§ 194

Sj / Den av ledamoten Sanna Vesikansa väckta motionen om kriterier för sökande till en annan skola än närskolan anvisad av staden

HEL 2012-013138 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Sanna Vesikansa väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Sanna Vesikansa väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredraganden

Ledamoten Sanna Vesikansa och 15 andra ledamöter föreslår i sin motion att utbildningsnämnden ska ändra kriterierna för antagning av elever så att syskonskap blir det första urvalskriteriet.

Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtanden och påpekar att följande bestämmelser ingår i lagen om grundläggande utbildning: En läropliktig kan också ansöka om inträde till en annan skola än den som anvisas av kommunen. När elever antas ska enhetliga antagningsgrunder tillämpas. Information om urvalskriterierna ska ges på förhand. En elev som deltar i grundläggande utbildning har alltid rätt att gå i en skola anvisad av kommunen.

På basis av instruktionen för utbildningsväsendet har utbildningsnämndens finska sektion för sin egen språkgrupps del, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift att besluta om grunder för antagning av elever.

När det gäller sekundär antagning av elever till finska grundskolor tillämpas ett beslut som utbildningsnämndens finska sektion fattade 13.9.2005. Beslutet har inte ändrats sedan dess.

Enligt beslutet har elever som bor i Helsingfors primär rätt att gå i den skola vars elevantagningsområde fastslaget av utbildningsnämnden de bor i. Principerna för sekundär elevantagning går ut på att de platser som eventuellt återstår efter den primära elevantagningen kan ges till sökande enligt enhetliga antagningsgrunder.

Utbildningsnämndens finska sektion fattade 13.9.2005 beslut om fem kriterier för sekundär elevantagning. Såsom framgår av fullmäktigemotionen är det första urvalskriteriet kontinuitet mellan förskoleundervisning och nybörjarundervisning och det andra kriteriet syskonskap.

De ovannämnda urvalskriterierna tillämpas alltså bara i situationer där läropliktiga i enlighet med 28 § 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning har ansökt om inträde till skolan och de är fler än det finns platser efter att skolan antagit de elever för vilka den är närskolan anvisad av staden.

De principer som utbildningsnämndens finska sektion 13.9.2005 fattade beslut om beträffande antagningen av elever till finska grundskolor har fungerat bra. Det är därför inte ändamålsenligt att de ändras på det sätt som föreslås i fullmäktigemotionen, dvs. så att syskonskap blir det första urvalskriteriet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Bilagor

Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallintokeskus

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 06.05.2013 § 545

HEL 2012-013138 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Sanna Vesikansan aloitteen loppuun käsitellyksi.

29.04.2013 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Opetuslautakunta 05.02.2013 § 6

HEL 2012-013138 T 00 00 03

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Peruslopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan 6 §:n 2 momentin nojalla osoittamaan kouluun. Oppilaita otettaessa on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista tulee ilmoittaa etukäteen. Perusopetuslain 28 §:n 1 momentin mukaan oppilaalla on kuitenkin aina oikeus käydä kunnan hänelle osoittamaa koulua.

Opetustoimen johtosäännön 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää oppilaaksioton perusteista.

Suomenkielisten peruskoulujen ns. toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 (§ 102) tekemää päätöstä. Päätöstä ei ole tämän jälkeen muutettu.

Päätöksen mukaan, kun kysymys on Helsingissä asuvasta oppilaasta, oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Toissijaisen oppilaaksioton periaatteiden mukaan, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 13.9.2005 (§ 102) päättänyt viisi toissijaisen oppilaaksioton kriteeriä. Näistä, kuten valtuustoaloitteessakin todetaan, ensimmäisenä valintaperusteena on jatkuvuus esi- ja alkuopetuksessa ja toisena valintaperusteena on sisaruus.

Edellä todettuja valintaperusteita käytetään siis vain sellaisissa tilanteissa, joissa kouluun on perusopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaisesti pyrkinyt oppilaita ja näitä oppilaita on enemmän kuin koulussa on paikkoja niiden oppilaiden jälkeen, joille koulu on kaupungin osoittama ns. lähikoulu.

Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 (§ 102) päättämät suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskevat periaatteet ovat toimineet hyvin. Sen vuoksi niitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla niin, että ensimmäisenä valintaperusteena olisi sisaruus.

Käsittely

05.02.2013 Ehdotuksen mukaan

Keskustelu.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: 310 87180

anu.kangaste(a)hel.fi