§ 259

Strategi för globalt ansvar

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna strategin för globalt ansvar i enlighet med bilaga 1.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande sex hemställningsklämmar:

1.     Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att i Helsingfors genomföra ett försök med hälsovård för papperslösa invandrare. (Emma Kari)
 

2.     Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att inom stadens upphandlingsförvaltning beakta den totala vattenförbrukningen under upphandlingarnas hela livscykel i syfte att minska upphandlingarnas vattenfotavtryck. (Emma Kari)
 

3.     Stadsfullmäktige efterlyser att undervisningsväsendet gör upp konkreta planer för hur människorättsfostran genomförs. (Astrid Thors)
 

4.     Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds hur budskapet i strategin för globalt ansvar i tillämpliga delar kan förankras i skolor och andra läroinrättningar. (Laura Kolbe)
 

5.     Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att översätta strategin för globalt ansvar till olika språk, åtminstone till engelska, så att dokumentet kan visas upp i stadens internationella samarbete. (Tarja Kantola)
 

6.     Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors utreder möjligheterna att öka det interna samarbetet i Finland kring skyddet av Östersjön. (Jarmo Nieminen) 

Behandling

Ordföranden konstaterade att i enlighet med den 12.9.2012 godkända handläggningsordningen fortsätter behandlingen av strategin för globalt ansvar och att diskussionen i ärendet i enlighet med handläggningsordningen har förklarats avslutad.

Ordföranden konstaterade att en sammanställning över förslagen har delats ut till ledamöterna och att förslagen kan läsas på panelerna i mötessystemet på finska och svenska.

Ordföranden föreslog att förslagen, utan uppläsning, antecknas i protokollet såsom en redogörelse.

I stadsfullmäktige 12.9.2012 framställda motförslag:

Motförslag:
Yrjö Hakanen: Andra och tredje meningen i första stycket på sida 4 ges följande lydelse: Kaupunki vähentää kasvihuonepäästöjä keskimäärin kuudella prosentilla vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on toteuttaa EU:n tavoite 80 - 95 % vähennyksestä vuoteen 2050.

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 5, följande stycke stryks:

"Helsinki siirtyy käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvi ja teetä ja pyrkii aktiivisesti lisäämään muiden reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Kaupunki hakee Reilun kaupan kaupungin arvonimeä."

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 5, följande stycke:

"Maahanmuutto Helsinkiin on pysyvä ja vahvistuva kaupunki-ilmiö.
Maahanmuuttajien merkitys kaupungin elinvoimaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä tunnustetaan."

ersätts med:

"Maahanmuuttajien onnistuneen integroitumisen merkitys kaupungin elinvoimaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiselle tiedostetaan."

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 6, följande stycke stryks:

"Yhteinen helsinkiläisyys kunnioittaa eri väestöryhmiin kuuluvien oman
kielen ja kulttuurin säilyttämistä sekä kaikkien asukkaiden kulttuurisia
oikeuksia."

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 6, följande mening stryks:

"Kaupunki varmistaa, että palvelujen suunnittelussa ymmärretään
muunkielisten tarpeet."

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 6, följande meningar:

"Maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja laajemmin yhteiskuntaan tuetaan tarjoamalla tarpeen mukaista suomen ja ruotsin kielen opetusta sekä tarjoamalla työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja. Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden neuvontaan ja aseman parantamiseen työmarkkinoilla."

omformuleras enligt följande:

"Maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja laajemmin yhteiskuntaan tuetaan tarjoamalla tarpeen mukaista suomen kielen opetusta."

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 6, följande mening stryks:

"Varmistetaan vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten nopea pääsy arviointi- ja kuntoutuspalveluiden piiriin."

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 6, följande stryks i sista stycket:

"... ja hakee UNESCO:n alaisen The European Coalition of Cities Against Racism -verkoston jäsenyyttä."

Motförslag:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Bilaga 1 sida 8:

Avsnittet "Henkilöstö" stryks i sin helhet.

Förslag om förkastande:
Jussi Halla-aho understödd av Olli Sademies: Stadsfullmäktige beslutar förkasta strategin för globalt ansvar som finns som bilaga 1.

I stadsfullmäktige 12.9.2012 föreslagna hemställningsklämmar:

Emma Kari understödd av Thomas Wallgren: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att i Helsingfors genomföra ett försök med hälsovård för papperslösa invandrare.

Emma Kari understödd av Silvia Modig: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att inom stadens upphandlingsförvaltning beakta den totala vattenförbrukningen under upphandlingarnas hela livscykel i syfte att minska upphandlingarnas vattenfotavtryck.

Thomas Wallgren understödd av Silvia Modig: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds vilka möjligheter det finns till egen produktion i fall då det annars är svårt att undvika användningen av skatteparadisbolag.

Astrid Thors understödd av Laura Kolbe: Stadsfullmäktige efterlyser att undervisningsväsendet gör upp konkreta planer för hur människorättsfostran genomförs.

Laura Kolbe understödd av Ulla-Marja Urho: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds hur budskapet i strategin för globalt ansvar i tillämpliga delar kan förankras i skolor och andra läroinrättningar.

Yrjö Hakanen understödd av Tuomo Valokainen: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att inleda arbetet på ett lokalt handlingsprogram för hållbar utveckling i samråd med invånarorganisationer och andra lokala aktörer.

Yrjö Hakanen understödd av Tuomo Valokainen: Stadsfullmäktige förutsätter att staden aktivt utvecklar samarbetet för bekämpning av den grå ekonomin också med fackföreningsrörelsen.

Yrjö Hakanen understödd av Tuomo Valokainen: Stadsfullmäktige förutsätter att det vid genomförandet av strategin för globalt ansvar ägnas uppmärksamhet åt fredsfostran i skolorna i enlighet med Unescos rekommendationer.

Yrjö Hakanen understödd av Tuomo Valokainen: Stadsfullmäktige förutsätter att läget med vänstadsrelationerna kartläggs och att möjligheterna att knyta sådana särskilt med städer i utvecklingsländer utreds.

Tarja Kantola understödd av Ilkka Taipale: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att översätta strategin för globalt ansvar till olika språk, åtminstone till engelska, så att dokumentet kan visas upp i stadens internationella samarbete.

Jarmo Nieminen understödd av Hannele Luukkainen: Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors utreder möjligheterna att öka det interna samarbetet i Finland kring skyddet av Östersjön.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden konstaterade att ledamoten Yrjö Hakanens motförslag inte hade understötts, varvid det förföll.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Motförslagen tas vart och ett särskilt upp till omröstning.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

1 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 5, följande stycke stryks: "Helsinki siirtyy käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvi ja teetä ja pyrkii aktiivisesti lisäämään muiden reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Kaupunki hakee Reilun kaupan kaupungin arvonimeä."

Ja-röster: 75
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 4
Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Blanka: 2
Mika Ebeling, Tuulikki Vuorinen

Frånvarande: 4
Sanna Hellström, Laura Kolbe, Wille Rydman, Antti Vuorela

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

2 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 5, följande stycke: "Maahanmuutto Helsinkiin on pysyvä ja vahvistuva kaupunki-ilmiö.
Maahanmuuttajien merkitys kaupungin elinvoimaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä tunnustetaan." ersätts med: "Maahanmuuttajien onnistuneen integroitumisen merkitys kaupungin elinvoimaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiselle tiedostetaan."
 

Ja-röster: 76
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 5
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Frånvarande: 4
Laura Kolbe, Jere Lahti, Wille Rydman, Antti Vuorela

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

3 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 6, följande stycke stryks: "Yhteinen helsinkiläisyys kunnioittaa eri väestöryhmiin kuuluvien oman
kielen ja kulttuurin säilyttämistä sekä kaikkien asukkaiden kulttuurisia
oikeuksia."

Ja-röster: 75
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 4
Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Blanka: 2
Maija Anttila, Tuulikki Vuorinen

Frånvarande: 4
Laura Kolbe, Minerva Krohn, Wille Rydman, Antti Vuorela

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

4 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 6, följande mening stryks: "Kaupunki varmistaa, että palvelujen suunnittelussa ymmärretään
muunkielisten tarpeet."

Ja-röster: 78
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 4
Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Blanka: 1
Tuulikki Vuorinen

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

5 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 6, följande meningar: "Maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja laajemmin yhteiskuntaan tuetaan tarjoamalla tarpeen mukaista suomen ja ruotsin kielen opetusta sekä tarjoamalla työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja. Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden neuvontaan ja aseman parantamiseen työmarkkinoilla." omformuleras enligt följande: "Maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja laajemmin yhteiskuntaan tuetaan tarjoamalla tarpeen mukaista suomen kielen opetusta."

Ja-röster: 75
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 5
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Frånvarande: 5
Laura Kolbe, Minerva Krohn, Sara Paavolainen, Antti Vuorela, Tuulikki Vuorinen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

6 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 6, följande mening stryks: "Varmistetaan vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten nopea pääsy arviointi- ja kuntoutuspalveluiden piiriin."

Ja-röster: 76
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 4
Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Blanka: 1
Wille Rydman

Frånvarande: 4
Laura Kolbe, Minerva Krohn, Sara Paavolainen, Antti Vuorela

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

7 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 6, följande stryks i sista stycket: "... ja hakee UNESCO:n alaisen The European Coalition of Cities Against Racism -verkoston jäsenyyttä."

Ja-röster: 74
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 5
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Blanka: 1
Wille Rydman

Frånvarande: 5
Laura Kolbe, Minerva Krohn, Sara Paavolainen, Ulla-Marja Urho, Antti Vuorela

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

8 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Bilaga 1 sida 8: Avsnittet "Henkilöstö" stryks i sin helhet.

Ja-röster: 77
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 4
Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Frånvarande: 4
Laura Kolbe, Sara Paavolainen, Wille Rydman, Antti Vuorela

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag godkänts.

9 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige beslutar förkasta strategin för globalt ansvar som finns som bilaga 1.

Ja-röster: 76
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 5
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Antti Valpas

Blanka: 1
Wille Rydman

Frånvarande: 3
Laura Kolbe, Sara Paavolainen, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Jussi Halla-ahos motförslag.

Stadsfullmäktige beslutade därmed godkänna stadstyrelsens förslag.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Hemställningsklämmarna tas var och en särskilt upp till omröstning.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Emma Karis förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

10 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att i Helsingfors genomföra ett försök med hälsovård för papperslösa invandrare.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 53
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Yrjö Hakanen, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Emma Kari, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Sari Näre, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 23
Sirpa Asko-Seljavaara, Matti Enroth, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Pauli Leppä-aho, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jaana Pelkonen, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori

Blanka: 7
Mika Ebeling, Nina Huru, Seppo Kanerva, Pia Pakarinen, Laura Rissanen, Johanna Sydänmaa, Antti Valpas

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Emma Karis förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Emma Karis förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

11 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att inom stadens upphandlingsförvaltning beakta den totala vattenförbrukningen under upphandlingarnas hela livscykel i syfte att minska upphandlingarnas vattenfotavtryck.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 50
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Jorma Bergholm, Tuija Brax, Yrjö Hakanen, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Emma Kari, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Päivi Lipponen, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sole Molander, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Laura Rissanen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Arto Bryggare, Pauli Leppä-aho

Blanka: 30
Maija Anttila, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Jyrki Lohi, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Emma Karis förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Thomas Wallgrens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

12 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds vilka möjligheter det finns till egen produktion i fall då det annars är svårt att undvika användningen av skatteparadisbolag.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 38
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Jorma Bergholm, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Rakel Hiltunen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Emma Kari, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Reiska Laine, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Sari Näre, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Sirpa Puhakka, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 24
Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Matti Enroth, Juha Hakola, Heikki Karu, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori

Blanka: 21
Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Jussi Halla-aho, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Otto Lehtipuu, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Elina Moisio, Sole Molander, Jan D Oker-Blom, Terhi Peltokorpi, Mari Puoskari, Astrid Thors, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Thomas Wallgrens förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Astrid Thors förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

13 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige efterlyser att undervisningsväsendet gör upp konkreta planer för hur människorättsfostran genomförs.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 59
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Jukka Järvinen, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Jere Lahti, Reiska Laine, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Sole Molander, Sari Näre, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Heli Puura, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Thomas Wallgren

Nej-röster: 2
Jussi Halla-aho, Wille Rydman

Blanka: 22
Outi Alanko-Kahiluoto, Mika Ebeling, Kimmo Helistö, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Lasse Männistö, Elina Moisio, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Pia Pakarinen, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Riitta Snäll, Antti Valpas, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Astrid Thors förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Laura Kolbes förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

14 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds hur budskapet i strategin för globalt ansvar i tillämpliga delar kan förankras i skolor och andra läroinrättningar.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 62
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Sole Molander, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 3
Jussi Halla-aho, Minerva Krohn, Wille Rydman

Blanka: 18
Outi Alanko-Kahiluoto, Mika Ebeling, Kimmo Helistö, Nina Huru, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otto Lehtipuu, Lasse Männistö, Elina Moisio, Seija Muurinen, Mari Puoskari, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Antti Valpas, Julia Virkkunen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Laura Kolbes förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

15 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att inleda arbetet på ett lokalt handlingsprogram för hållbar utveckling i samråd med invånarorganisationer och andra lokala aktörer.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 27
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jessica Karhu, Emma Kari, Reiska Laine, Eija Loukoila, Alina Mänttäri-Buttler, Sole Molander, Sari Näre, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 24
Sirpa Asko-Seljavaara, Matti Enroth, Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Jan D Oker-Blom, Jaana Pelkonen, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori

Blanka: 32
Maija Anttila, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Nina Huru, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Elina Moisio, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Pia Pakarinen, Mari Puoskari, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Astrid Thors, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Julia Virkkunen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

16 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att staden aktivt utvecklar samarbetet för bekämpning av den grå ekonomin också med fackföreningsrörelsen.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 35
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Jorma Bergholm, Tuija Brax, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jussi Halla-aho, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Minerva Krohn, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Sole Molander, Sari Näre, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Heli Puura, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Tuomo Valokainen, Tea Vikstedt, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 21
Sirpa Asko-Seljavaara, Matti Enroth, Juha Hakola, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Wille Rydman, Riitta Snäll, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen

Blanka: 27
Outi Alanko-Kahiluoto, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Rakel Hiltunen, Jukka Järvinen, Jessica Karhu, Emma Kari, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Hannele Luukkainen, Elina Moisio, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Lea Saukkonen, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Astrid Thors, Antti Valpas, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Julia Virkkunen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

17 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det vid genomförandet av strategin för globalt ansvar ägnas uppmärksamhet åt fredsfostran i skolorna i enlighet med Unescos rekommendationer.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 34
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Jorma Bergholm, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Yrjö Hakanen, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Jukka Järvinen, Emma Kari, Minerva Krohn, Reiska Laine, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Sole Molander, Sari Näre, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 20
Sirpa Asko-Seljavaara, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Jaana Pelkonen, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Riitta Snäll, Astrid Thors, Olli Valtonen

Blanka: 29
Outi Alanko-Kahiluoto, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Kimmo Helistö, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Hannele Luukkainen, Elina Moisio, Pia Pakarinen, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Laura Rissanen, Lea Saukkonen, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Jan Vapaavuori, Tuulikki Vuorinen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

18 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att läget med vänstadsrelationerna kartläggs och att möjligheterna att knyta sådana särskilt med städer i utvecklingsländer utreds.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 25
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Gunvor Brettschneider, Yrjö Hakanen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Essi Kuikka, Reiska Laine, Eija Loukoila, Alina Mänttäri-Buttler, Sari Näre, Sara Paavolainen, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 15
Sirpa Asko-Seljavaara, Matti Enroth, Juha Hakola, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Risto Rautava, Wille Rydman, Riitta Snäll, Olli Valtonen

Blanka: 43
Maija Anttila, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Nina Huru, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Tuuli Kousa, Otto Lehtipuu, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Mari Puoskari, Heli Puura, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Lea Saukkonen, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Jan Vapaavuori, Tuulikki Vuorinen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Tarja Kantolas förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

19 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att översätta strategin för globalt ansvar till olika språk, åtminstone till engelska, så att dokumentet kan visas upp i stadens internationella samarbete.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 46
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Yrjö Hakanen, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Jessica Karhu, Emma Kari, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Reiska Laine, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Elina Moisio, Sari Näre, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 5
Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Halla-aho, Jere Lahti, Pia Pakarinen, Wille Rydman

Blanka: 32
Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Nina Huru, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Lea Saukkonen, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Tuulikki Vuorinen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Tarja Kantolas förslag till hemställningskläm.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jarmo Nieminens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

20 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors utreder möjligheterna att öka det interna samarbetet i Finland kring skyddet av Östersjön.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 65
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Sole Molander, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Heli Puura, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Tuulikki Vuorinen, Thomas Wallgren

Blanka: 18
Jorma Bergholm, Tuija Brax, Arto Bryggare, Kimmo Helistö, Rakel Hiltunen, Nina Huru, Jessica Karhu, Emma Kari, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Terhi Mäki, Elina Moisio, Mari Puoskari, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Laura Kolbe, Antti Vuorela

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Jarmo Nieminens förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marko Karvinen, strategichef, telefon: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar godkänna strategin för globalt ansvar i enlighet med bilaga 1.

Föredraganden

Bakgrund

I strategiprogrammet för åren 2009–2012, godkänt av stadsfullmäktige 29.4.2009, tas det upp att en strategi för globalt ansvar ska beredas för fullmäktige. Stadsstyrelsen har i aftonskolan 2.11.2009 antecknat en preliminär utredning om beredningen av en strategi för globalt ansvar. Stadsdirektören tillsatte 22.9.2010 vid behandlingen av ärendet i direktörskollegiet en arbetsgrupp som ska bereda ett förslag till strategi för globalt ansvar. Arbetsgruppen bestod av representanter för ekonomi- och planeringscentralen, förvaltningscentralen, personalcentralen, miljöcentralen och anskaffningscentralen.

Arbetsgruppens utmaning var att definiera innehållsområdena för strategin för globalt ansvar i växelverkan med kommunorganisationen i Finland, med fokus på lokal verksamhet, och den ökade globala växelverkan. Arbetsgruppen koncentrerade sig i sitt arbete på att identifiera de centrala temana för det globala ansvaret i syfte att innan åtgärderna bestäms kunna föra diskussion om kommunens roll i att bära det globala ansvaret.

Arbetsgruppens förslag till strategi för globalt ansvar med bakgrundspromemoria blev färdigt 2.3.2012. Ekonomi- och planeringscentralen har begärt att nämnderna och direktionerna senast 30.4.2012 ska tillställa stadsstyrelsen sina utlåtanden om strategiförslaget och om bakgrundspromemorian.

Definition av globalt ansvar

I Finland finns det hittills inte exempel på kommunala strategier för globalt ansvar. Inom företagsvärlden dras motsvarande riktlinjer upp under namnet samhällsansvar.

Inom den kommunala verksamheten finns ingen entydig klassificering för vad det globala ansvaret innebär. Dimensionerna för ansvaret beror på karaktären hos organisationens verksamhet. Å andra sidan genomför många värden och principer för de offentliga tjänsterna i Finland internationella avtal och baserar sig på idén om att bära samhällsansvaret.

Definitionen av det globala ansvaret utgår från stadens strategiprogram för åren 2009–2012, landets regeringsprogram och statsrådets principbeslut om att utveckla samhälls- och företagsansvaret inom olika sektorer.

På basis av strategiprogrammet och de nationella temana för globalt ansvar kan följande områden anses angå kommunen:

-        de lokala åtgärderna i syfte att lösa klimatförändringen och gränsöverskridande miljöskyddsfrågor

-        upphandlingarna med globala miljökonsekvenser och sociala konsekvenser

-        de lokala åtgärderna med anknytning till invandring och mångformighet

-        riktlinjerna för den internationella verksamheten

-        de gränsöverskridande åtgärderna med anknytning till ekonomin och finansmarknaden

-        åtgärderna med anknytning till arbetet och personalen.

De mänskliga rättigheterna, jämlikheten och högaktningen av mångformigheten ingår i alla de granskade områdena.

Följande dimensioner för globalt ansvar hör klart till statens befogenhetsområde:

-        den ekonomiska hanteringen och regleringen av globaliseringen

-        de internationella avtal och den lagstiftning som hänför sig till ekonomi och beskattning

-        de världsomfattande utvecklingsfrågorna och utvecklingssamarbetet

-        den internationella säkerheten

-        de mänskliga rättigheterna

-        den internationella mobiliteten

I stadens strategier och åtgärdsprogram ingår färdiga definierade principiella riktlinjer, mål och detaljerade åtgärder som hänför sig till det globala ansvaret. De globala frågorna utgör en utmaning för stadens alla verksamhetssektorer. Att bära det globala ansvaret innebär att stadens verksamhet ska vara helhetsbetonad och att den ska utvecklas.

Innehållet i strategin för globalt ansvar indelas i följande teman: klimatförändring, miljöskydd, upphandlingar, invandring och mångformighet, internationellt samarbete, ansvarsfull ekonomi och förebyggande av grå ekonomi samt personalfrågor. Dessutom har de dimensioner för globalt ansvar definierats som hör till statens befogenhetsområde.

Strategin för globalt ansvar finns som bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

I bakgrundspromemorian sammanställs de befintliga riktlinjerna och de riktlinjer som är under beredning. Riktlinjerna för strategin för globalt ansvar är en sammanfattning av dessa. Alla riktlinjer har inte tagits upp på nytt i detalj eller på åtgärdsnivå i strategin för globalt ansvar. Speciellt i upphandlingsstrategin och miljöpolitiken ingår åtgärder som främjar det globala ansvaret.

Förslaget från arbetsgruppen som beredde justeringen av miljöpolitiken ingår i strategin för globalt ansvar i den form i vilken den var ute på remiss tills 30.4.2012.

Bakgrundspromemorian för strategin för globalt ansvar finns som bilaga 2 till detta ärende på föredragningslistan.

Utlåtanden

Om strategin för globalt ansvar och bakgrundspromemorian gavs sammanlagt 24 utlåtanden, dvs. utlåtanden från 12 nämnder, 6 direktioner och 6 förvaltningar.

De utlåtanden som inte ingår i beslutshistorien finns som bilaga 3 till detta ärende på föredragningslistan.

Arbetsgruppens förslag till strategi för globalt ansvar, som var ute på remiss, finns som bilaga 4 och bakgrundspromemorian som bilaga 5 till detta ärende på föredragningslistan.

Det kan sammanfattningsvis konstateras om utlåtandena att strategiförslaget i regel anses som en fungerande helhet och riktlinjerna som lyckade. I utlåtandena konstateras i huvudsak att förvaltningarna redan följer riktlinjerna för det globala ansvaret. Det viktigaste konkreta tilläggsförslaget är förslaget från kultur- och biblioteksnämnden och direktionen för stadsmuseet som går ut på att riktlinjerna för kulturstrategin ska tilläggas i bakgrundspromemorian och kortfattade i själva strategin.

Hälsovårdsnämnden anser det väsentligt att Helsingfors uppenbarligen som den första kommunen i Finland utarbetar sin egen strategi för globalt eller världsomfattande ansvar. Hälsovårdsnämnden konstaterar att förslaget till strategi för globalt ansvar med bakgrundspromemoria är ett viktigt ställningstagande för planering av framtiden för ett hälsosamt och tryggt samhälle. Hälsovårdsnämnden föreslår att staden som en del av strategin för globalt ansvar i sina upphandlingar ska undvika samarbete med aktörer som använder s.k. skatteparadis för skattesmitning.

Socialnämnden anser att förslagets avgränsning är lyckad och tillstyrker och understöder riktlinjerna. Socialnämnden lyfter fram frågan om ifall en särskild strategi är nödvändig.

Personalcentralen tillstyrker de synpunkter som framställts.

Ungdomsnämnden anser att de mål som föreslås är värda understöd men nämnden vill samtidigt utvidga granskningen till konsumtion av naturresurser och konstaterar att strategin ska dessutom utvidgas till de möjligheter som den digitala världen erbjuder.

Direktionen för stadsmuseet anser att det globala ansvaret bra har identifierats men konstaterar att kulturen inte behandlas i tillräcklig mån. Direktionen föreslår att riktlinjerna för kulturstrategin ska beaktas och tar upp den byggda kulturmiljöns betydelse.

Affärsverket Helsingfors Hamn lyfter fram de åtgärder som redan har inletts inom alla strategiområden.

Direktionen för Helsingfors Energi tar också upp sådana åtgärder som Helsingfors Energi redan vidtagit inom de olika strategiområdena. Till exempel vid sin bränsleupphandling förutsätter Helsingfors Energi att försäljaren minst ska förbinda sig till principerna för FN:s Global Compact.

Direktionen för affärsverket Helsingfors stads personalutvecklingstjänster tillstyrker riktlinjerna och betonar personalens och chefernas kunskaper i att förstå och beakta frågor beträffande mångformighet, likställighet och jämlikhet.

Bostadsproduktionskommittén anser att strategin är bra.

Kultur- och biblioteksnämnden anser att de valda innehållsområdena är motiverade och föreslår att riktlinjerna för kulturstrategin för Helsingfors 2012–2017 ska beaktas.

Nämnden för allmänna arbeten anser det som viktigt att staden har identifierat och definierat temana för det globala ansvaret och stadens roll i att bära ansvaret. Strategin utnyttjas internt inom staden men den sänder också ett viktigt offentligt budskap till invånarna och intressentgrupperna. Nämnden föreslår att framställningsformen för strategins innehåll ska omarbetas med tanke på den externa kommunikationen. Nämnden anser att innehållsområdenas strukturering är lyckad och att de är värda understöd.

Utbildningsnämnden anser att de strategiska dimensionerna är motiverade men eftersom ett entydigt globalt ansvar saknas ska strategin vid behov uppdateras. Utbildningsnämnden har ingenting att påpeka om åtgärdsförslagen i strategin.

Stadsplaneringsnämnden anser det som positivt att stadens riktlinjer för det globala ansvaret anges i form av en strategi. För stadsplaneringen är förebyggandet av klimatförändringen den viktigaste dimensionen för det globala ansvaret. Nämnden konstaterar att det globala ansvaret innebär avsevärda osäkerheter, såsom eventuell ökad flyttning till de nordliga områdena på jordklotet till följd av att levnadsförhållandena försämras. Nämnden konstaterar dessutom att de miljöpolitiska riktlinjerna för strategin för globalt ansvar delvis (buller, luftkvalitet, naturskydd) är motstridiga med strävandena att förtäta stadsstrukturen. Detta orsakar att det alltid är nödvändigt att bedöma hur de miljöpolitiska målen ska tillämpas i den aktuella situationen och enligt de lokala gränsvillkoren. I praktiken minskar de strängare riktlinjerna för bullret och luftkvaliteten och områdena reserverade för naturskydd möjligheterna att bygga och förtäta den befintliga stadsstrukturen.

Miljönämnden anser att strategin för globalt ansvar är en viktig vägvisare som bra kompletterar stadens miljöpolitiska riktlinjer. Nämnden anser att de strategiska målen är motiverade.

Direktionen för finska arbetarinstitutet föreslår inga ändringar i strategin och beskriver de åtgärder med vilka arbetarinstitutet redan genomför riktlinjerna i strategin.

Direktionen för stadsmuseet konstaterar att ansvarsområdena och åtgärdsförslagen bra har motiverats.

Bostadsnämnden anser att de för staden och invånarna viktigaste temana och åtgärderna har beaktats i förslaget. Dessutom anser nämnden att det ska fästas uppmärksamhet vid att stadens olika områden bevaras som trivsamma och trygga bostadsområden för alla invånare.

Räddningsnämnden anser att det är viktigt att staden deltar i att bära det globala ansvaret. Nämnden konstaterar beträffande vattenskyddet och skyddet av Östersjön att förslaget inte tar ställning till förebyggandet av oljeolyckor.

Byggnadsnämnden beskriver i sitt utlåtande de aktuella åtgärderna i frågor som berör bl.a. energieffektivitet, jordvärme, cykelåkning och dagvatten.

Fastighetskontoret konstaterar att förebyggandet av klimatförändringen, utvecklingen av invånarstrukturen, de aktuella åtgärderna inom personalen och upphandlingen är sådana åtgärder med vilka riktlinjerna för det globala ansvaret genomförs inom fastighetsnämndens verksamhetssektor.

Faktacentralen konstaterar att förslaget är tydligt.

Affärsverket Palmia konstaterar att de globala temana i strategin presenteras genomgripande och anser att det är värt understöd att främja användningen av rättvisemärkta produkter.

Affärsverket ekonomiförvaltningstjänsten berättar om de åtgärder med vilka förvaltningen inom sektorerna för upphandling, miljö, ansvarsfull ekonomi och förebyggande av grå ekonomi samt personal och mångformighet redan strävar efter att främja de frågor som betonas i strategin för globalt ansvar.

Högholmens djurgård har ingenting att yttra sig om.

Ändringar i strategin och bakgrundspromemorian med anledning av utlåtandena

I enlighet med kultur- och biblioteksnämndens förslag har ett omnämnande om alla invånarnas kulturella rättigheter tillagts på strategins sida 5 där det konstateras att det gemensamma Helsingfors uppskattar bevarandet av det egna språket och den egna kulturen för människor i de olika befolkningsgrupperna.

I enlighet med utlåtandet från kultur- och biblioteksnämnden och direktionen för stadsmuseet har ett avsnitt om kulturstrategin för 2012–2017 tillagts i bakgrundspromemorian.

I enlighet med ungdomsnämndens utlåtande har ett avsnitt om stadens verksamhet med att utse ekostödpersoner lagts till bakgrundspromemorian.

Strategin för globalt ansvar innehåller inte det förslag om stadens eget system för kompensation av koldioxidutsläppen från förtroendevaldas och de anställdas flygresor som ingick i arbetsgruppens förslag. Bara miljönämnden ansåg att förslaget var nödvändigt. Frågan har tagits upp i ett förslag av miljönämnden år 2009. I den nuvarande ekonomiska situationen kan det inte anses motiverat att instifta en ny funktion som kräver administration inom staden.

Vissa nämnders detaljerade tilläggsförslag, till exempel förslaget från direktionen för stadsmuseet om den byggda kulturmiljön och ungdomsnämndens förslag om att öka andelen vegetarisk mat, har inte lagts till strategin för globalt ansvar eftersom den grundläggande idén bakom strategin är att vara en gemensam principhandbok av allmän karaktär för hela stadskoncernen. Räddningsnämndens förslag om bekämpning av oljeolyckor är en åtgärd som anknyter sig till skyddet av Östersjön, som tas upp i strategin för globalt ansvar, men alla åtgärder lyfts inte fram i strategin på nytt. Hälsovårdsnämndens förslag om att vid upphandlingar undvika samarbete med sådana aktörer som använder skatteparadis för skattesmitning kan inom ramen för statens riktlinjer tolkas ingå i riktlinjerna för upphandling, ansvarsfull ekonomi och förebyggande av grå ekonomi i strategin för globalt ansvar. I strategins avsnitt om upphandlingar har det tillagts att staden samarbetar med näringslivet i syfte att främja samhällsansvaret.

Strategin har dessutom kompletterats med att staden anser det som viktigt att aktivt främja bekämpningen av skatteparadis. Staden stöder de nationella och internationella åtgärderna med vilka utnyttjandet av skatteparadis för skattesmitning kan hindras. Staden strävar efter att undvika att anlita aktörer som har kopplingar till skatteparadis.

I bakgrundspromemorian för strategin för globalt ansvar, som finns som bilaga till förslaget, har en ny rubrik och ett textstycke tillagts på sidan 43 före kapitlet om personalen. De lyder enligt följande:

Skatteparadis

Att skattepengar hamnar i skatteparadis kan åtminstone delvis bekämpas genom att tillämpa reglerna i upphandlingslagen och lagen om beställarens ansvar samt stadens anvisningar för bekämpning av grå ekonomi och strategin för globalt ansvar. De utredningar som fås genom dessa åtgärder bevisar att anbudsgivaren och leverantören är registrerade och att de betalar sina skatter och övriga lagstadgade avgifter. Utredningarna görs i dessa fall upp skilt för varje anbudsgivare och avtalspart. Därför faller till exempel överföring av tillgångar genom företagsarrangemang utanför utredningarna. Dylika arrangemang kan dock med stöd av upphandlingslagen inte utredas. Anbudsgivarnas och leverantörernas förpliktelse till att inte utnyttja skatteparadis för skattesmitning hör till bolagens samhällsansvar. Staden kan i samarbete med staten och näringslivet främja företagens samhällsansvar och öka de nödvändiga uppgifternas genomskinlighet.

Uppföljning och samarbete

Inom uppföljningen av hur stadens mål utfaller och inom styrningen av verksamheten utnyttjas uppföljningsmätarna för den sociala, ekologiska och ekonomiska hållbarheten, såsom miljörapporten, undersökningar och statistik som utarbetas för fullmäktige om stadens sociala utveckling och rapporter över grå ekonomi.

Helsingfors stad kommer i fortsättningen aktivt att delta i det samarbete mellan städerna som hänför sig till strategin för globalt ansvar.

Verkställighet

Om stadsfullmäktige godkänner strategin för globalt ansvar har stadsstyrelsen för avsikt att uppmana nämnderna och direktionerna samt förvaltningarna och affärsverken att inom ramen för budgeten och ekonomiplanen följa riktlinjerna för strategin för globalt ansvar.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marko Karvinen, strategichef, telefon: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Bilagor

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 12.09.2012 § 252

Bordlades 12.09.2012

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade bordlägga ärendet.

Behandling

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande handläggningsordning:

Först medges diskussion i ärendet. Eventuella ändringsförslag och förslag till hemställningsklämmar ska framställas och understödjas under diskussionen. När diskussionen har förklarats avslutad, bordläggs ärendet till stadsfullmäktiges följande sammanträde, då omröstningarna förrättas.

Handläggningsordningen godkändes.

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Mika Ebeling under diskussionen hade föreslagit att stadsfullmäktige skulle besluta återremittera ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning utgående från att det i strategin ska anges hur Helsingfors kan hjälpa de tiotals miljoner barn som årligen hotas av en våldsam död redan innan de är födda. Dessutom bör det i programmet anges hur Helsingfors stad genom att bära globalt ansvar kan verka för att de kringresande romer som kommer till Helsingfors ska ha det bättre att leva i sitt hemland.

Ordföranden konstaterade att ledamoten Mika Ebelings förslag om återremiss inte hade understötts, varvid det förföll.

Ordföranden förklarade diskussionen i ärendet avslutad och meddelade att behandlingen av ärendet fortsätter 26.9.2012 i enlighet med handläggningsordningen.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marko Karvinen, strategichef, telefon: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Kaupunginhallitus 03.09.2012 § 900

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä globaalin vastuun strategian liitteen 1 mukaisena.

Käsittely

03.09.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus 1:
Laura Rissanen: Lisätään johdantoluvun loppuun kappale:
"Kuntalain 1. pykälän mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Globaalit vuorovaikutussuhteet vaikuttavat nykyään merkittävästi ja kasvavasti kuntien toimintaan kaikilla toimialoilla ja myös kuntalaisten arkeen. Toisaalta kuntien omalla toiminnalla on vaikutuksia kaikkialla maailmassa. Kuntien onnistuminen kuntalain asettamissa tavoitteissa edellyttää siten etenevässä määrin kuntien oman toiminnan globaalin toimintaympäristön ymmärtämistä sekä kuntien aktiivista pyrkimystä omalta osaltaan vaikuttamaan globaaliin kehitykseen. Tilanne on maailmanlaajuisesti paikallishallinnolle vielä uusi ja haastava. Helsinki pyrkii olemaan kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti."

Kannattajat: Outi Ojala

Vastaehdotus 2:
Laura Rissanen: Lisätään luvun ”Taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta” toisen kappaleen loppuun lause: ”Harmaan talouden toimintaohjelman toteutuksesta raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallitukselle.”

Kannattajat: Outi Ojala

Kaupunginhallitus hyväksyi Rissasen vastaehdotuksen (nro 2) yksimielisesti.

Vastaehdotus 3:
Osku Pajamäki: Muutosesitys 1:
Poistetaan luvusta ”sosiaaliset hankinnat”  viimeinen, veroparatiiseja koskeva kappale ja korvataan se kappaleella:

"Kaupunki pitää tärkeänä veroparatiisien torjuntaa ja välttää yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on kytkentöjä veroparatiiseihin. Kaupunginhallitukselle valmistellaan helmikuun 2013 loppuun mennessä mm. muiden EU-maiden kokemuksia ja aiempia selvityksiä hyödyntäen selvityskuntien ja muiden pakallishallinnon toimijoiden nykyisten oikeusnormien mukaisista mahdollisuuksista välttää yhteistyötä tällaisten yritysten kanssa, sekä keinoista hankkia tietoa yritysten kytkennöistä veroparatiiseihin esim. tilintarkastusten ja maakohtaisten raporttien avulla."

Muutosesitys 2:
Lisätään luvun ”Taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta” loppuun kappale: ”Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden edistämiseksi kaupunki selvittää miten se voi tukea aikapankkien toimintaa.”

Muutosesitys 3:
Lisätään loppuun luku ”Strategian täytäntöönpanoa ja seuranta” ja siihen teksti: "Globaalin vastuun strategian tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle vähintään kahden vuoden välein."

Kannattajat: Outi Ojala

Kaupunginhallitus hyväksyi Pajamäen vastaehdotukset (nro 3, sis. muutosesitykset 1 - 3) yksimielisesti.

Vastaehdotus 4:
Outi Ojala: Poistetaan luvusta "sosiaaliset hankinnat" kappale: "Kaupunki edistää hankinnoillaan eettisesti tuotettujen tuotteiden käyttöä. Lisätään eettisesti tuotettujen tuotteiden valikoimaa. Kaupunki pyrkii lisäämään reilun kaupan tuotteiden käyttöä."

Tilalle laitetaan lisäys: "Helsinki siirtyy käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvi ja teetä ja pyrkii aktiivisesti lisäämään muiden reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Kaupunki hakee Reilun kaupan kaupungin -arvonimeä."

Kannattajat: Johanna Sumuvuori

Vastaehdotus 5:
Johanna Sumuvuori: Yhdistetään kappaleet ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu yhdeksi kappaleeksi ”Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu”

Lisätään ensimmäisen kappaleen loppuun: ”Pitkän aikavälin tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen tätäkin suurempi leikkaaminen Suomen ja EU:n linjausten mukaisesti.”

Muutetaan kappale ”Helsinki on eturivin toimija ympäristönsuojelussa.” muotoon: ”Helsinki on eturivin toimija ympäristönsuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kaupungin ympäristöpoliittiset tavoitteet pidetään jatkuvalla päivittämisellä ajan tasalla. Kaupunginvaltuusto käsittelee ympäristöraportin vuosittain.”

Kannattajat: Laura Rissanen

Kaupunginhallitus hyväksyi Sumuvuoren vastaehdotuksen (nro 5) yksimielisesti.

Vastaehdotus 6:
Johanna Sumuvuori: Lisätään kappaleen ”Ruokakulttuurin kehittämisessä…” loppuun lause: "Siksi erityisesti kasvisruuan määrään ja laatuun panostetaan Palmian Catering-tarjonnassa."

Kannattajat: Laura Rissanen

Vastaehdotus 7:
Johanna Sumuvuori: Lisätään luvun ”Maahanmuutto ja monimuotoisuus” kolmanneksi kappaleeksi: "Pakolaisille, turvapaikanhakijoille ja muille maahanmuuttajille mahdollistetaan pääsy kieliopetukseen vähintään kolmen kuukauden sisällä Helsinkiin saapumisesta sekä kieliopetuksen jatkuvuuteen.”

Ja lisätään kappaleen ”Maahanmuuttajien kiinnittymistä…” loppuun lauseet: ”Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden neuvontaan ja aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Varmistetaan vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten nopea pääsy arviointi- ja kuntoutuspalveluiden piiriin.”

Kannattajat: Laura Rissanen

Vastaehdotus 8:
Johanna Sumuvuori: Lisätään luvun ”Kansainvälinen yhteistyö” loppuun kappale:
”Helsinki vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä syrjinnän vähentämiseksi ja hakee UNESCO:n alaisen The European Coalition of Cities Against Racism -verkoston jäsenyyttä.”

Kannattajat: Laura Rissanen

Vastaehdotus 9:
Jussi Halla-aho: Liitteen 1 sivu 5:

Lisätään ensimmäisen kappaleen loppuun seuraava lause: "Kaupunki vie kaikki harmaan talouden esiintymistä koskevat epäilyt poliisin tutkittavaksi."

Jussi Halla-ahon vastaehdotusta (nro 9) ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus 10:
Jussi Halla-aho: Liitteen 1 sivu 5:

Muutetaan "Maahanmuutto ja monimuotoisuus" -osion ensimmäinen kappale ("Maahanmuutto Helsinkiin [...] kehittämisessä tunnustetaan.") seuraavasti: "Maahanmuuttajien onnistuneen integroinnin merkitys kaupungin elinvoimaisuudelle ja kansainväliselle kilpailukyvylle tiedostetaan."

Perustelut: Kaupungin johto on useissa yhteyksissä tuonut esille, että maahanmuuttajien syrjäytyminen, segregaatio ja ghettoutuminen, usein toisessa polvessa, on Helsingin suurimpia lähivuosien ja -vuosikymmenien taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Tätä taustaa vasten väite, jonka mukaan maahanmuutolla sinänsä olisi myönteinen merkitys Helsingin elinvoimaisuudelle tai kansainväliselle kilpailukyvylle, ei vastaa todellisuutta.

Jussi Halla-ahon vastaehdotusta (nro 10) ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus 11:
Jussi Halla-aho: Liitteen 1 sivu 6:

Muotoillaan sivun ensimmäinen kappale seuraavasti: "Maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja laajemmin yhteiskuntaan tuetaan tarjoamalla tarpeen mukaista suomen ja ruotsin kielen opetusta sekä tietoa työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen hakemisesta."

Perustelut: Työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen tulee olla kaikkien haettavissa yhtäläisin ehdoin ilman, että ketään suositaan tai syrjitään taustansa perusteella. Sen sijaan tulee kiinnittää huomiota siihen, että tieto tällaisista paikoista saavuttaa myös maahanmuuttajat.

Jussi Halla-ahon vastaehdotusta (nro 11) ei kannatettu, joten se raukesi.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (Vastaehdotus 1 - Rissanen) Lisätään johdantoluvun loppuun kappale:
"Kuntalain 1. pykälän mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Globaalit vuorovaikutussuhteet vaikuttavat nykyään merkittävästi ja kasvavasti kuntien toimintaan kaikilla toimialoilla ja myös kuntalaisten arkeen. Toisaalta kuntien omalla toiminnalla on vaikutuksia kaikkialla maailmassa. Kuntien onnistuminen kuntalain asettamissa tavoitteissa edellyttää siten etenevässä määrin kuntien oman toiminnan globaalin toimintaympäristön ymmärtämistä sekä kuntien aktiivista pyrkimystä omalta osaltaan vaikuttamaan globaaliin kehitykseen. Tilanne on maailmanlaajuisesti paikallishallinnolle vielä uusi ja haastava. Helsinki pyrkii olemaan kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti."

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 14
Sirpa Asko-Seljavaara, Arto Bryggare, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Johanna Sumuvuori, Hannu Tuominen

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Tarja Kantola

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (Vastaehdotus 6 - Sumuvuori) Lisätään kappaleen ”Ruokakulttuurin kehittämisessä…” loppuun lause: "Siksi erityisesti kasvisruuan määrään ja laatuun panostetaan Palmian Catering-tarjonnassa."

Jaa-äänet: 7
Sirpa Asko-Seljavaara, Arto Bryggare, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Jan D Oker-Blom, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava

Ei-äänet: 7
Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Laura Rissanen, Johanna Sumuvuori, Hannu Tuominen

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Tarja Kantola

Puheenjohtajan äänen ratkaistessa, esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (Vastehdotus 7 - Sumuvuori) Lisätään luvun ”Maahanmuutto ja monimuotoisuus” kolmanneksi kappaleeksi: "Pakolaisille, turvapaikanhakijoille ja muille maahanmuuttajille mahdollistetaan pääsy kieliopetukseen vähintään kolmen kuukauden sisällä Helsinkiin saapumisesta sekä kieliopetuksen jatkuvuuteen.”

Ja lisätään kappaleen ”Maahanmuuttajien kiinnittymistä…” loppuun lauseet: ”Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden neuvontaan ja aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Varmistetaan vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten nopea pääsy arviointi- ja kuntoutuspalveluiden piiriin.”

Jaa-äänet: 1
Jussi Halla-aho

Ei-äänet: 13
Sirpa Asko-Seljavaara, Arto Bryggare, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Johanna Sumuvuori, Hannu Tuominen

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Tarja Kantola

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (Vastaehdotus 8 - Sumuvuori) Lisätään luvun ”Kansainvälinen yhteistyö” loppuun kappale:
”Helsinki vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä syrjinnän vähentämiseksi ja hakee UNESCO:n alaisen The European Coalition of Cities Against Racism -verkoston jäsenyyttä.”

Jaa-äänet: 1
Jussi Halla-aho

Ei-äänet: 13
Sirpa Asko-Seljavaara, Arto Bryggare, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Johanna Sumuvuori, Hannu Tuominen

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Tarja Kantola

5 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (Vastaehdotus 4 - Ojala) Poistetaan luvusta "sosiaaliset hankinnat" kappale: "Kaupunki edistää hankinnoillaan eettisesti tuotettujen tuotteiden käyttöä. Lisätään eettisesti tuotettujen tuotteiden valikoimaa. Kaupunki pyrkii lisäämään reilun kaupan tuotteiden käyttöä." Tilalle laitetaan lisäys: "Helsinki siirtyy käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvi ja teetä ja pyrkii aktiivisesti lisäämään muiden reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Kaupunki hakee Reilun kaupan kaupungin -arvonimeä."

Jaa-äänet: 1
Jussi Halla-aho

Ei-äänet: 12
Sirpa Asko-Seljavaara, Arto Bryggare, Juha Hakola, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Johanna Sumuvuori, Hannu Tuominen

Tyhjä: 1
Jan D Oker-Blom

Poissa: 1
Tarja Kantola

27.08.2012 Pöydälle

28.05.2012 Pöydälle

21.05.2012 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: 310 36257

marko.karvinen(a)hel.fi

Kaupunginorkesterin johtokunta 24.05.2012 § 19

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Kaupunginorkesterin johtokunta päätti esittää lausuntonaan seuraavaa:

Johtokunnalla ei ole lisättävää Globaalin vastuun strategiaa valmistelevan työryhmän ehdotukseen. Orkesterin kansainvälinen yhteistyötoiminta on ehdotuksen peruslinjausten mukaista.

Esittelijä

Hallintopäällikkö

Hannu Linna

Lisätiedot

Virpi Tahvanainen, Viestintäassistentti, puhelin: 310 22710

virpi.tahvanainen(a)hel.fi

Terveyslautakunta 08.05.2012 § 112

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Terveyslautakunta päätti antaa Globaalin vastuun strategiaehdotuksesta ja sen taustamuistiosta seuraavan lausunnon:

"Terveyslautakunta pitää merkittävänä, että Helsinki ilmeisesti Suomen ensimmäisenä kuntana on laatimassa oman globaalin eli maailmanlaajuisen vastuun strategian. Työryhmän kokoama taustamuistio on monipuolinen kuvaus siitä, miten useilla eri tavoilla maailmanlaajuinen vastuu pyritään valtion ja kaupungin eri linjauksissa ja toiminnoissa ottamaan huomioon. Valtion ja kunnan roolien tarkentamiseen on tarvetta varmasti jatkossakin.

Terveyslautakunta toteaa, että ehdotus Helsingin kaupungin globaalin vastuun strategiaksi ja sen sisältämä taustamuistio ovat tärkeä kannanotto terveellisen ja turvallisen yhteiskunnan tulevaisuuden suunnitteluun. Hallintokuntarajat ylittävä yhteinen strategia voi toteutuessaan parantaa ihmisten ja elinympäristön tilaa monilla eri tavoilla. On tarkoituksenmukaista, että kaikkiin tarkasteltaviin alueisiin liittyvät ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittaminen.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ympäristönsuojelun edistämiseen liittyen terveyslautakunta toteaa antaneensa 17.2.2010 lausunnon Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian luonnoksesta sekä 1.11.2010 lausunnon Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan luonnoksesta. Terveyslautakunta pitää globaalin vastuun strategiassa mainittuja ilmastomuutoksen ja ympäristösuojelun tavoitteita kannatettavina ja esittää, että toimenpide-ehdotusten toteuttamismahdollisuuksia selvitettäisiin.

Hankintoihin liittyen terveyslautakunta toteaa, että kaupungin hankintakeskus toimii kaupungin yhteishankintayksikkönä, joka kilpailuttaa ensisijaisesti yhteishankittavat tuotteet ja palvelut ja vastaa niiden osalta globaalin vastuun periaatteiden toteutumisesta. Terveyskeskus pyrkii huomioimaan globaalin vastuun periaatteet omissa kilpailutuksissaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Hankintalain mukaan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten ja kriteerien, kuten esimerkiksi ympäristökriteerien, tulee liittyä hankinnan kohteeseen. Suuri osa terveyskeskuksen kilpailuttamista palveluhankinnoista koskee lääkäri- ja hoitajapalveluita, joiden tarjouspyynnöissä asetettaviin vaatimuksiin ympäristökriteerien liittäminen on hyvin vaikeaa. Terveyslautakunta esittää, että globaalin vastuun strategian osana kaupunki päättää hankinnoissaan välttää yhteistyötä toimittajien kanssa, jotka käyttävät ns. veroparatiiseja verojen kiertämiseen

Terveyslautakunta kannattaa maahanmuuttoon ja monimuotoisuuteen liittyviä linjauksia todeten, että niissä korostuvat hyvä ihmisarvoinen elämä turvallisessa ympäristössä sekä kielen oppiminen, työllistyminen ja vaikutusmahdollisuudet. Nämä kaikki ovat ihmisen terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeisiä edellytyksiä. 

Henkilöstöön liittyviä linjauksia terveyslautakunta kannattaa todeten, että ne ovat keskeisiä myös terveyskeskuksen toiminnan kannalta ja niiden mukaisesti toimitaan jo.

Vielä terveyslautakunta toteaa, että taloudenhoidon osalta terveyskeskus noudattaa kaupungin ohjeita ja näin pyrkii edistämään esitettyjä tavoitteita. Osin nämä tavoitteet liittyvät myös kansainväliseen yhteistyöhön.

Terveysvaikutusten arviointi

Kaupungin globaalin eli maailmanlaajuisen vastuun strategian tarkoituksena on edistää osaltaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Strategian linjausten toteutumisella voi olla merkittäviä ja erittäin laajoja myönteisiä terveysvaikutuksia."  

Käsittely

08.05.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Edellä oleva päätös lausunnoksi syntyi äänestyksen jälkeen puheenjohtaja  Malisen ehdotettua jäsen Leppäsen kannattamana, että lausunnon neljännen kappaleen loppuun lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää, että globaalin vastuun strategian osana kaupunki päättää
hankinnoissaan välttää yhteistyötä toimittajien kanssa, jotka käyttävät ns. veroparatiiseja verojen kiertämiseen."

Äänestyksessä esittelijän ehdotuksen ja puheenjohtaja Malisen vastaehdotuksen välillä todettiin lautakunnan äänin 6 (Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Karita Toijonen, Hannu Tuominen) - 3 (Sami Heistaro, Laila Inborr, Riitta Snäll) kannattavan puheenjohtaja Malisen vastaehdotusta.

17.04.2012 Pöydälle

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662

hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi

Sosiaalilautakunta 02.05.2012 § 141

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle globaalin vastuun strategiasta ja sen taustamuistiosta seuraavan lausunnon.

Sosiaalilautakunta pitää merkittävänä, että Helsinki on tarttunut globaalin vastuun teemaan ja lähtenyt määrittelemään, millaisen strategian avulla sitä voitaisiin toteuttaa. Työryhmän mukaan haasteena on ollut strategian sisältöalueiden määrittely suomalaisen kuntaorganisaation ja lisääntyvien globaalien vuorovaikutussuhteiden kentässä. Valmistelussa on keskitytty globaalin vastuun keskeisten teemojen tunnistamiseen, jotta voitaisiin käydä keskustelua kunnan roolista globaalin vastuun kantamisessa ennen toimenpiteiden määrittelyä.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan työryhmä on onnistunut hyvin rajaamaan kunnan globaalin vastuun piirin kuuluvat teemat, joita ovat ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, hankinnat, maahanmuutto ja monimuotoisuus, kansainvälinen yhteistyö, taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta sekä henkilöstöön liittyvät kysymykset. Lisäksi on määritelty ne globaalin vastuun ulottuvuudet, jotka kuuluvat valtion toimivaltaan.

Työryhmän kokoama taustamuistio on monipuolinen kuvaus siitä, miten globaali vastuu otetaan huomioon valtion ja kaupungin eri linjauksissa ja toiminnoissa. Valtion ja kunnan välinen työnjako ja strateginen kumppanuus ovat tärkeitä myös jatkossa, esimerkiksi pakolaisten vastaanottamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaalilautakunta pitää oikeansuuntaisena työryhmän ajatusta siitä, että ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittaminen liittyvät kaikkiin globaalin vastuun tarkasteltaviin alueisiin.

Sosiaalilautakunta pitää globaalin vastuun strategiassa mainittuja ilmastomuutoksen ja ympäristösuojelun tavoitteita kannatettavina. Esitetyt linjaukset ovat yhdenmukaiset valmisteilla olevan Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan kanssa. Kaupungin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden lentomatkojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen kompensointijärjestelmän käyttöönotto on kannatettava ehdotus ja osoitus kaupungin ilmastovastuusta.

Sosiaalilautakunta pitää hyvänä, että ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologisen jalanjäljen pienentäminen on nostettu esiin. Vuonna 2010 hyväksytyn Ruokakulttuurin kehittämisvalinnat toimenpideohjelman mukaisesti lasten päivähoidossa on käynnistetty lastenruokailun luomuohjelman edellyttämät toimenpiteet yhteistyössä Palmian ja hankintakeskuksen kanssa. Tavoitteena on luomuruoan osuuden kasvattamisen päiväkotiruokailussa 50 %:iin vuoteen 2015 mennessä sekä muutoksen kytkemisen päiväkotien pedagogisiin sisältöihin.

Varhaiskasvatusta kaupunkitasolla ohjaaviin asiakirjoihin on lisätty ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyviä pedagogisia sisältöjä ja päiväkotien toiminnassa ruokailutilanteilla, erilaisilla tutustumiskäynneillä ja tapahtumilla sekä muilla ruokaan liittyvillä sisällöillä tulee jatkossa olemaan entistä suurempi merkitys. Palmian kanssa yhteistyössä toteutetaan erilaisia teemaviikkoja ja –päiviä, joista esimerkkinä kevään 2012 lähiruokaviikko ja syksyn 2012 sadonkorjuuviikko. Pedagogisten sisältöjen ytimenä on lapsen kokonaisvaltaisen ruokakokemuksen nostaminen keskiöön vuorovaikutteisessa prosessissa kasvattajien, vanhempien ja lasten kanssa.

Sosiaalilautakunta yhtyy taustamuistiossa esitettyyn käsitykseen, jonka mukaan Helsingin kaupungilla merkittävänä julkisten hankintojen tekijänä on mahdollisuus vaikuttaa kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseen. Sosiaaliviraston tavoitteena on huomioida globaalin vastuun periaatteet omissa hankinnoissaan ja kilpailutuksissaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Kaupungin hankintakeskus toimii kaupungin yhteishankintayksikkönä, joka kilpailuttaa ensisijaisesti yhteishankittavat tuotteet ja palvelut ja vastaa niiden osalta globaalin vastuun periaatteiden toteutumisesta.

Sosiaalilautakunta pitää myönteisenä sitä, että strategiassa mainitaan erikseen maahanmuutto ja monimuotoisuus ja että maahanmuutto ilmiönä otetaan huomioon kaupungin kehittämisessä tavoitteena kaupunkilaisten hyvinvointi. Myös oman kielen ja kulttuurin tukeminen on kannatettavaa, samoin kuin se, että muunkielisten tarpeet ymmärretään ja palveluihin luodaan yhdenvertainen pääsy.

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä muunkielisen henkilöstön määrän lisäämistä siten, että se vastaa muunkielisten osuutta kaupungin väestöstä. Sosiaaliviraston muunkielisen henkilöstön osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuoden 2011 lopussa muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen henkilöstön osuus sosiaaliviraston henkilöstöstä oli 6.53 %. Muunkielisen henkilöstön osuus oli suurin vanhusten palveluissa, jossa muunkielistä henkilöstöä oli 15.74 %.

Muunkielisen henkilöstön osuuden kasvattaminen sekä monimuotoisuuden kehittäminen liitetään sosiaalitoimen vuoden 2013 henkilöstötavoitteisiin. Henkilöstöraportointia kehitetään siten, että muunkielisen henkilöstön määrän kehittyminen raportoidaan vuoden 2012 henkilöstöraportoinnin yhteydessä.

Oppisopimuskoulutus on muunkielisille jatkossakin tärkeä väylä työllistyä sosiaalitoimen tehtäviin. Sosiaalivirastossa käynnistetään vuosittain yksi muunkielisille tarkoitettu oppisopimusryhmä lähihoitajan tutkinnon suorittamista varten, muunkielisiä on myös muissa oppisopimusryhmissä.

Monimuotoisuutta kehitetään esimiesten ja työyhteisöjen monimuotoisuusvalmennuksilla.  Muunkielisille turvataan mahdollisuus osallistua suomen kielen opetukseen. Sosiaalivirastossa on hyviä kokemuksia muunkielisille työntekijöille, heidän esimiehilleen sekä muunkielisille opiskelijoilleen järjestetyistä verkostotilaisuuksista. Virastossa on otettu käyttöön myös erityisesti muunkielisille tarkoitettuja perehdytyskäytäntöjä. Jatkossa on tarvetta panostaa lisäksi muun muassa muunkielisten opiskelijoiden harjoittelujaksojen kehittämiseen.

Sosiaalilautakunta haluaa lopuksi nostaa esille kysymyksen erillisstrategian tarpeellisuudesta.  Parhaillaan on käynnistymässä vuosien 2013- 2016 strategiaohjelman sisältöjen ja rakenteen hahmottelu. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan globaalin vastuun strategiset linjaukset ja toimenpiteet olisi mahdollista sisällyttää uuteen strategiaohjelmaan, jolloin erillistä strategiaa ei tarvittaisi. Hallintokunnat voisivat laatia omat linjauksensa ja talousarviotavoitteensa strategiaohjelman pohjalta.

Terveysvaikutusten arviointi

Kaupungin globaalin strategian tarkoituksena on edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä Helsingissä sekä lisätä tietoisuutta kaupungin toimenpiteiden vaikutuksista muualla maailmassa. Näin linjausten ja toimenpiteiden toteutumisella voi olla merkittäviä ja myönteisiä terveysvaikutuksia.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Tuula Vesanen, strategiapäällikkö, puhelin: 310 43377

tuula.vesanen(a)hel.fi

Henkilöstökeskus 30.4.2012

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Henkilöstökeskus kannattaa esitettyjä näkemyksiä ja toimenpiteitä. Henkilöstökeskus varautuu omalta osaltaan toteuttamaan sovittavat toimenpiteet.

Lisätiedot

Marju Pohjaniemi, osastopäällikkö, puhelin: 310 37965

marju.pohjaniemi(a)hel.fi

Nuorisolautakunta 26.04.2012 § 39

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Nuorisolautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Yleisesti voi sanoa, että Helsingissä kynnys saattaa kansainväliseen tietoisuuteen omaa osaamistaan on kovin korkea. Kansainvälisesti tunnetuksi tullaan vasta kun on olemassa valmis tuote tai todistetusti kreditoitu palvelu (kuten koulutusjärjestelmän PISA –arvio). Kansainvälistä mediaa ja yhteistyökumppaneita tulisi lähestyä jo kun on riittävän hyvä idea, konsepti tai suunnitelma. Kaupungille ominainen kansainvälinen ujous näkyy myös siinä, että lähdetään globaaleille kentille vain suurien hankkeiden ja ’highlight’ien kautta – kuitenkin kaupungin peruspalvelutuotanto on täynnä innovaatioita ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat täysin ’vientikelpoisia’. 

Strategiassa on huomioitu riittämättömästi kansainvälisiin verkostoihin, tietoverkkoihin ja Internetiin liittyvät linjaukset ja tavoitteet. Globaalin vastuun strategiaa tulisi laajentaa digitaalisen maailman antamiin mahdollisuuksiin, kuten tiedottamiseen, verkostoitumiseen, liikkumiseen ja saavutettavuuteen liittyviin asioihin.

Kansainväliset, merkittävästi tietoverkoissa toimivat, verkostot tulevat yhä tärkeämmiksi osaamisen jakamisen ja kehittämisen välineiksi. Helsinki voisi hyötyä aktiivisesta kansainvälisestä verkottumisesta toisaalta omaa osaamistaan tehokkaammin vieden sekä toisaalta sitä yhteistyössä rakentamalla. Nuorisoasiainkeskuksen kohdalla tällaista yhteistyötä rakennetaan verkkonuorisotyössä, digitaalisten pelien pelaamisessa, nuorten vaikuttamistoiminnassa ja monikulttuurisessa nuorisotyössä. Verkostoutumista rahoitetaan kansainvälisten tuki- ja rahoitusohjelmien kautta.

Tietoverkot ylittävät myös maanosien ja niiden perinteisten hallinnollisten alueiden rajat. Globaalin vastuun tarkastelu antaa tässäkin suhteessa mahdollisuuden arvioida eurosentrismiä: Pääkaupunkiseutu ja Helsinki ovat jo nyt tunnettuja kansainvälisistä yrityksistään, maailmanluokan urheilu- ja kulttuuritapahtumista, WDC:stä, Guggenheimista jne. – Mitä olisivat kaupungin muun toiminnan globaalit mahdollisuudet?

Mainittakoon, että nuorisoasiainkeskus on omassa kansainvälisyysohjelmassaan vuosille 2011-2013 määritellyt ”globaalin kansalaisuuden” kasvatustehtäväkseen. Nuorille luodaan mahdollisuuksia kokea kansainvälisyyttä sekä kotikaupungissaan Helsingissä että muualla maailmassa niin reaali- kuin verkkomaailmassa. Nuorten matkaryhmät suunnittelevat, valmistelevat ja toteuttavat nuorisovaihtoja. Nuorten vapaaehtoisvaihtoja toteutetaan toimimalla vastaanottavana tahona sekä lähettävänä tahona. Molemmat kuuluvat EU:n nuoriso-ohjelman tukemiin toimintoihin. Helsinkiläiset nuorisojärjestöt toteuttavat monikulttuurista toimintaa sekä kotikaupungissaan että osallistuvat itse maailmanlaajuisten järjestöjen ja tapahtumien ketjuihin.

Globaalin vastuun strategia on moniaineksinen ja konkreettinen kiteytys Helsingin kaupungin keskeisistä mahdollisuuksista osallistua maailmanlaajuisten kysymysten ratkaisemiseen. Taustamuistio syventää varsin informatiivisesti strategiaan tiivistettyjä esityksiä. Nuorisoasiainkeskus pitää esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä kannatettavina, mutta haluaa esittää niihin seuraavia näkökohtia.

On tärkeää, että globaalia vastuuta erityisesti ilmastonmuutosta käsitellään kaupungin strategiatasolla, koska vastuun kantaminen ulottuu lopulta kaikkiin kaupunkilaisiin ja koko kaupungin hallintoon. Tästä näkökulmasta katsottuna on huolehdittava siitä, että strategiassa esitetyt toimenpiteet ovat riittävän vaikuttavia ja laaja-alaisia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen, pääkaupunkiseudun ja Helsingin erityisenä haasteena on, että kuulumme siihen pieneen joukkoon maapallon ihmisistä, jotka kuluttavat suurimman osan käytettävissä olevista luonnonvaroista. Meillä on vain yksi maapallo, mutta me suomalaiset elämme, kuin niitä olisi useampia. Tarvittaisiin noin kolme ja puoli maapalloa, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi samansuuruinen kuin suomalaisten. (Ecological Footprint Atlas 2010).

Ilmastonmuutosta pidetään tällä hetkellä kaikkein pahimpana ympäristöuhkana. On kuitenkin muistettava, ettei omasta toiminnasta syntyneiden päästöjen leikkaaminen pelkästään riitä, vaan on vaikutettava myös elämäntavastamme johtuvan kulutuksen ilmastovaikutuksiin. Aina ottaessamme luonnonvaroja käyttöömme esimerkiksi uusien laitteiden muodossa, aiheutamme hiilidioksidipäästöjä jossain päin maailmaa. Globaalin vastuun kantaminen edellyttäisi siis kaupungin osalta laajempaa luonnonvarojen kuluttamisen tarkastelua. Hankintojen ekologisuus ja eettisyys ovat tärkeitä asioita, mutta vielä tärkeämpää olisi pohtia sitä voidaanko hankinta joskus jättää tekemättä. Voidaanko ostaa palvelua tuotteen sijaan? Mitä voisimme lainata, kierrättää tai yhteiskäyttää? Strategiassa voisi painottaa enemmän sitä, miten kaupunkina voisimme tuottaa samat palvelut kuntalaisille ekotehokkaammin vähemmillä luonnonvaroilla. Maailmanlaajuiset vaikutuksemme ovat jääneet meiltä ohuesti ymmärretyiksi, jos esimerkiksi ilmastonmuutoksen hidastamiseksi keskitymme vain oman kaupunkimme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Kulutuksestamme syntyy paljon jätettä sekä tuotteiden valmistusmaissa että täällä Helsingissä. Sähköisten laitteiden lisääntyminen toiminnassamme ja niiden nopea uusimistahti tuottaa paljon sähkö- ja elektroniikkaromua.  Globaalia vastuuta kantavana Helsingin kaupungilla tulisi olla järjestelmä, joka takaa sen, ettei ser-romua kulkeudu kehitysmaihin alkeellisiin oloihin purettavaksi. Greenpeacen arvion mukaan EU:n alueella kerätystä SER:stä vain 25 % käsitellään asianmukaisesti – loput katoavat jäljettömiin (Honkonen, J., Tuurala, A. 2009. Vihreä IT; elektroniikan elämänkaari. Tietokone 5/2009).

Ruokanäkökulmaa käsitellään muistiossa paljon ja onkin tärkeää, että ruokaa Suomessa tuotetaan ympäristöystävällisesti ja suositaan lähiruokaa sekä luomua. Kaupunki voisi kuitenkin toimia äänekkäämmin kasvispainotteisen ruokavalion puolesta, koska lihan syönnin vähentäminen on merkittävin globaali ruokaan liittyvä ympäristöteko. Kasvisruoan määrää tulisikin huomattavasti lisätä Palmian tarjonnassa ja sen laatuun ja ravitsevuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Reilun kaupan järjestelmä on sinänsä hyvä ja kannatettava, mutta kaupungin isona toimijana on syytä selvittää myös muiden eettiseen kuluttamiseen liittyvien sertifikaattien käyttökelpoisuus, esimerkiksi kelpuutetaanko UTZ – merkitty kahvi Reilun kaupan kaupungin käyttöön.  Myös banaaneilla on Reilun kaupan merkille kilpaileva järjestelmä. Kaupunkiviljely tulee jatkossa varmaan lisäämään tervettä suhtautumista ruoka-asioihin.

Lopuksi nuorisoasiainkeskus toivoo, että Globaalin vastuun strategiaan tai muistioon lisättäisiin kappale kaupungin ekotukihenkilöistä, joita toimii jo miltei kaikissa kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Tämä on merkittävä kaupungin globaalin vastuun resurssi, jotka tarvitsisivat tuekseen hyvin toimivan ympäristöjohtamisen ja kaikkien esimiestensä tuen. Hyvin toimiessaan ekotukijärjestelmä voisi viedä ymmärrystä globaalista vastuusta ruohonjuuritasolle kaikkiin virastoihin ja laitoksiin.

Käsittely

26.04.2012 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti esitystään siten, että

kohdassa 4 korvataan "Strategiassa voisi painottaa.." alkavassa virkkeessä sana "hyvät" sanalla "samat" ja kohdasta 6 poistetaan virke " Miksei työpaikkaruokaloissakin voisi olla koulujen tapaan yksi kasvisruokapäivä viikossa ja sen lisäksi kaikkina muina päivinä kasvisvaihtoehto?"

Vastaehdotus:
Tuomas Tiihonen: Lautakunta päättää antaa esityksen mukaisen lausunnon muokattuna siten, että

lausunto järjestetään uudelleen siten, että kohdat 2-6 siirretään kohdan 11 jälkeen ja kohtien 7 ja 8 järjestys vaihdetaan.

Kannattajat: Malina Valtonen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lautakunta päättää antaa esityksen mukaisen lausunnon muokattuna siten, että lausunto järjestetään lausunnon uudelleen siten, että kohdat 2-6 siirretään kohdan 11 jälkeen ja kohtien 7 ja 8 järjestys vaihdetaan.

Jaa-äänet: 4
Riku Ahola, Verna Castren, Erkki Perälä, Johanna Sandberg

Ei-äänet: 5
Anita Kuitunen, Tuomas Tiihonen, Petra Toivonen, Tuomo Valokainen, Malina Valtonen

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Lauri Siurala, nuorisotoimenjohtaja, puhelin: 310 89045

lasse.siurala(a)hel.fi

Kaupunginmuseon johtokunta 24.04.2012 § 46

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa kaupunginhallitukselle globaalin vastuun strategiasta ja sen taustamuistiosta seuraavan lausunnon:

Kaupunginmuseon johtokunta pitää hyvänä, että Helsingin kaupunki on tunnistanut kaupungin roolin globaalin vastuun kantamisessa ja kirjannut siihen kuuluvat teemat ja linjaukset strategiamuotoon hyödyntäen jo olemassa olevia tai valmisteilla olevia aiheeseen liittyviä kaupungin ohjelmia ja linjauksia. Poimintoja on tehty kaupungin strategiaohjelmasta, hankintastrategiasta, elinkeinopolitiikasta, tapahtumajärjestämisen linjauksista, ruokakulttuuristrategiasta ja harmaan talouden torjunnan toimintaohjeista. Itse globaalin vastuun strategiaan on sisällytetty vain uudet toimenpide-ehdotukset

Työryhmän ehdotuksen sisältämät globaalin vastuun sisältöalueet (ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, hankinnat, maahanmuutto ja monimuotoisuus, kansainvälinen yhteistyö, taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta, henkilöstö) liittyvät vähintäänkin välillisesti kaikkien virastojen toimintaan. Taustamuistiossa onkin ansiokkaasti pohdittu globaalin vastuun määrittelyn haasteita palvelujen tuottamisen ja hankintojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista aina ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Yhdellä alueella strategia jää osin ohueksi: kulttuurin rooli ja merkitys globaalin vastuun näkökulmasta on jäänyt vähäiselle käsittelylle. Johtokunta pitää tärkeänä, että muistiossa huomioitaisiin myös valtuuston 2011 hyväksymän Helsingin kulttuuristrategian 2012-2017 linjauksia. Globaalin vastuun kannalta siihen sisältyy joitakin olennaisia periaatteita. Kulttuuri on osa kansalaisyhteiskuntaa, se on kestävää kehitystä ja se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja edistää terveyttä. Näillä kaikilla on yhtymäkohtansa globaalin vastuun strategiaan, mm. siihen jo sisältyvään maahanmuuttoon ja monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kestävän kansalaisyhteiskunnan lähtökohtia ovat kulttuurienvälisyys, vuoropuhelu ja eri kulttuurien rinnakkaiselo. Kulttuurilla on roolinsa ja mahdollisuutensa eriarvoistumisen hillinnässä ja yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kulttuurin trendit ja muutokset ovat globaaleja.

Johtokunta esittää, että myös kulttuuristrategiaa hyödynnettäisiin globaalin vastuun strategiassa muiden linjausten ohessa. Strategiaan olisi hyvä lisätä kulttuuristen oikeuksien kunnioittaminen ja kulttuurin saavutettavuuden periaatteet, joihin liittyy mm. oikeus kulttuuriperintöön ja sen suojeluun.

Johtokunta pitää tärkeänä, että myös rakennettu kulttuuriympäristö ja sen vaaliminen näkyisi kaupungin globaalin vastuun strategiassa. Kulttuuriympäristön vaaliminen on kestävää kehitystä. Siihen nivoutuvat myös energiansäästön haasteet vanhassa rakennusperinnössä sen ominaislaatua kadottamatta ja korjausrakentaminen ylikorjaamista tai turhaa uusimista välttäen, perinteisiä ja ekologisia menetelmiä sekä materiaaleja suosien.

Kulttuuriympäristöä ja -perintöä ei voi unohtaa globaalin vastuun strategiasta myöskään siksi, että Suomi on sitoutunut noudattamaan lukuisia kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia, joista voi mainita esim. Unescon maailmanperintösopimuksen. Sen sisältämistä maailmanperintökohteista yksi, Suomenlinna, sijaitsee Helsingissä. Toinen maininnan arvoinen sopimus on Haagin yleissopimus, jonka tavoitteena on kulttuuriomaisuuden suojelu aseellisen selkkauksen sattuessa. Muita tärkeitä kansainvälisiä sitoumuksia ovat esimerkiksi maisemaa koskeva eurooppalainen yleissopimus, jonka lähtökohtia ovat kestävän kehityksen tavoitteet sekä maiseman merkitykset kulttuurin, ekologian, ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta. Erityisenä näkökulmana on maiseman merkitys eurooppalaisen identiteetin, paikallisen kulttuurin ja yksilön elämänlaadun turvaamisessa.

Esittelijä

museonjohtaja

Tiina Merisalo

Lisätiedot

Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485

tiina.merisalo(a)hel.fi

Helsingin Satama -liikelaitoksen jk 24.04.2012 § 37

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Johtokunta päätti antaa seuraavansisältöisen lausunnon globaalin vastuun strategiasta ja sen taustamuistiosta:

"Työryhmä on strategiassaan määritellyt globaalin vastuun ja esittänyt eräitä toimenpide-ehdotuksia. Globaalin vastuun strategian taustamuistiossa on monipuolisesti käsitelty asiaa. Helsingin Satama ja satamatoiminnat ovat osa kansainvälistä kuljetusketjua, joten globaalit asiat ovat olennaisia sen toiminnassa.

Helsingin Satamalla on jo perustehtävänsä perusteella merkittävä rooli Helsingin liike-elämän ja elinkeinopolitiikan sekä kansainvälisen toiminnan tukemisessa. Helsingin Sataman toiminta-ajatus on määritelty seuraavasti:

Helsingin satama on Suomen ulkomaankaupan sekä matkustajaliikenteen pääsatama edistäen monipuolisesti Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Liiketoiminnan aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet ja koordinoi toimintoja satamassa.

Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu

Yksi keskeinen asia globaalissa vastuussa on ilmastonmuutos ja sen hillintä. Kaupunki on asettanut konkreettisia tavoitteita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Kaupunki vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.  Satamatoiminnassa laivaliikenteen päästöt riippuvat olennaisesti kansainvälisen lainsäädännön ja määräysten kehittymisestä. Niihin ei Helsingin Satama suoraan voi kovinkaan paljon vaikuttaa.

Eräs keino ilmastonmuutoksen hillintään on oman toiminnan energiatehokkuuden lisääminen. Helsingin Satama on asettanut tavoitteekseen oman energiankulutuksen vähentämisen 2% vuosittain kaupungin tavoitteiden mukaisesti.  Tavoite onkin saavutettu vuosina 2009 -2011.

Laivaliikenteen päästöjen vähentämiseksi on Katajanokalla rakenteilla maasähköliityntämahdollisuus Tukholmaan liikennöiville aluksille. Helsingin Satama on mukana Itämeriohjelman hankkeissa, joissa tutkitaan laivaliikenteen päästöjen vähentämismahdollisuuksia ja myös mahdollisuuksia ottaa satamamaksuissa huomioon laivojen ympäristövaikutukset.

Itämeren suojelu on Helsingin Satamalle tärkeä asia. Helsingin Satama on ollut eturivin toimija mm. laivajätevesien vastaanotossa. Se on investoinut jo 1990- luvun puolivälistä lähtien laivajätevesien vastaanottojärjestelmiin. Helsingin Satama toimii yhteistyössä varustamoiden ja Itämeren satamien kanssa  tavoitteenaan kehittää järjestelmien toimivuutta.

Hankinnat

Helsingin Sataman tavara- ja materiaaliostot tehdään pääsääntöisesti kaupungin yhteishankintaelinten kilpailuttamilta tavarantoimittajilta. Kilpailutuksissa ja hankinnoissa on syytä huomioida kestävän kehityksen periaatteet.  Hankinnoissa tavoitellaan energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja ja ympäristökriteerit ovat tärkeä hankintojen valintakriteeri. Hankinnoissa pyritään suosimaan eettisyyttä ja toteuttamaan yhteiskunnallista vastuuta. Kilpailutuksen vertailu- ja valintaperusteiden käytöstä tarvitaan lisää ohjeistusta ja osaamisen varmistamista esimerkiksi koulutuksen avulla.

Harmaa talous

Helsingin Satama noudattaa tilaajavastuulakia ja kaupungin omaa harmaan talouden torjuntaohjetta.  Ohjeeseen perustuen hankinnoissa käytettävien toimittajien pitää rekisteröityä yritys- ja yhteisötietolain mukaisesti ja huolehtia verojen, sosiaaliturva- ja muiden lakisääteisten maksujen maksamisesta. Päätöksenteko on mahdollisimman avointa ja julkista. Näillä toimenpiteillä ehkäistään väärinkäytöksiä kaikissa muodoissaan.

Kansainvälinen yhteistyö

Satamatoiminta on osa kansainvälistä kuljetusketjua ja erityisesti yhteistyö Itämeren alueella on  tärkeää Helsingin Satamalle. Yhteydenpito merkittävimpiin vastasatamiin on keskeisessä asemassa. Helsingin Satama osallistuu aktiivisesti alan eri kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja edistää siten yhteisiä tavoitteita.

Henkilöstö

Helsingin Satama noudattaa kaupungin henkilöstöstrategiaa ja eettisiä periaatteita, jotka on  tiedotettu henkilökunnalle. Henkilökunnalle taataan turvallinen, terveellinen ja tasa-arvoinen työympäristö. Henkilöstöä koulutetaan ympäristövastuullisuuteen.

Työmatkapyöräilyä edistetään. Helsingin Satama on työsuhdepolkupyöräilyn pilotti Helsingin kaupungilla ja yli 10 %:lla henkilöstöstä on työsuhdepolkupyörä.

Rekrytoinnissa edistetään muunkielisten työntekijöiden sijoittumista työpaikkoihin."

Esittelijä

talousjohtaja

Tauno Sieranoja

Lisätiedot

Tauno Sieranoja, talousjohtaja, puhelin: 310 33560

tauno.sieranoja(a)hel.fi

Helsingin Energian johtokunta 24.04.2012 § 27

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Johtokunta päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle ehdotuksen mukaisen lausunnon:

Strategialuonnoksessa globaalin vastuun sisältöalueiksi on määritelty ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, hankinnat, maahanmuutto ja monimuotoisuus, kansainvälinen yhteistyö, taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta sekä henkilöstö.

Ilmastonmuutos

Strategiaehdotuksessa todetaan ilmastonmuutoksen osalta, että kaupunki vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoden 2020 mennessä ja että uusiutuvien energianlähteiden osuus energiantuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin Energian kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, jossa esitetään konkreettinen toimenpideohjelma näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin Energian osalta. Kaupunginvaltuusto vahvisti päivitetyn kehitysohjelman kokouksessaan 18.1.2012.

Globaalin vastuun strategian taustamuistiossa kuvataan Helsingin kaupungin strategiaohjelman linjauksia: Helsinki toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä, edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita sekä profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi. Helsingin Energian visiona on olla edelläkävijä energiatehokkuudessa. Helsingin Energia on mukana Elinkeinoelämän Keskusliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa ja on sopimuksen myötä sitoutunut tehostamaan energiankäyttöään 9 % vuosina 2008–2016 vuoteen 2005 verrattuna.

Ympäristönsuojelu

Strategiaehdotuksessa korostetaan Itämeren suojelua tavoitteena vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren alueella. Helsingin Energia tukee omalla toiminnallaan tätä tavoitetta mm. Helsingin yliopiston yhteyteen perustetun Helsingin Energian 100-vuotisrahaston kautta. Rahaston tarkoituksena on erityisesti Suomenlahtea koskevan Itämeri-tutkimuksen edistäminen. 

Hankinnat, harmaan talouden torjunta

Helsingin Energia noudattaa tilaajavastuulakia ja kaupungin ohjetta harmaan talouden torjumiseksi.

Kansainvälisessä kaupassa globaali vastuu kansainvälisessä kaupassa edellyttää yritysmäisempää sitoutumista (Corporate Social Responsibility). Polttoainehankinnassaan Helsingin Energia edellyttää myyjältä sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin, käytännössä sitoutumista vähintään YK:n Global Compact – periaatteisiin, joihin työryhmän taustamuistiossakin viitataan yritysmaailman käytäntönä.. Lisäksi Helsingin Energia edellyttää toimittajilta myös selvitystä toimintapolitiikoista, joilla he täyttävät em. periaatteet sekä kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Sopimuksiin sisällytetään myös oikeus auditoida näiden periaatteiden toteuttamista.

Maahanmuutto ja monimuotoisuus sekä henkilöstö

Helsingin Energian omissa kaupungin eettisiä periaatteita täydentävissä periaatteissa todetaan mm. ” kohtelemme toisiamme, liikekumppaneita ja muita sidosryhmiä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta heidän kansallisuudestaan, etnisestä alkuperästään, sukupuolestaan, iästään, poliittisesta kannastaan tai uskonnollisesta vakaumuksestaan”. Henkilöstö palkataan pysyvään työsuhteeseen aina kun mahdollista ja monimuotoisuutta tuetaan kokonaisvaltaisesti johtamiskäytännöissä huomioiden erityisesti toimialan haasteet, jolloin energia-alan osaaminen korostuu rekrytoinneissa ja osaamisen johtamisessa. Asiakaspalvelua tarjotaan kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi.

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälisen yhteistyön osalta strategiaehdotuksessa todetaan, että globaalisti Helsinki edistää ilmastopoliittisia tavoitteita kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ja vie maailmalle yksittäishankkeissa opittua osaamista, esim. energia- ja vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä. Helsingin Energia on esitellyt mm. yhteistuotantoa, kaukojäähdytystä ja konesalien hukkalämmön hyödyntämistä lukuisissa kansainvälisissä yhteyksissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Taustamuistiossa on globaalin strategian sateenvarjon alle sisällytetty myös kaupungin elinkeinopolitiikka. Helsingin Energia vahvistaa toiminnallaan koko kaupungin liiketoiminnan ja asumisen edellytyksiä synnyttämällä kaupunkilaisten käyttöön toimivan energiamarkkinan, joka takaa energian kilpailukykyisen hinnan ja saatavuuden. Toimintavarma energiahuolto ja luotettavat energiapalvelut ovat keskeinen osa toimivaa infrastruktuuria, joka on Helsingille merkittävä kilpailutekijä.

Käsittely

24.04.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Seppo Ruohonen: Poistetaan kappale numero 5.

Esittelijä

toimitusjohtaja

Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Kauno Kaija, Johtaja, puhelin: +358 9 617 2100

kauno.kaija(a)helen.fi

Henkilöstön kehittämispalvelut-liikelaitoksen jk 19.04.2012 § 10

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut - liikelaitoksen johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

Oiva Akatemian johtokunta toteaa, että globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa ovat tärkeä osa koko Helsingin kaupungin strategisia linjauksia ja ne tulee sisällyttää kaikille toimialoille.

Oiva Akatemian johtokunta kannattaa tehtyjä linjauksia ja painottaa henkilöstön ja esimiesten osaamista ymmärtää ja ottaa huomioon monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Muistiossa olevat toimenpiteet voidaan liittää osaksi Helsingin kaupungin omia henkilöstön kehittämistoimenpiteitä sekä johtamis- ja esimiesvalmennuksia. Oiva Akatemia edistää kehittämis-, koulutus- ja valmennustoimenpiteillään edelleen Monikulttuurinen johtaminen -hankkeen (2008-2012) tulosten käytäntöön viemistä ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

Johtokunta painottaa myös, että kestävä kehitys tulee ottaa huomioon järjestelmällisesti kaupungin hankinnoissa. Kestävän kehityksen vertailu- ja valintaperusteiden käyttöä kilpailutuksessa voidaan tukea koulutuksellisilla toimenpiteillä.

Työryhmän ehdotuksesta ei ole muuta lausuttavaa.





 

Esittelijä

toimitusjohtaja

Mirja Heiskari

Asuntotuotantotoimikunta 18.04.2012 § 58

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Asuntotuotantotoimikunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Yleistä

Asuntotuotantotoimikunta pitää hyvänä nyt esitettyä globaalin vastuun strategiaa. Se kokoaa kaupungin toimintaa koskevat yhteiskuntavastuulliset päämäärät selkeäksi ja napakaksi kokonaisuudeksi ja toimii kaupungin tahdonilmauksena.

Asuntotuotantotoimikunnan toimialaan liittyy keskeisimmin esitetyistä teemoista ilmastonmuutoksen torjuminen, ympäristönsuojelu sekä hankinnat ja henkilöstö. Hankinnoissa korostuvat ympäristöasiat sekä harmaan talouden torjuntatoimet.

Keskeinen merkitys asuntotuotantotoimiston toiminnassa on siinä, miten rakennuttamisen hankinnat toteutetaan ja minkälaisin ehdoin ne tehdään. Yhteiskuntavastuullinen toiminta edellyttää eri hallintokuntien tavoitteiden yhteensovittamista ja yhteistyön tavoitteiden, toimintatapojen ja vastuiden kehittämistä.

Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat rakennuttamisessa

Asuntotuotantotoimikunta on sitoutunut edistämään toiminnassaan kaupungin päästötavoitteiden saavuttamista. Toimikunnan ohjauksessa toimiva asuntotuotantotoimisto (ATT) panostaa rakentamisessaan eri tavoin kestävän kehityksen vaatimusten huomioon ottamiseen.

Kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ATT selvitti kaupungin kiinteistöyhtiöiden kanssa yhteistyössä kiinteistöyhtiöiden tonteilla sijaitsevat mahdolliset täydennysrakennuskohteet. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuivat myös ATT:n ensimmäiset lisäkerroskohteet Laajasaloon, joita voidaan myös pitää tärkeinä avauksina kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja tiivistämiseksi.

Täydennysrakentamiskohteiden toteuttaminen on kuitenkin hidasta ja erityisesti autopaikkojen toteuttaminen jo olemassa olevaan ympäristöön on vaikeaa. Täydennysrakentamiskohteiden käynnistymistä hidastavat mm. kaavamuutosten vaatima aika ja täydennysrakennustonteilta siirrettäviä toimintoja korvaavien tilojen puute. Kaupungin eri hallintokuntien välinen yhteistyö onkin avainasemassa täydennysrakentamisen edistämisessä. Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle vuonna 2011 perustettuun täydennysrakentamisprojektiin kohdistuukin suuria toiveita toiminnan koordinoimisen osalta.

Matalaenergiarakentamista kehitettiin keväällä 2011 valmistuneessa kehityshankkeessa Viikinmäessä Pihlajiston Kiinteistöt Oy Hernepellontie 26:ssa, jossa rakennusten lämmitysjärjestelmien valinnassa otettiin käyttöön ympäristövaikutukset huomioiva primäärienergialaskenta. Kehityshankkeen myötä otettiin ATT:n koko uudistuotannon energiatehokkuustavoitteeksi A-energiatehokkuusluokka jo ennen kuin se tuli tontinvarausten edellytyksenä pakolliseksi. Myös peruskorjausten toteutuksessa pyritään tavoitteellisesti parantamaan korjattavat rakennukset energiatehokkuusluokkaan C silloin, kun korjaustoimenpiteet kohdistuvat energiatehokkuuden kannalta olennaisiin rakennusosiin ja kun se muuten on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kestävän kehityksen mukaista on myös asuntotuotantotoimiston jo pitkään edellyttämät rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 98) pidemmät takuuajat, jotka ovat esimerkki ympäristöasioiden huomioimisesta hankinta-asiakirjoissa.

Teknistyvien rakennusten suunnittelussa yhä tärkeämmäksi muodostuu toteutettujen ratkaisujen helppokäyttöisyys niin huoltotoimien kuin asumisenkin osalta. Vasta tilojen oikealla käytöllä ja ammattitaitoisella ylläpidolla varmistetaan energiatehokas ja ympäristöä mahdollisimman vähän rasittava lopputulos.

Harmaan talouden torjuminen

Asuntotuotantotoimisto on ollut aloitteellinen edelläkävijä rakennusalan harmaan talouden kitkemisessä. Toimisto otti käyttöön uusia keinoja mm. sanktioimalla urakoiden ketjuttamiskiellon vuonna 2010. Urakoiden ketjuttamisen rajoittamisessa ATT on ollut edelläkävijänä koko rakennusalalla. Asuntotuotantotoimiston esityksestä toimiston luomat käytännöt ovat levinneet yleisiksi suosituksiksi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kautta ja osaksi myös kaupungin omia ohjeita. Asuntotuotantotoimisto noudattaa Helsingin kaupungin ohjetta harmaan talouden toimimiseksi.

Asuntopolitiikka

Toimisto noudattaa MA-ohjelman linjauksia tuotannon laadullisessa suunnittelussa ja kohderyhmien huomioon ottamisessa. Muunkielisen väestön sijoittuminen tutkimusten mukaan erityisesti kaupungin omaan vuokra-asuntokantaan otetaan huomioon myös asuntotarjonnan monipuolisuudella. Yhtä lailla asuntotarjonnan monipuolisuuden kehittäminen tarjoaa yksilöllistyvälle kantaväestölle heidän tarpeitaan vastaavia kiinnostavia asumismahdollisuuksia.

Elinkeinopolitiikka

Sekoittunut kaupunkirakenne edellyttää toiminnoiltaan monipuolisia asuinrakennusratkaisuja. Tämä näkyy esimerkiksi lisääntyneinä liiketiloina asuinkiinteistöissä. Liiketilojen omistajiksi ja käyttäjien hankkimiseksi tarvitaan hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä ja toimivia ennalta sovittuja toimintatapoja. Elinkeinotoiminnan ja kiinteistötoimen yhteistyön tiivistäminen on tältä osin tarpeen.

Esittelijä

toimitusjohtaja

Sisko Marjamaa

Lisätiedot

Ifa Kytösaho, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 32293

ifa.kytosaho(a)hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 17.04.2012 § 66

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymään strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy globaalin vastuun strategian valmistelu. Kaupunginjohtaja asetti 22.9.2010 johtajistokäsittelyssä työryhmän valmistelemaan ehdotuksen globaalin vastuun strategiaksi. Strategiaehdotus ja sen taustamuistio valmistuivat 2.3.2012.

Globaalin vastuun strategian taustamuistiossa esitellään globaalin vastuun määritelmä kunnan toiminnassa, globaalin vastuun määrittelyn taustaa ja siihen liittyviä haasteita sekä tuodaan esiin globaalin vastuun strategian malleja. Helsingin globaalin vastuun strategian sisältöalueiksi määritellään ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, hankinnat, maahanmuutto ja monimuotoisuus, kansainvälinen yhteistyö, taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta sekä henkilöstö. Ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittaminen liittyvät kaikkiin tarkasteltaviin alueisiin.

Muistioon on koottu olemassa olevia tai valmisteilla olevia globaalin vastuuseen liittyviä kaupungin linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia. Poimintoja on tehty kaupungin strategiaohjelmasta, hankintastrategiasta, elinkeinopolitiikan kehittämisvalinnoista, tapahtumajärjestämisen toimintalinjoista, ruokakulttuurin kehittämisvalinnoista ja harmaan talouden torjuntaa hankintojen yhteydessä koskevasta toimintaohjeesta. Itse strategiaan on sisällytetty vain ne yllä mainittuihin sisältöalueisiin liittyvät toimenpide-ehdotukset, joita ei ole muualla esitetty.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pitää strategian sisältöalueiden valintoja perusteltuina. Samalla se ehdottaa, että muistiossa huomioitaisiin myös Helsingin kulttuuristrategian 2012 –2017 linjaukset. Globaalin vastuun strategian kannalta olennaisia ovat ainakin seuraavat kulttuuristrategiaan kirjatut Helsingin kulttuuripoliittiset periaatteet:

-        kulttuuri on osa kansalaisyhteiskuntaa,

-        kulttuuri on kestävää kehitystä ja

-        kulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä ja edistää terveyttä.

Näillä kaikilla on yhtymäkohtia globaalin vastuun strategiaan, erityisesti maahanmuuttoon ja monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kansalaisyhteiskunnan lähtökohtia ovat vuoropuhelu, eri kulttuurien yhteiselo ja kulttuurienvälisyys. Kestävä kehitys ja ekologinen ajattelu uudistavat toiminta- ja ajattelutapoja. Yhteisöllisyyteen liittyvät kulttuuriin saavutettavuus sekä (moni)kulttuuristen projektien mahdollisuus hillitä eriarvoistumiskehitystä.

Kulttuuristrategia jakaantuu neljään kokonaisuuteen, joista erityisesti kaksi, monien kulttuurien Helsinki sekä ympäristö ja kaupunkirakenne, ovat olennaisia globaalin vastuun strategian kannalta. Monien kulttuurien Helsinki -teeman keskeisiin toimenpide-ehdotuksiin kuuluu, että vahvistetaan kulttuuristen vähemmistöjen mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan. Ympäristö ja kaupunkirakenne -teeman alla tarkastellaan mm. vanhojen tilojen kulttuurikäyttöä ja rakennusperinnön vaalimista sekä tuodaan esiin ympäristötaide osana kaupunkikuvan elävöittämistä. Ympäristötaide herättelee usein myös katsomaan elinympäristön ja luonnon tilaa.

Edelliseen liittyen kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo, että globaalin vastuun strategiaan kirjattaisiin kulttuuristen oikeuksien kunnioittaminen. Strategian sivulla viisi todetaan, että ”Yhteinen helsinkiläisyys kunnioittaa eri väestöryhmiin kuuluvien oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä”, johon voisi lisätä ”ja kaikkien asukkaiden kulttuurisia oikeuksia”. Kulttuurisiin oikeuksiin voidaan katsoa kuuluvaksi ihmis-, perus- ja kansalaisoikeuksien lisäksi:

-        oikeus osallistua kulttuurielämään

-        oikeus kulttuurien kehittämiseen ja suojeluun

-        oikeus kulttuuriperintöön

-        oikeus kulttuurien kehittämiseen ja suojeluun

-        oikeus valita oma kulttuurinsa

-        kunnioitus kulttuuria ja sen itsemääräämisoikeutta kohtaan

-        yhtäläinen kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus

-        oikeus osallistua kulttuuripolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen

-        oikeus suojella kulttuurisia tuotteita, ilmauksia, kulttuuriperintöä, tuottajia ja kulttuurista identiteettiä sekä

-        osallisuus kulttuuriseen merkityksenantoon.

Kulttuuriperintöön kuuluvan rakennusperinnön vaaliminen olisi myös syytä erikseen lisätä globaalin vastuun strategiaan, mahdollisesti ympäristönsuojelu-otsakkeen alle.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 32988

satu.silvanto(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 17.04.2012 § 196

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Yleisten töiden lautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin kaupunki on tunnistanut ja määritellyt globaalin vastuun teemat ja kaupungin roolin globaalin vastuun kantamisessa. Työryhmän ehdotuksessa on koottu selkeästi kaupungin toimintaan liittyvät globaalin vastuun sisältöalueet ja linjaukset hyödyntäen jo olemassa olevia ja valmisteilla olevia aiheeseen liittyviä kaupungin eri ohjelmia ja linjauksia.

Globaalin vastuun strategian tulee sisältää myös globaalin vastuun varsinainen määritelmä vaikka määrittely onkin haasteellista. Strategiaan kirjattu selkeä määritelmä edistäisi sitä, että globaalin vastuun käsite ja kaupungin rooli siinä ymmärretään samalla tavalla. Globaalin vastuun taustalla olevan arvopohjan avaaminen edistäisi myös asiaan sitoutumista. Yhteiskuntavastuu sisältää myös globaalin vastuun. Globaalin vastuun kantamisessa on kyse mm. halusta tavoitella maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisuutta, edistää demokratiaa ja rauhanpyrkimyksiä, lisätä suvaitsevaisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia, poistaa köyhyyttä sekä suojella luontoa ja ympäristöä.

Globaalin vastuun strategia on kaupungin organisaation sisäisen käytön ja ohjauksen lisäksi tärkeä julkinen viesti myös asukkaille ja kaupungin sidosryhmille. Jos kohderyhmänä ovat myös asukkaat ja sidosryhmät, strategian sisällön esittämismuotoa on tarpeen työstää ulkoisen viestinnän näkökulmasta. Asukasnäkökulmaa on syytä korostaa muutoinkin globaalin vastuun strategian eri osa-alueilla.

Työryhmän ehdotuksen sisältämät globaalin vastuun sisältöalueet (ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, hankinnat, maahanmuutto ja monimuotoisuus, kansainvälinen yhteistyö, taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta, henkilöstö) ovat onnistuneesti jäsennelty ja kannatettavia. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on kaupungin energiatehokkuuteen ja energiansäästöön tähtäävä työ merkittävässä roolissa kasvihuonepäästöjen vähentämisen lisäksi. Ympäristönsuojelun teemaan liittyvät myös ympäristökatastrofit, kuten öljyonnettomuudet, joilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia mutta vaativat paikallisia toimenpiteitä kaupungin toimesta.

Globaalin vastuun kantaminen liittyy kaikkien hallintokuntien toimintaan. Rakennusviraston toimintaan eniten liittyviä globaalin vastuun sisältöalueita ovat ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, hankinnat ja harmaan talouden torjunta. Globaalin vastuun strategian linjaukset ovat yhdenmukaiset valmisteilla olevan Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan sekä kaupunginhallituksen hyväksymän hankintastrategian ja harmaan talouden torjuntaohjeen kanssa. Globaalin vastuun strategian sisältöä tulee tarvittaessa päivittää ympäristöpolitiikkaan liittyvien osa-alueiden osalta sen jälkeen, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin ympäristöpolitiikan.

Rakennusvirasto edistää omalta osaltaan globaalin vastuun strategian toteuttamista. Rakennusvirasto on sitoutunut noudattamaan hankintastrategiaa ja harmaan talouden torjuntaohjetta sekä edistämään ympäristöpolitiikan tavoitteita määrärahojen puitteissa.

Käsittely

17.04.2012 Ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutos: Merkittiin, että esittelijä lisäsi päätösehdotuksen kappaleen neljä loppuun seuraavan virkkeen: "Asukasnäkökulmaa on syytä korostaa muutoinkin globaalin vastuun strategian eri osa-alueilla."

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

Lisätiedot

Silja Hyvärinen, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 38619

silja.hyvarinen(a)hel.fi

Opetuslautakunta 17.04.2012 § 54

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin globaalin vastuun strategiasta sen taustamuistiosta seuraavan lausunnon:

Globaalin vastuun strategian taustamuistiossa on käsitelty globaalin vastuun määritelmää ja kaupungin strategioissa ja toimintaohjelmissa olevia globaaliin vastuuseen liittyviä, olemassa olevia tai valmisteilla olevia linjauksia. Tällaisina linjauksina muistiossa on esitetty Helsingin kaupungin strategiaohjelma, ilmastopoliittiset linjaukset, ympäristöpolitiikka, hankinnat ja hankintastrategia, maahanmuuttoon, maahanmuuttajiin ja etniseen monimuotoisuuteen liittyvät strategiaohjelman linjaukset, elinkeinopolitiikan kehittämisvalinnat, tapahtumajärjestämisen toimintalinjat, Helsingin kaupungin ruokakulttuuriin kehittämisvalinnat, Helsingin kansainvälinen toiminta, taloushallinto ja harmaan talouden torjunta sekä henkilöstöä koskevat linjaukset. 

Ehdotukseen globaalin vastuun strategiaksi on tiivistetty taustamuistioon kootut linjaukset eikä näihin linjauksiin sisältyviä yksityiskohtaisia toimenpiteitä ole tuotu strategiaan. Työryhmän ehdotuksessa globaalin vastuun strategiaksi on keskitytty globaalin vastuun määritelmään ja ehdotus sisältää eräitä toimenpide-ehdotuksia. Työryhmän strategiaehdotuksessa todetaan, että globaalin vastuun strategiaan on sisällytetty vain uudet ehdotukset.

Globaalin vastuun strategian taustamuistiossa todetaan, että globaalin vastuun sisällölle ei ole kunnan toiminnassa löydettävissä yksiselitteistä luokittelua. Tästä syystä opetuslautakunnan näkemyksen mukaan strategiaehdotuksessa oikeana lähtökohtana voidaan pitää sitä, että työryhmä on pyrkinyt määrittelemään ne teemat, joita kunnan toiminnassa pidetään globaalin vastuun piiriin kuuluvina alueina sekä toisaalta ne globaalin vastuun ulottuvuudet, jotka kuuluvat valtion toimivaltaan.

Strategiaehdotus muotoutuu työryhmän kunnan vastuulle määrittelemille teemoille seuraavasti: ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, hankinnat ympäristön ja sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta, maahanmuutto ja monimuotoisuus, kansainvälinen yhteistyö, taloudellinen vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta sekä henkilöstö. Opetuslautakunta katsoo, että nämä ulottuvuudet ovat perusteltuja mutta että koska globaalin vastuun määrittelyssä ei ole yksiselitteistä linjausta, tulee strategiaa tarpeen mukaan päivittää vastaamaan mm. yhteiskunnallista näkemystä globaalista vastuusta. Opetuslautakunta pitää oikeansuuntaisena työryhmän ajatusta siitä, että ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittaminen liittyvät kaikkiin globaalin vastuun tarkasteltaviin alueisiin.

Opetuslautakunnalla ei ole lähtökohtaisesti huomauttamista työryhmän esittämistä globaalin vastuun strategian toimenpide-ehdotuksista ottaen huomioon, että strategia pohjautuu Helsingin kaupungin olemassa oleviin tai valmisteilla oleviin strategioihin, toimenpideohjelmiin ja linjauksiin. Opetuslautakunta pitää erityisen myönteisenä sitä, että strategiassa mainitaan erikseen maahanmuutto ja monimuotoisuus ja että maahanmuutto ilmiönä otetaan huomioon kaupungin kehittämisessä tavoitteena kaupunkilaisten hyvinvointi. Myös oman kielen ja kulttuurin tukeminen on kannatettavaa, samoin kuin se, että muunkielisten tarpeet ymmärretään ja palveluihin luodaan yhdenvertainen pääsy.

Opetuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että suomen ja ruotsin kielen koulutustarjonta on ensiarvoisen tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta kuten myös maahanmuuttajien pääsy työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoihin. Helsingin kaupungin tulee kyetä laajaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön muun muassa hallinnon sisällä kielikoulutuksen ja muiden toimenpiteiden järjestämiseksi maahanmuuttoa ja monimuotoisuutta koskevan globaalin vastuun toteuttamiseksi.

Lopuksi opetuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jo olemassa olevien ja tulevien globaalia vastuuta koskevien linjausten toteuttaminen Helsingin kaupungissa varmistetaan.

Terveysvaikutusten arviointi

Globaalin vastuun strategiaesitykseen sekä sen taustamuistioon sisältyy useita toimenpiteitä, joilla edistetään kaupungin asukkaiden ja kaupungin henkilökunnan terveyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Käsittely

17.04.2012 Ehdotuksen mukaan

Keskustelu.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Susanna Sarvanto, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860

susanna.sarvanto(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.04.2012 § 150

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää hyvänä, että kaupungin globaaliin vastuuseen liittyvät linjaukset on koottu strategiamuotoon. Kaupungit ja metropolit toimivat entistä vahvempina toimijoina globalisoituvassa toimintakentässä, jolloin kaupunkien rooli myös globaalien kriisien ratkaisemisessa korostuu.

Globaalin vastuun näkökulmasta kaupunkisuunnittelun merkitys näyttäytyy selvimmin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä toimissa, yleisesti ympäristönsuojelussa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Tässä lausunnossa keskitytään näihin globaalin vastuun teemoihin, muiden hallintokuntien ollessa toimialansa puolesta sopivampia lausumaan muista teemoista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tunnistanut tarpeen ilmastonmuutoksen hillintään toiminnassaan. Strategian taustamuistiossa esitetyt  toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi ovat pitkälti yhteneväiset kaupunkisuunnittelun tavoitteiden kanssa.

Kaupunkisuunnittelun keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä voidaan jakaa suoraan ja välillisesti vaikuttaviin keinoihin. Suorimpana ja todennäköisesti merkittävimpänä keinona voidaan pitää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, jolla on suora vaikutus liikkumistarpeeseen ja sen kautta yhdyskunnan aiheuttamiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.

Välillisesti kaavoitus vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintätoimiin mahdollistavasti. Kaavoituksen kautta voidaan vaikuttaa alueellisen energiatehokkuuden ja ilmastovaikutusten määräytymiseen. Kaavoitus joko mahdollistaa, vaikeuttaa tai estää tiettyjen ilmastonmuutoksen hillintätoimien toteuttamisen. Mahdollistavat ratkaisut liittyvät esimerkiksi energiahuoltojärjestelmän muutokseen vähähiilisemmäksi (tuulivoima ym.) ja vanhan rakennuskannan energiasaneeraukseen (riittävän väljät suojelumääräykset ym.).

Helsingissä on viime vuosina kehitetty ilmastotietoista kaavoituskäytäntöä. Asemakaavatasoista energiakaavoitusta on tehty mm. Honkasuon alueella ja laajemmalla strategisella tasolla  kaupunkirakenteen ekotehokkuuden arviointi- ja seurantatyökalujen kehittämisessä (HEKO ja KARVI). Vuoden 2012 alussa alkaneessa yleiskaavatyössä ilmastotavoitteet ovat läsnä.

Globaaliin vastuuseen liittyy edelleen huomattavia epävarmuuksia sen suhteen, miten vastuullinen toiminta globaalissa mittakaavassa tulevina vuosikymmeninä ilmenee. Yhtenä mahdollisena skenaariona on esitetty maahanmuuton huomattavaa lisääntymistä maapallon pohjoisille alueille, esimerkiksi Etelä-Euroopan elinolosuhteiden radikaalin heikentymisen myötä. Kaupunkisuunnittelussa on syytä varautua muuttopaineen kasvuun tulevaisuudessa.  

Globaalin vastuun työryhmän muistiossa on viitattu Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaan. Tämä sisältää hyviä tavoitteita, mutta ne ovat osin (melu, ilmanlaatu, luonnonsuojelu) ristiriidassa kaupunkirakenteen tiivistämispyrkimysten kanssa. Tämä aiheuttaa tarpeen arvioida keskeisimpien ympäristöpoliittisten tavoitteiden sovellukset aina vallitsevan tilanteen ja alueellisten reunaehtojen mukaan.

Kansainvälinen yhteistyö on jo pitkään kuulunut kaupunkisuunnittelun käytäntöihin. Yleiskaavassa teemaan keskitytään tarkemmin ja tullaan selvittämään, mitä kansainvälisen näkökulman laaja-alainen huomiointi tarkoittaa yleiskaavatasoisen maankäytön suunnittelun kannalta.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37316

alpo.tani(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 17.04.2012 § 135

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Ympäristölautakunta pitää globaalin vastuun strategiaa tärkeänä linjauksena, joka täydentää hyvin kaupungin ympäristöpoliittisia linjauksia, jotka sisältyvät kaupungin strategiaohjelmaan.

Helsinki oli ensimmäinen eurooppalainen pääkaupunki, joka laati kattavan kestävän kehityksen toimintaohjelman. Ohjelma valmistui kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien laajamittaisen osallistamisen ja lausuntokierrosten jälkeen, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi sen vuonna 2002. Kestävän kehityksen ohjelmassa linjattiin laajasti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden asioita kaupunkiorganisaatiossa, mutta sen ohjelmakausi loppui vuoteen 2010.

Ekologisesti kestävän kehityksen linjauksia on sen jälkeen valmisteltu osana kaupungin ympäristöpolitiikan päivittämistä. Lisäksi ekologisen kestävyyden saralla on valmisteltu viime vuosina useita ympäristönsuojelun ns. osa-alueiden ohjelmia, kuten energiapoliittiset linjaukset, tulvastrategia, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ohjelma jne. Nämä ekologisesti kestävän kehityksen linjaukset kattavat usein myös globaalisen vastuun näkökulman.

Sen sijaan sosiaalisesti kestävän kehityksen osalla vastaava ohjelmatyö ei ole jatkunut globaaliin vastuuseen liittyvissä kysymyksissä kestävän kehityksen ohjelman päätyttyä. Tästä syystä ympäristölautakunta pitää globaalin vastuun strategiaa tervetulleena ja myös sen painotuksia sosiaalisen vastuun kysymyksiin oikeansuuntaisina.

Luonnos globaalin vastuun strategiaksi listaa ekologisen vastuun keskeisiä lähinnä ilmastoasioihin, hankintojen ympäristöasioihin sekä Itämeren suojeluun liittyviä kaupungin aiempia tavoitteita, joilla on globaali ulottuvuus. Tämä onkin järkevää, jotta vältytään tekemästä sisällöllisesti keskenään päällekkäisiä linjauksia suhteessa kaupungin muihin ohjelmiin ja strategioihin.

Ympäristöasioihin liittyvä uusi ehdotus luonnoksessa on kaupungin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden lentomatkojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen kompensointijärjestelmän käyttöönotto. Ympäristölautakunta pitää ehdotusta konkreettisena ja tarpeellisena keinona osoittaa kaupungin ilmastovastuuta. Ympäristölautakunta ehdottikin jo 24.11.2009 kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin maksamille lentomatkoille päästömaksua.

Ympäristölautakunta pitää globaalivastuustrategian tavoitteita perusteltuina ja myös taustamuistiota hyvin laadittuna.

Esittelijä

ympäristötutkimuspäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Markus Lukin, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 31606

markus.lukin(a)hel.fi

Suomenkielisen työväenopiston jk 17.04.2012 § 35

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Johtokunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupungin globaalin vastuun strategia liittyy kaupungin strategiaohjelmaan 2009-2012. Työryhmä pohtii tehtävän haasteellisuutta kunnan paikallisten tehtävien ja koko ajan lisääntyvien globaalien vuorovaikutussuhteiden moninaisessa kentässä. Työryhmä keskittyi tunnistamaan globaalin vastuun keskeisiä teemoja, jotta niiden kautta voidaan puolestaan keskustella kunnan roolista globaalin vastuun kantamisessa.

Työväenopiston perustehtävänä on tarjota kuntalaisille yleissivistävää vapaan sivistystyön opetusta. Yli 30 000 aikuista opiskelee työväenopiston kursseilla ja lisäksi tuhannet osallistuvat yksittäisiin tapahtumiin opistossa. Opiston kurssit tarjoavat tietoa ja taitoa elämän eri aloilta, joista käytännössä jokaisessa on myös globaali näkökulma mukana. Esimerkiksi suurin opetusalue, kielet, on suoraan avain globaaliin tietoon ja osaamiseen. Kieli kantaa aina mukanaan myös kulttuuria ja yhteiskuntatietoa. Käden taidot ja muu itsetekeminen ovat myös kestävän kehityksen tietouden herättäjiä, koska itsetekeminen luo tuotteeseen toisenlaisen suhteen kuin valmiina hankittuun tuotteeseen.

Työväenopiston toiminnalle on luonteenomaista strategian mukaisen kunnan globaalin vastuun piiriin kuuluvien asioiden toteuttaminen: Työväenopisto pyrkii ja pystyy toiminnallaan strategian mukaisesti lisäämään kuntalaisten ympäristötietoutta, globalisaatiotietoutta, osallistumista ja yhdenvertaisuutta sekä maahanmuuttajien kouluttautumis- ja osallistumismahdollisuuksia. Työväenopisto on aktiivinen alueellinen toimija, jonka toimipisteet sijaitsevat asukkaita lähellä jalan tai julkisilla liikennevälineillä helposti saavutettavissa, ja sillä on hyvät edellytykset lisätä eri asuinalueiden asukkaiden aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi tarjoamalla yhteisiä tiloja ja välineitä toimintaan.

Työväenopiston perustehtävän, opetuksen, tuote on oppiminen. Elinikäinen oppiminen on globaalin vastuun näkökulmasta tärkeää, koska moniin asioihin on luotava uudenlainen suhde; on opittava jostakin omasta aiemmasta käsityksestään pois ja opittava uutta näkemystä tilalle.

Työväenopiston toimintasuunnitelma tukee kaupungin strategian hyvinvointi ja palvelut –tavoitetta, erityisesti tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien järjestämisestä.

Ilmastonmuutoksen ehkäisyä tukee opiston palvelujen tarjonta mahdollisimman lähellä kuntalaisia eri puolilla kaupunkia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pienenä esimerkkinä on myös opiston henkilöstön osallistuminen kilometrikisaan vuonna 2011 ja tavoitteena on osallistua myös vuonna 2012 tähän polkupyöräilyn markkinointiin henkilökunnalle. 

Opiston uusittu ympäristöohjelma hyväksyttiin vuonna 2011. Opiston eri toimipisteissä on koulutetut ekotukihenkilöt. Lisäksi opiston talousarviovalmistelussa otetaan huomioon kaupungin energiansäästötavoitteet. Opetusohjelmassaan työväenopisto lisää jatkossakin ympäristötietoutta järjestäen kursseja ja ilmaisia yleisluentoja ympäristön tilasta ja ekologisen jalanjäljen hillitsemisestä.

Kulutuksen ja ennen kaikkea kertakäyttökulutuksen hillintä on näkökulma, johon globaalin vastuun strategia ei ota selvästi kantaa. Vähemmän energiaa ja luonnonvaroja vaativien palveluiden kuluttamiseen kannustaminen sopisi yhteen strategian kanssa.

Opiston hankintastrategia on käyty läpi hankintakeskuksen kanssa alkuvuonna 2012 ja hankinnat tehdään kaupungin ohjeiden mukaisesti. Lisäksi opisto haluaa tuoda esille, että reilun kaupan järjestelmä on saanut osakseen kritiikkiä muun muassa sellaisen tutkimustiedon puutteesta, joka osoittaisi järjestelmän tehokkuuden köyhyyden vähentäjänä. Mikäli tutkimustietoa on, näihin lähteisiin voisi ohjata työryhmän selvityksessä, perusteluna kaupungin sitoutumiselle Reilun kaupan järjestelmään vaihtoehtona muille kehitysyhteistyön muodoille. Myös työväenopisto voi omassa opetusohjelmassaan tarjota taustatietoa eri kehitysyhteistyömuodoista.

Opiston maahanmuuttajaohjelma linjaa opiston toiminnan maahanmuuttajien suomen kielen kouluttajana sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön keskinäisenä integroijana. Opisto on merkittävä suomen kielen kouluttaja Helsingissä. Lisäksi opisto on mukana kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien suomen kielen koulutushankkeessa. Opetushallituksen opintoseteleitä on haettu ja saatu myös maahanmuuttajien suomen kielen opiskeluun. Opistossa opiskelevat puhuvat äidinkielenään yli 50 eri kieltä. Myös henkilökunnassa ovat maahanmuuttajat kohtalaisen hyvin edustettuina. 

Työväenopisto osallistuu kaupungin ruokakulttuuristrategian toteuttamiseen aikuisten kotitalouden opetuksen kautta. Opetuksessa näkyvät strategian aihepiireistä vahvimmin ruoan hankkimisen ekologisten ja eettisten vaikutusten arviointi, kestävän kehityksen mukainen ruoan kuluttaminen sekä suomalaisen ja kansainvälisten ruokakulttuurien ylläpitäminen ja uudistaminen. Opiston kotitalousopetuksen oman opetussuunnitelman mukaisesti opetusta järjestetään monipuolisista aiheista ja eri puolilla kaupunkia erilaiset opiskelijat huomioon ottaen.  Ympäristöystävällinen toiminta näkyy myös jätteiden lajittelussa niin opetuskeittiöissä opetuksen yhteydessä kuin myös opiston muussa toiminnassa. Työväenopisto ehdottaa lisäksi, että kaupungin ruokalat ja koulut siirtyisivät kestävästi kalastetun MSC-sertifioidun kalan käyttöön. Opiston opetuksessa suositaan kotimaisen kalan käyttöä, mutta MSC-merkintä ei ole toistaiseksi ollut tärkeä kriteeri.

Myös Opistolaisyhdistyksen ylläpitämän Oppiskahvion tietoisuutta ruokatarvikevalinnoissa kohti globaalia vastuuta pyritään kehittämään. Lisäksi opisto kannattaa työryhmän ehdotusta luomuruuan käyttöönotosta kaupungin ruokaloissa.

Opiston kansainvälisyysohjelma hyväksyttiin vuonna 2011. Se pitää sisällään sekä kurssitarjonnan näkökulman että kehittämishankkeet. Esimerkkinä globaalin vastuun teemoista ovat Itämeri-teema opetuksessa työvuonna 2010-2011.

Kaupungin henkilöstön globaalin tietoisuuden lisäämiseksi kaupungin nettisivuille voisi lisätä kiva.org –haasteen, jossa henkilöstö voisi osallistua mikrolainoin kehitysmaiden avustamiseen ja esimerkiksi verrata virastojen välisten lainojen määriä. Hanke lisäisi tietoa keinoista avustaa kehitysmaiden pienyrittäjiä suoraan ja voisi toimia kaupungin oppilaitoksissa osana opetusta, esimerkiksi yhteiskuntaopissa. Kiva.org –on internetsivusto, joka ohjaa mikrolainoja kehitysmaiden pienyrittäjien hyväksi.

Esittelijä

johtava rehtori

Taina Törmä

Lisätiedot

Taina Törmä, johtava rehtori, puhelin: 310 88501

taina.torma(a)hel.fi

Taidemuseon johtokunta 17.04.2012 § 30

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Taidemuseon johtokunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kaupungin virastona taidemuseo pystyy omalla sektorillaan vaikuttamaan globaalin vastuun strategian kohdista erityisesti kansainväliseen toimintaan. Taidemuseon yhteistyöverkosto on maailmanlaajuinen. Kansainvälisellä toiminnallaan taidemuseo vahvistaa Helsingin kehittymistä suvaitsevana, kilpailukykyisenä, vetovoimaisena ja palvelevana kaupunkina sekä tieteen ja taiteen innovaatiokeskuksena. Näin se myös edistää Itämeren alueen näkyvyyttä globaalilla tasolla.

Kaupungin strategioihin on sisällytetty globaalin vastuun linjauksia, tavoitteita ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä, joita taidemuseo noudattaa omassa toiminnassaan. Taidemuseo on täsmentänyt omaan toimintaansa kaupungin strategioista johdettuja linjauksia, jotka osaltaan toteuttavat globaalin vastuun strategiaa. Linjausten mukaisia omia toimintaohjeita on kirjattu taidemuseon ympäristöohjelmaan, hankintastrategiaan sekä tasa-arvo-ohjelmaan. Monikulttuurisuus on näkyvä osa taidemuseon toimintaa.

Globaalin vastuun strategian sisältämät vastuualueet ja toimenpide-ehdotukset on työryhmän ehdotuksessa ja muistiossa perusteltu hyvin. Taidemuseo pitää tärkeänä, että Helsingin kaupungille on laadittu globaalin vastuun linjaukset.

Esittelijä

taidemuseon johtaja

Janne Gallen-Kallela-Sirén

Lisätiedot

Erja Pusa, intendentti, puhelin: 310 87006

erja.pusa(a)hel.fi

Asuntolautakunta 12.04.2012 § 40

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Asuntolautakunta päätti antaa työryhmän ehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Maailma on globalisoitunut, ja sen myötä on syntynyt haasteita, joihin vastaaminen edellyttää vastuun ottamista myös paikallisella tasolla. Kaupungin strategioissa ja toimintaohjelmissa on linjauksia, joista on tunnistettu globaalin vastuun keskeisiä teemoja. Työryhmä on käsitellyt laajasti näitä ilmiöitä, joista hyvänä esimerkkinä on ilmastonmuutos. Asuntolautakunnan toimialaan olennaisimmin liittyvät aiheet ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, maahanmuutto ja monimuotoisuus sekä työ- ja elinkeinopolitiikka.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä ympäristöön liittyvät tekijät ovat olennaisia tuotettaessa ja järjestettäessä palveluita kuntalaisille.

Ilmastonmuutosta torjutaan lisäämällä talojen energiatehokkuutta

Strategiaohjelman tavoitteena on, että Helsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä sekä edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita.

Tavoitteeseen tähtääviä käytännön toimenpiteitä on kirjattu mm. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa 2008 – 2017 ja sen seurantaraportissa 2011. Helsingin kaupunki osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta. Kaupungin tontinluovutusehtoihin on kirjattu vaatimus rakentaa A-energialuokan asuinkiinteistöjä.

Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää myös olemassa olevan asuntokannan energiatehokkuuden huomattavaa parantamista. Kaupungin omistamassa asuntokannassa tavoitteeksi on asetettu energian ominaiskulutuksen vähentyminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä.

Asunto-osasto valmistelee asuntolautakunnalle esitykset valtion korjaus- ja energia-avustusten välittämisestä kuntaan. Näillä tukimuodoilla edistetään asuinkiinteistöjen energiatehokkuutta.

Maahanmuutto ja asukasrakenteen kehittyminen

Muunkielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien helsinkiläisten määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Väestön kasvu perustuu valtaosin maahanmuuttajien kasvavaan määrään. Kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 on kiinnitetty huomiota muunkielisen väestön integroitumiseen Helsingin asuntomarkkinoille ja keskittymiseen tietyille alueille ja tietyntyyppisiin asuntoihin.

Kaupunginosittain tarkasteltuna muunkielinen väestö keskittyy vuokratalovaltaisille alueille, erityisesti itäisiin ja koillisiin kaupunginosiin. Keskittymistä sinänsä ei ole pidetty ongelmana. Segregaatiosta on puhuttu silloin kun muunkielinen väestö on keskittynyt sosioekonomisesti heikolle alueelle, jota leimaa muita alueita korkeampi työttömyys ja alhaisempi tulo- ja koulutustaso. Tällaista ghettoutumista pyritään torjumaan.

Monipuolisen ja tasapainoisen asukasrakenteen turvaamiseen kaupungin eri alueilla on kiinnitetty huomiota kaupungin asuntopolitiikassa jo vuosia. Tavoitteeseen on pyritty mm. sekoittamalla asumisen eri hallintamuotoja uustuotantoalueilla ja vanhoilla asuinalueilla täydennysrakentamisen keinoin. Muunkielisen väestön tasaisempi sijoittuminen eri alueille ja eri hallintamuotoa oleviin asuntoihin edellyttää asumisen hallintamuotojen sekoittamisen jatkamista. Sen lisäksi riittävä kohtuuhintainen asuntotarjonta eri puolilla kaupunkia on edellytys tasapainoiselle kehitykselle.

Kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä on kiinnitetty jatkuvasti huomiota kaupungin vuokratalojen ja asuinalueiden asukasrakenteen monipuolisuuteen. Toimintaohjelma on perustunut mm.  maahanmuuttajien hajasijoittamiseen ja syntyneiden keskittymien purkamiseen. Mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat kuitenkin rajalliset, koska maahanmuuttajien osuus kaupungin ja muiden omistajien aravavuokra-asuntokannassa on jatkuvasti kasvanut. Suuri osa maahanmuuttajista ei pysty järjestämään asumistaan muulla tavalla.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta on aivan liian vähäistä kysyntään nähden. Maahanmuuttajakeskittymistä voidaan ehkäistä tarjonnan kasvulla, koska se mahdollistaa tehokkaamman hajasijoittumisen. Tavanomaisten aravavuokra-asuntojen tuotantoa pitäisi siis kasvattaa. Maahanmuuttajien tasaisempi sijoittuminen muihin hallintamuotoihin, esimerkiksi asumisoikeus- ja omistusasuntoihin, on tavoite, jota ei voida ratkaista pelkästään asuntopoliittisin keinoin. Tässä on kysymys enemminkin integraation tavoitteesta, joka tähtää tämän väestönosan sosioekonomisen statuksen ja toiminnallisten resurssien kohottamiseen kantaväestön tasolle.

Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta tukee työ- ja elinkeinopolitiikkaa

Työvoiman saatavuuden kannalta keskeinen tekijä on kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta Helsingissä ja lähialueilla. Uusien työpaikkojen syntyminen ja seudun voimakas väestönkasvu ovat lisänneet asuntojen kysyntää, mikä pahentaa entisestään vaikeata asuntomarkkina-tilannetta. Pitkään jatkunut kysynnän ja tarjonnan epätasapaino Helsingin asuntomarkkinoilla on johtanut sekä asuntojen hintojen että vuokrien nousuun. Riittävän asuntotarjonnan syntyminen edellyttää, että asuntomarkkinoille saadaan lisää toimijoita, rakentajia, rakennuttajia sekä vuokra-asuntojen omistajia.

Kaupungin tulee pyrkiä kaikilla toimillaan luomaan edellytykset kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteiden toteutumiselle.

Yhteenveto   

Asuntolautakunnan näkemyksen mukaan työryhmän ehdotuksessa globaalin vastuun strategiaksi on otettu huomioon kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta keskeiset teemat ja toimenpiteet. Lautakunnan mielestä tulee näiden lisäksi kiinnittää huomiota kaupungin eri alueiden säilymiseen viihtyisinä ja turvallisina asuinalueina kaikille kaupunkilaisille. Tämä edellyttää alueiden asuntokannan hallintamuotojen monipuolisuutta sekä monipuolista ja tasapainoista asukasrakennetta.

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen ja tuotannon määrän lisääminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä alueen talouden ja työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden kannalta. Kaupungin tulee luoda sille edellytykset.

Asuntolautakunta pyrkii omilla lausunnoillaan ja päätöksillään edesauttamaan yllä mainittujen tavoitteiden toteutumista.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Leijo

Lisätiedot

Merja Liski, tutkija, puhelin: 310 34184

merja.liski(a)hel.fi

Markku Leijo, osastopäällikkö, puhelin: 310 34159

markku.leijo(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 03.04.2012 § 48

HEL 2012-004576 T 00 01 01

Päätös

Pelastuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

Pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin kaupunki ottaa osaa globaaliin vastuunkantoon osana omaa strategiaansa. Yksi osa työryhmän ehdotuksesta koskee vesiensuojelua ja Itämeren suojelua. Kaupunginhallituksen vahvistamien suunnitelmien mukaisesti pelastuslaitos vastaa Helsingin rannikkoalueen öljyntorjunnasta.

Pelastuslautakunta toteaa, että öljykuljetusten määrä ja samalla riskit mittavasta merellisestä öljyonnettomuudesta ovat viime vuosina kasvaneet. Työryhmän ehdotuksessa ei lainkaan oteta kantaa öljyonnettomuuden kaltaisen äkillisen tapahtuman ennaltaehkäisyyn. Itämerellä tapahtuvan öljyonnettomuuden vaikutukset voivat tuulen suunnasta ja muista olosuhteista riippuen kohdistua Helsingin alueelle tai muualle pääkaupungin lähialueille Viro mukaan lukien. Kyse on rajat ylittävästä uhkakuvasta. Pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että merellisen öljyonnettomuuden ennaltaehkäisy on osa kaupunkitason strategiaa ja että öljyntorjunnan resurssitarpeet ratkaistaan erillään pelastustoimen muusta toiminnasta ja sen mitoituksesta.

Työryhmän ehdotuksesta ei ole muuta lausuttavaa.

Esittelijä

va pelastuskomentaja

Jorma Lilja

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan(a)hel.fi