Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

14/2013

1 (1)

Kaupunginvaltuusto

 

 

 

 

Kj/50

 

25.09.2013

 

 

 

 

 

 

§ 337

Sj / Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloite kulttuurin prosenttiperiaatteen laajentamisesta

HEL 2013-002196 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

1

Outi Alanko-Kahiluodon aloite 13.2.2013

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto ja 29 muuta valtuutettua esittävät selvitettäväksi mahdollisuutta laajentaa kulttuurin prosenttiperiaatetta niin, että sen toteuttamiseen sitoutettaisiin myös (erikseen sovittavat) merkittävät yksityiset projektialueet ja rakennushankkeet.

Kaupunginhallitus viittaa asiasta saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyt prosenttirahahankkeita koskevat päätökset 12.12.2011. Päätöksessä on ensiksi mainittu merkittävät talorakennushankkeet ja katu- ja puistoaluehankkeet, joilla prosenttirahahankkeita toteutetaan. Tältä osin päätös vastasi aiempaa käytäntöä. Päätöksessä todetaan lisäksi, että kaupunki toteuttaa prosenttirahahankkeita mm. projektialueilla, joilla tarkoitetaan tontinluovutuksen ja rakentamisen aktiivisessa vaiheessa olevia alueita. Päätöksessä todetaan, että projektialueille ja myös merkittäville täydennysrakentamiskohteille voidaan asemakaava- ja tontinluovutusvaiheessa määritellä  rahoitusosuus, joka käytetään rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin ja pysyviin taidehankintoihin.

Kaupunginhallituksen päätöksen myötä kaupungilla siis laajennettiin prosenttirahakäytäntöä. Siihen luotiin myös omat menettelytapansa. Tätä ennen kaupungissa oli toteutettu yksi merkittävä alueellinen prosenttirahakokonaisuus, Arabianranta, johon lausunnoissa viitataankin. Arabianrannassa yksittäiset rakennuttaja velvoitettiin osoittamaan tietty summa taideteoksiin, hanketta toteutti erityinen koordinaattori ja taideteokset jäivät taloyhtiöiden tai yksityisten palveluyhtiöiden omistukseen. Nyt sovitussa uudessa mallissa koordinointi ja taideteosten valinta tapahtuu kaupungin virastojen yhteistoimintana, ja taideteokset jäävät kaupungin omistukseen ja vastuulle. Tätä linjausta pidettiin pidemmän päälle kestävämpänä toimintamallina kuin sitä, että prosenttirahahankkeet jäisivät yksityisten tahojen omistukseen. Tässä mallissa taidemuseolla on luonteva rooli hankkeiden taiteellisena koordinoijana.

Kuten lausunnoista ilmenee, kaupunginhallituksen joulukuussa 2011 tekemän päätöksen mukaista uutta käytäntöä on toteutettu Kalasatamassa ja sen soveltamista on valmisteltu Keski-Pasilan alueella ja Kruunuvuorenrannassa. Ominaista tässä menettelyssä on, että tontinluovutusten yhteydessä yksityisiltä rahoittajilta kerättyä rahoitusosuutta hallinnoi kaupungin talous- ja suunnittelukeskus ja että taidemuseo toimii hankkeissa asiantuntijana. Esimerkiksi Kalasataman hankkeessa taidemuseo ottaa vastuun taideteosten ylläpidosta samalla tavoin kuin perinteisissä kaupungin prosenttirahahankkeissakin. Tämä mahdollistaa taideteosten ammattimaisen kunnostamisen ja ylläpidon. Vaikka hankkeet ovat edenneet hyvin, niin uusien periaatteiden ja käytäntöjen omaksumisessa on vielä hiottavaa.

Kaupunginhallitus katsoo, että prosenttirahahankkeille vuonna 2011 vahvistetut uudet periaatteet vastaavat osaltaan aloitteen ehdotukseen prosenttirahahankkeiden laventamisesta yksityisille projektialueille ja rakennushankkeisiin. Tuolloin päätettyjen uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii oman aikansa ja työpanoksensa. Kaupunginhallitus katsookin, että prosenttirahahankkeissa sovellettavien periaatteiden laajentaminen ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista mutta että kaupunginhallituksen vuoden 2011 hyväksymien periaatteiden viemistä käytäntöön projektialueilla on syytä seurata huolellisesti. Kullakin aluerakentamisen alueella asianomainen projektinjohtaja vastaa prosenttirahaperiaatteiden soveltamisesta alueellaan, yhteistyössä taidemuseon, kaupunkisuunnitteluviraston ja HKR:n edustajista muodostetun ryhmän kanssa.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

1

Outi Alanko-Kahiluodon aloite 13.2.2013

Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallintokeskus

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 09.09.2013 § 917

HEL 2013-002196 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto 28.8.2013

HEL 2013-002196 T 00 00 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään selvitettäväksi prosenttiperiaatteen laajentamista siten "että sen toteuttamiseen sitoutettaisiin myös (erikseen sovittavat) merkittävät yksityiset projektialueet ja rakennushankkeet".

Ensimmäinen kaupunginhallituksen päätös prosenttiperiaatteen soveltamisesta on vuodelta 1991. Päivitetyt prosenttirahahankkeita koskevat periaatteet kaupunginhallitus hyväksyi 12.12.2011 (§ 1134). Prosenttiperiaatteen soveltaminen kirjattiin kaupungin strategiaohjelmaan 2009 – 2012 ja se sisältyy myös kaupungin strategiaohjelmaan vuosille 2013 – 2016: ”Taiteen näkymistä kaupunkiympäristössä vahvistetaan uudistettujen prosenttiperiaatteiden myötä.”

Helsingin kaupunki asetti vuonna 2000 Arabianrannan rakennuttajille velvoituksen käyttää 1–2 % rakennuskustannuksista taiteeseen. Arabianrannan kohdalla kaupunki asetti hankkeelle taiteellisen asiantuntijan. Arabianrannan tapauksessa taidekoordinaattorin palkkaamisesta vastasivat talous- ja suunnittelukeskus, rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto. Teokset ovat nykyisin Arabiarannan kiinteistöjen ja taloyhtiöiden sekä osittain alueellisen palveluyhtiön omistuksessa ja vastuulla.

Kaupunki on kehittänyt prosenttiperiaatteen soveltamista projektialueilla. Kaupunginhallituksen päätökseen vuonna 2011 sisältyivät prosenttiperiaatteen soveltamiskäytännöt uusille alueille: ”Projektialueille ja merkittäville täydennysrakentamiskohteille voidaan määritellä asemakaava- ja tontinluovutusvaiheessa rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin ja pysyviin taidehankintoihin kerättävä rahoitusosuus. Rahoitusosuuden suuruus määritellään aina tapauskohtaisesti. Vuosittaiseen talousarvioon varataan projektialueilta kerättäviä rahoitusosuuksia vastaava määräraha osoitettavaksi rahoitusjohtajan päätöksin ao. virastoille. Virastoille kohdistettavista määrärahoista sovitaan virastojen yhteiskokouksessa. Kerätyt rahoitusosuudet osoitetaan taidehankintoihin ja niiden toteuttamiseen, taideteosten ylläpitoon sekä kulttuuriprojekteihin niin, että määrärahasta osoitetaan lähtökohtaisesti 85 % taidehankintoihin ja niiden toteuttamiseen sekä ylläpitoon ja 15 % kulttuuriprojekteihin. Pysyvät julkisen taiteen teokset liitetään taidemuseon kokoelmiin soveltuvin osin.” Tätä käytäntöä toteutettu Kalasatamassa ja sen soveltamista on valmisteltu Keski-Pasilan alueella ja Kruunuvuorenrannassa.

Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena prosenttiperiaatteen soveltamisessa on nostaa lähiympäristön laatua ja luoda identiteettiä alueelle taiteen keinoin. Erityisesti Kalasatamassa on myös ollut tavoitteena poistaa pitkän rakentamisajan aiheuttamia haittoja.

Prosenttiperiaatteen toteutuksessa ei kuitenkaan ole vielä saavutettu yhtenäisiä käytäntöjä osittain alueellisista eroista ja erilaisista tavoitteista johtuen. Myös selkeiden vastuutahojen määrittäminen on ollut joskus vaikeaa teosten tai tapahtumien sijoittuessa hallinnolliselle rajapinnalle. Hankkeiden prosenttiperiaatteen mukaan rahoittamat taideteokset voivat sijaita rakennuksissa, tonteilla tai julkisessa tilassa. Arabianrannassa ja Kruunuvuorenrannassa taideteokset sijaitsevat tonteilla tai yhteispihoilla ja Kalastamassa julkisessa tilassa. Kokonaisuutta täydentää yleensä kaupungin julkisiin tiloihin toteuttamat taideteokset.

Jotta prosenttiperiaatteen tarjoamat mahdollisuudet pystytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin, tulee toimintatapoja entisestään selkeyttää ja erityisesti ohjaus ja koordinointi tulee kulloinkin osoittaa vankan asiantuntemuksen omaavalle taholle. Periaate, jossa projektialueilla kaupunkisuunnitteluvirasto laatii yleissuunnitelman taideteosten sijoituksesta ja suunnitteluperiaatteista yhteistyössä taidemuseon, rakennusviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ja taideteokset suunnitellaan ja toteutetaan yleissuunnitelman pohjalta hankekohtaisesti on toimiva. Rakentajilla/rakennuttajilla ei kuitenkaan ole asiantuntemusta taideteosten tilaamiseen, suunnitteluttamiseen ja toteutukseen. Onnistuneet kokonaisuuden kannalta on myös oleellista, että taideteoksien yhteensopivuutta koordinoidaan aluekohtaisesti. Tämäntapainen erityistä asiantuntemusta vaativa toiminta ei kuulu luontevasti minkään hallintokunnan toimialaan. Arabianrannassa ulkopuolinen taidekoordinaattori oli olennaisin osa hankeen onnistumiseen.

Julkisessa tilassa sijaitsevien taideteosten ylläpitovastuu kuuluu kaupungille. Vastuualueet tulisi määritellä paitsi taideteosten ylläpitämisen myös käytön (taidetapahtumat) osalta. Tonteilla sijaitsevien taideteosten kunnossapito edellyttää asiantuntemusta. Projektialueilla, joilla toimii palveluyhtiö, voisi palveluyhtiö hankkia asiantuntija-apua ja tontinhaltioiden niin halutessa keskitetysti vastata taideteosten huollosta ja kunnossapidosta.

Onnistuneen alueen ominaisuuksia korostavan taideteoskokonaisuuden aikaansaaminen ja ylläpitäminen, kun vastuutahoja on useita, edellyttää koordinaatiota ja sitoutumista paitsi hankkeiden myös kaupungin eri hallintokuntien osalta. Prosenttiperiaatteeseen liittyy myös kulttuuriprojektien (15 %) järjestäminen, mikä lisää toimijoiden määrä tai tuo uusia tehtäviä hallintokunnille. Kaupunginhallitus on määritellyt prosenttiperiaatteen soveltamiskäytännöt 2011. Tältä pohjalta voisi olla tarkoituksenmukaista hyväksyttää alueelliset yleissuunnitelmat lautakuntatasolla ja varmistaa toteutukseen ja ylläpitoon riittävät resurssit.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että valtuustoaloitteessa on kiinnitetty huomiota merkittävään asiaan. Prosenttiperiaatteen soveltaminen uusille asuinalueille lisää asuinalueiden lähiympäristön laatua ja luo alueellista identiteettiä. Kaupunkisuunnitteluvirasto kannattaa Alanko-Kahiluodon ym. valtuustoaloitteen ehdotusta, jonka mukaan prosenttiperiaate laajennettaisiin siten, että sen toteuttamiseen sitoutettaisiin myös (erikseen sovittavat) merkittävät yksityiset projektialueet ja rakennushankkeet. Toimintamalli on kuitenkin syytä kehittää riittävän selkeäksi ja yksiselitteiseksi.

Lisätiedot

Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205

tuomas.hakala(a)hel.fi

Riitta Jalkanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293

riitta.jalkanen(a)hel.fi

 

Kiinteistölautakunta 08.08.2013 § 396

HEL 2013-002196 T 00 00 03

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluodon sekä 27 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

Asuinalueiden viihtyvyydestä yleisesti

Kaupunki pyrkii asuntopoliittisten ja muiden strategisten tavoitteidensa mukaisesti toteuttamaan viihtyisiä, turvallisia ja monipuolisia asuinalueita. Asuinalueen viihtyvyys on aina subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tällaisia voivat olla mm. alueen rakennusten arkkitehtuuri, lähipalvelut, asukasjakauma, virkistysmahdollisuudet ja yleisten alueiden laatutaso.

Kaupunki pystyy vaikuttamaan alueiden viihtyvyyteen erityisesti asemakaavassa asetetuilla rakentamisen laatutavoitteilla sekä korkeatasoisella julkisella rakentamisella (julkiset rakennukset ja yleiset alueet). Kaupungin omistamien maiden osalta kiinteistötoimi pyrkii tukemaan viihtyisien ja tasokkaiden asuinalueiden toteuttamista mm. luovuttamalla tontteja vuosittain laatukilpailuilla sekä edellyttämällä arkkitehtuurikilpailujen järjestämistä kaupungin varaamilla kaupunkikuvallisesti merkittäville paikoille sijoittuvilla tonteilla. 

Nykykäytäntö pääpiirteissään

Asuinalueen viihtyvyyttä voidaan parantaa myös ympäristötaiteen ja kulttuurin keinoin. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2012 hyväksyä taideprosentin käyttöä koskevat periaatteet, jotka koskevat sekä kaupungin omia rakennushankkeita sekä projektialueita. Periaatteiden mukaisesti projektialueille ja merkittäville täydennysrakentamiskohteille voidaan määritellä asemakaava- ja tontinluovutusvaiheessa rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin ja pysyviin taidehankintoihin kerättävä rahoitusosuus. Rahoitusosuus määritellään tapauskohtaisesti. Kerätyt rahoitusosuudet osoitetaan taidehankintoihin ja niiden toteuttamiseen, taideteosten ylläpitoon ja kulttuuriprojekteihin.

Taideprosenttikäytäntöä on sovellettu eri muodoissa Arabianrannan, Kalasataman sekä Kruunuvuorenrannan projektialueilla. Arabianrannan alueella tontin rakentajan tuli tontinvaraus- ja luovutusehtojen mukaisesti käyttää 1 - 2 % hankkeen kokonaishankinta-arvosta taiteeseen, joka tuli tontin omistajan/haltijan (esim. as oy) omistukseen tai alueen palveluyhtiön omistukseen. Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueilla taidetta varten kerättävä maksu on määritetty euromääräisesti ollen 10 euroa/k-m² tarkistettuna rakennuskustannusindeksillä.

Voimassa olevat periaatteet eivät koske yksityiselle maalle toteutettavia hankkeita. Kaupunki on kuitenkin aiemmin Arabianrannan alueella ohjannut yksityiseltä maanomistajalta maankäyttösopimuksen perusteella perittyjä korvauksia ko. alueen ympäristötaiteen hankintaan. 

Selvitys taide- ja kulttuuriprosenttiperiaatteen laajentamisesta

Kiinteistölautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, että taide- ja kulttuuriperiaatteen soveltamisen laajentamismahdollisuudet selvitetään. Mikäli taideprosenttiperiaate otettaisiin nykyistä merkittävästi laajempaan käyttöön, tulee menettelylle luoda selkeät ja yksiselitteiset ohjeet. Ohjeissa tulisi muun ohella määritellä, mitä on pidettävä kulloisessakin tilanteessa taideteoksena, mikä on vaadittava laatutaso, miten vaadittava maksu suoritetaan ja kenen vastuulle kuuluvat taideteosten ylläpito jne. Samalla tulee päättää kaupungin sisältä ne tahot, jotka vastaavat ehtojen soveltamisesta ja noudattamisen valvonnasta.  

Kiinteistölautakunta katsoo, että selvityksen yhteydessä tulisi erityisesti huomioida jäljempänä mainitut näkökohdat.

Ohjausmahdollisuudet

Kaupunki voi halutessaan edellyttää omistamillaan ja luovuttamillaan tonteilla taideprosenttiperiaatteen noudattamista tontinluovutusehdoissa. Hankkeiden toteuttajien kannalta on erityisen tärkeää, että vaadittava prosentti/muu maksu on kerrottu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli käytännössä tontinvarusehdoissa, kuten nykyisellään on menetelty. Taidemaksun perimisestä päättää näin ollen tontinvarausten yhteydessä kaupunginhallitus.

Kiinteistölautakunnan näkemyksen mukaan ohjauksen ei tule perustua asemakaavamääräyksiin, koska mahdolliset poikkeamiset määräyksistä edellyttävät aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaista poikkeamismenettelyä, joka voi muodostua raskaaksi ja hitaaksi. On myös epäselvää, voidaanko tämän tyyppisiä määräyksiä nykyisen lainsäädännön perusteella ottaa asemakaavaan.    

Merkittävien yksityiselle maalle toteutettavien hankkeiden osalta ohjaus voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa maankäyttösopimuksiin otettavin ehdoin, mikäli hanke edellyttää asemakaavan muutosta, josta koituu maanomistajalle merkittävää hyötyä. Kiinteistötoimella ei kuitenkaan ole nykyisellään resursseja valvoa tämän tyyppisten ehtojen toteutumista.

Kustannusvaikutuksista

Aloitteessa todetaan, ettei hankkeilta edellytettävällä taideprosentilla ole vaikutusta asuntojen hintaan, vaan vaadittu suoritus alentaa hankkeen toteuttajan katetta. Vaikka aloitteessa esitettyä arviota voidaan pitää lähtökohtaisesti oikeana sääntelemättömän asuntotuotannon osalta, tulee huomata, että kaupungin nykyisten asuntopoliittisten tavoitteiden mukaan kaupungin asuntotuotannosta 60 prosenttia tulisi olla kohtuuhintaista säänneltyä omakustannusperusteista tuotantoa (ARA-vuokra, Hitas, ASO jne.). Tavoite tarkoittaa, että myös yksityiselle maalle tulisi toteuttaa säännellyn omakustannusperusteisen asuntotuotannon hankkeita. Omakustannusperusteisessa tuotannossa kaikki rakennuskustannukset vaikuttavat suoraan asunnon myyntihintaan/vuokraan. Taidetta ja kulttuuritoimintaa varten perittävien maksujen tulee siten kaikissa tilanteissa olla kohtuullisia.    

Edellä mainitun osalta tulee lisäksi huomata, että Helsingissä on nykyisellään paljon (esikaupunki)alueita, jossa pelkästään asemakaava- ja viranomaismääräyksistä johtuvat rakennuskustannukset ovat helposti lähellä ko. alueen asuntojen arvioitua markkinahintaa/vuokraa tai jopa sen yli. Tämä laskee olennaisesti tonttien kiinnostavuutta rakennuttajien ja rakentajien näkökulmasta. Tonttien kiinnostavuuden säilyttämiseksi ja toteutumisen edistämiseksi tällaisilla alueilla ei ole syytä edellyttää hankkeilta ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä. Näillä alueilla tulisi pikemminkin harkita rakennuskustannuksia aiheuttavien kaava- ja muiden määräysten väljentämistä. 

Myös toimitilahankkeiden osalta voidaan todeta, että näiden hankkeiden taloudellisen toteutuskelpoisuuden realiteetit vaihtelevat merkittävästi alueittain, riippuen pitkälti kunkin alueen toimitilojen markkinavuokratasosta.

Maksun määräytymisperuste

Taide- ja kulttuuritoimintaan sijoitettavan maksun määrittäminen prosenttiperusteisesti on varsin ongelmallista mm. maksujen suuruuden ennakoitavuuden, hankkeiden talouden sekä valvonnan järjestämisen näkökulmasta. Kaupungilla on, ARA- ja Hitas-asuntotuotantoa lukuun ottamatta, yleensä hyvin rajalliset mahdollisuudet selvittää yksittäisen hankkeen kustannuksia, jolloin vaadittavan maksun määrittäminen ja valvonta on vaikeaa, ellei mahdotonta. Toiseksi prosenttiperusteinen määrittely johtaa helposti siihen, että hankkeen rakennusteknisten- ym. ominaisuuksien (esim. maaperän heikko rakennettavuus) puolesta rakennuskustannuksiltaan kalliiksi muodostuva hanke joutuu maksamaan korkeampaa taidemaksua. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä hankkeiden toteuttajien yhdenvertaista kohtelua edistävänä.

Mainittujen ongelmien välttämiseksi mahdollisesti vaadittava taidemaksu tulisi määrittää kiinteänä eli euroa/k-m² –perusteisesti prosenttiperusteisen määrittelyn sijaan. 

Taideteosten ylläpito

Tonteille sijoitettavien taideteosten osalta tulee edelleen huomata, että taideteokset edellyttävät ylläpito- ja huoltotoimenpiteitä, jotka jäävät aina lähtökohtaisesti tontin omistajan tai haltijan (asuntoyhtiö/kiinteistöyhtiö) vastuulle. Esimerkiksi asuntoyhtiöillä ei kuitenkaan useimmiten ole osaamista tavanomaisesta kiinteistöhuollosta poikkeavaan taideteosten ym. yllä- ja kunnossapitoon. Mikäli toteutettavaksi vaadittavat taideteokset eivät ole selvästi toiminnallinen osa rakennusta, myös taloyhtiöiden intressi ylläpitoon voi olla vähäinen. Näin erityisesti, jos ylläpidon kustannukset nousevat esim. taideteoksessa käytettyjen erityismateriaalien ja vaadittavan erityisosaamisen vuoksi korkeiksi. Mikäli taideprosenttiperiaatteen käyttöä laajennetaan nykyisestä, tulisi erityistä huomiota kiinnittää taideteosten tarkoituksenmukaisen ylläpidon järjestämiseen.

Esittelijä

osastopäällikkö

Juhani Tuuttila

Lisätiedot

Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36437

sami.haapanen(a)hel.fi

 

Asuntotuotantotoimikunta 26.06.2013 § 117

HEL 2013-002196 T 00 00 03

Päätös

Asuntotuotantotoimikunta päätti antaa kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluodon ym. valtuutettujen kulttuurin prosenttiperiaatteen laajentamisaloitteesta seuraavan lausunnon:

Taiteen prosenttiperiaatteesta on Helsingissä jo pitkä kokemus. ATT on rakennuttanut mm. Arabianrantaan useita kohteita, joissa prosenttiperiaatetta on sovellettu. Arabianrannassa velvoitettiin käyttämään taiteellisen yhteistyön toteuttamiseen ”vähintään 1 % ja enintään 2 % kohteen hankinta-arvosta”. Arabianrannan eteläpäässä taidemaksu kohdistettiin yhteispihoille liittymismaksun tapaan ja Kalasatamassa maksu osoitettiin ympäristötaiteelliseen yhteistyöhön (10 e/k-m2 rakennuskustannusindeksi 1/2009). Vastaavantyyppisiä prosenttiperiaatteita on tulossa muillekin alueille. Alueelliset prosenttihankkeet koskevat kaikkia alueen rakennuttajia, riippumatta siitä onko rakennuttajana kaupunki vai yksityinen toimija.

Taide sopii hyvin osaksi tavallista asuinympäristöä. Asuinympäristössä taide tulee lähelle eri-ikäisiä kaupunkilaisia, myös niitä jotka eivät muutoin hakeudu taiteen äärelle. Silloin, kun taide sisällytetään asuinrakennushankkeeseen, sen kustannukset tulevat osaksi hankkeen kustannuksia. Sekä taiteen hankinnan että ylläpidon kustannukset tulevat siis viime kädessä asukkaiden maksettavaksi.

Käsitteissä esiintyy erilaisia tapoja määritellä taiteelle varattu rahamäärä; joissakin yhteyksissä puhutaan osuudesta rakennuskustannuksista, toisissa hankinta-arvosta, budjetista tai investoinnista. Kaupunginhallituksen päätöksessä 12.12.2011 (Prosenttirahahankkeissa sovellettavat periaatteet) on maininta siitä, että rakennuskustannuksiin ei lasketa normaalia kalliimpia perustuskustannuksia. Liittymismaksutyyppisissä taidemaksuissa maksu perustuu indeksiin sidottuna euromääränä hankkeen kerrosalaan. Taidekustannusten suuruus vaihtelee laskentatavasta riippuen.

Rakentamisen hinta on korkealla tasolla ja ”prosentti” tai ”kymppi neliölle” muodostavat merkittäviä summia. Seuraavassa on esimerkkilaskelma taiteelle kohdennettujen kustannusten muodostumisesta: Esimerkkitalo on 4000 k-m2 kerrostalo, mikä rakennetaan vuokratontille. Se sisältää 50 asuntoa, yhteensä noin 3400 asm2. Oletetaan, että rakennuksen hankinta-arvo on 4.000 euroa asuinneliölle. Yhden prosentin taidemaksu on tällöin 136.000 euroa, eli noin 2.700 euroa jokaista asuntoa kohden. Mikäli prosentti lasketaan rakennuskustannuksista, mikä olisi esimerkissä 3.500 e/m2, tulisi taiteen osuudeksi noin 119.000 euroa eli noin 2.400 euroa jokaista asuntoa kohden. Kerrosalaan sidottu 10 euron korvamerkitty summa muodostaa sekin 40.000 euroa, mikä esimerkkitalossa merkitsee 800 euroa jokaista asuntoa kohden.

Yllä esitetyt summat ovat esimerkinomaisia, mutta kuvastavat sitä miten merkittävästä investoinnista on kysymys. Vertailun vuoksi mainittakoon, että hallituksen tuoreessa asuntopoliittisessa uudistuspaketissa kuntien vuokra-asunnoille on osoitettu määräaikainen 5.000 euron käynnistysavustus asuntoa kohden. Mikäli prosenttiperiaatetta käytetään kirjaimellisesti, se vie tuosta avustuksesta esimerkkitalon tapauksessa noin puolet.

Taideteosten huolto rakennuksen valmistumisen jälkeen on herättänyt kysymyksiä: miten huolletaan, kuka saa huoltaa ja miten taideteoksen voi mahdollisesti poistaa. Olennaista onkin varmistua taideteosten soveltuvuudesta asuinympäristöön. Taidetta voidaan tuoda ja tuodaan rakennuksiin myös vapaaehtoiselta pohjalta. Esimerkkinä ATT:lla on hyvinkin taiteellisia julkisivuratkaisuja tai esimerkiksi porrashuoneisiin tuotuja kuva-aiheita tai lasituksiin tehtyjä kuviointeja.

Asuntotuotantotoimikunta pitää hyvänä ja kannatettavana ajatuksena harkittua taiteen sijoittamista asuntokohteisiin. Silloin, kun taidetta edellytetään, tulisi taiteen hankinnan olla ammattitaitoisesti koordinoitua ja johdettua. Taideteokset tulisi sijoittaa sellaisiin kohteisiin, joissa on hallinnollisesti riittävät edellytykset huolehtia taideteoksesta myös jatkossa. Otollisia taiteen sijoituspaikkoja voisi syntyä alueen julkisten palvelujen, esimerkiksi koulujen tai päiväkotien, yhteyteen. Taiteen hankinta kiinteällä maksulla on tilaajalle yksinkertaisempi ja ennustettavampi tapa kuin projektikohtaiset taidehankinnat. Taidemaksun tulee joka tapauksessa olla kohtuullinen eikä se saa olla ylimitoitettu.

Esittelijä

vs. toimitusjohtaja

Risto Mykkänen

Lisätiedot

Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331

seidi.kivisyrja(a)att.hel.fi

 

Taidemuseon johtokunta 14.05.2013 § 26

HEL 2013-002196 T 00 00 03

Päätös

Taidemuseon johtokunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään selvitettäväksi prosenttiperiaatteen laajentamista siten ”että sen toteuttamiseen sitoutettaisiin myös (erikseen sovittavat) merkittävät yksityiset projektialueet ja rakennushankkeet”.

Taidemuseo käsittelee tässä lausunnossaan prosenttiperiaatteen soveltamista taidehankintoihin projektialueilla ja rakennushankkeissa. Päivitetyt prosenttirahahankkeita koskevat periaatteet sisältävät mahdollisuuden soveltaa käytäntöä myös uusilla asuinalueilla eli projektialueilla.

Helsingin kaupunki on ollut prosenttiperiaatteen edelläkävijä Suomessa. Ensimmäinen kaupunginhallituksen päätös prosenttiperiaatteen soveltamisesta on vuodelta 1991. Päivitetyt prosenttirahahankkeita koskevat periaatteet kaupunginhallitus hyväksyi 12.12.2011 (§ 1134). Prosenttiperiaatteen soveltaminen kirjattiin kaupungin strategiaohjelmaan 2009 – 2012 ja se sisältyy myös kaupungin strategiaohjelmaan vuosille 2013 – 2016: ”Taiteen näkymistä kaupunkiympäristössä vahvistetaan uudistettujen prosenttiperiaatteiden myötä.”

Kh:n päätös prosenttiperiaatteen soveltamisesta on tämän esityksen liitteenä.

Helsingin kaupunki asetti vuonna 2000 Arabianrannan rakennuttajille velvoituksen käyttää 1–2 % rakennuskustannuksista taiteeseen. Arabianrannan kohdalla kaupunki tulkitsi periaatetta siten, että kaupungin tuli asettaa hankkeelle taiteellinen asiantuntija. Arabianrannan tapauksessa taidekoordinaattorin palkkaamisesta vastasivat talous- ja suunnittelukeskus ja Taideteollinen korkeakoulu. Teokset ovat nykyisin Arabiarannan kiinteistöjen ja taloyhtiöiden omistuksessa ja vastuulla.

Hyvin samanlaisin periaattein toimii nyt rakenteilla oleva taidehanke Joensuun Penttilänrannassa, jossa asiantuntijuudesta vastaavat Pohjois-Karjalan taidetoimikunta ja Joensuun kaupunki yhdessä.

Kuten aloitteessa todetaan, Arabianranta oli ensimmäinen prosenttiperiaatetta rakennusvaiheessa kattavasti ja onnistuneesti käyttänyt kaupunginosa. Arabianrannan taideteosten ylläpidossa on kuitenkin ollut teosten ylläpitoon liittyviä ongelmia. Taloyhtiöillä itsellään ei aina ole resursseja eikä asiantuntemusta teosten kunnostamiseen. Kaupunki ei voi velvoittaa yksityistä tahoa ylläpitämään ja kunnostamaan omistamiaan taideteoksia. Ratkaisu ongelmaan saattaa olla teoksen poistaminen.

Rakennuttajalla ei aina ole asiantuntemusta taideteosten toteuttamisessa. Erillisen asiantuntijan palkkaaminen ei välttämättä takaa hankkeiden onnistumista taideteosten ylläpidon ja siihen liittyvien kustannusten arvioinnissa.  Vastuukysymykset tulisi selvittää silloin, kun kaupunki velvoittaa yksityistä tahoa hankkimaan taidetta.

Kaupunki onkin pyrkinyt kehittämään prosenttiperiaatteen soveltamista projektialueilla.

Kaupunginhallituksen päätökseen vuonna 2011 sisältyivät prosenttiperiaatteen soveltamiskäytännöt myös uusille alueille: ”Projektialueille ja merkittäville täydennysrakentamiskohteille voidaan määritellä asemakaava- ja tontinluovutusvaiheessa rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin ja pysyviin taidehankintoihin kerättävä rahoitusosuus. Rahoitusosuuden suuruus määritellään aina tapauskohtaisesti. Vuosittaiseen talousarvioon varataan projektialueilta kerättäviä rahoitusosuuksia vastaava määräraha osoitettavaksi rahoitusjohtajan päätöksin ao. virastoille. Virastoille kohdistettavista määrärahoista sovitaan virastojen yhteiskokouksessa. Kerätyt rahoitusosuudet osoitetaan taidehankintoihin ja niiden toteuttamiseen, taideteosten ylläpitoon sekä kulttuuriprojekteihin niin, että määrärahasta osoitetaan lähtökohtaisesti      85 % taidehankintoihin ja niiden toteuttamiseen sekä ylläpitoon ja 15 % kulttuuriprojekteihin. Pysyvät julkisen taiteen teokset liitetään taidemuseon kokoelmiin soveltuvin osin.”

Tätä uutta käytäntöä on onnistuneesti toteutettu Kalasatamassa ja sen soveltamista on valmisteltu myös Keski-Pasilan alueella. Ominaista tässä menettelyssä on, että tontinluovutuksen yhteydessä yksityisiltä rakennuttajilta kerättyä rahoitusosuutta hallinnoi Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus ja että taidehankintojen osalta Helsingin taidemuseo toimii asiantuntijana. Kalasatamassa on tällä hetkellä kaksi suurempaa taidehankintaa tilausvaiheessa ja useita muita on valmisteilla.

Kalasataman hankkeessa taidemuseo ottaa vastuun taideteoksista samalla tavoin kuin muissa prosenttiperiaatehankkeissa. Uudet teokset sijoitetaan lähtökohtaisesti kaupungin alueille, jolloin vastuukysymykset ovat selkeät. Julkisten taideteosten ylläpidosta vastaavat taidemuseolla ja rakennusvirasto yhdessä. Jotta tätä uutta prosenttirahaperiaatetta pystyttäisiin jatkossa kuitenkin kunnolla toteuttamaan, tulee taideteosten ylläpitoon suunnata riittävästi resursseja.

Taidemuseon johtokunta toteaa, että valtuustoaloitteessa on kiinnitetty huomiota tärkeään asiaan. Prosenttiperiaatteen soveltaminen uusille asuinalueille lisää asuinalueiden viihtyvyyttä ja nostaa kaupungin profiilia kuvataidekaupunkina

Taidemuseon johtokunta kannattaa Alanko-Kahiluodon ym. valtuustoaloitteen ehdotusta, jonka mukaan prosenttiperiaate laajennettaisiin siten, että sen toteuttamiseen sitoutettaisiin myös (erikseen sovittavat) merkittävät yksityiset projektialueet ja rakennushankkeet.

Käsittely

14.05.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan


Esittelijä muutti esitystään käsittelyn alussa seuraavasti:

SIVU 1, KAPPALE 3, lisätään "projektialueilla ja rakennushankkeissa":

Taidemuseo käsittelee tässä lausunnossaan prosenttiperiaatteen soveltamista taidehankintoihin projektialueilla ja rakennushankkeissa. Päivitetyt prosenttirahahankkeita koskevat periaatteet  sisältävät mahdollisuuden soveltaa käytäntöä myös uusilla asuinalueilla eli projektialueilla.

SIVU 3, LOPPUOSA, lisätään viimeinen kappale:

Taidemuseon johtokunta toteaa, että valtuustoaloitteessa on kiinnitetty huomiota tärkeään asiaan.
Prosenttiperiaatteen soveltaminen uusille asuinalueille lisää asuinalueiden viihtyvyyttä ja nostaa
kaupungin profiilia kuvataidekaupunkina.

Taidemuseon johtokunta kannattaa Alanko-Kahiluodon ym. valtuustoaloitteen ehdotusta, jonka mukaan prosenttiperiaate laajennettaisiin siten, että sen toteuttamiseen sitoutettaisiin myös (erikseen sovittavat) merkittävät yksityiset projektialueet ja rakennushankkeet.

Vastaehdotus:
Jussi Salonranta: Poistetaan muutetun esityksen viimeinen kappale:

Taidemuseon johtokunta kannattaa Alanko-Kahiluodon ym. valtuustoaloitteen ehdotusta, jonka mukaan prosenttiperiaate laajennettaisiin siten, että sen toteuttamiseen sitoutettaisiin myös (erikseen sovittavat) merkittävät yksityiset projektialueet ja rakennushankkeet.

Kannattajat: Nina Adamsson

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan muutetun esityksen viimeinen kappale.

Jaa-äänet: 4
Kimmo Sarje, Thomas Wallgren (pj), Pauli Waroma, Erja Väyrynen

Ei-äänet: 4
Nina Adamsson, Valentina Ahlavuo, Elisa Koponen, Jussi Salonranta

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Otso Kantokorpi

 

Esittelijä

va taidemuseon johtaja

Erja Pusa

Lisätiedot

Elina Leskelä, intendentti, puhelin: 310 87043

elina.leskela(a)hel.fi

Klas Fontell, arkkitehti/suunnittelija, puhelin: 310 87047

klas.fontell(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566