprogrammet och vid projektplaneringen för ombyggnad i lekparken Brahe utreds möjligheten att placera konstruktioner lämpliga för skejtboardåkning inom området.

I skejtprogrammet ingår målet att det ska bli ett nytt skejtställe i Fiskehamnen då utbyggnaden av området framskrider. De som bor i Berghäll kan för närvarande åka på Micropolis i Djurgården och på skejtstället under Tavastvägens landbro. Dessutom finns det ett tillfälligt skejtställe i Södervik."

Stadsstyrelsen påpekar i fråga om de riktvärden som tillämpas då markanvändning och byggande planeras att bullernivån (LAeq) i bostadsområden får vara högst 55 dB på dagen kl. 7.00–22.00 och högst 50 dB på natten kl. 22.00–7.00. Riktvärdena är inte avsedda för buller av typen buller från skejtboardåkning, men de tillämpas allmänt då störande buller från olika aktiviteter beräknas. De allmänna riktvärdena har också tillämpats då staden låtit göra utredningar om bullret från skejtställena.

Enligt en utredning om bullret i lekparken Brahe är bullret så högt under den aktiva tiden för skejtboardåkning att det understiger riktvärdet bara i någon mån eller överstiger det. Det kan följaktligen anses vara nödvändigt med bullerbekämpning. Läget för en bullerskärm och den höjd skärmen ska ha tas också upp i utredningen. Den allmänna slutsatsen i utredningen är att bullret från Braheparken i princip kan bekämpas tekniskt med bullerskärmar. Dessa måste i praktiken vara mycket höga. Utredningen med uppmätta bullerutsläpp från skejtboardåkning utgör bilaga 3 och utredningen om buller från lekparken Brahe bilaga 4.

Miljönämnden anser enligt ett utlåtande daterat 10.12.2013 att det i enskilda fall är möjligt att pruta på det avstånd som rekommenderas av miljöcentralen och arbetsgruppen för skejtställen. Nämnden ser inget hinder för att skejtparken blir permanent förutsatt att bullerbekämpningen blir så effektiv som möjligt, i första hand genom att konstruktionerna i själva parken är lämpliga. Betongkonstruktioner är enligt utlåtandet en tänkbar lösning. I fråga om bullerskärmar framhåller nämnden att de måste vara mycket höga och att det därför inte i praktiken är rationellt att bygga sådana.

Nämnden för allmänna arbeten påpekar i ett utlåtande att bullerutredningen visar att bullerbekämpning inte är en realistisk lösning vid asfaltplanen. Efter att parken Wamma rivits har området använts bl.a. för organiserade skejtskolor med hjälp av lätta konstruktioner som förts bort varje dag. Buller från skejtboardåkning har tack vare detta kunnat förhindras kvälls- och nattetid – det är uttryckligen då som de boende blir störda – utan att all skejtboardåkning omöjliggjorts. I fråga om förslaget att plaskdammen ska få en betongkonstruktion anser nämnden att en sådan kombination av aktiviteter inte tillfredsställer de olika användargrupperna och inte nödvändigtvis heller uppfyller säkerhetskraven för de två aktivitetstyperna. 

Stadsstyrelsen framhåller med hänvisning till utlåtandena att det vad bullret beträffar är möjligt med ett skejtställe i Braheparken. Då skejtstället planeras räcker det inte med att förutsättningarna för skejtboardåkning beaktas utan kraven på säkerhet för olika användargrupper i parken måste också uppfyllas. För att det egentliga skejtstället ska kunna ha ett läge mitt i det nuvarande lekområdet som är optimalt när det gäller bullerbekämpning måste aktiviterna i hela parken gås igenom på nytt med fokus på säkerheten.

Skejtställena, underhållet på dem och byggandet av nya samordnas av en skejtarbetsgrupp som är gemensam för byggnadskontoret, stadsplaneringskontoret, idrottsverket, ungdomscentralen och miljöcentralen. Skejtprogrammet har börjat uppdateras för åren 2015–2019.

Skejtstället i Braheparken ingår inte i byggnadskontorets program för parkinvesteringar 2014–2023. Det är ändamålsenligt att behovet av ett skejtprojekt i lekparken Brahe och frågan om tidsplan och budgetmedel tas upp då skejtprogrammet uppdateras. Målet är att programmet ska bli klart före utgången av år 2014.

Suomen Rullalautaliitto ry har byggt ett skejtställe i Södervik som ersätter den rivna parken Wamma och är högklassigare än den. Föreningen har kommit överens om platsen med byggnadskontoret. Då utbyggnaden av området framskridit bygger byggnadskontoret ett egentligt skejtställe för dem som bor i området.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Kristiina Matikainen, stadssekreterare, telefon: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginkanslia

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 10.02.2014 § 150

HEL 2013-002182 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Vesa Korkkulan aloitteen loppuun käsitellyksi.

16.09.2013 Palautettiin

09.09.2013 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 14.01.2014 § 10

HEL 2013-002182 T 00 00 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa ehdotetulla Brahenkentän skeittipuistolla nk. Wamma-parkilla tarkoitetaan Brahenpuistossa olevaa pientä, varsinaisesta leikkipuistoalueesta alun perin puistotätitoimintaa varten perustettua erillistä asvalttialuetta. Laajuudeltaan alue on riittävä pienimuotoiseen skeittaukseen, mutta sen sijainti suhteessa lähimpiin asuintaloihin on haastava.

Helsingin skeittipaikkatyöryhmän linjaama vähimmäisetäisyys asuintaloista on 100 metriä. Tällä on haluttu varmistaa haitalliseksi koetun melun kantautuminen asuntoihin. Ohjerajasta on tapauskohtaisesti joustettu tapauksissa, joissa häiritsevän melun kantautuminen on ratkaistu rakenteellisin meluntorjuntakeinoin.

Toinen aloitteessa ehdotettu ratkaisu on rakenteellisesti yhdistää lasten kahluuallas ja betonirakenteinen skeittipaikka. Lasten kahluuallas on käytössä leikkipuiston aukioloaikana käytännössä koko kesäkauden. Skeittaus on mahdollista ulkotiloissa keväästä syksyyn. Yhdistettäessä kahluuallas ja skeittipaikka, aiheutetaan toiminnallinen ristiriita sekä kahluualtaan, että skeittipaikan käytölle suurimmaksi osaksi niiden vuosittaista käyttöaikaa. Lisäksi rakennusviraston kokemusten mukaan skeittaajien odotukset betonisten, skeittausta varten suunniteltujen rakenteiden, materiaalien ja toimintojen suhteen ovat niin lajille ominaiset ja poikkeavat oleellisesti kahluualtaiden toiminta- ja rakennevaatimuksista, ettei kyseisten toimintojen yhdistäminen tyydyttäisi kumpaakaan käyttäjäryhmää eikä välttämättä täyttäisi toimintokohtaisia turvallisuusvaatimuksia.

Skeittipaikkatyöryhmän päätöksen mukaisesti rakennusvirasto teetti kesällä 2010 puistoa koskevat skeittimeluselvitykset (liitteet 4 ja 5) . Selvitysten mukaan skeittauksen aiheuttama koko päiväajan keskiäänitaso jää alle ohjearvotason (55 dB) lähimmän asunrakennuksen julkisivulla. Leikkipuisto Brahen jo entuudestaan skeittauskäytössä olleen alueen pääasiallisen temppukohdan (melulähde) etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on noin 55 metriä, joten skeittityöryhmän linjaama 100 metrin minimisuositusetäisyys ei täyty.

Etäisyyden ohjerajan ylittymisestä huolimatta lautakunta näkee, että etäisyyden ohjerajasta voidaan tässä tapauksessa tinkiä. Ohjerajasta on joustettu tapauskohtaisesti ennenkin esimerkiksi Lauttasaaren Hevosenkenkäpuistossa sijaitsevan skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 65 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta ja Herttoniemen Tuoriniemen skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 75 metrin päässä lähimmästä asuintalosta. Sopivampaa tilaa skeittipaikalle ei löydy lähistöltä, ja harrastusmahdollisuuksien puute rajoittaa kaupunkilaisten hyvinvointia. Yleisten töiden lautakunta ei tämän takia näe esteitä skeittipuiston vakinaistamiselle, mikäli samalla toteutetaan mahdollisimman tehokasta meluntorjuntaa ensisijaisesti skeittipuiston rakenteista käsin.

Nykyaikaiset skeittipuistot tehdään pääasiassa betonista. Yleisten töiden lautakunta pitää tätä valintaa perusteltuna, koska betonisesta skeittipuistosta aiheutuu paljon vähemmän melua kuin asfaltista tehdystä. Betoni kestää kulutusta huomattavasti paremmin kuin asfaltille vanerista tehdyt skeittilaitteet. Brahenkentän skeittipaikan meluselvitys on tehty asfaltoidun puiston perusteella. Meluselvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, miten betonista rakentamalla voidaan olennaisesti alentaa skeittipaikasta koituvaa ääntä. Yleisten töiden lautakunta ehdottaa myös, että puistoon pystytetään kyltti, joka ilmaisee, että puistossa ei saa skeitata klo 22:00 jälkeen.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa Brahenkentällä sijaitsevan Wammaparkiksi kutsutun skeittipuiston vakinaistamista edellä esitetyin huomioin.

Käsittely

14.01.2014 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus: Pörrö Sahlberg
Korvataan päätösehdotuksen kappaleen kaksi viimeinen sana "huono" sanalla "haastava".

Poistetaan päätösehdotuksen kappaleen kolme viimeinen lause "Wamma-parkin kohdalla meluntorjunta ei rakennusviraston teettämän meluntorjuntaselvityksen osalta ole realistinen ratkaisu."

Poistetaan päätösehdotuksen kappaleet viisi ja kuusi ja lisätään niiden tilalle seuraava päätösehdotusteksti: "Skeittipaikkatyöryhmän päätöksen mukaisesti rakennusvirasto teetti kesällä 2010 puistoa koskevat skeittimeluselvitykset (liitteet 4 ja 5) . Selvitysten mukaan skeittauksen aiheuttama koko päiväajan keskiäänitaso jää alle ohjearvotason (55 dB) lähimmän asunrakennuksen julkisivulla. Leikkipuisto Brahen jo entuudestaan skeittauskäytössä olleen alueen pääasiallisen temppukohdan (melulähde) etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on noin 55 metriä, joten skeittityöryhmän linjaama 100 metrin minimisuositusetäisyys ei täyty.

Etäisyyden ohjerajan ylittymisestä huolimatta lautakunta näkee, että etäisyyden ohjerajasta voidaan tässä tapauksessa tinkiä. Ohjerajasta on joustettu tapauskohtaisesti ennenkin esimerkiksi Lauttasaaren Hevosenkenkäpuistossa sijaitsevan skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 65 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta ja Herttoniemen Tuoriniemen skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 75 metrin päässä lähimmästä asuintalosta. Sopivampaa tilaa skeittipaikalle ei löydy lähistöltä, ja harrastusmahdollisuuksien puute rajoittaa kaupunkilaisten hyvinvointia. Yleisten töiden lautakunta ei tämän takia näe esteitä skeittipuiston vakinaistamiselle, mikäli samalla toteutetaan mahdollisimman tehokasta meluntorjuntaa ensisijaisesti skeittipuiston rakenteista käsin.

Nykyaikaiset skeittipuistot tehdään pääasiassa betonista. Yleisten töiden lautakunta pitää tätä valintaa perusteltuna, koska betonisesta skeittipuistosta aiheutuu paljon vähemmän melua kuin asfaltista tehdystä. Betoni kestää kulutusta huomattavasti paremmin kuin asfaltille vanerista tehdyt skeittilaitteet. Brahenkentän skeittipaikan meluselvitys on tehty asfaltoidun puiston perusteella. Meluselvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, miten betonista rakentamalla voidaan olennaisesti alentaa skeittipaikasta koituvaa ääntä. Yleisten töiden lautakunta ehdottaa myös, että puistoon pystytetään kyltti, joka ilmaisee, että puistossa ei saa skeitata klo 22:00 jälkeen.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa Brahenkentällä sijaitsevan Wammaparkiksi kutsutun skeittipuiston vakinaistamista edellä esitetyin huomioin."

Kannattaja: Matti Kopra

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Sahlbergin tekemän vastaehdotuksen.

17.12.2013 Pöydälle

23.04.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Eva-Lisa Karlsson, projektinjohtaja, puhelin: 310 64387

eva-lisa.karlsson(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 10.12.2013 § 384

HEL 2013-002182 T 00 00 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Skeittipaikkojen sijoitussuositus

Helsingin kaupungilla on skeittityöryhmä, jossa on edustus nuorisoasiainkeskuksesta, rakennusvirastosta, liikuntavirastosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta ja ympäristökeskuksesta. Työryhmässä on todettu, että skeittipaikan sijainnin tulee mieluusti olla keskeinen, jotta se on houkutteleva harrastajille ja hyvin saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä. Meluhaittojen ehkäisemiseksi etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin tai muihin melulle herkkiin kohteisiin tulee kuitenkin olla riittävästi. Helsingin ympäristökeskus on linjannut yhteistyössä kaupungin skeittityöryhmän kanssa skeittipaikkojen suositeltavaksi vähimmäisetäisyydeksi 100 metriä asutukseen. Tämä vähimmäisetäisyyssuositus on kirjattu myös Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan 15.10.2009 ohjeellisena noudatettavaksi hyväksymään Helsingin skeittiohjelmaan 2010–2014

Skeittimelun arviointi

Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992). Asuinalueiden melutaso (LAeq) päiväaikaan klo 7.00–22.00 saa olla enintään 55 dB ja yöaikaan klo 22.00–7.00 enintään 50 dB. Melun ohjearvoihin tehdään tarvittaessa melun laadusta johtuvia korjauksia. Skeittimelun iskumaisuuden (kolahdukset) vuoksi mittaus- tai laskentatuloksiin tulee lisätä 5 dB ennen kuin niitä verrataan ohjearvoihin. Ohjearvolla tarkoitetaan koko päiväajalle (klo 7.00 - 22.00) 15 tunnille tasoitettua melua eli eräänlaista koko päivän keskimääräistä melutasoa. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvoja ei ole tarkoitettu skeittimelun tyyppiselle melulle, vaikka niitä sovelletaan yleisesti, kun arvioidaan erilaisten toimintojen aiheuttamaa meluhaittaa. Yksiselitteistä tapaa arvioida skeittauksessa syntyvän melun haitallisuutta ei ole.

Skeittimelun osalta voi keskiäänitason lisäksi olla tarpeen arvioida myös melutapahtumien enimmäisäänitasoja LAFmax sekä niiden määrää ja sitä, mihin aikaan vuorokaudesta toimintaa on. Erityisesti yöaikaan yksittäisetkin selvästi erottuvat enimmäisäänitasot voivat häiritä lepoa ja unta. Enimmäisäänitasoja tulisi arvioida mahdollisuuksien mukaan myös sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni ja myös silloin, kun ikkunat ovat avoinna. Mikäli skeittauksen aiheuttamat enimmäisäänitasot erottuvat selkeästi sisätilojen taustatasosta, niin häiriötä voidaan olettaa aiheutuvan. Suomessa melun enimmäisäänitasoille ei kuitenkaan ole ohjearvoja.

Brahen skeittipaikan meluselvitys

Leikkipuisto Brahen alueella sijaitsevan skeittipaikan (Wamma-park) aiheuttamasta melusta on vuosien mittaan valitettu useaan otteeseen ja toisaalta harrastajat ovat halunneet ottaa paikan aktiiviseen käyttöön. Skeittipaikan aiheuttamasta melusta ja meluntorjuntamahdollisuuksista on teetetty laskennallinen meluselvitys vuonna 2010 (Akukon 2010). Selvityksessä tarkasteltiin skeittipaikan synnyttämää melua, joka kohdistuu lähimmän asuinrakennuksen (Läntinen Brahenkatu 8) julkisivuille eri asuinkerrosten korkeudelle. Melua arvioitiin keskiäänitasona LAeq sekä enimmiäisäänitasona LAFmax talon julkisivulla olevissa laskentapisteissä tyypillisessä skeittipaikan käyttötilanteessa. Melutasot laskettiin nykytilanteelle sekä meluntorjuntatoimien jälkeiselle tilanteelle.

Meluselvityksen mukaan melun impulssikorjattu keskiäänitaso LAeq,r lähimmän asuinrakennuksen julkisivulla aktiivisen rullalautailun aikana on 58 dB. Mikäli tulosta verrataan ympäristömelun ohjearvoon, aktiivisen skeittauksen aikainen tulos tulisi muuttaa vastamaan koko päiväaikaa klo 07–22. Tällöin skeittipaikan koko päivän arvioitu melutaso jäänee alle päiväaikaisen ohjearvon. Jos aktiivisen rullalautailun aikaista äänitasoa verrataan suoraan päiväajan ohjearvoon 55 dB, rullalautailun aikainen melutaso ylittäisi ohjearvon.

Yksittäisin rullalautatempun enimmäistaso lähimmän asuinrakennuksen julkisivulla on 69 dB. Enimmäisäänitasoja ei ole mitattu sisätiloissa. Tavanomaisen ikkunarakenteen voidaan arvioida vaimentavan melu noin 30 dB ikkunoiden ollessa suljettuina. Ikkunoiden ollessa osittain auki, niiden ääneneristävyys on huomattavasti pienempi. Sisällä ikkunoiden ollessa auki, skeittauksesta aiheutuvien kolahdusten voidaan arvioida olevan melko selvästi muusta taustamelusta erottuvia etenkin ilta-aikaan, kun muu melu esim. liikennemelu on vähäisempää.

Käytössä olevan skeittipaikan meluntorjuntamahdollisuuksia selvitettiin myös laskentamallilla. Etäisyyden kasvattaminen melulähteen ja melulle herkän kohteen välillä ei tässä tapauksessa ole käytännössä mahdollista. Meluntorjuntakeinona tarkasteltiin myös erikorkuisia ja eri etäisyyksille melulähdettä sijoitettavia meluesteitä. Teknisesti meluesteillä on mahdollista torjua skeittipaikalta lähimpiin asuinrakennuksiin leviävää melua. Tarvittavien meluesteiden tulisi kuitenkin olla huomattavan korkeita, joten käytännössä esteiden toteuttaminen ei ole järkevää.

Nykypaikan soveltuvuus skeittipaikaksi

Skeittauksen aiheuttama koko päiväajan keskiäänitaso jää alle ohjearvotason lähimmän asunrakennuksen julkisivulla. Lisäksi ympäristölautakunta huomauttaa, että Leikkipuisto Brahen jo entuudestaan skeittauskäytössä olleen alueen pääasiallisen temppukohdan (melulähde) etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on noin 55 metriä, joten ympäristökeskuksen ja skeittityöryhmän linjaama minimisuositusetäisyys ei täyty.

Etäisyyden ohjerajan ylittymisestä huolimatta lautakunta näkee, että koska keskiäänitaso jää alle ohjearvotason, etäisyyden ohjerajasta voidaan tapauskohtaisesti tinkiä. Ohjerajasta on joustettu tapauskohtaisesti ennenkin esimerkiksi Lauttasaaren Hevosenkenkäpuistossa sijaitsevan skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 65 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta ja Herttoniemen Tuoriniemen skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 75 metrin päässä lähimmästä asuintalosta. Sopivampaa tilaa skeittipaikalle ei löydy lähistöltä, ja harrastusmahdollisuuksien puute rajoittaa kaupunkilaisten hyvinvointia. Ympäristölautakunta ei tämän takia näe esteitä skeittipuiston vakinaistamiselle, mikäli samalla toteutetaan mahdollisimman tehokasta meluntorjuntaa ensisijaisesti skeittipuiston rakenteista käsin.

Nykyaikaiset skeittipuistot tehdään pääasiassa betonista. Ympäristölautakunta pitää tätä valintaa perusteltuna, koska betonisesta skeittipuistosta aiheutuu paljon vähemmän melua kuin asfaltista tehdystä. Betoni kestää kulutusta huomattavasti paremmin kuin asfaltille vanerista tehdyt skeittilaitteet. Brahenkentän skeittipaikan meluselvitys on tehty asfaltoidun puiston perusteella. Meluselvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, miten betonista rakentamalla voidaan olennaisesti alentaa skeittipaikasta koituvaa ääntä. Ympäristölautakunta ehdottaa myös, että puistoon pystytetään kyltti, joka ilmaisee, että puistossa ei saa skeitata klo 22:00 jälkeen.

Ympäristölautakunta korostaa, että modernissa kaupungissa kaikilla tulee olla mahdollisuus elää ja harrastaa keskeisillä paikoilla hyvien julkisten liikenneyhteyksien lähettyvillä, melutason samalla mahdollisimman alhaisena pitäen. Paikallinen harrastaminen ja kaupunkikulttuurin kehittyminen on paitsi yhteisön, myös ympäristön etu.

Muu sijoituspaikka leikkipuiston alueella

Ympäristölautakunta toteaa, että koko leikkipuisto Brahen alueelta ei ole löydettävissä kohtaa, jossa etäisyys asuinrakennuksiin olisi 100 metriä. Mikäli skeittipaikan sijoittamista leikkipuistoon päätetään selvittää, laskennallisen tarkastelun mukaan näyttäisi siltä, että leikkipuiston keskivaiheilla olisi soveltuvin alue mahdolliselle skeittipaikalle. Tällöin myös laskennallinen skeittauksen aikainen keskiäänitaso jäisi alle 55 dB lähimpien asuintalojen kohdalla.

Ympäristölautakunnan mielestä skeittipaikan sijoittaminen leikkipuiston alueelle on mahdollista, mikäli voidaan varmistaa, ettei lähiasukkaille aiheudu kohtuutonta meluhaittaa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi skeittipaikan melua tulee vaimentaa esimerkiksi käyttämällä rakennusmateriaalina betonia.

Käsittely

10.12.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Alviina Alametsä:  Muutoksessa korvaisin siis sivun 3(4) otsikon "Nykypaikan soveltuvuus skeittipaikaksi" alla olevan tekstin (kappaleet 9-11) seuraavalla:

"Skeittauksen aiheuttama koko päiväajan keskiäänitaso jää alle ohjearvotason lähimmän asunrakennuksen julkisivulla. Lisäksi ympäristölautakunta huomauttaa, että Leikkipuisto Brahen jo entuudestaan skeittauskäytössä olleen alueen pääasiallisen temppukohdan (melulähde) etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on noin 55 metriä, joten ympäristökeskuksen ja skeittityöryhmän linjaama minimisuositusetäisyys ei täyty.

Etäisyyden ohjerajan ylittymisestä huolimatta lautakunta näkee, että koska keskiäänitaso jää alle ohjearvotason, etäisyyden ohjerajasta voidaan tapauskohtaisesti tinkiä. Ohjerajasta on joustettu tapauskohtaisesti ennenkin esimerkiksi Lauttasaaren Hevosenkenkäpuistossa sijaitsevan skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 65 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta ja Herttoniemen Tuoriniemen skeittipuiston kohdalla, joka sijaitsee noin 75 metrin päässä lähimmästä asuintalosta. Sopivampaa tilaa skeittipaikalle ei löydy lähistöltä, ja harrastusmahdollisuuksien puute rajoittaa kaupunkilaisten hyvinvointia. Ympäristölautakunta ei tämän takia näe esteitä skeittipuiston vakinaistamiselle, mikäli samalla toteutetaan mahdollisimman tehokasta meluntorjuntaa ensisijaisesti skeittipuiston rakenteista käsin.

Nykyaikaiset skeittipuistot tehdään pääasiassa betonista. Ympäristölautakunta pitää tätä valintaa perusteltuna, koska betonisesta skeittipuistosta aiheutuu paljon vähemmän melua kuin asfaltista tehdystä. Betoni kestää kulutusta huomattavasti paremmin kuin asfaltille vanerista tehdyt skeittilaitteet. Brahenkentän skeittipaikan meluselvitys on tehty asfaltoidun puiston perusteella. Meluselvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, miten betonista rakentamalla voidaan olennaisesti alentaa skeittipaikasta koituvaa ääntä. Ympäristölautakunta ehdottaa myös, että puistoon pystytetään kyltti, joka ilmaisee, että puistossa ei saa skeitata klo 22:00 jälkeen.

Ympäristölautakunta korostaa, että modernissa kaupungissa kaikilla tulee olla mahdollisuus elää ja harrastaa keskeisillä paikoilla hyvien julkisten liikenneyhteyksien lähettyvillä, melutason samalla mahdollisimman alhaisena pitäen. Paikallinen harrastaminen ja kaupunkikulttuurin kehittyminen on paitsi yhteisön, myös ympäristön etu."

Lisäksi johdonmukaisuuden vuoksi tekisin pienen muutoksen tekstiin otsikon "Muu sijoituspaikka leikkipuiston alueella" alla. Muutos koskee siis ainoastaan viimeistä lausetta ja kappaletta 13:

Lisäksi johdonmukaisuuden vuoksi tekisin pienen muutoksen tekstiin otsikon "Muu sijoituspaikka leikkipuiston alueella" alla. Muutos koskee siis ainoastaan viimeistä lausetta: ”Ympäristölautakunta toteaa, että koko leikkipuisto Brahen alueelta ei ole löydettävissä kohtaa, jossa etäisyys asuinrakennuksiin olisi 100 metriä. Mikäli skeittipaikan sijoittamista leikkipuistoon päätetään selvittää, laskennallisen tarkastelun mukaan näyttäisi siltä, että leikkipuiston keskivaiheilla olisi soveltuvin alue mahdolliselle skeittipaikalle. Tällöin myös laskennallinen skeittauksen aikainen keskiäänitaso jäisi alle 55 dB lähimpien asuintalojen kohdalla.

Ympäristölautakunnan mielestä skeittipaikan sijoittaminen leikkipuiston alueelle on mahdollista, mikäli voidaan varmistaa, ettei lähiasukkaille aiheudu kohtuutonta meluhaittaa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi skeittipaikan melua tulee vaimentaa esimerkiksi käyttämällä rakennusmateriaalina betonia.”

Koska ehdotuksia kannatettiin yksimielisesti, esittelijä otti muutoksen esittelyynsä.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916

anu.haahla(a)hel.fi

Liikuntalautakunta 28.05.2013 § 116

HEL 2013-002182 T 00 00 03

Päätös

Liikuntalautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä skeittipalveluita järjestävät rakennusvirasto, liikuntavirasto ja nuorisoasiainkeskus. Rakennusvirasto järjestää lähinnä lapsia ja varhaisnuoria palvelevia, pienimuotoisia lähiskeittipaikkoja. Liikuntaviraston ylläpitämät skeittipaikat sijaitsevat liikuntapuistoissa tai niiden läheisyydessä. Kallion aluetta palvelee tällä hetkellä mm. liikuntaviraston ylläpitämä Eläintarhan Micropolis -skeittipuisto.

Leikkipuisto Brahe ei ole liikuntaviraston hallinnoimaa aluetta. Aluetta hallinnoi rakennusvirasto. Liikuntalautakunnalla ei ole lisättävää yleisten töiden lautakunnan 23.4.2013, § 186 antamaan lausuntoon. 

Esittelijä

Esittelijä esittää, että lautakunta antaa kaupunginhallitukselle esittelijän esityksen mukaisen lausunnon.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Anssi Rauramo

Lisätiedot

Arja Eloranta, sihteeri, puhelin: 310 87902

Stefan Fröberg, osastopäällikkö, puhelin: 310 87901

Nuorisolautakunta 18.04.2013 § 37

HEL 2013-002182 T 00 00 03

Päätös

Nuorisolautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt 15.10.2009 kaupungin poikkihallinnollisen skeittityöryhmän laatiman skeittiohjelman vuosille 2010–2014. Skeittiohjelma, joka on tarkoitettu ohjeellisena noudatettavaksi, sisältää skeittipaikkojen kuvaukset ja kehittämistavoitteet, ylläpidon periaatteet ja uusien skeittipaikkojen rakentamisohjelman. Kaupungin skeittityöryhmä koordinoi skeittaamiseen liittyviä asioita ja tarkistaa skeittiohjelmaa tarvittaessa. Brahenkentällä sijaitsevaa skeittipaikkaa ei ole mainittu nykyisessä skeittiohjelmassa.

Skeittiohjelman mukaan skeittaus on kasvanut nopeasti erittäin suosituksi nuorten ja nuorten aikuisten harrastukseksi. Arvion mukaan lähes viidennes 10–15-vuotiaista pojista harrastaa skeittausta. Laji on yleistynyt kovaa vauhtia myös tyttöjen keskuudessa. Lajien harrastajien keskuudessa on vahvaa yhteisöllisyyttä ja vertaistoimintaa. Lisäksi harrastajat ovat aktiivisia toimijoita järjestäen itse tapahtumia, kursseja ja kilpailuja pienillä resursseilla.

Skeittiohjelmassa todetaan, että skeittaus on vakiintunut lasten ja nuorten harrastuksena ja sen merkitys liikuntamuotona on tunnustettu. Rullalautailun edistämiseksi on Suomeen syntynyt kymmeniä yhdistyksiä, jotka toimivat aktiivisesti järjestäen mm. kilpailuja ja kursseja. Skeittaus on erinomainen liikuntamuoto, sillä se kehittää tasapainoa ja kehonhallintaa. Uusien liikuntasuositusten mukaan kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä: skeittilaudan kanssa liikkuvalla suositus täyttyy huomaamatta.

Skeittipaikan sijainnin on mieluusti oltava keskeinen, jotta se on harrastajille houkutteleva ja tavoitettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Toisaalta etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin olisi oltava niin paljon, ettei melusta aiheudu huomattavaa häiriötä asukkaille. Helsingin ympäristökeskus on linjannut yhteistyössä kaupungin skeittityöryhmän kanssa suositeltavaksi vähimmäisetäisyydeksi 100 metriä asutuksesta.

Esittelijä

va. osastopäällikkö

Merja Hovi

Lisätiedot

Merja Hovi, va. osastopäällikkö, puhelin: 310 89054

merja.hovi(a)hel.fi

Sari Nybäck, hallintosihteeri, puhelin: 310 89043

sari.nyback(a)hel.fi