§ 351

Sj / Den av ledamoten Belle Selene Xia väckta motionen om större fokus på det finska

HEL 2013-003801 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Belle Selene Xia väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Belle Selene Xia väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredraganden

Ledamoten Belle Selene Xia framhåller i sin motion vikten av att lyfta fram den finska kulturen. T.ex. centrumbiblioteket skulle med jämna mellanrum kunna arrangera evenemang som hänför sig till den finska kulturen, och då man marknadsför Olympiastadion skulle man kunna beakta finskheten som en resurs. I motionen fäster hon vidare uppmärksamhet vid att anslaget för stadens inköp av konst minskat radikalt och att understödet till Konstnärsgillet i Helsingfors inte ändrats på 16 år. Dessutom föreslår hon i motionen att procentprincipen för konstprojekt ska utvidgas att även omfatta renovering och parkprojekt.

I kultur- och biblioteksnämndens utlåtande nämns bl.a. att man genom att understöda konst och kultur i Helsingfors strävar efter att så många helsingforsbor som möjligt ska kunna delta aktivt i kulturlivet som producent och konsument. Konsten är ett universellt språk, och man kan inte främja finsk konst och kultur på annat sätt än att verka öppet och aktivt här hemma och i utlandet. Som ett exempel på hur kulturer möts nämns i utlåtandet kulturcentret Caisa, vars självständighetsdagsfest redan blivit en tradition. När det gäller understöden konstateras det i utlåtandet att bildkonstnärerna under de tre senaste åren fått den största potten av stipendiemedlen. Understödet till Konstnärsgillet i Helsingfors har också höjts, senast detta år. På stadsbiblioteket ordnas det hundratals händelser, vid vilka stadsborna gratis kan njuta av finsk kultur.

Av utlåtandet från direktionen för konstmuseet framgår det å andra sidan att museet lyfter fram finsk nutidskonst på ett synligt sätt. Av de närmare 9 000 verken i konstmuseets samlingar är ca 40 % placerade så att de kan ses av alla stadsbor, i skolor, institutioner och ämbetsverk. Konstmuseets inköp koncentrerar sig huvudsakligen på finsk nutidskonst. Stadsmuseet har även brett ut sig i stadsrummet genom sina PopUp-utställningar, och finsk konst är framme i bl.a. Kommentti-galleriet på Kampens metrostation.

I utlåtandet från direktionen för konstmuseet konstateras också att enligt procentprinciperna som stadsstyrelsen godkände 12.12.2011 iakttar staden procentprincipen vid betydande husbyggnadsprojekt samt vid betydande park- och gatuprojekt. Det kan även vara fråga om renoveringsobjekt.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallintokeskus

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 09.09.2013 § 931

HEL 2013-003801 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Belle Selene Xian aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 14.05.2013 § 75

HEL 2013-003801 T 00 00 03

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Suomen pääkaupunkina Helsinki on myös suomalaisen kulttuurielämän keskus. Täällä asuu ja työskentelee suuri osa suomalaisista taiteilijoista. Tänne ovat sijoittuneet myös keskeiset kansalliset kulttuuri-instituutiot sekä Taideyliopisto. Helsingin kaupunki on valtion jälkeen Suomen toiseksi suurin taiteen tukija.

Helsinki tähtää taiteen ja kulttuurin avustamisessa siihen, että mahdollisimman moni helsinkiläinen voisi osallistua aktiivisesti kulttuurielämään, niin tekijänä kuin kokijanakin. Huomiota kiinnitetään taiteen ammattilaisten, mutta myös ruohonjuuritason toimijoiden työn tukemiseen. Helsinkiläisyys, niin kuin suomalaisuuskin, sulkee sisäänsä monia sävyjä. Onkin tärkeää taata taiteen moniäänisyys ja vahvistaa myös kulttuuristen vähemmistöjen mahdollisuuksia tehdä taidetta.

Suomalainen kulttuuri kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa. Kotimaisen kuvataiteen kulta-ajan suuret mestarit työskentelivät yhtä lailla Pariisissa kuin Helsingissäkin. He ottivat aiheita suomalaisesta luonnosta ja Kalevalasta samalla kuin sovelsivat kansainvälisiä tyylejä. Taide on universaali kieli, eikä suomalaista taidetta ja kulttuuria voida edistää muutoin kuin toimimalla avoimesti ja aktiivisesti niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yhtä tärkeää kuin tukea helsinkiläisten taiteilijoiden vierailuja ulkomailla on myös tuoda kansainvälistä taidetta Helsinkiin. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustus kansainväliseen taide- ja kulttuuritoimintaan vastaa osaltaan tähän taidevaihdon tarpeeseen.

Myös kulttuurikeskus Caisassa kulttuurit kohtaavat. Kansainvälisen ohjelman lisäksi Caisassa huomioidaan suomalaiset juhlapäivät ja esimerkiksi Caisan itsenäisyyspäivän juhla on muodostunut jo perinteeksi. Opetusvirasto järjestää Caisassa päivittäin suomen kielen koulutusta ja myös integraatioon liittyviä seminaareja pidetään. Caisassa on saanut alkunsa myös Infopankki-palvelu (http://www.infopankki.fi/), joka tarjoaa verkossa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista 15 eri kielellä.

Helsinki on jo nyt kiinnostava tapahtumakaupunki ja uusia kulttuurikarkeloita syntyy jatkuvasti. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta mahdollistaa lukuisten kulttuuritapahtumien järjestämisen Helsingissä myöntämällä apurahoja niin kaupunginosatapahtumille kuin korkeatasoisille taidefestivaaleillekin. Avustettavien joukossa on myös perinteisen suomalaisen tapahtumaperinteen ylläpitäjiä kuten Seurasaarisäätiö. Oman lisänsä Helsingin tapahtumatarjontaan tuovat kaupungin tapahtumayksikön järjestämät Helsinki-viikot sekä maakuntien esittäytymiset Senaatintorilla. 

Myös kuvataiteita tuetaan erilaisin avustuksin ja apurahoin. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kolmena edellisenä vuonna myöntämistä taideapurahoista kuvataiteilijat ovat saaneet suurimman potin, yhteensä 95 800 euroa. Kuvataidetta tuetaan myös muiden hankekohtaisten avustusmuotojen kautta. Aloitteessa mainitun Helsingin taiteilijaseuran toiminta-avustus nousi viimeksi tänä vuonna ja on 78 600 euroa. Helsingin taidemuseo on myös kansallisesti merkittävä kuvataiteen toimija ja taiteen hankkija sekä taidemuseon kokoelmiin että julkisiin kaupunkitiloihin. Taidemuseon lisäksi kuvataidetta kaupunkitilaan luo esimerkiksi uusi kuvataiteen kentän Checkpoint Helsinki-aloite, jota kaupunki tukee.

Helsingin kaupunginkirjastossa järjestetään vuosittain satoja tapahtumia. Tapahtumat perustuvat kirjaston ydintoimintaan kuten kirjallisuuden esittelyyn, kotimaisiin kirjailijavierailuihin sekä monipuoliseen sisältöjen avaamiseen. Kirjaston tapahtumissa (mukaan lukien keskustakirjastohanke) voivat kaikki kaupunkilaiset maksutta nauttia suomalaisesta kulttuurista.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 37712

satu.silvanto(a)hel.fi

Taidemuseon johtokunta 16.04.2013 § 19

HEL 2013-003801 T 00 00 03

Päätös

Taidemuseon johtokunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Helsingin taidemuseo osallistuu aktiivisesti suomalaisen kulttuurin ja taiteen edistämiseen toimimalla asiantuntijatahona kaupungin prosenttirahahankkeissa, toteuttamalla kaupunkitilaan julkisia taideteoksia, hankkimalla kokoelmiinsa suomalaista nykytaidetta, sijoittamalla kokoelmiaan kaupungin eri virastoihin ja laitoksiin sekä esittelemällä näyttelyissään myös suomalaista taidetta. Lisäksi taidemuseo on mukana valtakunnallisissa virtuaalisen tiedon kehittämishankkeissa.

Helsingin uudessa strategiaohjelmaluonnoksessa vuosille 2013 – 2016 on kohdassa Kulttuurista iloa ja vetovoimaa kaksi toimenpidekohtaa, jotka sivuavat aloitetta ja tulevat sisältymään myös taidemuseon taloussuunnitelmavuosien tavoitteisiin. Toinen käsittelee prosenttiperiaatetta ja toinen virtuaalisesti jaettua tietoa.

Kaupunginhallitus vahvisti prosenttiperiaatteen soveltamiskäytännöt Helsingissä 12.12.2011 (§ 1134). Päätöksen mukaisesti kaupunki toteuttaa prosenttirahahankkeita merkittävissä talonrakennushankkeissa sekä merkittävissä puisto- ja katuhankkeissa. Kyse voi olla uudisrakennuksista tai perusparannuskohteista tai näiden yhdistelmästä. Päätöksessä määriteltiin edelleen, kuinka prosenttiperiaatetta sovelletaan tontinluovutuksen ja rakentamisen aktiivisessa vaiheessa olevilla projektialueilla.  Lisäksi määriteltiin soveltamisperiaatteet niissä kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen merkittävissä rakennushankkeissa, joiden hankesuunnitelmavaiheessa on päätetty taidehankinnasta.

Päätös on esityksen liitteenä.

Viimeisten vuosien aikana kaupunki on ohjannut prosenttiperiaatehankkeisiin vuosittain 250 000 – 300 000 euroa. Määrärahat tulevat tästä kuitenkin jonkin verran nousemaan uusilla asuinalueilla, esimerkiksi Kalasatamassa toteutettavien taideteoshankkeiden myötä.

Taidemuseo toimii prosenttirahahankkeissa ainoastaan asiantuntijatahona. Valmistuneet teokset liitetään taidemuseon kokoelmiin. 

Prosenttiperiaatetta on siis jo nykyisellään mahdollista soveltaa kaupunkiympäristössä sangen laajasti. Kaupungin investointeihin ja rakentamiseen liittyvistä linjauksista riippuu, missä määrin prosenttiperiaatetta taloussuunnitelmavuosina käytännössä sovelletaan.

Taidemuseolla on kolme määrärahaa taideteoshankintoihin: julkisten taideteosten hankinnat -määräraha on vuonna 2013 suuruudeltaan 156 000 euroa. Taidemuseon kokoelmien uushankinnat -määräraha on vuonna 2013 205 000 euroa alun perin raamissa olleen 105 000 euron sijaan, sillä talousarviokäsittelyn aikana ko. määrärahaa korotettiin         100 000 eurolla. Lisäksi taidemuseolla on käytettävissä sijoitettavan taiteen hankintaan 30 000 euron määräraha. Taidemuseolle taidehankintoihin osoitettujen määrärahojen kehitys on ollut seuraava.

Vuonna 2003 € 504 000; vuosina 2004 – 2008  € 390 000/vuosi; 2009 € 455 000; 2010 € 425 000; 2011 € 343 000 ja 2012 € 303 000. Vuonna 2013 nämä kolme määrärahaa ovat yhteensä 391 000 euroa.  

Hankintoihin osoitetut määrärahat ovat investointimenoja.

Taidemuseo tuo näyttävästi esille suomalaista kulttuuria ja taidetta sijoitustoiminnallaan. Taidemuseon kokoelmien uushankinnat keskittyvät pääasiassa suomalaiseen nykytaiteeseen.  Kokoelmien 8900 teoksesta on talletettu kaikkien kaupunkilaisten nähtäville virastoihin, kouluihin ja laitoksiin noin 40%. Sijoitustoiminta on jatkuvaa ja aktiivista.

Kaupungin strategiaohjelman 2013 -2016 mukaisesti taidemuseon kokoelmat tullaan avaamaan avoimen datan hengessä kaikille nähtäväksi. Taidemuseo on aktiivisesti mukana tiedon saavutettavuuteen liittyvissä valtakunnallisissa hankkeissa. Museo 2015 – hanke pyrkii luomaan museoille yhteisen luettelointijärjestelmän.  KDK/Finna -hankkeen tavoitteena on saada museoiden aineistoja osaksi KDK:n (Kansallinen digitaalinen kirjasto) asiakasliittymää (FINNA) ja siten laajan yleisön saavutettavaksi. Kuvien verkkokäyttö edellyttää kuitenkin valtakunnallista ratkaisua tekijänoikeuskysymyksissä tai taloudellista panostusta tekijänoikeusmaksuihin.

Taidemuseo keskittää toimintansa vuoden 2014 aikana Tennispalatsiin saadessaan sieltä käyttöönsä aiempien tilojensa lisäksi Kulttuurien Museolta vapautuvat tilat. Tennispalatsin tiloihin tulee esille kokoelmateoksia sekä pysyväisluonteisten ripustusten että vaihtuvien näyttelyiden myötä. Näin yleisöllä on entistä paremmat mahdollisuudet nähdä myös kotimaista taidetta korkeatasoissa näyttelyissä.

Näyttelytoiminnallaan taidemuseo tukee Helsingin tavoitetta kehittyä kilpailukykyisenä, vetovoimaisena kaupunkina ja näin ollen vahvistaa myös suomalaisen kulttuurin ja taiteen asemaa. Näyttelyt palvelevat monipuolista kävijäkuntaa ja lisäävät uuden yleisön kiinnostusta taiteeseen. Suomalainen taide on osa kansainvälistä taidekenttää. Taidemuseon näyttelyohjelmistossa suomalainen että kansainvälinen taide käyvät aktiivista vuoropuhelua. Tennispalatsin uusien tilojen myötä vuoropuhelu tulee entisestään vahvistumaan.

Taidemuseo on levittäytynyt myös kaupunkitilaan PopUp-näyttelyillään, joita vuonna 2012 järjestettiin mm. Kampin kauppakeskuksessa ja Finlandia-talossa. Suomalaista nykytaidetta on esillä myös kolme kertaa vuodessa vaihtuvissa installaatioissa Kampin metroaseman Kommentti-galleriassa. Taidemuseon museopedagoginen toiminto on järjestänyt useita kaupunkitilaan levittäytyneitä osallistamisprojekteja, mm. Stoassa ja Kontulan vanhustenkeskuksessa. Kohderyhminä ovat olleet erityisesti ikäihmiset ja koululaiset.

Suomalaista nykytaidetta taidemuseo esittelee jatkuvasti myös Kluuvin galleriassa, jossa on vuosittain esillä viisitoista näyttelyä.

Esittelijä

intendentti, taidemuseon johtaja, vs.

Erja Pusa

Lisätiedot

Elina Leskelä, intendentti, puhelin: 310 87043

elina.leskela(a)hel.fi

Erja Pusa, intendentti, puhelin: 310 87006

erja.pusa(a)hel.fi