§ 202

Omorganisering av social- och hälsovårdsväsendet

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag räknat från 1.1.2013

1 inrätta en social- och hälsovårdsnämnd och ett social- och hälsovårdsverk som lyder under nämnden och godkänna instruktion för social- och hälsovårdsväsendet

Instruktion för Helsingfors stads social- och hälsovårdsväsen

1 §

Verksamhetsområde

Helsingfors stads social- och hälsovårdsnämnd ansvarar tillsammans med Helsingfors stads social- och hälsovårdsverk, som lyder under nämnden, för stadens social- och hälsovårdsväsen, dock inte för barndagvården, i enlighet med de av stadsfullmäktige och stadsstyrelsen godkända målen.

Social- och hälsovårdsverket sköter de uppgifter som enligt hälso- och sjukvårdslagen ska skötas av hälsovårdscentraler.

Social- och hälsovårdsväsendets verksamhetsområde omfattar också det nykterhetsarbete som är föreskrivet för kommunen, de uppgifter som ankommer på kommunen när det gäller att främja invandrares integration och uppgiften att ordna ekonomiska rådgivningstjänster och skuldrådgivningstjänster.

Nämnden och verket ansvarar dessutom för läkemedelsförsörjningen vid institutionerna inom social- och hälsovårdsväsendet och för den övriga läkemedelsförsörjning som ankommer på social- och hälsovårdsväsendet.

2 §

Nämnden och dess sektioner

Nämnden har tretton ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare. Minst en ledamot och dennes ersättare ska vara från den svenska språkgruppen.

Stadsfullmäktige tillsätter för nämndens mandattid en första, en andra och en tredje sektion. Varje sektion har sju ledamöter. Fullmäktige väljer ordinarie nämndledamöter till ordförande i sektionerna. Ordförandena i sektionerna har samma ersättare där som i nämnden. Dessutom väljer fullmäktige för varje sektion sex extra ledamöter och en personlig ersättare för var och en av dessa. Fullmäktige väljer extra ledamöter till vice ordförande i sektionerna.

Ledamöterna och extra ledamöterna i tredje sektionen ska väljas från den svenska språkgruppen.

3 §

Föredragning

Ärendena vid nämndens sammanträden föredras av verkschefen, frånsett de fall då han har ålagt någon tjänsteinnehavare som är underställd honom att föredra ett visst ärende eller en viss grupp av ärenden.

Ärendena vid sektionernas sammanträden föredras av chefen för avdelningen i fråga, frånsett de fall då verkschefen har ålagt någon annan tjänsteinnehavare att föredra ett visst ärende eller en viss grupp av ärenden.

Verkschefen kan besluta föredra ett ärende som ankommer på en föredragande som är underställd honom.

4 §

Nämndens uppgifter

Nämnden har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift

5 §

Första sektionens uppgifter

Första sektionen har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift att besluta om fall då den som saken gäller krävt att ett beslut om utkomststöd som fattats av en tjänsteinnehavare ska föreläggas det kollegiala organ som förordnats av kommunen, dock inte då det är fråga om en begäran om omprövning som baserar sig på kommunallagen.

6 §

Andra sektionens uppgifter

Andra sektionen har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift

1.     att besluta om fall då den som saken gäller krävt att ett beslut om något annat än utkomststöd som fattats av en tjänsteinnehavare ska föreläggas det kollegiala organ som förordnats av kommunen, dock inte då det är fråga om en begäran om omprövning som baserar sig på kommunallagen 

2.     att göra en i lagen om missbrukarvård avsedd framställning hos förvaltningsdomstolen om att en person på grund av våldsamhet ska förordnas till vård oberoende av sin vilja 

3.     att, som det kommunala organ som ansvarar för bekämpningen av smittsamma sjukdomar, besluta att en person ska isoleras eller förordnas att utebli från sitt förvärvsarbete, sin dagvårdsplats eller sin läroanstalt och vid behov besluta göra en framställning om en förlängning av isoleringen. 

7 §

Tredje sektionens uppgifter

Tredje sektionen behandlar ärenden som väckts på svenska.

Tredje sektionen har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift

1.     att besluta om fall då den som saken gäller krävt att ett beslut som fattats av en tjänsteinnehavare ska föreläggas det kollegiala organ som förordnats av kommunen, dock inte då det är fråga om en begäran om omprövning som baserar sig på kommunallagen 

2.     att göra en i lagen om missbrukarvård avsedd framställning hos förvaltningsdomstolen om att en person på grund av våldsamhet ska förordnas till vård oberoende av sin vilja

3.     att, som det kommunala organ som ansvarar för bekämpningen av smittsamma sjukdomar, besluta att en person ska isoleras eller förordnas att utebli från sitt förvärvsarbete, sin dagvårdsplats eller sin läroanstalt och vid behov besluta göra en framställning om en förlängning av isoleringen.

8 §

Organisation

Vid verket finns följande avdelningar:

-        Familje- och socialtjänster

-        Hälsovårds- och missbrukartjänster

-        Sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster

-        Personal- och utvecklingstjänster

-        Ekonomi- och stödtjänster

-        Informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster

Beslut om indelning av avdelningarna i enheter på byrånivå fattas av nämnden.

Chef för verket är verkschefen.

Chefer för avdelningarna är avdelningscheferna.

9 §

Ledarskap

Verkschefen leder verket och ansvarar för att de godkända målen nås.

Cheferna för avdelningarna leder dessa och ansvarar för att de godkända målen nås.

10 §

Verksamhetsområde för avdelningen familje- och socialtjänster

Avdelningen sköter familje-, social- och handikapptjänster och andra tjänster föreskrivna av nämnden, i enlighet med de godkända målen.

11 §

Verksamhetsområde för avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster

Avdelningen sköter hälsovårds-, missbrukar- och jourtjänster och andra tjänster föreskrivna av nämnden, i enlighet med de godkända målen.

12 §

Verksamhetsområde för avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster

Avdelningen sköter sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster och andra tjänster föreskrivna av nämnden, i enlighet med de godkända målen.

13 §

Verksamhetsområde för avdelningen personal- och utvecklingstjänster

Avdelningen sköter tjänster som hänför sig till verkets personalförvaltning och allmänna förvaltning, likaså planerings-, berednings- och utvecklingsuppgifter, i enlighet med de godkända målen. Den är dessutom den instans som i enlighet med hälso- och sjukvårdslagen ansvarar för samordningen av den hälso- och välfärdsfrämjande verksamheten hos staden och den instans som ansvarar för samordningen av de svenska tjänsterna och närtjänsterna vid verket.

14 §

Verksamhetsområde för avdelningen ekonomi- och stödtjänster

Avdelningen sköter verkets ekonomiska planering och uppföljning och ekonomiförvaltnings- och stödtjänster i enlighet med de godkända målen.

15 §

Verksamhetsområde för avdelningen informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster

Avdelningen sköter verkets informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster och utvecklar elektroniska tjänster och servicekanaler i enlighet med de godkända målen. Den är dessutom den instans som ansvarar för samordningen av servicerådgivningen och -vägledningen vid verket.

16 §

Verkschefens uppgifter

Verkschefen har, om han inte ålagt någon annan tjänsteinnehavare detta, till uppgift

Verkschefen ska dessutom utföra övriga uppgifter föreskrivna av stadsdirektören, biträdande stadsdirektören i fråga och nämnden.

17 §

Avdelningschefernas uppgifter

Avdelningscheferna ska utföra uppgifter föreskrivna av stadsdirektören, biträdande stadsdirektören i fråga, nämnden och verkschefen.

18 §

Förhinder

Då verkschefen är förhindrad sköts hans uppgifter av en avdelningschef förordnad av nämnden.

Då en avdelningschef är förhindrad sköts hans uppgifter av en tjänsteinnehavare förordnad av verkschefen.

19 §

Behörighetsvillkor

Behörighetsvillkor för verkschefen och avdelningscheferna är, utöver det som särskilt är föreskrivet, högre högskoleexamen och erfarenhet av administration och ledarskap.

Behörighetsvillkoren för den övriga personalen bestäms av den som verkställer valet, med beaktande av det som särskilt är föreskrivet.

20 §

Anställning av personal

Verkschefen anställs av stadsfullmäktige sedan nämnden gett utlåtande om de sökande.

Avdelningscheferna anställs av stadsstyrelsen sedan nämnden gett utlåtande om de sökande.

Cheferna för enheterna på byrånivå anställs av nämnden.

Den övriga personalen anställs av verkschefen eller den som han förordnat.

21 §

Överföring av beslutanderätten i ärenden som gäller individuell vård inom socialvården

Beslut om att ordna och ge socialvård och ta ut avgifter för tjänster fattas, om inte ärendet ska avgöras av sektionen i fråga, av en tjänsteinnehavare som verkschefen förordnat, i enlighet med de grunder och allmänna anvisningar som fastställts av nämnden.

Den beslutanderätt som enligt barnskyddslagen tillkommer den ledande tjänsteinnehavaren inom socialvården utövas av en tjänsteinnehavare som verkschefen förordnat.

Beslut om att ordna och ge specialomsorger om utvecklingsstörda fattas av en tjänsteinnehavare som verkschefen förordnat, utom när det gäller omsorger som ges mot en persons vilja.

22 §

Framställningar och utlåtanden till utomstående, talan

Framställningar och utlåtanden från nämnden och verket till sådana som inte hör till staden ska gå via stadsstyrelsen, frånsett de fall då detta på grund av att ärendet har ringa principiell och ekonomisk betydelse måste anses vara onödigt eller då något annat är föreskrivet.

Nämnden för stadens och nämndens talan i ärenden som gäller sökande av ändring i beslut av nämnden. Om verkschefen eller den tjänsteinnehavare som han förordnat omfattar nämndbeslutet förs talan dock av denne.

Med beaktande av det som är föreskrivet ovan har verkschefen eller den tjänsteinnehavare som han förordnat rätt att föra stadens och nämndens talan i domstolar, hos förvaltningsmyndigheter och vid förrättningar i tillsyns- och utlåtandeärenden som gäller privata socialtjänster, privat hälso- och sjukvård, verksamheten på privata apotek, patientvård och -bemötande, patientskador och yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, likaså i ärenden som gäller verkställande av individuell socialvård, patienternas hemkommun och patientavgifter.

Verkschefen eller den som han förordnat uppbär och lyfter pensioner, inkomster och andra tillgodohavanden som tillkommer klienter och patienter inom social- och hälsovården.

Stadsfullmäktige beslutade samtidigt att de åtgärder som krävs för att instruktionen ska kunna verkställas får vidtas innan instruktionen träder i kraft 1.1.2013.

Stadsfullmäktige beslutade dessutom upphäva instruktionen för hälsovårdsväsendet (godkänd 8.10.2003) och instruktionen för socialväsendet (godkänd 26.11.2008) inklusive senare ändringar i dessa.

2 överföra uppgifterna och de anställda (sammanlagt ca 15 500) vid socialverket, frånsett ansvarsområdet barndagvård, och hälsovårdsverket till social- och hälsovårdsverket

3 inrätta en tjänst som verkschef vid social- och hälsovårdsverket. Totallönen baserar sig på Hay-systemet för verkschefslöner och uppgår till 10 101,30 euro i månaden.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningsklämmar:

1.     Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet att det vid planeringen av verksamheten i enlighet med de fastslagna målen - att minska hälsoskillnaderna och att förebygga utslagning bland unga män - i brådskande ordning utreds om det finns behov av att inrätta en mansklinik i anslutning till en hälsostation med goda kollektivtrafikförbindelser. (Arja Karhuvaara)
 

2.     Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheterna utreds att utveckla en verksamhetsmodell med en möjlighet för serviceanvändarna och de anställda att regelbundet underhandla om hur servicen i en mångsidig närserviceenhet kan utvecklas. (Eija Loukoila)
 

3.     Stadsfullmäktige förutsätter att det vid den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsreformen utreds vilka förutsättningar det finns att ordna missbrukararbetet både i form av missbrukararbete inom primärhälsovården och i form av missbrukarabete på specialnivå vid de nuvarande A-klinikerna och de andra enheterna för missbrukarvård. (Riitta Skoglund)
 

4.     Stadsfullmäktige förutsätter att det inom tjänsterna för barn och unga om möjligt alltjämt erbjuds tjänster med flexibla åldersgränser och tjänster med låg tröskel för vilka det inte krävs någon remiss, speciellt inom missbrukartjänsterna och missbrukarvården för ungdomar. (Sirkku Ingervo)

Behandling

Efter att diskussion hade förts i ärendet, konstaterade ordföranden att det under diskussionen hade framställts ett understött förslag, vars godkännande hade inneburit att behandlingen av ärendet avbryts. Ordföranden uppmanade därför de följande talarna att inskränka sina yttranden till frågan om återremiss av ärendet till stadsstyrelsen. Eventuella förslag till återremiss på andra grunder skulle framställas under denna diskussion.

Efter att ha förklarat diskussionen om återremiss avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att följande förslag om återremiss hade framställts under diskussionen:

Ledamoten Sirkku Ingervo hade understödd av ledamoten Kimmo Helistö föreslagit att stadsfullmäktige återremitterar ärendet för ny beredning utgående från att missbrukarvården och de psykiatriska tjänsterna överförs till avdelningen familje- och socialtjänster i syfte att förstärka de preventiva åtgärderna inom barnskyddet och att säkerställa effektiviteten hos socialarbetet för vuxna.

Ledamoten Yrjö Hakanen hade understödd av ledamoten Lilli Autti föreslagit att ärendet återremitteras för ny beredning utgående från att det i framställningen också granskas olika alternativ, utreds närmare hur förslagen påverkar tillgången till service och dras behövliga slutsatser för tryggande av tillräckliga resurser. Samtidigt hörs invånarna och de anställda i stor utsträckning.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordförande föreslog och stadsfullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Först ställs ledamoten Sirkku Ingervos förslag om återremiss mot ledamoten Yrjö Hakanens förslag. Därefter röstas det mellan förslaget som vunnit vid den föregående röstningen och fortsatt behandling av ärendet.

Ordförande framställde och stadsfullmäktige godkände följande första omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Sirkku Ingervos förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Yrjö Hakanens förslag godkänts vid denna omröstning.

3 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige återremitterar ärendet för ny beredning utgående från att missbrukarvården och de psykiatriska tjänsterna överförs till avdelningen familje- och socialtjänster i syfte att förstärka de preventiva åtgärderna inom barnskyddet och att säkerställa effektiviteten hos socialarbetet för vuxna.
NEJ-förslag: Ärendet återremitteras för ny beredning utgående från att det i framställningen också granskas olika alternativ, utreds närmare hur förslagen påverkar tillgången till service och dras behövliga slutsatser för tryggande av tillräckliga resurser. Samtidigt hörs invånarna och de anställda i stor utsträckning.

Ja-röster: 54
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Emma Kari, Heikki Karu, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Elina Moisio, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri

Nej-röster: 11
Lilli Autti, Harry Bogomoloff, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Hannele Luukkainen, Jouko Malinen, Risto Rautava, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen

Blanka: 14
Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Mika Ebeling, Nina Huru, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jaana Pelkonen, Riitta Skoglund, Kaarin Taipale, Jan Vapaavuori, Thomas Wallgren

Frånvarande: 6
Paavo Arhinmäki, Jorma Bergholm, Eero Heinäluoma, Jan D Oker-Blom, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki

Ledamoten Sirkku Ingervos förslag om återremiss hade blivit godkänt vid denna omröstning.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande andra omröstningsproposition: Den som vill fortsätta behandlingen av ärendet röstar ja; vinner nej, har ledamoten Sirkku Ingervos förslag om
återremiss godkänts.

4 omröstningen

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige återremitterar ärendet för ny beredning utgående från att missbrukarvården och de psykiatriska tjänsterna överförs till avdelningen familje- och socialtjänster i syfte att förstärka de preventiva åtgärderna inom barnskyddet och att säkerställa effektiviteten hos socialarbetet för vuxna.

Ja-röster: 70
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Maria Björnberg-Enckell, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Nina Huru, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Lasse Männistö, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Lea Saukkonen, Riitta Skoglund, Riitta Snäll, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 5
Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo

Blanka: 4
Lilli Autti, Yrjö Hakanen, Suzan Ikävalko, Tuomo Valokainen

Frånvarande: 6
Paavo Arhinmäki, Jorma Bergholm, Eero Heinäluoma, Jan D Oker-Blom, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki

Stadsfullmäktige hade beslutat fortsätta behandlingen av ärendet.

Efter att ha förklarat diskussionen i själva ärendet avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att två motförslag hade framställts under diskussionen.

Ledamoten Seija Muurinen hade understödd av ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara föreslagit att namnet på avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster ändras till sjukhus-, rehabiliterings- och hemvårdstjänster.

Ledamoten Kati Peltola hade understödd av ledamoten Eija Loukoila föreslagit att det vid social- och hälsovårdsverket inrättas en enda förvaltningsavdelning i stället för tre.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Vartdera motförslaget tas särskilt upp till omröstning.

5 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Namnet på avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster ändras till sjukhus-, rehabiliterings- och hemvårdstjänster.

Ja-röster: 52
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Emma Kari, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Reiska Laine, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Elina Moisio, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Riitta Skoglund, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 26
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Heikki Karu, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Hannele Luukkainen, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Markku Vuorinen

Blanka: 3
Yrjö Hakanen, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

6 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Vid social- och hälsovårdsverket inrättas en enda förvaltningsavdelning i stället för tre.

Ja-röster: 70
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Lasse Männistö, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Olli Sademies, Lea Saukkonen, Riitta Skoglund, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 9
Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Reiska Laine, Eija Loukoila, Outi Ojala, Kati Peltola, Pekka Saarnio, Tuomo Valokainen, Tea Vikstedt

Blanka: 2
Lilli Autti, Julia Virkkunen

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

Stadsfullmäktige hade godkänt stadsstyrelsens förslag.

Ordförande anförde såsom redogörelse att följande tio hemställningsklämmar hade föreslagits under diskussionen:

Arja Karhuvaara: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet att det vid planeringen av verksamheten i enlighet med de fastslagna målen - att minska hälsoskillnaderna och att förebygga utslagning bland unga män - i brådskande ordning utreds om det finns behov av att inrätta en mansklinik i anslutning till en hälsostation med goda kollektivtrafikförbindelser.

Understödd av: Sirkku Ingervo

Tuomo Valokainen: Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen tillsammans med det förändringsteam som leder sammanslagningen av socialverket och hälsovårdscentralen utreder möjligheterna för de befintliga, välfungerande A-klinikerna att fortsätta som enskilda verksamhetsställen och att den kunniga personalen får fortsätta i sina uppgifter på de nuvarande A-klinikerna i vår stad.

Understödd av: Reiska Laine

Laura Rissanen: Stadsfullmäktige förutsätter samtidigt att stadsstyrelsen tillsätter tjänsterna som avdelningschef vid social- och hälsovårdsverket genom internt anmälningsförfarande.

Understödd av: Jouko Malinen

Eija Loukoila: 1 Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheterna utreds att utveckla en verksamhetsmodell med en möjlighet för serviceanvändarna och de anställda att regelbundet underhandla om hur servicen i en mångsidig närserviceenhet kan utvecklas.

Understödd av: Reiska Laine

Eija Loukoila: 2 Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheten utreds att ordna tillräckligt många verksamhetsformer med lämplig gruppverksamhet inom den öppna vården och servicebostäder för de åldringar, handikappade, personer med psykiska problem och narkotikamissbrukare som en lång tid behöver stöd och omsorg.

Understödd av: Reiska Laine

Riitta Skoglund: Stadsfullmäktige förutsätter att det vid den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsreformen utreds vilka förutsättningar det finns att ordna missbrukararbetet både i form av missbrukararbete inom primärhälsovården och i form av missbrukarabete på specialnivå vid de nuvarande A-klinikerna och de andra enheterna för missbrukarvård.

Understödd av: Tuuli Kousa

Sirkku Ingervo: Stadsfullmäktige förutsätter att det inom tjänsterna för barn och unga om möjligt alltjämt erbjuds tjänster med flexibla åldersgränser och tjänster med låg tröskel för vilka det inte krävs någon remiss, speciellt inom missbrukartjänsterna och missbrukarvården för ungdomar.

Understödd av: Outi Alanko-Kahiluoto

Yrjö Hakanen: 1 Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen utreder möjligheterna att i den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsverket säkerställa specialkunnandet och en obruten servicekedja inom missbrukarvården genom att utveckla missbrukarvården som sin egen enhet.

Understödd av: Lilli Autti

Yrjö Hakanen: 2 Stadsfullmäktige förutsätter att det i den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsverket utreds hur specialkunnandet i jourhavande social- och krisarbete inom social- och krisjouren som sin egen enhet kan säkerställas, socialarbetet i polisdistrikten och de nödvändiga stödtjänsterna medräknade.

Understödd av: Lilli Autti

Yrjö Hakanen: 3 Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen utreder hur närservicen i samband med omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet kan säkerställas utgående från att tillgången till närservice inte försvagas i de nuvarande bostadsområdena och närservicen i de nya områdena säkerställs.

Understödd av: Lilli Autti

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordförande föreslog och stadsfullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Hemställningsklämmarna tas särskilt upp till omröstning.

Ordföranden framställde och stadsfullmäktige godkände följande första omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Arja Karhuvaaras förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

7 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet att det vid planeringen av verksamheten i enlighet med de fastslagna målen - att minska hälsoskillnaderna och att förebygga utslagning bland unga män - i brådskande ordning utreds om det finns behov av att inrätta en mansklinik i anslutning till en hälsostation med goda kollektivtrafikförbindelser.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 54
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Elina Moisio, Sole Molander, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Wille Rydman, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Lea Saukkonen, Riitta Skoglund, Riitta Snäll, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 5
Maija Anttila, Mika Ebeling, Minerva Krohn, Jouko Malinen, Kaarin Taipale

Blanka: 22
Lilli Autti, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jessica Karhu, Terhi Koulumies, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Outi Ojala, Jaana Pelkonen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Osmo Soininvaara, Astrid Thors, Nils Torvalds, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Tea Vikstedt, Ville Ylikahri

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

8 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen tillsammans med det förändringsteam som leder sammanslagningen av socialverket och hälsovårdscentralen utreder möjligheterna för de befintliga, välfungerande A-klinikerna att fortsätta som enskilda verksamhetsställen och att den kunniga personalen får fortsätta i sina uppgifter på de nuvarande A-klinikerna i vår stad.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 34
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Yrjö Hakanen, Kimmo Helistö, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Emma Kari, Reiska Laine, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Elina Moisio, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 10
Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Kauko Koskinen, Minerva Krohn, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Riitta Snäll, Jan Vapaavuori

Blanka: 37
Annika Andersson, Maija Anttila, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Skoglund, Osmo Soininvaara, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Ville Ylikahri

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

9 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter samtidigt att stadsstyrelsen tillsätter tjänsterna som avdelningschef vid social- och hälsovårdsverket genom internt anmälningsförfarande.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 33
Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Juha Hakola, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Terhi Koulumies, Reiska Laine, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Kati Peltola, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Tea Vikstedt, Thomas Wallgren

Nej-röster: 44
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jessica Karhu, Emma Kari, Heikki Karu, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Terhi Peltokorpi, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Olli Sademies, Riitta Skoglund, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Antti Valpas, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri

Blanka: 4
Gunvor Brettschneider, Yrjö Hakanen, Nina Huru, Lea Saukkonen

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

10 omröstningen

JA-förslag: 1 Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheterna utreds att utveckla en verksamhetsmodell med en möjlighet för serviceanvändarna och de anställda att regelbundet underhandla om hur servicen i en mångsidig närserviceenhet kan utvecklas.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 35
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 1
Gunvor Brettschneider

Blanka: 45
Zahra Abdulla, Annika Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Skoglund, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Julia Virkkunen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

11 omröstningen

JA-förslag: 2 Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheten utreds att ordna tillräckligt många verksamhetsformer med lämplig gruppverksamhet inom den öppna vården och servicebostäder för de åldringar, handikappade, personer med psykiska problem och narkotikamissbrukare som en lång tid behöver stöd och omsorg.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 44
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Emma Kari, Laura Kolbe, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Sole Molander, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Riitta Skoglund, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren

Blanka: 37
Annika Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Suzan Ikävalko, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Pauli Leppä-aho, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Elina Moisio, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Ville Ylikahri

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

12 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det vid den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsreformen utreds vilka förutsättningar det finns att ordna missbrukararbetet både i form av missbrukararbete inom primärhälsovården och i form av missbrukarabete på specialnivå vid de nuvarande A-klinikerna och de andra enheterna för missbrukarvård.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 53
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Emma Kari, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Elina Moisio, Sole Molander, Jarmo Nieminen, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Riitta Skoglund, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 3
Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Olli Valtonen

Blanka: 25
Maija Anttila, Maria Björnberg-Enckell, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Pauli Leppä-aho, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

13 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det inom tjänsterna för barn och unga om möjligt alltjämt erbjuds tjänster med flexibla åldersgränser och tjänster med låg tröskel för vilka det inte krävs någon remiss, speciellt inom missbrukartjänsterna och missbrukarvården för ungdomar.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 50
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Reiska Laine, Eija Loukoila, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Elina Moisio, Outi Ojala, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Riitta Skoglund, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri

Nej-röster: 7
Sirpa Asko-Seljavaara, Heikki Karu, Terhi Koulumies, Jaana Pelkonen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jan Vapaavuori

Blanka: 23
Jorma Bergholm, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen

Frånvarande: 5
Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

14 omröstningen

JA-förslag: 1 Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen utreder möjligheterna att i den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsverket säkerställa specialkunnandet och en obruten servicekedja inom missbrukarvården genom att utveckla missbrukarvården som sin egen enhet.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 16
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Lilli Autti, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Emma Kari, Reiska Laine, Tuomas Rantanen, Kaarin Taipale, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 18
Juha Hakola, Heikki Karu, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Jaana Pelkonen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Astrid Thors, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Ville Ylikahri

Blanka: 46
Annika Andersson, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Suzan Ikävalko, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Elina Moisio, Sole Molander, Jarmo Nieminen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Laura Rissanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Riitta Skoglund, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Tea Vikstedt, Markku Vuorinen

Frånvarande: 5
Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

15 omröstningen

JA-förslag: 2 Stadsfullmäktige förutsätter att det i den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsverket utreds hur specialkunnandet i jourhavande social- och krisarbete inom social- och krisjouren som sin egen enhet kan säkerställas, socialarbetet i polisdistrikten och de nödvändiga stödtjänsterna medräknade.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 25
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Lilli Autti, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Yrjö Hakanen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jessica Karhu, Emma Kari, Tuuli Kousa, Reiska Laine, Eija Loukoila, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Olli Sademies, Kaarin Taipale, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 19
Sirpa Asko-Seljavaara, Juha Hakola, Heikki Karu, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Jere Lahti, Lasse Männistö, Elina Moisio, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Ville Ylikahri

Blanka: 37
Annika Andersson, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Jorma Bergholm, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Mari Holopainen, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Essi Kuikka, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Sole Molander, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Laura Rissanen, Riitta Skoglund, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Markku Vuorinen

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

16 omröstningen

JA-förslag: 3 Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen utreder hur närservicen i samband med omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet kan säkerställas utgående från att tillgången till närservice inte försvagas i de nuvarande bostadsområdena och närservicen i de nya områdena säkerställs.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 25
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Gunvor Brettschneider, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Emma Kari, Laura Kolbe, Terhi Peltokorpi, Olli Sademies, Riitta Skoglund, Kaarin Taipale, Tarja Tenkula, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 19
Sirpa Asko-Seljavaara, Juha Hakola, Heikki Karu, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Jaana Pelkonen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Astrid Thors, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori

Blanka: 37
Jorma Bergholm, Maria Björnberg-Enckell, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Jasmin Hamid, Kimmo Helistö, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Reiska Laine, Jyrki Lohi, Eija Loukoila, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Jouko Malinen, Elina Moisio, Sole Molander, Seija Muurinen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Kati Peltola, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 4
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Johanna Sydänmaa, Heta Välimäki

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, stadssekreterare, telefon: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige beslutar räknat från 1.1.2013

1 inrätta en social- och hälsovårdsnämnd och ett social- och hälsovårdsverk som lyder under nämnden och godkänna instruktion för social- och hälsovårdsväsendet

Instruktion för Helsingfors stads social- och hälsovårdsväsen

1 §

Verksamhetsområde

Helsingfors stads social- och hälsovårdsnämnd ansvarar tillsammans med Helsingfors stads social- och hälsovårdsverk, som lyder under nämnden, för stadens social- och hälsovårdsväsen, dock inte för barndagvården, i enlighet med de av stadsfullmäktige och stadsstyrelsen godkända målen.

Social- och hälsovårdsverket sköter de uppgifter som enligt hälso- och sjukvårdslagen ska skötas av hälsovårdscentraler.

Social- och hälsovårdsväsendets verksamhetsområde omfattar också det nykterhetsarbete som är föreskrivet för kommunen, de uppgifter som ankommer på kommunen när det gäller att främja invandrares integration och uppgiften att ordna ekonomiska rådgivningstjänster och skuldrådgivningstjänster.

Nämnden och verket ansvarar dessutom för läkemedelsförsörjningen vid institutionerna inom social- och hälsovårdsväsendet och för den övriga läkemedelsförsörjning som ankommer på social- och hälsovårdsväsendet.

2 §

Nämnden och dess sektioner

Nämnden har tretton ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare. Minst en ledamot och dennes ersättare ska vara från den svenska språkgruppen.

Stadsfullmäktige tillsätter för nämndens mandattid en första, en andra och en tredje sektion. Varje sektion har sju ledamöter. Fullmäktige väljer ordinarie nämndledamöter till ordförande i sektionerna. Ordförandena i sektionerna har samma ersättare där som i nämnden. Dessutom väljer fullmäktige för varje sektion sex extra ledamöter och en personlig ersättare för var och en av dessa. Fullmäktige väljer extra ledamöter till vice ordförande i sektionerna.

Ledamöterna och extra ledamöterna i tredje sektionen ska väljas från den svenska språkgruppen.

3 §

Föredragning

Ärendena vid nämndens sammanträden föredras av verkschefen, frånsett de fall då han har ålagt någon tjänsteinnehavare som är underställd honom att föredra ett visst ärende eller en viss grupp av ärenden.

Ärendena vid sektionernas sammanträden föredras av chefen för avdelningen i fråga, frånsett de fall då verkschefen har ålagt någon annan tjänsteinnehavare att föredra ett visst ärende eller en viss grupp av ärenden.

Verkschefen kan besluta föredra ett ärende som ankommer på en föredragande som är underställd honom.

4 §

Nämndens uppgifter

Nämnden har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift

5 §

Första sektionens uppgifter

Första sektionen har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift att besluta om fall då den som saken gäller krävt att ett beslut om utkomststöd som fattats av en tjänsteinnehavare ska föreläggas det kollegiala organ som förordnats av kommunen, dock inte då det är fråga om en begäran om omprövning som baserar sig på kommunallagen.

6 §

Andra sektionens uppgifter

Andra sektionen har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift

1.     att besluta om fall då den som saken gäller krävt att ett beslut om något annat än utkomststöd som fattats av en tjänsteinnehavare ska föreläggas det kollegiala organ som förordnats av kommunen, dock inte då det är fråga om en begäran om omprövning som baserar sig på kommunallagen 

2.     att göra en i lagen om missbrukarvård avsedd framställning hos förvaltningsdomstolen om att en person på grund av våldsamhet ska förordnas till vård oberoende av sin vilja 

3.     att, som det kommunala organ som ansvarar för bekämpningen av smittsamma sjukdomar, besluta att en person ska isoleras eller förordnas att utebli från sitt förvärvsarbete, sin dagvårdsplats eller sin läroanstalt och vid behov besluta göra en framställning om en förlängning av isoleringen. 

7 §

Tredje sektionens uppgifter

Tredje sektionen behandlar ärenden som väckts på svenska.

Tredje sektionen har, om något annat inte är föreskrivet, till uppgift

1.     att besluta om fall då den som saken gäller krävt att ett beslut som fattats av en tjänsteinnehavare ska föreläggas det kollegiala organ som förordnats av kommunen, dock inte då det är fråga om en begäran om omprövning som baserar sig på kommunallagen 

2.     att göra en i lagen om missbrukarvård avsedd framställning hos förvaltningsdomstolen om att en person på grund av våldsamhet ska förordnas till vård oberoende av sin vilja

3.     att, som det kommunala organ som ansvarar för bekämpningen av smittsamma sjukdomar, besluta att en person ska isoleras eller förordnas att utebli från sitt förvärvsarbete, sin dagvårdsplats eller sin läroanstalt och vid behov besluta göra en framställning om en förlängning av isoleringen.

8 §

Organisation

Vid verket finns följande avdelningar:

-        Familje- och socialtjänster

-        Hälsovårds- och missbrukartjänster

-        Sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster

-        Personal- och utvecklingstjänster

-        Ekonomi- och stödtjänster

-        Informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster

Beslut om indelning av avdelningarna i enheter på byrånivå fattas av nämnden.

Chef för verket är verkschefen.

Chefer för avdelningarna är avdelningscheferna.

9 §

Ledarskap

Verkschefen leder verket och ansvarar för att de godkända målen nås.

Cheferna för avdelningarna leder dessa och ansvarar för att de godkända målen nås.

10 §

Verksamhetsområde för avdelningen familje- och socialtjänster

Avdelningen sköter familje-, social- och handikapptjänster och andra tjänster föreskrivna av nämnden, i enlighet med de godkända målen.

11 §

Verksamhetsområde för avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster

Avdelningen sköter hälsovårds-, missbrukar- och jourtjänster och andra tjänster föreskrivna av nämnden, i enlighet med de godkända målen.

12 §

Verksamhetsområde för avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster

Avdelningen sköter sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster och andra tjänster föreskrivna av nämnden, i enlighet med de godkända målen.

13 §

Verksamhetsområde för avdelningen personal- och utvecklingstjänster

Avdelningen sköter tjänster som hänför sig till verkets personalförvaltning och allmänna förvaltning, likaså planerings-, berednings- och utvecklingsuppgifter, i enlighet med de godkända målen. Den är dessutom den instans som i enlighet med hälso- och sjukvårdslagen ansvarar för samordningen av den hälso- och välfärdsfrämjande verksamheten hos staden och den instans som ansvarar för samordningen av de svenska tjänsterna och närtjänsterna vid verket.

14 §

Verksamhetsområde för avdelningen ekonomi- och stödtjänster

Avdelningen sköter verkets ekonomiska planering och uppföljning och ekonomiförvaltnings- och stödtjänster i enlighet med de godkända målen.

15 §

Verksamhetsområde för avdelningen informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster

Avdelningen sköter verkets informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster och utvecklar elektroniska tjänster och servicekanaler i enlighet med de godkända målen. Den är dessutom den instans som ansvarar för samordningen av servicerådgivningen och -vägledningen vid verket.

16 §

Verkschefens uppgifter

Verkschefen har, om han inte ålagt någon annan tjänsteinnehavare detta, till uppgift

Verkschefen ska dessutom utföra övriga uppgifter föreskrivna av stadsdirektören, biträdande stadsdirektören i fråga och nämnden.

17 §

Avdelningschefernas uppgifter

Avdelningscheferna ska utföra uppgifter föreskrivna av stadsdirektören, biträdande stadsdirektören i fråga, nämnden och verkschefen.

18 §

Förhinder

Då verkschefen är förhindrad sköts hans uppgifter av en avdelningschef förordnad av nämnden.

Då en avdelningschef är förhindrad sköts hans uppgifter av en tjänsteinnehavare förordnad av verkschefen.

19 §

Behörighetsvillkor

Behörighetsvillkor för verkschefen och avdelningscheferna är, utöver det som särskilt är föreskrivet, högre högskoleexamen och erfarenhet av administration och ledarskap.

Behörighetsvillkoren för den övriga personalen bestäms av den som verkställer valet, med beaktande av det som särskilt är föreskrivet.

20 §

Anställning av personal

Verkschefen anställs av stadsfullmäktige sedan nämnden gett utlåtande om de sökande.

Avdelningscheferna anställs av stadsstyrelsen sedan nämnden gett utlåtande om de sökande.

Cheferna för enheterna på byrånivå anställs av nämnden.

Den övriga personalen anställs av verkschefen eller den som han förordnat.

21 §

Överföring av beslutanderätten i ärenden som gäller individuell vård inom socialvården

Beslut om att ordna och ge socialvård och ta ut avgifter för tjänster fattas, om inte ärendet ska avgöras av sektionen i fråga, av en tjänsteinnehavare som verkschefen förordnat, i enlighet med de grunder och allmänna anvisningar som fastställts av nämnden.

Den beslutanderätt som enligt barnskyddslagen tillkommer den ledande tjänsteinnehavaren inom socialvården utövas av en tjänsteinnehavare som verkschefen förordnat.

Beslut om att ordna och ge specialomsorger om utvecklingsstörda fattas av en tjänsteinnehavare som verkschefen förordnat, utom när det gäller omsorger som ges mot en persons vilja.

22 §

Framställningar och utlåtanden till utomstående, talan

Framställningar och utlåtanden från nämnden och verket till sådana som inte hör till staden ska gå via stadsstyrelsen, frånsett de fall då detta på grund av att ärendet har ringa principiell och ekonomisk betydelse måste anses vara onödigt eller då något annat är föreskrivet.

Nämnden för stadens och nämndens talan i ärenden som gäller sökande av ändring i beslut av nämnden. Om verkschefen eller den tjänsteinnehavare som han förordnat omfattar nämndbeslutet förs talan dock av denne.

Med beaktande av det som är föreskrivet ovan har verkschefen eller den tjänsteinnehavare som han förordnat rätt att föra stadens och nämndens talan i domstolar, hos förvaltningsmyndigheter och vid förrättningar i tillsyns- och utlåtandeärenden som gäller privata socialtjänster, privat hälso- och sjukvård, verksamheten på privata apotek, patientvård och -bemötande, patientskador och yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, likaså i ärenden som gäller verkställande av individuell socialvård, patienternas hemkommun och patientavgifter.

Verkschefen eller den som han förordnat uppbär och lyfter pensioner, inkomster och andra tillgodohavanden som tillkommer klienter och patienter inom social- och hälsovården.

Stadsfullmäktige beslutar samtidigt att de åtgärder som krävs för att instruktionen ska kunna verkställas får vidtas innan instruktionen träder i kraft 1.1.2013.

Stadsfullmäktige beslutar dessutom upphäva instruktionen för hälsovårdsväsendet (godkänd 8.10.2003) och instruktionen för socialväsendet (godkänd 26.11.2008) inklusive senare ändringar i dessa.

2 överföra uppgifterna och de anställda (sammanlagt ca 15 500) vid socialverket, frånsett ansvarsområdet barndagvård, och hälsovårdsverket till social- och hälsovårdsverket

3 inrätta en tjänst som verkschef vid social- och hälsovårdsverket. Totallönen baserar sig på Hay-systemet för verkschefslöner och uppgår till 10 101,30 euro i månaden.

Sammandrag

Stadsfullmäktige beslutade 30.11.2011 (245 §) att socialnämnden och hälsovårdsnämnden skulle slås samman till en social- och hälsovårdsnämnd, att socialverket, med undantag av den finska
barndagvården, och hälsovårdscentralen skulle slås samman till en enda förvaltning och att en separat nämnd och en separat förvaltning skulle inrättas för den finska barndagvården, räknat från 1.1.2013.

Omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet har beretts i stadens egen regi. Instruktionen för social- och hälsovårdsväsendet ingår i beslutsförslaget. Organisationsmodellen utgör bilaga till detta ärende på föredragningslistan.

Föredraganden

Bakgrund och utgångspunkter för beredningen

Socialnämnden gav 4.10.2011 (§365) och hälsovårdsnämnden 4.10.2011 (§ 253) stadsstyrelsen utlåtande om den helhetsutredning som gäller social- och hälsovårdsväsendet (Deloitte Oy).

Stadsfullmäktige beslutade 30.11.2011 (§ 245) att social- och hälsovårdsväsendet inom verksamhetsområdet för biträdande stadsdirektören för social- och hälsovårdsväsendet organiseras räknat från 1.1.2013 enligt följande principer:

Förtroendemannaorganisation

1.     Socialnämnden, med undantag av den finska barndagvården, och hälsovårdsnämnden slås samman till en enda social- och hälsovårdsnämnd, för vilken antalet ledamöter bestäms då instruktionen godkänns.

2.     Under social- och hälsovårdsnämnden bildas sektioner som behandlar bl.a. överklaganden. Vilka sektioner som ska bildas bestäms senare i instruktionen.

3.     För den finska barndagvården inrättas en separat nämnd med nio ledamöter.

Förvaltningsorganisation

1.     Socialverket, med undantag av ansvarsområdet för den finska barndagvården, och hälsovårdscentralen slås samman till en enda förvaltning.

2.     Vid förvaltningen ovan inrättas ansvarsområden på avdelningsnivå. Ansvarsområdena bestäms senare i instruktionen.

3.     För den finska barndagvården inrättas en separat förvaltning.

Utgångspunkterna för den fortsatta beredningen

1.     Den nya organisationen byggs upp utgående från klienternas och patienternas behov och med hörande av invånarna.

2.     Planeringen utgår från smidiga vårdkedjor (t.ex. tjänster för äldre, missbrukarvård och psykiatriska tjänster).

3.     Personalen har en central roll i planeringen och genomförandet av organisationsreformen. I förändringsfasen ges det stöd till de anställda och sammanjämkningen av de olika kulturerna vid förvaltningarna främjas.

4.     Speciellt avseende fästs vid att nya administrativa nivåer inte ska bildas i reformen.

5.     Tjänsterna för svenskspråkiga klienter och patienter beaktas i reformen.

6.     Ett syfte med organisationsreformen är att stärka de åtgärder som minskar hälsoskillnaderna.

7.     Ett syfte med organisationsreformen är att allokera resurser för kundtjänsten.

8.     För barndagvården skapas det fungerande samarbetsstrukturer med utbildningsväsendet.

Dessutom hade stadsfullmäktige godkänt följande två hemställningsklämmar:

-        Stadsfullmäktige förutsätter att det vid det nya social- och hälsovårdsverket beaktas att det ska finnas tillräckligt med omsorgsplatser för äldre, mångsidiga boendetjänster för klienter inom psykiatrisk rehabilitering och missbrukarrehabilitering liksom också motsvarande tjänster på svenska.

-        Stadsfullmäktige förutsätter att samarbetet inom ansvarsområdet för barnfamiljer (socialhandledare på daghem, familjerådgivning, barnskydd), hälsovårdstjänsterna (rådgivningsbyrån, hälsokontroll, familjenätverk) och utbildningsväsendet (grundläggande utbildning, svensk dagvård) fortsätter och att tjänsterna utvecklas i samråd med de anställda och föräldrarna.

Förslaget till organisation och instruktion för barndagvården utgör ett separat ärende om barnomsorgsväsendet på föredragningslistan.

Beredning och styrning av organisationsreformen

Omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet har beretts i stadens egen regi. Arbetet leds av biträdande stadsdirektören för social- och hälsovårdsväsendet. För planeringen och beredningen har det inom stadens centralförvaltning inrättats en projektorganisation för år 2012, ett förändringsteam, bestående av två avdelningschefer från socialverket och två från hälsovårdsverket.
Förändringsorganisationen omfattar en uppföljningsgrupp, en styrgrupp, en kärngrupp och ett förändringsteam.

Uppföljningsgruppen, som leds av stadsstyrelsens ordförande, består av företrädare för alla de politiska grupperna i stadsstyrelsen och av ordförandena och vice ordförandena i socialnämnden och
hälsovårdsnämnden. Uppföljningsgruppen har till uppgift att följa organisationsreformen, föra remissdebatter och hålla kontakt med de politiska grupperna. Styrgruppen leds av biträdande stadsdirektören för social- och hälsovårdsväsendet och följande är medlemmar: socialverkets och hälsovårdscentralens verkschefer och avdelningschefer, ekonomi- och planeringscentralens och personalcentralens chefer, stadssekreterarna inom socialväsendet och hälsovårdsväsendet och företrädare för personalorganisationerna. Styrgruppen har till uppgift att styra organisationsreformen framåt. I kärngruppen ingår utöver biträdande stadsdirektören för social- och hälsovårdsväsendet bl.a. socialverkets och hälsovårdscentralens verkschefer och företrädare för centralförvaltningen. Kärngruppen har till uppgift att ge förändringsteamet stöd när det gäller operativt ledarskap vid planeringen och genomförandet av organisationsreformen. Förändringsteamet har till uppgift att planera organisationsreformen, att samordna verksamheten i arbetsgrupperna och att säkerställa att projektet framskrider enligt tidsplanen. Uppföljnings-, styr- och kärngruppen har sammanträtt regelbundet.

Under första fasen av beredningsarbetet gjorde förändringsteamet en analys över nuläget för social- och hälsovårdstjänsterna i Helsingfors. Avsikten var att utreda hur socialverkets och hälsovårdscentralens ledning och personal och de viktigaste externa aktörerna uppfattar nuläget och dess goda och dåliga sidor. Materialet samlades in genom temaintervjuer. Intervjuerna gav upphov till ett mångsidigt material och lyfte fram sådant som kräver utveckling. Intervjuerna stärkte och konkretiserade också det redan fattade beslutet om behovet av ett administrativt sammanslaget social- och hälsovårdsväsen.

Analysen över nuläget presenterades vid ett inledningsseminarium om reformen för ca 200 personer, som företrädde social- och hälsovårdsväsendets ledning, personal och förtroendevalda. Grupparbetena vid inledningsseminariet har gett ett underlag för utvecklingen av den nya verksamhetsmodellen.

I anslutning till beredningen har det vid besök i Esbo, Vanda, Uleåborg, Tammerfors och Åbo tagits del av hur andra stora städer har organiserat social- och hälsovårdsväsendena och vilka erfarenheter de har.

För att de som anlitar tjänsterna och invånarna ska få sin röst hörd har förändringsteamet ordnat två miniseminarier för intressentgrupper, till vilka det speciellt bjöds in sådana företrädare för den tredje sektorn som arbetar med klientgrupper i sämre ställning. I april och maj ordnas det invånaraftnar i samarbete med Helsingfors stadsdelsföreningar Helka rf. Kommuninvånarna har informerats om hur reformen framskrider bl.a. via stadens webbsidor.

Kommunikationen i anslutning till omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet genomförs i enlighet med en separat kommunikationsplan. Verkschefen bär ansvaret för den interna kommunikationen om reformen till personalen. På stadens intranät har det upprättats för social- och hälsovårdsväsendet gemensamma sidor om reformen, där en spalt med frågor och svar utgör en kanal för växelverkan mellan personalen och förändringsteamet. Stoff för planeringen av det nya verket har också fåtts vid de diskussioner som förts i verkens ledningsgrupper och personalkommittéer och vid seminarierna, likaså med socialverkets och hälsovårdscentralens huvudförtroendemän och olika sakkunniga.

Förslag till social- och hälsovårdsverkets organisation

Förändringsteamet hade som mål, utöver de mål som fullmäktige ställt upp, att den nya organisationen och dess verksamhetsmodell inte bara ska vara en samling revideringar i den nuvarande organisationen, utan en helt och hållet ny invånar- och kundorienterad modell för välfärdstjänster, som är förknippad med utvecklingen av nya strategiska riktlinjer, nya former för arbetsfördelning och samverkan och nya processer. Dessutom är det meningen att den nya organisationsstrukturen ska leda till kostnadseffektivitet, bl.a. genom att möjligheterna till deloptimering minskas och förvaltningen effektiviseras.

De mest allmänna organisationsmodellerna i social- och hälsovården är en funktionell organisation, en matrisorganisation, en processorganisation och beställar-utförarmodellen. Dessa modeller diskuterades i projektets uppföljningsgrupp, styrgrupp och kärngrupp. Beredningen resulterade i en kundorienterad funktionell organisation, där vissa huvudprocesser framhävs. Huvudprocesserna inom social- och hälsovårdsväsendet skisserades upp innan modellen togs fram.

Under första fasen av arbetet på en modell för det nya social- och hälsovårdsverket presenterade förändringsteamet tre alternativa lösningar med olika sätt att närma sig lösningen av de utgångspunkter som getts organisationsreformen och av det som kommit fram vid beredningen. Ett av alternativen betonade processerna, ett innebar en modell som utgick från funktionerna och det tredje baserade sig på kundsegmentering. Alternativen presenterades vid uppföljningsgruppens och styrgruppens sammanträden och vid nämndernas aftonskola. Utifrån diskussionerna och responsen beslutade förändringsteamet föreslå en funktionell organisation som betonar klientprocesserna. Den presenterades vid nämndernas seminarium 20.3.2012.

Förslaget till organisation för social- och hälsovårdsverket och verkets avdelningsstruktur utgör bilaga till detta ärende på föredragningslistan. Enligt förslaget har det nya social- och hälsovårdsverket följande avdelningar:

-       Familje- och socialtjänster

-       Hälsovårds- och missbrukartjänster

-       Sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster

-       Personal- och utvecklingstjänster

-       Ekonomi- och stödtjänster

-       Informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster

Familje- och stödtjänsterna, hälsovårds- och missbrukartjänsterna och sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänsterna är avdelningar inom kärnverksamheten. Personal- och utvecklingstjänsterna, ekonomi- och stödtjänsterna och informationsförvaltnings- och kommunikationstjänsterna är avdelningar för förvaltnings- och stödtjänster.

Namnen för de olika funktionerna vid varje avdelning i figuren med avdelningsstrukturen är inte ett förslag till enheter eller enhetsindelning vid det nya verket. De har under beredningen tjänat som hjälp för att helheten ska kunna gestaltas. Antalet anställda och eurobeloppen i figuren baserar sig likaså på funktionerna inom den nuvarande organisationen och har också tjänat som hjälp för planeringen.

Fördelar med den föreslagna organisationsmodellen

I den föreslagna organisationsmodellen omfattar varje avdelning inom kärnverksamheten logiska servicehelheter med centrala servicekedjor, såsom tjänster för barn och barnfamiljer, jourverksamhet, missbrukar- och mentalvårdstjänster och olika former av rehabilitering och äldreboende. Avdelningarna sköter också helheter med både förebyggande och förbättrande tjänster, såsom förebyggande tjänster för barnfamiljer och barnskydd, tjänster på basnivå och specialnivå inom mental- och missbrukarvården, tjänster inom primärvården och den specialiserade sjukvården och institutionstjänster inom hemvården och boendet. Då kan avdelningen genom att satsa på tidigt ingripande och förebyggande åtgärder nå en lättare servicestruktur och hantera kostnaderna bättre.

Vid alla tre avdelningar inom kärnverksamheten finns det tjänster som gäller såväl socialväsendet som hälsovårdsväsendet. Tjänsterna avgränsas inte heller enligt ålder. Strukturen gör det möjligt att producera service på ett nytt sätt utan att vårdkedjan avbryts på grund av avdelningsgränser.

För samarbetspartnerna är den föreslagna avdelningsstrukturen tydlig. Då servicehelheter samlas vid en och samma avdelning förtydligas och stärks samarbetet med andra förvaltningar, närkommunerna, HNS och andra samarbetspartner. Samordningen av offentliga tjänster, tjänster inom den tredje sektorn och privata tjänster till en fungerande servicehelhet underlättas när servicehelheterna förläggs till en och samma avdelning.

Det nya social- och hälsovårdsverket blir en exceptionellt stor helhet både till antalet anställda och till budgeten. Verket behöver starka och välfungerande förvaltnings-, utvecklings- och stödtjänster. Då dessa tjänster centraliseras, säkerställs det med en strukturell lösning att social- och hälsovårdsverket drar upp enhetliga riktlinjer bland annat i personal- och ekonomifrågor.

Avdelningen familje- och socialtjänster

Vid avdelningen familje- och socialtjänster är barnens och barnfamiljernas välfärd och hälsa samt utkomststödet och socialarbetet förlagda till samma avdelning som barnskyddet. Genom att dessa administrativt hänförs till samma avdelning skapas det förutsättningar att utveckla tjänsterna så att de motsvarar klienternas behov. I stället för tyngre förbättrande tjänster är det möjligt att allokera resurser för förebyggande tjänster och för tjänster som stöder barn och barnfamiljer, varvid behovet av omhändertagande minskar. På detta sätt kan också kostnaderna sänkas.

Helheten med tjänster för handikappade och tjänster för utvecklingsstörda är i instruktionsförslaget förlagd till en och samma avdelning. Tjänsterna för handikappade är en omfattande helhet bestående av många tjänster, exempelvis socialarbete, boendeservice och dag- och arbetsverksamhetstjänster för handikappade i alla åldrar, socialarbete, boendeservice och dag- och arbetsverksamhetstjänster för utvecklingsstörda, institutionstjänster för utvecklingsstörda, helheten med färdtjänst i enlighet med såväl lagen om service och stöd på grund av handikapp som socialvårdslagen och verksamheten med handikapprådgivning. Utgångspunkt för tjänsterna är tillgänglighet för handikappade så att de klarar sig på egen hand och självständigt.

Tjänsterna inom vården av utvecklingsstörda är föremål för kraftig förändring i och med de projekt som ändrar socialverkets långvariga institutionsvård inom vården av utvecklingsstörda till boendeservice. Klienterna inom både tjänsterna för handikappade och tjänsterna för utvecklingsstörda representerar alla åldersgrupper och behovet av stöd och tjänster varierar i olika livssituationer.

Utvärderingen av nuläget gav vid handen att de ungdomar som står utanför utbildning och arbetsliv är en klar förlorargrupp. För närvarande finns det få tjänster för dem. Om det satsas på ungdomarna, går det att undvika problem som pågår långt in i vuxen ålder, kanske hela resten av livet. Med hjälp av uppsökande arbete har det projektvis (t.ex. Vamos och Jeri) gått att förbättra ungdomars situation i avgörande grad och t.ex. få dem tillbaka på skolbänken. När behovet av tyngre och dyrare tjänster minskar, frigörs också resurser för uppsökande arbete. En del av de nuvarande socialtjänsterna för vuxna inom avdelningen gäller också ungdomar. Resurserna för ungdomarna har således samlats "under samma tak".

Att socialarbetet bland vuxna, utkomststödet och sysselsättningstjänsterna förläggs till en och samma avdelning innebär att det bildas en harmonisk helhet och att tjänsterna för ungdomar och barnfamiljer får bästa möjliga stöd. Att mottagningscentralerna förläggs till helheten med familje- och socialtjänster gör det möjligt att utveckla tjänsterna så att de faktiskt stöder integreringen av invandrarfamiljer och deras välbefinnande.

Avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster

Vid avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster sammanslås mentalvårds- och missbrukarvården, vilket är förenligt med den nationella planen för mentalvårds- och missbruksarbete. Missbrukare har ofta mentala problem och vice versa. Denna grupp av patienter med dubbel diagnos framträdde klart som en förlorargrupp i analysen över nuläget liksom också vid träffarna med intressentgrupper.

Vårdmetoderna för mentalvårdspatienter och missbrukare är också i hög grad likadana och det har allt mer utvecklats medicinska sätt att tackla problemen hos missbrukare. I den föreslagna organisationsmodellen finns tjänsterna på både basnivå och specialnivå för mentalvårds- och missbrukarpatienter vid en och samma avdelning. Strukturen gör det lättare att utveckla smidiga konsulterande kundorienterade arbetssätt och att införa förebyggande verksamhetssätt med tidig identifiering

Ungefär hälften av jourpatienterna är påverkade av alkohol eller andra rusmedel. Att missbrukar- och mentalvårdstjänsterna är förlagda till samma avdelning som jourtjänsterna är en god grund för ingripande i patientgruppens situation och för vård eller vårdhänvisning i anslutning till jouren.

Integrationen av primärhälsovården och den specialiserade sjukvården stärks när hälsostationerna, poliklinikerna för specialiserad sjukvård och de psykiatriska tjänsterna hör till samma avdelning. Genom att utveckla samarbetet kan en större del av patienterna skötas på basnivå och å andra sidan kan resurserna inom den specialiserade sjukvården kanaliseras till dem som är i särskilt behov av dem. Genom internt samarbete inom avdelningen går det att förbättra behandlingen av somatiska sjukdomar hos mentalvårds- och missbrukarpatienter.

Vid avdelningen förenas alla 24/7-jourtjänster inom socialväsendet, psykiatrin och den somatiska sjukvården. Detta främjar en gemensam utveckling av deras innehåll, likaså beredskapen inför krissituationer och hanteringen av sådana. Ungefär hälften av uppgifterna inom social- och krisjouren hänför sig till omhändertagande av barn. Förbindelsen till de övriga jourtjänsterna framhäver möjligheten till vård och vårdhänvisning för den övriga familjen och de delaktiga i anslutning till fall med omhändertagande. Likaså gör strukturen det möjligt att när en förälder är sjuk ingripa effektivare än nu i barnets situation, då social- och krisjouren finns vid samma avdelning som missbrukar- och mentalvårdstjänsterna.

Avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster är också en stark samarbetspartner för HNS.

Avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster

Vid avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster förenas tjänsterna inom hemvården, socialarbetet och dagverksamheten för äldre, vården och omsorgen dygnet runt och rehabiliteringen. På detta sätt bildas en täckande servicehelhet och gränsen mellan de nuvarande förvaltningarna i fråga om akutsjukhuset och äldre- och serviceboendet försvinner. Då samma avdelning sköter både vården på sjukhusnivå och omsorgstjänsterna, stöder strukturen vården av patienten på rätt ställe. Köandet på sjukhusplatser minskar, när samma avdelning också sköter den fortsatta vården efter sjukhusvården och dessutom boendet och stödet i hemmet. När köerna på akutsjukhusen försvinner, frigörs resurser som gör att patienter som behöver fortsatt vård omedelbart kan tas in från jourmottagningarna och HNS. Samtidigt blir också bäddplatser lediga för den åldrande befolkningens ökande behov.

Om det tillräckligt tidigt går att upptäcka när funktionsförmågan och hälsotillståndet hos dem som bor hemma eller i servicehus försämras, minskar antalet onödiga jourbesök. Med gemensamma förutseende verksamhetssätt inom hemvården, hemsjukhuset, servicehusen, akutsjukhusen och ålderdomshemmen går det att undvika att läget försämras så mycket att det kräver jourvård.

En kartläggning av nuläget visade att rehabiliteringsprocessen och dess kontinuitet inte utfaller på önskat sätt i den nuvarande organisationen. Termen rehabilitering har inte heller preciserats. Den omfattar ett brett spektrum med olika former av rehabilitering, såsom prehospital akutsjukvård, rehabilitering efter sådan, upprätthållande av ett stabilt läge och ett arbetsgrepp som främjar funktionsförmågan. Rehabilitering utförs både inom de öppna och de institutionella tjänsterna och omfattar också medicinsk rehabilitering. Flertalet av dem som får medicinsk rehabilitering utgör strokepatienter och patienter med bruten höftled. De behöver mångprofessionellt kunnande både under sjukhusvården och efter utskrivningen. Under rehabiliteringstiden behövs det ofta också hjälpmedel eller ändringsarbeten i bostaden, som ordnas efter att en terapeut har gjort ett bedömningsbesök. För att det i rehabiliteringskedjan ska bli så få avdelningsgränser som möjligt och ett minimum av sådana fördröjningar som i den nuvarande organisationen sker på grund av oändamålsenlig placering, har rehabiliteringen förlagts till avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster.

Avdelningarna för förvaltnings- och stödtjänster

Enligt föreslaget inrättas det tre avdelningar för förvaltnings- och stödjänster:

-       Avdelningen personal- och utvecklingstjänster

-       Avdelningen ekonomi- och stödtjänster

-       Avdelningen informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster

Det nya social- och hälsovårdsverket är stadens största förvaltning och omfattar ett brett spektrum av funktioner och tjänster. Verkets ekonomiska och funktionella effektivitet påverkar hela stadens ekonomi och tjänsterna till invånarna. Förvaltnings-, stöd- och utvecklingstjänsterna för verkets ledning och avdelningar produceras centraliserat vid det nya verket, i den mån tjänsterna inte produceras centraliserat på stadsnivå.

En decentralisering av förvaltnings-, stöd- och utvecklingstjänsterna skulle vid ett så här stort verk leda till att tillvägagångssätten vid avdelningarna och enheterna blir olika och det skulle vara svårt att följa gemensamma riktlinjer som dras upp på verksnivå. Genom centraliserade förvaltnings-, stöd- och utvecklingstjänster säkerställs det att avdelningarna inom kärnverksamheten har enhetliga och kostnadseffektivt producerade tjänster som följer verkets strategiska riktlinjer. Förvaltningen inom enheterna kan minskas, när samma process inte sköts på många ställen inom verket. Ledarskapet effektiviseras och reaktionen på förändringar i omvärlden blir snabbare t.ex. i ekonomiska brytningstider. Dessutom minskar antalet organisationsenheter i den föreslagna lösningen jämfört med en decentralisering av förvaltningen och utvecklingen. Då tjänsterna centraliseras säkerställs det att nivån på kunnandet är tillräcklig hög och att kunnandet upprätthålls och utvecklas. Det blir lättare att ordna vikariat, sårbarheten minskar och utjämnandet av arbetsbördan underlättas. Risken för deloptimering vid enskilda avdelningar undviks med en strukturell lösning. Den föreslagna strukturen befriar ledarna vid avdelningarna inom kärnverksamheten från ledningen av förvaltningstjänster och ger dem en möjlighet att koncentrera sig på avdelningens kärnverksamhet.

I framtiden är de nya serviceformerna i nyckelroll vid sidan av de traditionella serviceformerna när det gäller att utveckla serviceproduktiviteten. Att utnyttja den allt mer utvecklade informationstekniken och att öka tillgången till elektroniska tjänster öppnar nya möjligheter till effektivare betjäning av kommuninvånarna och effektivare verksamhet. De nya serviceformerna är förknippade med en stor produktivitetspotential. Utvecklingen av dessa har varit splittrad i den nuvarande organisationen. I förslaget ställs utvecklingen i centrum för ledningen av det nya verket.

Organisationens struktur tryggar att förvaltnings- och stödtjänsterna stöder en effektiv ledning av verket och dessa är klart representerade i verkets ledningsgrupp. Detta innebär att såväl kärnverksamhetens som förvaltnings- och stödtjänsternas ledning och sakkunskap oavbrutet finns med vid ledningen av verket.

Gemensamma avdelningsövergripande processer

Till de gemensamma processer som överskrider avdelningsgränserna hör främjande av hälsa och välfärd, närservice, svenskspråkiga tjänster, servicerådgivning och vägledning, elektroniska tjänster och innovativa tjänster. För dessa processer har det i organisationsförslaget angetts en samordnande ansvarig instans, så att det kan säkerställas att dessa från klienternas och kommuninvånarnas synpunkt viktiga processer utvecklas systematiskt och fungerar så bra som möjligt. Trots att tjänsterna produceras vid avdelningarna inom kärnverksamheten, behövs det enhetlig samordning och enhetligt stöd för utvecklingen på verksnivå.

Avdelningen informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster fungerar som samordnande ansvarig instans vid verket för processen med elektroniska och innovativa tjänster och med servicerådgivning och vägledning. Avdelningen personal- och utvecklingstjänster fungerar som samordnande ansvarig instans för främjandet av hälsa och välfärd, närservicen och de svenskspråkiga tjänsterna. Avdelningen personal- och utvecklingstjänster fungerar dessutom som en i hälso- och sjukvårdslagen avsedd ansvarig instans för främjande av hälsa och välfärd på stadsnivå.

Beredning av instruktionen

Förslaget till instruktion för social- och hälsovårdsväsendet har från de utgångspunkter som stadsfullmäktige ställt upp beretts av förändringsteamet för omorganiseringen av social- och hälsovårdsväsendet i samarbete med socialverket, hälsovårdscentralen och förvaltningscentralens rättstjänst.

Instruktionen följer i fråga om strukturen och innehållet den instruktionsmodell som fastställts av stadgekommittén, vilken är tillsatt av stadsstyrelsen. De obligatoriska uppgifterna inom social- och hälsovårdsväsendet har dock lagts till i instruktionen.

Instruktionen innehåller bestämmelser om den organisation som består av förtroendevalda och dennas uppgifter, om verkets organisation och uppgifter, om behörighetsvillkor och om anställning. Det verk som inrättas för barndagvårdsverksamheten får en egen instruktion och de bestämmelser och uppgifter som gäller barndagvården har strukits i instruktionen för social- och hälsovårdsväsendet.

Instruktionsförslaget har i beredningsfasen behandlats av socialnämnden och hälsovårdsnämnden i en aftonskola och vid ett seminarium och av uppföljningsgruppen, styrgruppen och kärngruppen.
Förslaget har beretts i samråd med stadgekommittén. Socialverkets och hälsovårdscentralens personalkommittéer har gett utlåtande om instruktionsförslaget.

Instruktionen för social- och hälsovårdsväsendet träder i kraft 1.1.2013. För att säkerställa verksamheten vid det nya verket och att servicen fortsätter oavbrutet, likaså med anledning av vissa brådskande ärenden, är det nödvändigt med nämndbeslut redan under år 2012 och i januari 2013 före den nya nämndens första sammanträde. Det behövs därför tillfälliga befogenheter för att dessa beslut ska kunna fattas. Med tanke på detta föreslås det att stadsstyrelsen ska få en social- och hälsovårdssektion för en viss tid.

Utlåtanden från nämnder

Hälsovårdsnämnden och socialnämnden gav 24.4.2012 utlåtanden om det av förändringsteamet beredda instruktionsförslaget. Nämndernas utlåtanden, omröstningarna och reservationerna i socialnämnden ingår i beslutshistorien.

Hälsovårdsnämnden anser att organisationsmodellen löser de problem som upplevts vara svårast, dvs. att dels vård- och servicekedjorna för de äldre, dels mentalvårds- och missbrukartjänsterna är åtskilda från varandra. I den nya organisationen har speciellt de för hälsovården och socialväsendet gemensamma klienterna som anlitar mycket tjänster och som har många problem blivit beaktade. I fortsättningen är det viktigt att säkerställa att vården av dem som behöver tjänster bara inom primärvården och den specialiserade sjukvården löper bra och effektivt och att samarbets- och ansvarsrelationerna med HNS och dess aktörer är smidiga och entydiga. Vid den fortsatta beredningen bör det bedömas hur reformen eventuellt påverkar rekryteringen av läkare och vårdpersonal, mångsidigheten i arbetsbeskrivningarna, bas- och påbyggnadsutbildningen och det medicinska och vårdvetenskapliga ledarskapet. En central utmaning för förändringsledningen är att bearbeta attityderna och traditionerna i socialverkets och hälsovårdscentralens olika slags verksamhetskulturer och att skapa fungerande rutiner och strukturer. Hälsovårdsnämnden anser att det finns ett behov av att rätta till missförhållanden i fråga om lönerna i den nya organisationen, eftersom de uppgiftsrelaterade lönerna varierar inom samma uppgifter. För att missförhållandena med lönerna ska kunna rättas till krävs det separat centraliserad finansiering. Hälsovårdsnämnden anser att antalet ledamöter i den nya social- och hälsovårdsnämnden bör vara tretton, eftersom social- och hälsovårdsväsendets område är mycket stort inom Helsingfors stads förvaltningshelhet. Till den nya nämndens uppgifter bör läggas till beslut om bäddplatser och vårdplatser i enlighet med den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet. Vidare föreslår hälsovårdsnämnden följande ändringar: Uppgifterna för det nya verkets avdelningar bör ändras så att socialservicen för handikappade och handikapprådgivningen förläggs till avdelningen familje- och socialtjänster. Beskrivningen av avdelningarnas uppgifter bör preciseras i 10–12 § i instruktionen så att avdelningarna inte bara sköter produktionen av tjänster utan sköter själva tjänsterna. Hälsovårdsnämnden anser ytterligare att det bör vara nämndens uppgift att besluta om kriterierna för godkännande av serviceproducenter när det gäller servicesedlar.

Hälsovårdsnämnden anser att det är en riktig lösning att avskilja förvaltnings- och stödtjänsterna från de operativa avdelningarna och att centralisera dessa tjänster. Att dessa förläggs till tre eller åtminstone två olika avdelningar är viktigt. Nämnden föreslår att de i instruktionsförslaget nämnda tjänsterna som verkschef och avdelningschef ska inrättas och att följande tjänster vid hälsovårdscentralen ska dras in räknat från den dag det är möjligt och tjänsterna inte längre behövs:

- verkställande direktör för hälsovårdscentralen (anställningsnummer 019000)

- chefstandläkare (anställningsnummer 026710)

- chefsläkare (anställningsnummer 026711)

- chefspsykiater (anställningsnummer 026713)

- utvecklingsdirektör (anställningsnummer 019100)

- hemvårdsdirektör (anställningsnummer 026832)

- chef för hälsostationerna (anställningsnummer 026709).    

Socialnämnden anser det vara bra med tre operativa avdelningar. Nämnden anser dock att avdelningarnas namn bör preciseras så att de bättre motsvarar en modern servicekultur. Också förslaget att inrätta tre administrativa avdelningar är motiverat. Enligt nämndens mening bör det följas upp hur många ärenden sektionerna behandlar och bedömas om antalet sektioner räcker till. Socialnämnden anser att det i motiveringstexten om instruktionen bör konstateras att mottagningen av flyktingar hör till verksamhetsområdet för avdelningen familje- och socialtjänster. Social- och krisjourens samarbete med barnskyddet måste planeras separat utifrån villkoren för jourbehoven inom barnskyddet. Nämnden anser att det förebyggande missbrukararbetet, missbrukararbetet bland ungdomar och helheten med handikappservice bör överföras till avdelningen familje- och socialtjänster. Socialnämnden anser att omnämnanden om avdelningsövergripande processer och de ansvariga instanserna för dessa inte bör anges i instruktionen. Social- och hälsovårdsverket bör anges vara den ansvariga instans för främjande av hälsa och välfärd på stadsnivå som avses i hälso- och sjukvårdslagen. Uppgiften att förordna sådana medlare som avses i lagstiftningen om vårdnad om barn och umgängesrätt och i äktenskapslagen bör inte höra till verkschefen utan till chefen för avdelningen familje- och socialtjänster. Att fastställa antalet bäddplatser vid sjukhus och antalet övriga vårdplatser och besluta om tillfälliga förändringar i fråga om dessa och att besluta om öppettider för verksamhetsenheterna bör upptas bland den nya nämndens uppgifter. Socialnämnden anser att den nya nämnden bör besluta om kriterierna för servicesedlar. Verkschefen väljer producenter utifrån de bestämda kriterierna. Vidare föreslår socialnämnden följande ändringar: Antalet ledamöter i social- och hälsovårdsnämnden bör vara tretton. Beteckningen för chefen för social- och hälsovårdsverket bör vara social- och hälsovårdsdirektör. En företrädare för personalen bör ha möjlighet att delta i nämndens sammanträden. Varje avdelning bör få en samordnare för de svenskspråkiga tjänsterna så att tjänsterna säkert utvecklas och värdenätet fungerar. Matilda Wrede-institutets ställning i den nya organisationen bör utredas med beaktande av institutets särställning som en del av svenska socialbyrån.

Socialnämnden föreslår att följande tjänster vid socialverket ska dras in räknat från 1.1.2013:

- socialdirektör (anställningsnummer 037200)

- familjetjänstchef (anställningsnummer 026834)

- vuxentjänstchef (anställningsnummer 026835)

- äldretjänstchef (anställningsnummer 026836)

- förvaltnings- och utvecklingschef (anställningsnummer 037201).   

Stadsstyrelsen konstaterar följande med anledning av nämndernas utlåtanden:

Det är skäl att fastställa antalet ledamöter i social- och hälsovårdsnämnden till tretton i enlighet med nämndernas förslag. Det är fråga om stor och betydelsefull nämnd som inrättas i Helsingfors stads förvaltning för att leda helheten med social- och hälsovårdsväsendet. För att det mångsidiga och breda samhälleliga synsätt som behövs inom nämndens arbetsfält ska uppnås är det motiverat att ha en sammansättning med fler förtroendevalda än i andra nämnder. Avdelningarnas namn har bildats så att de så noggrant som möjligt beskriver avdelningarnas verksamhet. Att chefen för social- och hälsovårdsverket har beteckningen verkschef är motiverat. Beteckningen social- och hälsovårdsdirektör skiljer sig inte tillräckligt mycket från beteckningen biträdande stadsdirektör för social- och hälsovårdsväsendet. Möjligheten för en företrädare för personalen att delta i nämndens sammanträden, som nu har varit praxis i socialnämnden, är inte en sak som bestäms i instruktionen. Att överföra det förebyggande missbrukararbetet och missbrukararbetet bland ungdomar till en annan avdelning kan inte anses vara motiverat med beaktande av åldersgränserna för barnskyddet i lagstiftningen. Specialtjänsterna för handikappade förläggs till verksamhetsområdet för avdelningen familje- och socialtjänster. Dessa specialtjänster finns därmed att tillgå naturligt vid samma avdelning som de övriga familje- och socialtjänsterna. De övriga instruktionstekniska påpekandena och ändringsförslagen i utlåtandena har i görlig mån beaktats i instruktionen och i de detaljerade motiveringarna till denna. Avdelningen personal- och utvecklingstjänster har till uppgift att vara samordnande ansvarig instans för den svenska servicen inom hela verket. Arbetet på att utveckla Matilda Wrede-institutets, som nämns i socialnämndens utlåtande, och även kunskapscentret Soccas ställning är under beredning.

Det är meningen att beslut om den indragning av tjänster som nämnderna föreslår i sina utlåtanden ska fattas senare separat.

Detaljmotivering för instruktionen

Instruktionen för social- och hälsovårdsväsendet baserar sig på stadens instruktionsmodell och i behövliga delar på de nuvarande instruktionerna för socialväsendet och hälsovårdsväsendet. Instruktionen har beretts i samråd med stadgekommittén.

1 § Verksamhetsområde

1 mom.

Enligt paragrafen har social- och hälsovårdsväsendet helhetsansvaret för de social- och hälsovårdstjänster som kommunen enligt lagbestämmelserna ska tillhandahålla.

Social- och hälsovårdsväsendet ansvarar för ordnandet av socialvård i enlighet med det som i socialvårdslagen och speciallagstiftningen om socialvård är föreskrivet om kommunens ansvar för att ordna service, dock inte i fråga om barndagvården.

När det gäller hälso- och sjukvården innebär helhetsansvaret att, trots att verket i första hand själv producerar tjänster som hör till folkhälsoarbetet, är det alltjämt social- och hälsovårdsnämnden och social- och hälsovårdsverket som ansvarar för helheten med befolkningens behov av hälsovårdstjänster och samtidigt för att befolkningen också får i lagen om specialiserad sjukvård avsedd behövlig specialsjukvård på det sätt som är föreskrivet i denna lag. Detta är motiverat också så till vida att all hälsovårdsfinansiering – också den som går till samkommunen för den specialiserade sjukvården – ingår i budgeten för social- och hälsovårdsväsendet. Social- och hälsovårdsnämnden och social- och hälsovårdsverket i egenskap av beställare via hälsovårdsplaneringen avgör också i hög grad kvaliteten och mängden i fråga om de tjänster som staden köper av sjukvårdsdistriktet, trots att distriktet har ansvaret för att ordna huvuddelen av den specialiserade sjukvården.

Verksamhetsområdet begränsas inte att gälla enbart helsingforsare, dvs. befolkningen i Helsingfors stad, eftersom kommunen också har skyldigheter gentemot andra än kommuninvånarna.

Helsingfors ska med stöd av 13 § 1 mom. 1 och 2 punkten i socialvårdslagen (SVL) sörja för att socialservice anordnas för kommunens invånare och att utkomststöd ges personer som vistas i kommunen. Personer som permanent vistas i kommunen är berättigade till utkomststöd oberoende av vilken deras hemkommun är enligt lagen om hemkommun. Kommunens ansvar för att ordna socialservice gäller även för andra personer som vistas i kommunen än helsingforsare, om servicebehovet är brådskande eller då omständigheterna det annars förutsätter (SVL 15 § 1 mom.). Sådana omständigheter ska anses föreligga bland annat då en person på grund av studier eller arbete eller av motsvarande skäl vistas i kommunen utan att hans hemort enligt 3 § i lagen om hemkommun ändras till följd härav (SVF 4 §).

I fråga om hälso- och sjukvården gäller detta t.ex. skol- och studerandehälsovården vid läroinrättningar inom kommunens område, hälso- och sjukvården för sjömän och de i hälso- och sjukvårdslagen avsedda hälsovårdstjänsterna för dem som på grund av studier eller arbete vistas en lång tid i kommunen. Dessutom blir det enligt hälso- och sjukvårdslagen 1.1.2014 möjligt att fritt anlita vilken som helst hälsovårdscentral eller hälsostation i hela landet som tillhandahåller hälsovårdstjänster, varvid rätten till hälsovårdstjänster oberoende av kommuntillhörighet blir huvudregel.

2 mom.

Enligt 15 § 1 mom. i folkhälsolagen ska en kommun ha en hälsovårdscentral för de i hälso- och sjukvårdslagen avsedda funktionerna. Det tolkas att lagbestämmelsens syfte är att säkerställa att det i kommunen finns någon som ansvarar och sörjer för de uppgifter som föreskrivs i hälso- och sjukvårdslagen. Av denna orsak bestäms det i detta moment att social- och hälsovårdsverket sköter de uppgifter som enligt lagen ska skötas av hälsovårdscentraler.

Det miljö- och hälsoskydd som avses i 21 § i hälso- och sjukvårdslagen hör dock inte till social- och hälsovårdsnämndens eller social- och hälsovårdsverkets verksamhetsområde, utan dessa uppgifter sköts i Helsingfors av miljönämnden och miljöcentralen. Dessutom sköter miljöcentralen också granskningen av verksamhetslokaler inom den privata hälso- och sjukvården.

3 mom.

Till socialservicen hör dessutom det nykterhetsarbete som ålagts kommunen i lagen om nykterhetsarbete och de uppgifter för integrering av invandrare som ålagts kommunen i lagen om främjande av integration, likaså det i lagen om ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning avsedda ordnandet av ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning i kommunen i enlighet med ett avtal som träffas med regionförvaltningsverket. Liksom barndagvården hör inte heller förskoleundervisningen och morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever till social- och hälsovårdsnämndens verksamhetsområde.

4 mom.

Apotekstillstånd har beviljats Helsingfors stad, och därför bör uppgiften i instruktionen hänföras till en förvaltning, nu alltså till social- och hälsovårdsnämnden och social- och hälsovårdsverket (tidigare hade den hänförts till hälsovårdsnämnden och -centralen).

Social- och hälsovårdsverkets sjukhusapotek sköter utom läkemedelsförsörjningen vid verkets sjukhus och institutioner också bl.a. läkemedelsförsörjningen för patienter inom den öppna vården i enlighet med lagen om smittsamma sjukdomar och läkemedelslagen. Det är behövligt att ta med en separat passus om detta i instruktionen.

2 § Nämnden och dess sektioner

1 mom.

Den nuvarande socialnämnden har elva ledamöter och hälsovårdsnämnden nio ledamöter. Den nya social- och hälsovårdsnämnden föreslås få tretton ledamöter.

2 mom.

Det föreslås att tre sektioner ska tillsättas under social- och hälsovårdsnämnden. Under socialnämnden finns det för närvarande fem sektioner: barn- och familjesektionen, första vuxentjänstsektionen för ändringssökande, andra vuxentjänstsektionen för ändringssökande, äldretjänstsektionen för ändringssökande och svenska sektionen. Under hälsovårdsnämnden finns det inga sektioner.

Sektionerna föreslås få sju ledamöter, dvs. lika många som i socialnämndens nuvarande sektioner.

3 mom.

Ledamöterna i tredje sektionen väljs från den svenska språkgruppen.

3 § Föredragning

Systemet med en enda föredragande föreslås bli bevarat i social- och hälsovårdsnämnden. För detta talar i synnerhet

-        att det i den nya organisationen är behövligt att ägna särskild uppmärksamhet åt att verket som helhet beaktas i avgörandena

-        att verkschefen har helhetsansvaret för ledningen av verket och för dess ekonomi och därför bör ha möjlighet att bestämma innehållet i de ärenden som föredras för nämnden.

Föredragningen i sektionerna har ålagts avdelningscheferna. Dessutom har verkschefen rätt att överföra skyldigheten att föredra ett viss ärende eller en viss grupp av ärenden från en avdelningschef till någon annan tjänsteinnehavare. Med denna bestämmelse säkerställs det att ärendena föredras av en sakkunnig tjänsteinnehavare.

Det har ytterligare föreskrivits att verkschefen kan besluta föredra ett ärende som ankommer på en föredragande som är underställd honom. Denna bestämmelse finns också i den nuvarande instruktionen för socialväsendet.

4 § Nämndens uppgifter

Punkterna 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15 och 16 ingår i stadens instruktionsmodell och i de nuvarande instruktionerna för socialväsendet och hälsovårdsväsendet.

Punkt 3

Innehållet motsvarar den nuvarande instruktionen för socialväsendet, instruktionen för hälsovårdsväsendet och instruktionsmodellen, men ordföljden har ändrats så att socialväsendets klientavgifter och hälsovårdsväsendets patientavgifter har flyttats till början av förteckningen.

Stadsfullmäktige beslutar om införande av ekonomiskt eller principiellt sett viktiga nya klientavgifter inom socialvården och patientavgifter inom hälso- och sjukvården och om slopande av gällande avgifter av detta slag (7 § 12 punkten i instruktionen för stadsstyrelsen). Enligt den nuvarande och de nu föreslagna instruktionen är det social- och hälsovårdsnämnden som beslutar om klient- och patientavgifter i enlighet med anvisningar som stadsstyrelsen vid behov utfärdar separat.

Punkt 10

Uppgiften följer i övrigt instruktionsmodellen och den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet, men det har tillagts en passus om överlåtelse av aktier som tillfallit staten som arv. Denna passus finns också i den nuvarande instruktionen för socialväsendet. Tillägget är viktigt för att nämnden ska kunna besluta om överlåtelse av aktier som tillfallit staten som arv och för att ärendet inte ska behöva föreläggas stadsstyrelsen.

Punkt 17

Uppgiften ingår också i den nuvarande instruktionen för socialväsendet. Nämnden beslutar årligen om i vilken utsträckning sådan egendom som tillfallit staten som arv ska användas.

Punkt 18

Enligt den nuvarande instruktionen för socialväsendet beslutar nämnden om antalet vårdplatser. Enligt den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet beslutar nämnden om antalet bäddplatser vid sjukhusen och om tillfälliga förändringar i fråga om dessa. Dessutom fastställer nämnden enligt båda instruktionerna grunder enligt vilka en tjänsteinnehavare kan fatta beslut om detta.

Instruktionen för social- och hälsovårdsväsendet följer de nuvarande instruktionerna. Ordet sjukhus förekommer inte i hälsovårdsnämndens beslutpraxis och kan därför tekniskt strykas i den nya instruktionen. Nämnden har således till uppgift att fastställa antalet bäddplatser och antalet övriga vårdplatser och besluta om tillfälliga förändringar i fråga om dessa och att fastställa grunder enligt vilka en tjänsteinnehavare kan göra detta.

Punkt 19

Uppgiften att besluta om öppettiderna för verksamhetsenheterna, som också i de nuvarande instruktionerna har hört till nämnden, har upptagits som en separat uppgift.

Jämfört med den nuvarande instruktionen för socialväsendet och den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet saknas följande punkter i förslaget till instruktion för social- och hälsovårdsväsendet:

Punkt 19 under nämndens uppgifter i den nuvarande instruktionen för socialväsendet "att bestämma till vilket ansvarsområde det hör att organisera de svenska tjänsterna" har strukits, eftersom det inte inrättas någon separat enhet för de svenska tjänsterna.

Punkt 16 under nämndens uppgifter i den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet "att fastställa grunder enligt vilka en tjänsteinnehavare kan fatta beslut om avgiften för en patient i långvarig sjukhusvård" har strukits. Punkten behövs inte, eftersom nämnden fastställer grunderna med stöd av punkt 3 i denna paragraf.

Punkt 19 under nämndens uppgifter i den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet "att avge utlåtanden till myndigheter i ärenden som gäller apoteksverksamhet" har införts i befogenhetsparagrafen (22 §) som gäller stadens och nämndens talan, med beaktande av uppgiftens rutinmässiga karaktär.

Punkt 20 under nämndens uppgifter i den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet "att avge utlåtanden till myndigheter i ärenden som gäller tillstånd för icke-brådskande sjuktransport" har strukits, eftersom uppgiften med stöd av hälso- och sjukvårdslagen överförs på HNS:s ansvar från ingången av år 2013.

5 § Första sektionens uppgifter

Första sektionens uppgifter är desamma som för den nuvarande socialnämndens första vuxentjänstsektion för ändringssökande. Sektionen behandlar enbart sökande av ändring i beslut om utkomststöd som fattats av en tjänsteinnehavare.

År 2011 behandlades sammanlagt 629 ärenden som gällde sökande av ändring i beslut om utkomststöd.

6 § Andra sektionens uppgifter

Punkt 1

Punkt 1 under andra sektionens uppgifter gäller i fråga om socialvården sökande av ändring i beslut om individuell vård som fattats av en tjänsteinnehavare och som inte gäller utkomststöd. Till andra sektionen överförs därmed de ärenden om sökande av ändring som behandlas av andra vuxentjänstsektionen för ändringssökande, äldretjänstsektionen för ändringssökande och barn- och familjesektionen i den nuvarande instruktionen för socialväsendet.

Socialnämnden har 20.4.2006 med stöd av 26 b § i förvaltningsstadgan delegerat beslutanderätt enligt lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet till vissa tjänsteinnehavare vid socialverket och de ifrågavarande besluten har därefter inte behandlats i socialnämndens sektioner.

År 2011 fattades det sammanlagt 225 beslut i sådana ärenden som föreslås bli hänförda till andra sektionens verksamhetsområde (andra vuxentjänstsektionen för ändringssökande 167 ärenden och äldretjänstesektionen för ändringssökande 58 ärenden). Dessutom behandlades några ärenden som gällde sökande av ändring i barnskyddsbeslut och familjerättsliga beslut.

Behandlingen av sådana ändringskrav som en person enligt lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården och lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet har rätt att få prövade av ett kollegialt organ och som nu hör till hälsovårdsnämnden föreslås också bli hänförd till andra sektionen. Dessa befogenheter kan inte delegeras till en tjänsteinnehavare. Till sektionen överförs med stöd av dessa lagar

1.     ärenden om sökande av ändring i beslut om patientavgifter inom hälso- och sjukvården

2.     krav som gäller utlämnande av handlingar.

År 2011 fattade hälsovårdsnämnden 38 beslut i sådana ärenden.

Punkt 2

Uppgiften att göra en i lagen om missbrukarvård avsedd framställning hos förvaltningsdomstolen om att en person på grund av våldsamhet ska förordnas till vård oberoende av sin vilja överförs dessutom från andra vuxentjänstsektionen för ändringssökande i den nuvarande instruktionen för socialväsendet till andra sektionen. Sådana ärenden förekommer mycket sällan i praktiken.

Punkt 3

De uppgifter som gäller tvångsåtgärder i enlighet med lagen om smittsamma sjukdomar och som hälsovårdsnämnden nu fattar beslut om föreslås bli överförda till andra sektionen. Dessa beslut måste enligt lagen om smittsamma sjukdomar alltid fastställas av ett kollegialt organ, och de kan därför inte överföras till en tjänsteinnehavare. Till ärendena i fråga hör i allmänhet dock inte några faktiska prövningsmöjligheter med avseende på beslutsalternativen och det är lämpligt att behandla dem i en sektion, som i övrigt främst behandlar ärenden om sökande av ändring, vilka avgörs på juridiska grunder.

År 2011 behandlade hälsovårdsnämnden sammanlagt sju sådana ärenden, och besluten gällde för det mesta förordnande av flera personer, 1–4, att utebli från sitt arbete eller dylikt.

7 § Tredje sektionens uppgifter

Tredje sektionens (svenska sektionens) uppgifter är desamma som första och andra sektionens uppgifter i ärenden som väckts på svenska.

8 § Organisation

Paragrafen anger social- och hälsovårdsverkets organisation på avdelningsnivå. I paragrafen nämns först de tre avdelningar som ansvarar för verksamheten på bred bas: familje- och socialtjänster, hälsovårds- och missbrukartjänster och sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster. Därefter nämns de avdelningar som ansvarar för förvaltnings-, utvecklings- och stödtjänster. Enheterna på avdelningsnivå bildar tillsammans social- och hälsovårdsverket.

Alla avdelningar övertar funktioner från såväl det nuvarande socialverket som den nuvarande hälsovårdscentralen. Verksamhetsområdet har inte för någon avdelning bestämts enligt klienternas åldersindelning, livscykeln eller någon viss servicehelhet. Avdelningsstrukturen betonar servicehelheten och klientprocesser och medger serviceproduktion på ett nytt sätt utifrån klientens och patientens behov.

Förebyggande och förbättrande tjänster som hör till servicehelheten sköts vid samma avdelning. Därmed kan avdelningen med sin egen verksamhet ingripa tidigare än nu och hantera kostnaderna genom att satsa på förebyggande och lättare tjänster. Också de öppna tjänster och institutionstjänster som hör till servicehelheten finns vid samma avdelning, vilket gör det möjligt att utveckla tjänster av mellanform och intervalltyp. Strukturen uppmuntrar att använda lättare och förebyggande tjänster i stället för tyngre och dyrare institutionstjänster.

Avdelningsstrukturen är tydlig i förhållande till samarbetspartnerna, t.ex. stadens övriga förvaltningar, närkommunerna och HNS.

Verksamhetsområdena för enheterna på avdelningsnivå har i enlighet med instruktionsmodellen angetts kort. Uppgifterna bestäms noggrannare genom beslut på lägre nivå jämfört med instruktionen.

Det anges vidare i instruktionen att beslut om indelning av avdelningarna i enheter på byrånivå fattas av nämnden.

Beteckningarna för chefen för verket och cheferna för avdelningarna har i paragrafen angetts i enlighet med instruktionsmodellen: verkschef och avdelningschef.

9 § Ledarskap

Bestämmelsen följer instruktionsmodellen och de nuvarande instruktionerna för socialväsendet och hälsovårdsväsendet.

10§ Verksamhetsområde för avdelningen familje- och socialtjänster

Avdelningen familje- och socialtjänster sköter rådgivnings- och socialtjänsterna för barn och barnfamiljer, barnskyddet för enskilda barn och familjer, uppfostrings- och familjerådgivningen och de familjerättsliga ärendena. Avdelningen sköter också skol- och studerandehälsovården, hälsorådgivningen och hälsogranskningarna för ungdomar som står utanför utbildning och arbetsliv, missbrukartjänsterna för dem som inte fyllt 18 år och barn- och ungdomspsykiatrin.

Avdelningen sköter socialarbetet, boendeservicen och familjevårdstjänsterna för handikappade och utvecklingsstörda, stödet för närståendevård, arbets- och dagverksamheten, institutionstjänsterna för utvecklingsstörda och handikapprådgivningen, likaså de i lagen om service och stöd på grund av handikapp avsedda tjänsterna, exempelvis färdtjänst och personlig assistans.

Avdelningen sköter dessutom socialarbetet bland vuxna, beviljandet av utkomststöd, ekonomi- och skuldrådgivningen, sysselsättningstjänsterna, anordnandet av rehabiliterande arbetsverksamhet och mottagningen av flyktingar och invandrare.

Nämnden kan därutöver ge avdelningen andra uppgifter. Bestämmelsen är nödvändig för att de nuvarande uppgifterna och eventuella nya uppgifter smidigt ska kunna hänföras till den avdelning dit det är funktionellt ändamålsenligt att förlägga dem.

11 § Verksamhetsområde för avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster

Avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster sköter jourfunktionerna inom social- och hälsovårdstjänsterna (somatisk och psykiatrisk jour, social- och krisjour), den öppna sjukvårdsverksamheten inom primärhälsovården på hälsostationerna och poliklinikverksamheten inom den somatiska specialsjukvården. Avdelningen sköter munhälsovården inklusive enheten för specialtandvård i huvudstadsregionen. Dessutom sköter avdelningen mentalvårds- och missbrukartjänsterna inklusive öppenvårds-, institutions- och boendetjänster, likaså den psykiatriska specialsjukvården frånsett barn- och ungdomspsykiatrin.

Nämnden kan därutöver ge avdelningen andra uppgifter. Bestämmelsen är nödvändig för att de nuvarande uppgifterna och eventuella nya uppgifter smidigt ska kunna hänföras till den avdelning dit det är funktionellt ändamålsenligt att förlägga dem.

12 § Verksamhetsområde för avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster

Avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster sköter hemvården, hemsjukhusverksamheten, de sjukhustjänster som hör till primärhälsovården, den medicinska rehabiliteringen och den övriga rehabiliteringen. Hemvården vid denna avdelning ansvarar för hela hemvårdshelheten, också vården av handikappade i hemmet. Avdelningen sköter också socialarbetet, dagverksamheten och servicecentren för äldre. Dessutom sköter avdelningen det kort- och långvariga serviceboendet, den kort- och långvariga institutionsvården och stödet för närståendevård.

Nämnden kan därutöver ge avdelningen andra uppgifter. Bestämmelsen är nödvändig för att de nuvarande uppgifterna och eventuella nya uppgifter smidigt ska kunna hänföras till den avdelning dit det är funktionellt ändamålsenligt att förlägga dem.

13 § Verksamhetsområde för avdelningen personal- och utvecklingstjänster

Avdelningen personal- och utvecklingstjänster producerar centraliserat alla personal- och utvecklingstjänster som verkets ledning och verksamhet kräver i den mån tjänsterna inte produceras centraliserat på stadsnivå. De operativa avdelningarna har inte några personalförvaltningsuppgifter, frånsett dem som hör till chefsuppgifterna. De uppgifter som gäller strategiberedning på verksnivå, de övriga administrativa sakkunnigtjänsterna och utbildningstjänsterna hör till avdelningens uppgifter. Utöver den centraliserade utveckling som är avdelningens uppgift hör det som en väsentlig del av uppgifterna för avdelningens ledning och arbetstagare att fortlöpande utveckla sin egen verksamhet. De operativa avdelningarna får stöd för detta utvecklingsarbete av den centraliserade avdelningen personal- och utvecklingstjänster. Till avdelningens uppgifter hör också verkets juridiska tjänster, såsom berednings- och sekreteraruppgifter för arbetet i nämnden och sektionerna.

Avdelningen personal- och utvecklingstjänster har dessutom till uppgift att i egenskap av ansvarig samordna en del av de avdelningsövergripande processerna, varvid de enskilda avdelningarna ändå bär ansvaret för att producera de därtill hörande tjänsterna. Kommunen ska enligt hälso- och sjukvårdslagen ha utsett instanser som ansvarar för den hälso- och välfärdsfrämjande verksamheten. I Helsingfors stad är avdelningen personal- och utvecklingstjänster denna instans.

Social- och hälsovårdsverket har ingen separat enhet för svenska tjänster, utan tjänsterna på svenska produceras som en del av varje avdelnings verksamhet. Avdelningen personal- och utvecklingstjänster har till uppgift att vara den instans som ansvarar för samordningen av de svenska tjänsterna vid hela verket. Likaså är avdelningen den instans som ansvarar för samordningen av närtjänsterna vid social- och hälsovårdsverket.

Nämnden kan därutöver ge avdelningen andra uppgifter. Bestämmelsen är nödvändig för att de nuvarande uppgifterna och eventuella nya uppgifter smidigt ska kunna hänföras till den avdelning dit det är funktionellt ändamålsenligt att förlägga dem.

14 § Verksamhetsområde för avdelningen ekonomi- och stödtjänster

Avdelningen ekonomi- och stödtjänster ansvarar centraliserat för verkets och avdelningarnas ekonomiska planering och uppföljning, upphandlingsuppgifterna, förvaltningen av verkets lokaler och beredningen av organisationsunderstöd, i den mån tjänsterna inte produceras centraliserat på stadsnivå. De operativa avdelningarna har inte några ekonomiförvaltningsuppgifter, frånsett dem som hör till chefsuppgifterna. Till verksamhetsområdet för avdelningen hör dessutom alla stödtjänster som produceras centraliserat vid verket, såsom sjukhusapoteksverksamheten, underhålls-, vaktmästar- och budtjänsterna, materialtjänsterna och textbehandlingen.

Nämnden kan därutöver ge avdelningen andra uppgifter. Bestämmelsen är nödvändig för att de nuvarande uppgifterna och eventuella nya uppgifter smidigt ska kunna hänföras till den avdelning dit det är funktionellt ändamålsenligt att förlägga dem.

15 § Verksamhetsområde för avdelningen informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster

Avdelningen har till uppgift att centraliserat producera hela verkets informationsförvaltningstjänster, i den mån tjänsterna inte produceras centraliserat på stadsnivå. Avdelningen producerar också tjänsterna inom den interna och externa kommunikationen.

Avdelningen har dessutom till uppgift att i egenskap av ansvarig samordna en del av de avdelningsövergripande processerna, varvid de enskilda avdelningarna ändå bär ansvaret för att producera och utveckla de därtill hörande tjänsterna. Avdelningen informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster är den instans som ansvarar för samordningen av de innovativa elektroniska tjänsterna och servicekanalerna och av servicerådgivningen och -vägledningen vid verket.

Nämnden kan därutöver ge avdelningen andra uppgifter. Bestämmelsen är nödvändig för att de nuvarande uppgifterna och eventuella nya uppgifter smidigt ska kunna hänföras till den avdelning dit det är funktionellt ändamålsenligt att förlägga dem.

16 § Verkschefens uppgifter

Punkterna 1–5 under verkschefens uppgifter följer stadens instruktionsmodell.

Punkt 6

I lagen om smittsamma sjukdomar och mentalvårdslagen ingår uppgifter/skyldighet att ingripa för ansvarige läkaren vid hälsovårdscentralen. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska det dessutom vid varje verksamhetsenhet inom hälso- och sjukvården finnas en ansvarig läkare. En och samma tjänsteinnehavare kan inte ansvara för alla dessa uppgifter som är av helt olika typ, kräver olika slags kunnande och hör till olika enheter. Det bör därför föreskrivas i instruktionen hur det vid Helsingfors hälsovårdscentral anges vem/vilka inom Helsingfors hälsovårdscentral som sköter/ansvarar för de i lagarna avsedda uppgifterna, vem som är den ansvarige läkare som avses i de olika lagarna och vem som är den ansvarige läkaren vid de olika verksamhetsenheterna.

Punkt 7

Bestämmelsen avviker från den nuvarande instruktionen för socialväsendet i och med att verkschefen förordnar en tjänsteinnehavare till direktör för Helsingfors specialomsorgsdistrikt. Enligt den nuvarande instruktionen är verkschefen eller den som han förordnat direktör för Helsingfors specialomsorgsdistrikt.

Punkt 8

Uppgiften att förordna sådana medlare som avses i lagstiftningen om vårdnad om barn och umgängesrätt och i äktenskapslagen har överförts till verkschefen. I den nuvarande instruktionen för socialväsendet hör uppgiften till familjetjänstchefen.

Förordnandet till olika uppgifter har i instruktionen samlats under en och samma tjänsteinnehavare, vilket innebär att delegeringen kan göras enhetligt och på samma grunder i fråga om alla uppgifter.

Punkt 9

Verkschefen förordnar en tjänsteinnehavare till den ledande tjänsteinnehavare inom socialvården som avses i barnskyddslagen. Enligt den nuvarande instruktionen för socialväsendet är verkschefen den ledande tjänsteinnehavare inom socialvården som avses i barnskyddslagen.

17 § Avdelningschefernas uppgifter

Avdelningschefernas uppgifter har bestämts i enlighet med stadens instruktionsmodell.

18 § Förhinder

Bestämmelserna följer stadens instruktionsmodell.

19 § Behörighetsvillkor

Uppgifterna som chef för social- och hälsovårdsverket och som avdelningschef är administrativa ledningsuppgifter.

Enligt 2 § i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården tillämpas lagen på den behörighet som krävs av yrkesutbildad personal inom socialvården, om inte något annat föreskrivs någon annanstans i lag.

Bestämmelser om ledningsuppgifter inom socialvården ingår i 10 § i lagen. I 10 § 1 mom. sägs det att behörighetsvillkor för huvudsakligen administrativa ledningsuppgifter inom socialvården eller social- och hälsovården i kommuner eller samkommuner är behörighet enligt 3 § eller för uppgiften lämplig högre högskoleexamen och kännedom om branschen samt dessutom tillräcklig ledarförmåga

De administrativa ledningsuppgifterna omfattar inte klientarbete och inte heller direkt styrning av klientarbetet. I behörighetsvillkoren för en administrativ ledare ingår inte något krav på erfarenhet av klientarbete och inte heller på att någon bestämd examen ska ha avlagts, utan det räcker också med sådan kännedom om branschen som inhämtats på något annat sätt.

I behörighetsvillkoren i 19 § i instruktionen har det med hänvisningen i 1 mom. "utöver det som särskilt är föreskrivet" och i 2 mom. "med beaktande av det som särskilt är föreskrivet" säkerställts att lagbestämmelserna blir beaktade när en uppgift hör till en bransch på vilken lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården tillämpas.

Med hänvisningarna till lagstiftningen har det som krävs i högsta förvaltningsdomstolens beslut 12.1.2012, 2954/1/09, blivit beaktat. Beslutet gällde behörighetsvillkoren för en hemvårdsledare angivna i en instruktion.

20 § Anställning av personal

Paragrafen följer stadens instruktionsmodell

21 § Överföring av beslutanderätten i ärenden som gäller individuell vård inom socialvården

När det gäller socialvårdstjänster ska det enligt lagen fattas ett överklagbart beslut både om själva tillhandahållandet av tjänsten och om beloppet för den avgift som tas ut för tjänsten.

I paragrafen har sista momentet i motsvarande paragraf i den nuvarande instruktionen för socialväsendet utelämnats. Momentet gäller överföring av beslutsfattandet om att ordna och meddela förskoleundervisning och om att ordna och tillhandahålla morgon- och eftermiddagsverksamhet till en tjänsteinnehavare. I övrigt är paragrafen likadan som i den nuvarande instruktionen för socialväsendet.

Inom hälso- och sjukvården fattas det överklagbara beslut bara om patientavgifter, inte om tjänster. Beslut om avgifter fattas bara när en avgift bestäms för en enskild patient utifrån patientens inkomster.

Av denna orsak tillämpas bestämmelserna i denna paragraf bara på socialtjänster och på beslut om avgifterna för dessa. När det gäller patientavgifter bestäms beslutanderätten däremot med stöd av 4 § 3 punkten i instruktionen (med beaktande av 7 § 12 punkten i instruktionen för stadsstyrelsen).

22 § Framställningar och utlåtanden till utomstående, talan

1 och 2 mom.

Motsvarar bestämmelserna i den nuvarande instruktionen för socialväsendet och den nuvarande instruktionen för hälsovårdsväsendet.

3 mom.

Bestämmelserna motsvarar i övrigt bestämmelserna i de nuvarande instruktionerna, men med ett tillägg beträffande talan i ärenden om utlåtanden som ges med stöd av lagarna om privata socialtjänster och privat hälso- och sjukvård.

Tilläggen beror på att regionförvaltningsverket med stöd av lagstiftningen om de privata tjänsterna ovan inhämtar utlåtanden av kommunens social- och hälsovårdsväsen där det anges bl.a. om personer som söker verksamhetstillstånd är lämpliga, med därtill hörande intervjuer, och om verksamheten är berättigad och behövlig. Regionförvaltningsverket kräver dessutom att kommunens social- och hälsovårdsväsen aktivt övervakar den privata verksamheten inom sitt område och ger regionförvaltningsverket utlåtanden och utredningar som baserar sig på övervakningen. Dessa utlåtanden är professionella till sin karaktär och omfattar i sig inte någon politisk prövning och kan därför lämpligen ges av tjänsteinnehavare.

I momentet har också tillagts en passus om utlåtanden i ärenden som gäller verksamheten på apotek, vilket tidigare hörde till hälsovårdsnämndens befogenheter.

Ikraftträdande och uppgifter under övergångstiden

Instruktionen för social- och hälsovårdsväsendet träder i kraft 1.1.2013.

Verksamheten vid det nuvarande socialverket och den nuvarande hälsovårdscentralen fortsätter i enlighet med deras gällande instruktioner till utgången av år 2012. Den nuvarande socialnämnden med dess sektioner och hälsovårdsnämnden behandlar och fattar beslut om ärenden som hör till de nuvarande förvaltningarnas verksamhet och som enligt instruktionen omfattas av nämndernas och sektionernas beslutanderätt.

Innan instruktionen träder i kraft måste vissa nödvändiga åtgärder vidtas för verkställande av instruktionen. För att behandla uppgifterna och besluta om dessa tillsätter stadsfullmäktige ett organ i anslutning till beslutet om instruktionen för social- och hälsovårdsväsendet.

Tillsättande av tjänster

Stadsstyrelsen anser att tjänsten som verkschef och tjänsterna som avdelningschef vid stadens största förvaltning, social- och hälsovårdsverket, bör utlysas.

Om stadsfullmäktige godkänner beslutsförslaget, kommer stadsstyrelsen vid verkställigheten av fullmäktigebeslutet att vid social- och hälsovårdsverket, räknat från 1.1.2013, inrätta

-        en tjänst som chef för avdelningen familje- och socialtjänster med en totallön på 7 500 euro i månaden
 

-        en tjänst som chef för avdelningen hälsovårds- och missbrukartjänster med en totallön på 7 500 euro i månaden
 

-        en tjänst som chef för avdelningen sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster med en totallön på 7 500 euro i månaden
 

-        en tjänst som chef för avdelningen personal- och utvecklingstjänster med en totallön på 6 700 euro i månaden
 

-        en tjänst som chef för avdelningen ekonomi- och stödtjänster med en totallön på 7 000 euro i månaden
 

-        en tjänst som chef för avdelningen informationsförvaltnings- och kommunikationstjänster med en totallön på 6 500 euro i månaden.

Om stadsfullmäktige godkänner beslutsförslaget, kommer stadsstyrelsen vid verkställigheten av fullmäktigebeslutet att uppmana förvaltningscentralen att se till att tjänsten som verkschef och tjänsterna som avdelningschef vid social- och hälsovårdsverket blir utlysta med lön enligt denna föredragningslista och med en ansökningstid på 14 dagar.

En organisationsmodell, instruktionsförslaget med motiveringar från ändringsgruppen för omorganisering av social- och hälsovårdsväsendet, de gällande instruktionerna för socialväsendet och hälsovårdsväsendet och beslutet 12.12.2011 om tillsättande av en uppföljningsgrupp utgör bilagor till detta ärende på föredragningslistan. Stadsfullmäktiges beslut 30.11.2011 och beslutet 4.1.2012 om tillsättande av en styrgrupp ingår i beslutshistorien. Personalkommitténs utlåtande utgör bilaga till detta ärende på föredragningslistan.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, stadssekreterare, telefon: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Bilagor

För kännedom

Sosiaalilautakunta

Terveyslautakunta

Sosiaalivirasto

Terveyskeskus

Hallintokeskus

Talous- ja suunnittelukeskus

Henkilöstökeskus

Stj-rooteli

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 28.05.2012 § 653

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee 1.1.2013 lukien

1 perustaa sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen alaisen sosiaali- ja terveysviraston sekä hyväksyä niille sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön seuraavasti:

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö

1 §

Toimiala

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto huolehtivat  kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta lasten päivähoitoa lukuun ottamatta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä

Sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvat myös kunnan tehtäväksi säädetty raittiustyö, maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät kunnan tehtävät sekä talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestäminen.

Lautakunta ja virasto huolehtivat lisäksi sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta sekä muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta.

2 §

Lautakunta ja sen jaostot

Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä vähintään yksi ja hänen varajäsenensä on ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnan toimikaudeksi ensimmäisen, toisen ja kolmannen jaoston. Jokaisessa jaostossa on seitsemän jäsentä. Valtuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi lautakunnan varsinaisen jäsenen. Puheenjohtajan varajäsenenä jaostossa toimii hänen lautakuntaan valittu varajäsenensä. Lisäksi valtuusto valitsee jaostoon kuusi lisäjäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Valtuusto valitsee lisäjäsenistä varapuheenjohtajan jaostoon.

Kolmannen jaoston jäsenet ja lisäjäsenet on valittava ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

3 §

Esittely

Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee asiat, ellei hän ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi.

Jaoston kokouksissa asiat esittelee asianomaisen osaston päällikkö, ellei viraston päällikkö ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää muun viranhaltijan esiteltäväksi.

Viraston päällikkö voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen.

4 §

Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

5 §

Ensimmäisen jaoston tehtävät

Ensimmäisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän, toimeentulotukea koskevan päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta.

6 §

Toisen jaoston tehtävät

Toisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

1.     päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän, muun kuin toimeentulotukea koskevan päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta

2.     tehdä päihdehuoltolaissa tarkoitettu esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella

3.     päättää tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä henkilön eristämisestä tai määräämisestä olemaan poissa ansiotyöstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta sekä päättää eristämisen jatkamista koskevan esityksen tekemisestä.

7 §

Kolmannen jaoston tehtävät

Kolmas jaosto käsittelee asioita, jotka ovat vireillä ruotsin kielellä.

Kolmannen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

1.     päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta

2.     tehdä päihdehuoltolaissa tarkoitettu esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella

3.     päättää tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä henkilön eristämisestä tai määräämisestä olemaan poissa ansiotyöstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta sekä päättää eristämisen jatkamista koskevan esityksen tekemisestä.

8 §

Organisaatio

Virastossa on seuraavat osastot

-        Perhe- ja sosiaalipalvelut

-        Terveys- ja päihdepalvelut

-        Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

-        Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

-        Talous- ja tukipalvelut

-        Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

Viraston päällikkönä on virastopäällikkö.

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

9 §

Johtaminen

Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

10 §

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11 §

Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala

Osasto huolehtii terveys-, päihde- ja päivystyspalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

12 §

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala

Osasto huolehtii sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.   

13 §

Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston henkilöstö- ja yleishallinnon palvelujen järjestämisestä sekä suunnittelu-, valmistelu- ja kehittämistehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osaston tehtävänä on toimia terveydenhuoltolain mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinoivana vastuutahona Helsingin kaupungissa sekä ruotsinkielisten palvelujen ja lähipalvelujen koordinoivana vastuutahona sosiaali- ja terveysvirastossa.

14 §

Talous- ja tukipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä taloushallinto- ja tukipalvelujen järjestämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

15 §

Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston tietohallinto- ja viestintäpalvelujen järjestämisestä sekä sähköisten palvelujen ja palvelukanavien kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osaston tehtävänä on toimia palveluneuvonnan ja -ohjauksen koordinoivana vastuutahona virastossa.

16 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan määräämät muut tehtävät.

17 §

Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja viraston päällikön määräämät tehtävät.

18 §

Estyneenä oleminen

Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

19 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on

sen lisäksi mitä muutoin on säädetty, ylempi korkeakoulututkinto

sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty tai määrätty.

20 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

21 §

Päätösvallan siirtäminen sosiaalihuollon yksilöhuollon asioissa

Sosiaalihuollon järjestämisestä ja antamisesta sekä palvelusta perittävän maksun määräämisestä päättää siltä osin, kuin asia ei kuulu jaoston päätettäväksi, viraston päällikön määräämä viranhaltija lautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti.

Lastensuojelulain mukaista sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle kuuluvaa päätösvaltaa käyttää viraston päällikön määräämä viranhaltija.

Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä ja antamisesta päättää tahdonvastaista huoltoa lukuun ottamatta viraston päällikön määräämä viranhaltija.

22 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille sekä puhevallan käyttö

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty.

Lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen.

Huomioon ottaen, mitä edellä on määrätty, viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa yksityisiä sosiaalipalveluja, yksityistä terveydenhuoltoa, yksityisten apteekkien toimintaa sekä potilaiden hoitoa ja kohtelua, potilasvahinkoja, terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa koskevissa lausunto- ja valvonta-asioissa samoin kuin sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa sekä potilaiden kotikuntaa ja potilasmaksuja koskevissa asioissa tuomioistuimissa, hallintoviranomaisissa ja toimituksissa.

Lisäksi viraston päällikkö tai hänen määräämänsä perii ja nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden eläkkeitä, tuloja ja muita saamisia.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että johtosäännön täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen johtosäännön voimaantuloa 1.1.2013.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee kumota 1.1.2013 lukien terveystoimen (8.10.2003) ja sosiaalitoimen (26.11.2008) vahvistetut johtosäännöt niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.  

2 siirtää sosiaali- ja terveysvirastoon sosiaaliviraston, lasten päivähoidon vastuualuetta lukuun ottamatta, sekä terveyskeskuksen tehtävät ja henkilöstön (yhteensä noin 15 500) henkilöä. 

3 perustaa sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viran, jonka virastopäälliköiden HAY-palkkausjärjestelmän mukainen kokonaispalkka on 10 101,30 euroa kuukaudessa.

Käsittely

28.05.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Outi Ojala: Johtosäännön 8 §

Virastossa on seuraavat osastot:
- Perhe- ja sosiaalipalvelut
- Terveys- ja päihdepalvelut
- Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
- Hallintopalvelut

Perustelut: Hallinnon palvelut sijoitetaan yhteen osastoon, jossa on kolme toimistoa: Henkilöstö- ja kehittämispalvelut, Talous- ja tukipalvelut sekä Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Outi Ojalan vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Ville Ylikahri: Muutetaan esitystä siten, että osastopäällikön virat laitetaan avoimeen hakuun.

Muutetaan lause:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka on tarpeen julistaa haettavaksi. Samalla kaupunginhallitus katsoo, että nykyisessä sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa on useita uuden sosiaali- ja terveysviraston osastopäälliköiden kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä ja sen vuoksi on tarkoituksenmukaista täyttää osastopäälliköiden virat sisäisen muutosalueelle kohdennetun ilmoittautumismenettelyn perusteella."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka ja osastopäälliköiden virat on tarpeen julistaa haettavaksi."

Ja muutetaan lauseet:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin. Samalla kaupunginhallituksen tarkoituksena on kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sisäisen ilmoittautumismenettelyn käynnistämisestä osastopäälliköiden virkoihin siten, että menettely on kohdennettu muutosalueen nykyisille vakinaisille virasto-, osasto- ja toimistopäälliköille sekä vastuualueen johtajille."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran ja osastopäälliköiden virkojen julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin."

Kannattajat: Elina Moisio

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Muutetaan esitystä siten, että osastopäällikön virat laitetaan avoimeen hakuun.

Muutetaan lause:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka on tarpeen julistaa haettavaksi. Samalla kaupunginhallitus katsoo, että nykyisessä sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa on useita uuden sosiaali- ja terveysviraston osastopäälliköiden kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä ja sen vuoksi on tarkoituksenmukaista täyttää osastopäälliköiden virat sisäisen muutosalueelle kohdennetun ilmoittautumismenettelyn perusteella."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka ja osastopäälliköiden virat on tarpeen julistaa haettavaksi."

Ja muutetaan lauseet:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin. Samalla kaupunginhallituksen tarkoituksena on kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sisäisen ilmoittautumismenettelyn käynnistämisestä osastopäälliköiden virkoihin siten, että menettely on kohdennettu muutosalueen nykyisille vakinaisille virasto-, osasto- ja toimistopäälliköille sekä vastuualueen johtajille."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran ja osastopäälliköiden virkojen julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin."

Jaa-äänet: 7
Juha Hakola, Tarja Kantola, Risto Kolanen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Laura Rissanen

Ei-äänet: 8
Annika Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Halla-aho, Elina Moisio, Vesa Peipinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Ville Ylikahri

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Asian esittelijä Laura Räty, jäsenet Juha Hakola, Laura Rissanen, Tarja Kantola, Osku Pajamäki ja Outi Ojala sekä varajäsen Risto Kolanen jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

21.05.2012 Pöydälle

23.01.2012 Ehdotuksen mukaan

21.11.2011 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

14.11.2011 Pöydälle

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Sosiaalilautakunta 24.04.2012 § 129

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle muutostiimin esityksestä sosiaali- ja terveystoimen johtosäännöksi seuraavan lausunnon.

Valmistelun lähtökohdat

Suomen kunnallishallinto ja sosiaali- ja terveydenhuolto ovat parhaillaan murrosvaiheessa, jossa tehdään suuria tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Kansalliseen murrosvaiheeseen ajoittuva Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kehitystyö on merkittävä muutoshanke, jonka tulee tavoitella kansainvälisesti kunnianhimoista palvelujen uudistamista.

Kaupunginvaltuusto on päätöksessään 30.11.2011 linjannut jatkovalmistelulle selkeät lähtökohdat, jotka ovat ohjanneet muutostiimin valmistelua. Kaupunginhallitukselle syksyllä 2011 antamassaan lausunnossa sosiaalilautakunta määritteli 4.10.2011 strategiset avainlinjat, joiden tulisi toteutua uudistuksessa. Tärkeimpänä strategisena avainlinjana sosiaalilautakunta pitää asiakasläheisyyden vahvistamista siten, että asiakkaan kokema arvo ohjaa palvelujen kehittämistä. Tavoitteeksi tulee asettaa asiakkaan ympärille rakentuvat räätälöidyt palvelukokonaisuudet, jotka ovat nykyistä helpommin saatavilla, sujuvampia ja vastaavat paremmin asiakkaan tarpeisiin.

Johtosääntö on suuren palvelukokonaisuuden organisoitumista, toiminnan suunnittelua ja johtamista säätelevä hallinnollinen alusta, jonka yksityiskohdat eivät ole kaupunkilaisille olennaisia. Olennaista on, että johtosääntöratkaisu luo tilaa toiminnan pitkäjänteiselle uudistamiselle siten, että organisaatio näyttäytyy kaupunkilaiselle yksilöä kunnioittavana, laadullisesti korkeatasoisena ja luontevasti saatavilla olevana palveluna, jonka kehittämiseen helsinkiläiset voivat itse aidosti osallistua.

Sosiaalilautakunta toteaa aiemmin antamaansa lausuntoon viitaten, että yhdistyvä Helsingin sosiaali- ja terveystoimi muodostaa Suomen oloissa poikkeuksellisen suuren ja moniulotteisen toimijaverkoston, jonka ytimessä on elinvoimainen oma palvelutuotanto. Sadoista palvelupisteistä muodostuneen systeemin ydintehtävänä on tuottaa asiakkaalle arvoa eli vastata joustavasti hänen tarpeisiinsa. Palveluyksiköiden lisäksi verkostoon kuuluvat sadat kansalaisjärjestötoimijat, joiden strateginen merkitys liittyy sosiaalisen pääoman vahvistamiseen. Koko tätä toimijaverkostoa voidaan nimittää arvoverkoksi tai ekosysteemiksi. Arvoverkon tai ekosysteemin tietoista muodostamista, vahvistamista ja strategista ohjausta nimitetään orkestroinniksi. Keskeisin orkestroinnin väline on verkoston sisäistä strategista työnjakoa säätelevä, poliittisesti hyväksyttävä palvelustrategia. 

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan asiakasarvoon perustuva moderni arvoverkko- tai ekosysteemiajattelu loisi ainutlaatuisen mahdollisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kunnianhimoiselle kehittämiselle sekä sosiaalisen pääoman vahvistamiseen Helsingissä. Samalla luotaisiin selkeä kansallinen vaihtoehto tilaaja-tuottajamallille.

Sosiaalilautakunta toteaa, että se on aiemmin antamallaan lausunnolla voimakkaasti tukenut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Sosiaalitoimi haluaa tuoda kehittämisprosessiin oman myönteisen panoksensa. Asiakasarvon ja ekosysteemin korostamisen lisäksi sosiaalitoimen työntekijöiden ammatillinen tietoperusta tuo yhdistyvän organisaation käyttöön merkittävää sosiaalialan erityisosaamista. Sosiaalialan ammatillisen toiminnan keskeinen lähtökohta on laaja-alainen näkemys yksittäisen ihmisen todellisuudesta osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Tämä ulottuvuus liittää sosiaali- ja terveydenhuollon niihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Lisäksi sosiaalialan yhteisökeskeinen lähestymistapa korostaa luottamukseen ja avoimuuteen perustuvia toimintatapoja yhteistoimintakäytännöissä ja johtamisnäkemyksessä.

Johtosääntöehdotuksen valmistellut muutostiimi on todennut omasta esityksestään, että päämääränä valtuuston asettamien tavoitteiden lisäksi on se, että uusi organisaatio ja sen toimintamalli eivät olisi vain kokoelma nykyisen organisaation korjauksia. Tavoitteena on kokonaan uusi asukas- ja asiakaskaskeskeinen hyvinvointipalvelujen malli, johon liittyy uusien strategisten linjausten, työnjako- ja yhteistoimintamuotojen ja prosessien kehittäminen.

Sosiaalilautakunnan lausunto on valmisteltu kiinteässä yhteistyössä vastuualuejohtajien ja vastuualueiden asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalijohtaja pyysi vastuualueilta lausunnot, jotka ovat liitteenä 4. Lausunnot ovat tiiviitä, analyyttisiä ja korkeatasoisia. Sosiaalijohtajan lausuntoesitys perustuu olennaisilta osiltaan vastuualueiden näkemyksiin. Vastuualueet pitivät asiakaspalvelujen osastojakoa eräin varauksin hyvänä ratkaisuna, mutta esittivät johdonmukaista kritiikkiä hallinnon järjestämisehdotusta kohtaan.

Lausunto etenee johtosääntöehdotuksen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli väliotsikko viittaa suoraan johtosääntöehdotuksen pykälään, on pykälä merkitty sulkuihin otsikon jälkeen.

Viraston toimiala (1§)

Johtosääntöehdotuksessa uusi virasto nimetään sosiaali- ja terveysvirastoksi. Perusteluissa todetaan, että sosiaali- ja terveystoimi vastaa kunnan järjestämisvelvollisuuden piirin kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta.

Järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan järjestää tuottamalla itse, solmimalla tiiviitä kumppanuuksia ulkoisten tuottajien kanssa, käyttämällä sisäisiä In House-tuottajia, hankkimalla palveluja järjestöiltä ja yrityksiltä sekä hyödyntämällä asiakkaiden itseohjautuvuutta esimerkiksi palvelusetelien tai omais- ja kotihoidontukien avulla. Lisäksi kansalaisjärjestöjen tuottama sosiaalinen pääoma, eri tavoin organisoitunut vertaistoiminta ja itsehoito ovat yhä merkittävämpiä hyvinvoinnin lähteitä ja lakisääteisen palvelujärjestelmän kuormitusta vähentäviä tekijöitä.

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto antaa mahdollisuuden yhteisten arvoverkkojen muodostamiseen ja ohjaamiseen. Tämä tarkoittaa myös erikoissairaanhoidon selkeämpää kytkentää osastojen arvoverkon ohjaukseen sekä palveluprosessien tehostamiseen ja rakennemuutoksen toteuttamiseen. Hankintoja sekä palvelutuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan kehittää nykyistä laaja-alaisemmin. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen avaa myös uusia mahdollisuuksia kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä vertaistoiminnan edistämiseen, kun aiemmin kahden lautakunnan kautta annettuja järjestöavustuksia voidaan yhdistää ja suunnata uudella tavalla.

Lautakunta ja sen jaostot ( 2§ – 7§)

Johtosääntöehdotuksessa kuvattu sosiaali- ja terveystoimen luottamushenkilöjärjestelmä rakentuu 11-jäsenisestä sosiaali- ja terveyslautakunnasta sekä kolmesta jaostosta, joiden jäsenmäärä vastaa sosiaalitoimen nykyistä käytäntöä. Ruotsinkielisellä kieliryhmällä on edustus lautakunnassa sekä oma jaosto. Muutostiimin ehdottama lautakunnan jäsenten lukumäärä poikkeaa kaupunginhallituksen 21.11.2011 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan lautakunnan jäsenmäärän tulee olla 13. Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty.

Johtosääntöehdotus ei muuta lautakunnan roolia nykyisiin lautakuntiin verrattuna, koska valtaosa yhdistetyn lautakunnan tehtävistä on kaupungin mallijohtosäännön sekä nykyisten sosiaalitoimen johtosäännön ja terveystoimen johtosäännön mukaisia. Merkittävin uusi tehtävä koskee palvelusetelin käyttämistä ostopalvelujen järjestämisvaihtoehtona ja sen arvon vahvistamista.

Sosiaalilautakunta pitää hyvänä yhden esittelijän järjestelmän säilyttämistä, koska se tukee sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden ohjausta ja virastopäällikön kokonaisvastuuta viraston johtamisesta, strategioista ja taloudesta.

Lisäksi tulisi säilyttää henkilöstön edustajan mahdollisuus osallistua lautakunnan kokouksiin. Menettely on toiminut hyvin sosiaalilautakunnassa ja se on lisännyt päätöksenteon avoimuutta.

Ensimmäisen jaoston tehtävät vastaavat nykyisen sosiaalitoimen ensimmäisen aikuispalvelujen muutoksenhakujaoston tehtäviä. Käsittelyyn tulevia toimeentulotuen muutoksenhakuja odotetaan olevan suunnilleen sama määrä kuin nykyisin. Toiselle jaostolle siirtyvät muiden sosiaalitoimen muutoksenhakujaostojen tehtävät sekä aiemmin terveyslautakunnassa käsitellyt muutoksenhaut. Kolmas jaosto käsittelee ruotsinkielellä vireillä olevia asioita. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan jaostoissa käsiteltyjen asioiden määrää tulisi seurata, jotta voitaisiin arvioida, onko jaostojen määrä riittävä.

Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§)

Johtosääntöehdotuksessa sosiaali- ja terveysvirasto muodostuu kolmesta toiminnallisesta osastosta sekä kolmesta hallinnollisesta osastosta. Ne ovat

Perhe- ja sosiaalipalvelut
Terveys- ja päihdepalvelut
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Henkilöstö- ja kehittämispalvelut
Talous- ja tukipalvelut
Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Osastojen toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta. Virastopäällikön ja osastopäällikön nimikkeet on määritelty kaupungin mallijohtosäännön mukaisesti. Johtaminen on määritelty kaupungin mallijohtosäännön sekä nykyisten sosiaalijohtosäännön ja terveysjohtosäännön mukaisesti.

Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja.

Sosiaalilautakunta kannattaa johtosääntöehdotuksessa esitettyjen, kolmen toiminnallisen osaston muodostamista. Niissä kaikissa on sekä nykyisen sosiaaliviraston että nykyisen terveyskeskuksen toimintoja. Osastot on pääosin profiloitu oikean suuntaisesti siten, että palvelujen käyttäjän näkökulmasta yhteen liittyvät palvelukokonaisuudet, hoitoprosessit ja hoitoketjut sijoittuvat samaan osastoon. Osastot on muodostettu niin, että ne luovat kannusteen kehittää palvelurakennetta kevyempään ja asiakkaiden tarpeita joustavammin palvelevaan suuntaan. Myös mahdollisuudet syventää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa paranevat. Lisäksi osastorakenne tukee yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.

Osastojen nimikkeitä tulisi täsmentää, jotta ne vastaisivat paremmin modernia palvelukulttuuria. Suunnitelman edetessä tulisi voida tehdä pienimuotoisia osastojen välisten tehtävien muutoksia.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ehdotus kolmen hallinnollisen osaston muodostamisesta on perusteltu. Samalla sosiaalilautakunta toteaa, että hallinnon järjestämisehdotus perusteluineen on saanut paljon palautetta, joka kohdistuu sekä hallinnon osastojakoon että hallinnon rooliin viraston yleisjohtamisessa. Palautteen vuoksi tässä lausunnossa käsitellään myöhemmin perusteellisesti hallintoon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto (10§)

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon on yhdistetty lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja sekä toimeentulotuen ja sosiaalityön palveluja, joilla on tärkeä merkitys terveyden, hyvinvoinnin ja arjessa selviytymisen kannalta. Sosiaalilautakunta pitää hyvänä, että näin syntyy mahdollisuus kehittää nykyisiä palvelukokonaisuuksia sekä luoda uudentyyppisiä ja asiakaskeskeisiä lähipalveluja.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen uudessa organisaatiossa on herättänyt laajaa asiantuntijakeskustelua. Johtosääntöehdotuksen perustelutekstissä todetaan, että lasten ja nuorten päihdehuolto on ehdotuksessa sijoitettu perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon, koska vastuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista on siellä. Näin lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja voidaan johtaa ja kehittää kokonaisuutena . Sosiaalilautakunta kuitenkin toteaa, että lasten ja nuorten psykiatria on tällä hetkellä HUS:n vastuulla eikä tätä vastuunjakoa ole tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä muuttaa. Muutostiimin ehdotus on perusteltu sillä edellytyksellä, että HUS:n palvelut liitetään selkeästi osaston arvoverkkoon ja arvoverkon ohjaukseen. Sosiaalilautakunta korostaakin HUS:n ja Helsingin kaupungin toimintojen nykyistä tehokkaampaa koordinointia. Se on sekä tarpeellista että mahdollista. Onhan Helsinki tuossa yhteistyössä tilaajan asemassa.

Johtosäännön perustelutekstissä ei mainita pakolaisten vastaanottoa, vaikka kaupunginhallitus on hyväksynyt pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen 27.8.2007. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan johtosäännön perusteluteksti tulee muotoilla uudelleen siten, että siellä todetaan pakolaisten vastaanottotoiminta osaston toimialaan kuuluvaksi.

Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11§)

Terveys- ja päihdepalvelujen osastossa on yhdistetty päihde- ja mielenterveyspalvelut ja ne on sijoitettu terveys- ja päivystyspalvelujen kanssa samaan kokonaisuuteen.

Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille, ja siksi on perusteltua, että avun saamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun.

Osastolle yhdistetään kaikki sosiaalitoimen, psykiatrian ja somaattisen sairaanhoidon päivystyspalvelut. Valmistelun aikana on noussut esiin perusteltuja näkemyksiä sosiaali- ja kriisipäivystyksen liittämisestä perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon, koska suurin osa sosiaalipäivystyksen asiakkaista on virka-ajan ulkopuolella hoidettavia lastensuojelun asiakkaita. Sosiaalilautakunta katsoo kuitenkin, että kaikkien päivystyspalvelujen sijoittaminen terveys- ja päihdepalvelujen osastolle on perusteltu ratkaisu. Päivystyspalvelujen yhdistäminen edistää niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen osaaminen vahvistaa koko osaston sosiaalialan osaamista. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on kuitenkin suunniteltava erikseen lastensuojelun päivystystarpeiden ehdoilla.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osasto (12§)

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastoon on yhdistetty pääosin ikäihmisille suuntautuvia palveluja, jotka kattavat mm. sosiaali- ja lähityön, omais- ja kotihoidon, palvelusasumisen, pitkäaikaishoidon, kuntoutuksen ja sairaanhoidon. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan tämä ratkaisu luo hyvän pohjan rakennemuutoksen jatkamiselle siten, että asiakkaiden tarpeita vastaavat, herkemmin reagoivat palvelut lisääntyvät. Ikäihmisten osalta arjessa selviytymistä tukevat palvelut ovat keskiössä ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpää on ikääntyvän mielekkään elämän mahdollistaminen, toimintakyvyn ylläpito ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Johtosääntöehdotuksessa on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi vammaispalvelut eli vammaisneuvola, vammaisten sosiaalityö, omaishoidon tuki, asumis- ja perhehoitopalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä kehitysvammaisten laitospalvelut. Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua.

Sen sijaan sosiaalilautakunta ei pidä oikeana ratkaisuna sitä, että vammaispalvelujen kokonaisuus on sijoitettu sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastoon, vaan esittää, että vammaispalvelujen kokonaisuus siirretään perhe- ja sosiaalipalvelujen osastolle.

Perusteluina sosiaalilautakunta toteaa, että vammaispalvelujen toiminnan peruslähtökohdat ovat erilaiset kuin osaston muiden palvelujen lähtökohdat. Vammaispalvelujen asiakkaista 65 vuotta täyttäneitä on vain 8 %. Ainoastaan kuljetuspalveluissa 69 % asiakkaista on täyttänyt 65 vuotta. Todettakoon, että nykyisistä vammaispalvelujen 14 000 asiakkaasta vain noin 200 tarvitsee hoivapalveluja.

Vammaisten tarvitsemia keskeisiä palveluja ovat esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvola, opetus, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, työllistymiseen liittyvät palvelut ja asumisen tuki sekä vapaa-ajan palvelut. Keskeinen tavoite on integraatio ikätason mukaisesti. Vammaispalvelujen ekosysteemi muodostuu siten aivan eri toimijoista kuin ikääntyville tai hoivan tarpeessa oleville henkilöille suunnattujen palvelujen ekosysteemi. Vammaisten henkilöiden arjessa selviytymisen, hyvän kokonaisvaltaisen asiakasprosessin sujumisen ja arvoverkon orkestroinnin näkökulmasta perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto on luontevin kaikkien vammaispalvelujen sijoituspaikka eli paikka, jossa annetaan tavallisen elämän tukipalveluja kaikille kuntalaisille.

Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen sekä johdon asiantuntijapalvelut (13§ - 15§)

Johtosääntöehdotuksessa esitetään, että hallinto- ja tukipalveluja varten muodostetaan kolme osastoa: henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto, talous- ja tukipalvelujen osasto sekä tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osasto.

Johtosääntöluonnoksen keskeinen idea on, että kaikki viraston johdon ja osastojen tarvitsemat hallinto- ja tukipalvelut tuotetaan keskitetysti siltä osin kuin palveluja ei tuoteta kaupunkitasolla. Perusteluna on toimintatapojen yhdenmukaisuus ja toiminnan tehostaminen. Näin turvattaisiin asiakkaita palveleville osastoille viraston strategisia linjauksia noudattavat, yhdenmukaiset ja kustannustehokkaasti tuotetut palvelut. Muutostiimin mukaan yksiköiden sisäistä hallintoa voidaan vähentää, kun samaa prosessia ei hoideta useassa kohdin virastoa. Esityksessä hallintoa käsitellään kokonaisuutena, eikä siinä analysoida varsinaisten hallinto- ja tukipalvelujen ja johdon asiantuntijapalvelujen eroavuuksia.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan johtosääntöehdotus merkitsee olennaista muutosta verrattuna sosiaaliviraston nykyiseen käytäntöön, joka on osittain keskitetty ja osittain hajautettu hallinnon organisaatioratkaisu. Sosiaalivirastossa on keskitetty koko virastoa palvelevat hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut. Vastuualueilla on pienimuotoisia kehittämispalveluja niiden oman toiminnan kehittämistyöhön. Lisäksi vastuualueiden ja viraston tasolla on johdon asiantuntijapalveluja, jotka liittyvät asianohjaukseen, lautakuntavalmisteluun sekä strategiseen ja talousjohtamiseen.

Johtosääntöehdotuksen mukainen hallinnon tehtävien ryhmittely kolmeen osastotasoiseen yksikköön mahdollistaisi rakenteellisena ratkaisuna kunkin osastopäällikön syvällisemmän perehtymisen oman osastonsa toimialaan kuuluviin tehtäviin. Viraston johtoryhmässä heillä olisi suora yhteys kolmeen asiakaspalveluja tuottavan osaston päällikköön. Näin yhteistyö olisi sujuvaa sekä johtamista ja asiakastyön prosesseja tukevaa.

Toisaalta hallinnon tehtävien ryhmittely kolmelle osastotasoiselle yksikölle asettaa haasteita sekä viraston että hallinnon toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle. Riskinä on, että osastojako aiheuttaa kitkaa hallinnon sisäisessä työskentelyssä. Jotta kunkin osaston osaaminen tulisi hyödynnetyksi, kolmen osaston keskinäisen yhteistyön tulisi olla sujuvaa. Suurin osa tehtävistä ja prosesseista, joita hallinto hoitaa, edellyttää osaamista kaikilta kolmelta hallinnon osastolta. Hallintopalvelujen johtamisen hajautumisesta seuraa hallinnon kokonaisuuden ohjauksen vastuun siirtyminen virastopäällikölle.

Asiakaspalveluosastojen näkökulmasta yhteistyökäytäntöjen luominen kolmen erillisen hallinnon osaston kanssa muodostuu haasteelliseksi. Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin.

Yhteiset poikkihallinnolliset prosessit (13§ - 15§)

Johtosääntöehdotuksen mukaan uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa on yhteisiä poikkihallinnollisia prosesseja, jotka eivät tule esiin organisaatiorakenteessa ja joiden koordinoiviksi vastuutahoiksi tulisi nimetä hallinnolliset osastot. Tällaisia prosesseja ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ruotsinkieliset palvelut, lähipalvelut, palveluneuvonta ja -ohjaus sekä sähköiset palvelut ja innovatiiviset palvelut.

Sosiaalilautakunta esittää, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöön ei kirjata johtosääntöehdotukseen sisältyviä mainintoja poikkihallinnollisista prosesseista tai niiden vastuutahoista. Johtosääntö on luonteeltaan asiakirja, jossa määritellään organisaation ja johtamisen pitkän aikavälin periaatteet. Prosessien kehittäminen on luonteeltaan erityyppistä, koska kehittämiskohteet muuttuvat suhteellisen nopeasti. Siksi vastuutahojen määrittelyä ei tulisi sisällyttää johtosääntöön, vaan se tulisi tehdä myöhemmässä vaiheessa, esimerkiksi toimintasäännössä.

Sosiaalilautakunta esittää, että terveydenhuoltolain mukaiseksi, kaupunkitasoiseksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahoksi kirjataan sosiaali- ja terveysvirasto ilman tarkempaa kohdennusta. Viraston sisällä tulisi myöhemmin sopia asiaan liittyvästä delegoinnista.

Ruotsinkieliset palvelut

Johtosääntöehdotuksen mukaan ruotsinkieliset palvelut integroidaan osastojen toimintaan. Ruotsinkielisten palvelujen koordinoivaksi vastuutahoksi esitetään henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osastoa.

Muutostiimin ehdotuksessa ajatuksena on ollut, että ruotsinkieliset palvelut järjestetään osana kunkin osaston toimintaa, eikä siinä ole esitetty erillistä ruotsinkielistä yksikköä. Ratkaisu on hyvä, koska näin turvataan aiempaa paremmin palvelujen kehittäminen, yhtenäinen palveluvalikoima ja palvelujen saanti omalla äidinkielellä. Ruotsinkielisten palvelujen volyymi kullakin osastolla on pieni. Siksi sosiaalilautakunta esittää, että kullekin osastolle asetetaan ruotsinkielisten palvelujen koordinaattori varmentamaan palvelujen kehittyminen ja arvoverkon toimivuus. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ruotsinkieliselle väestölle tulee taata korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut omalla kielellä ja tarvittaessa kokonaan omankielisissä hoitoyhteisöissä. Jatkosuunnittelussa onkin tärkeää ratkaista, missä palveluissa tarvitaan täysin ruotsinkielinen ympäristö.

Matilda Wrede Instituutin asema tulevassa organisaatiossa selvitetään erikseen ottaen huomioon sen erikoisasema osana ruotsinkielistä sosiaalitoimistoa.

Johtamisnäkemys ja organisaation uudistaminen

Sosiaali- ja terveystoimen uudistamisen yhteydessä on keskusteltu paljon palvelutuotannon uudistamisen lähtökohdista. Sen sijaan vähemmän on pohdittu uudistuksen edellyttämää johtamisnäkemystä.

Johtosääntöesityksessä on eräänä keskeisenä piirteenä se, että hallintoa tulisi keskittää oman toiminnan yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tavoite on perusteltu. Riskinä on, että hallinnon ja toiminnallisen johdon johtamistehtävät jakaantuvat siten, että toiminnallinen johto keskittyy asiakas- ja potilaspalvelun johtamiseen ja hallinnon johto viraston yleis-, henkilöstö- ja talousjohtamiseen.

Sosiaaliviraston johtaminen on tietoisesti poikennut tästä näkemyksestä. Keskeisenä periaatteena on ollut se, että toiminnalliset osastot ovat itsenäisiä tulosyksiköitä, joiden johtajat vastaavat kokonaisvaltaisesti paitsi asiakkaiden tarvitsemista palveluista ja niiden kehittämisestä, myös taloudesta, strategioista ja oman arvoverkkonsa kehittämisestä. Arvoverkon orkestroinnin näkökulmasta osasto on ollut keskeisin yksikkö. Sen johtaminen on nähty erittäin vaativana tehtävänä, joka on edellyttänyt vahvaa johdon asiantuntijatukea ja uudenlaisen osaamisen hyödyntämistä, esimerkiksi johdon laskentatoimen asiantuntijoita. Asiantuntijatuen myötä vastuualueiden talouden ohjaus onkin huomattavasti parantunut, tuottavuus on kehittynyt myönteisesti ja monimutkainen kokonaisuus on saatu budjettitasapainoon.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan uuden organisaation suurten asiakaspalveluosastojen johtajien tulisi kantaa selkeä kokonaisvastuu osastostaan ja sen arvoverkosta. Siksi tehtävät ovat erittäin vaativia ja edellyttävät johtajan suorassa käytössä olevaa korkeatasoista ja luotettavaa johdon tukea sekä kirkasta näkemystä organisaation johtamisvastuista. Tärkeintä on huolehtia siitä, että hallinnon ja asiakaspalveluosastojen työnjako ei luo sekavuutta johtamislinjaan. 

Organisaatiouudistuksen toteuttamiseen vaikuttaa merkittävästi se, mikä johtamisteoreettinen malli valitaan. Painotetaanko perinteisesti oman toiminnan johtamista vai kehitetäänkö sosiaali- ja terveydenhuollon uutta johtamista, joka perustuu arvoverkko- ja ekosysteeminäkemykseen. Jos arvoverkon johtaminen otetaan lähtökohdaksi, on sillä suoria vaikutuksia siihen, millaiset johtamisrakenteet luodaan ja millaista johtamisosaamista tarvitaan.

Voimaantulo ja siirtymävaiheen tehtävät

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2013. Sosiaalilautakunta pitää välttämättöminä johtosääntöehdotuksen perusteluihin kirjattuja esityksiä siirtymävaiheen tehtävien hoitamisesta. Ennen johtosäännön voimaantuloa on vuoden 2012 aikana tehtävä välttämättömiä päätöksiä uuden johtosäännön voimaantulemiseksi. Esimerkiksi virastopäällikön ja osastopäälliköiden virat tulisi voida täyttää portaittain. Lisäksi vuoden 2013 alusta, siihen saakka kunnes uusi lautakunta on nimetty, on tehtäviä, jotka on johtosäännössä määritelty lautakunnan tehtäväksi. Edellä mainittujen tehtävien hoitaminen on johtosääntöehdotuksessa esitetty kaupunginhallituksen tehtäväksi.

Viraston ja osaston päälliköiden tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset (16§ - 20§)

Virastopäällikön tehtävien kohdat 1-5 ovat kaupungin mallijohtosäännön mukaiset.

Palvelusetelituottajiin liittyvä päätöksenteko-oikeus on viraston päällikölle esitetty uusi tehtävä. Viraston päällikkö päättää, mitkä ovat palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset laissa säädettyjen lisäksi sekä kuka voi hyväksyä palveluntuottajaksi ja kuka voi peruuttaa hyväksymisen.

Kohdan 7 mukaan viraston päällikkö määrä viranhaltijan toimimaan tartuntatautilain ja mielenterveyslain mukaisena terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä sekä terveydenhuoltolain mukaisena terveydenhuollon toimintayksikön vastaavana lääkärinä.

Johtosääntöehdotuksen määräykset viraston päällikön tehtävistä poikkeavat eräissä kohdin nykyisestä sosiaalitoimen johtosäännöstä. Ehdotuksen mukaan viraston päällikkö määrää viranhaltijan toimimaan Helsingin erityishuoltopiirin johtajana. Nykyisen johtosäännön mukaan viraston päällikkö tai hänen määräämänsä toimii Helsingin erityishuoltopiirin johtajana. Lisäksi viraston päällikkö määrää viranhaltijan toimimaan lastensuojelulain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana. Nykyisen sosiaalijohtosäännön mukaan viraston päällikkö toimii lastensuojelulain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palveluseteleiden kriteerit. Virastopäällikkö valitsee tuottajat kriteereiden perusteella.

Johtosääntöehdotuksessa viraston päällikön tehtäväksi on siirretty nykyisessä sosiaalitoimen johtosäännössä perhepalvelujohtajalle kuuluva tehtävä määrätä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön edellyttämät sekä avioliittolain tarkoittamat sovittelijat. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan päätöksenteon siirtämiselle osastopäälliköltä viraston päällikölle ei ole esitetty riittäviä perusteita ja katsoo siksi, että päätösvalta edellä mainittujen sovittelijoiden määräämisestä tulisi olla perhe- ja sosiaalipalvelujen osaston osastopäälliköllä. Johtosääntöehdotusta tulisi siten tältä osin muuttaa.

Osaston päällikön tehtävät on määritelty kaupungin mallijohtosäännön mukaisesti, samoin henkilökunnan ottamista koskevat määräykset ja määräykset tehtävien hoitamisesta viraston päällikön tai osastopäällikön estyneenä ollessa. 

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysviraston viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksissa on otettu huomioon tehtävien erityinen luonne. Sosiaali- ja terveysviraston päällikön ja osaston päällikön tehtävät ovat hallinnollisia johtotehtäviä, eikä niihin sisälly asiakastyötä eikä välitöntä asiakastyön ohjausta. Hallinnollisen johtajan kelpoisuusvaatimuksiin ei sisälly vaatimusta asiakastyökokemuksesta eikä tietyn tutkinnon suorittamisesta, vaan myös muulla tavoin hankittu alan tuntemus on riittävä.

Johtosäännön 19 §:n kelpoisuusvaatimuksissa on 1 momentin viittauksella ”sen lisäksi mitä muutoin on säädetty” ja 2 momentin viittauksella ”ottaen huomioon mitä erikseen on säädetty tai määrätty” varmistettu se, että silloin, kun tehtävä kuuluu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain soveltamisalaan, lainsäännökset otetaan huomioon.

Lainsäädäntöviittauksilla on otettu huomioon se, mitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 12.1.2012, 2954/1/09, on edellytetty. Päätös koski kotihoidon johtajan kelpoisuusvaatimuksia johtosäännössä.

Lisäksi sosiaalilautakunta päätti esittää, että 1.1.2013 lukien lakkautetaan seuraavat virat: sosiaalijohtajan virka (vakanssinumero 037200), perhepalvelujohtajan virka (vakanssinumero 026834), aikuispalvelujohtajan virka (vakanssinumero 026835), vanhuspalvelujohtajan virka (vakanssinumero 026836) sekä hallinto- ja kehittämisjohtajan virka (vakanssinumero 037201).

Sosiaalilautakunta esittää, että johtosääntöehdotuksen 4§:ään Lautakunnan tehtävät lisätään uusi
kohta 20: Vahvistaa sairaaloiden sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä sekä päättää niiden tilapäisistä muutoksista, toimintayksikön aukioloajoista sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Käsittely

24.04.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Merkittiin, että kokouksessa jaettiin Talentia Helsingin hallituksen 17. huhtikuuta 2012 päivätty kirjelmä Talentia Helsingin kannanotto sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen.

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään teksti: "Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty."

Kannattaja: Sanna Vesikansa

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun tekstin tilalle lisätään seuraava teksti:
”Sosiaalilautakunta esittää päihde- ja mielenterveyspalvelujen siirtämistä sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai aikuisten palvelujen ydinprosesseja. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin.

Samoin toimeentulotuki olisi irrallisena  päihde- ja mielenterveyspalveluista aika hampaaton työkalu aikuissosiaalityössä.”

Kannattaja: Jussi Tarkkanen

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen Voimaantulo- ja siirtymävaiheen tehtävät nimisestä luvusta poistetaan toinen virke, joka kuului: "Sosiaalilautakunta pitää välttämättöminä johtosääntöehdotuksen perusteluihin kirjattuja esityksiä siirtymävaiheen tehtävien hoitamisesta."

Luvun loppuun lisätään teksti: ”Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallituksen alaisen väliaikaisen jaoston perustamista valmistelemaan vastaavat asiat kuin johtosäännön mukaan lautakunta valmistelee ja päättää. Mukana olisi hyvä olla poliittisten ryhmien koon mukaisesti luottamushenkilöitä.”

Kannattaja: Jussi Tarkkanen

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston ja osaston päälliköiden tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset (16§-20§) nimisen luvun viides kappale, joka kuului "Sosiaalilautakunta pitää edellä esitettyjä viraston päällikön tehtäviä tarkoituksenmukaisina", korvataan seuraavalla tekstillä: "Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palveluseteleiden kriteerit. Virastopäällikkö valitsee tuottajat kriteereiden perusteella."

Kannattaja: Jouko Kajanoja

Vastaehdotus:
Jouko Kajanoja: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Ottaen huomioon sosiaali- ja terveystoimen monialaisuus ja suuruus (yli kolmannes kaupungin käyttömenoista) lautakunnan on syytä olla moniääninen. Sosiaalilautakunnan mielestä lautakunnan tulisi olla 15-jäseninen.

Kannattaja: Jussi Tarkkanen

Vastaehdotus:
Jouko Kajanoja: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun viimeisen kappaleen kaksi ensimmäistä riviä poistetaan.  Poistettava teksti kuuluu seuraavasti: "Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ehdotus kolmen hallinnollisen osaston muodostamisesta on perusteltu." Esittelijän lausuntoehdotuksen Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen sekä johdon asiantuntijapalvelut (13§-15§) nimisestä luvusta poistetaan luvun kolme viimeistä kappaletta, jotka kuuluivat seuraavasti:  

"Johtosääntöehdotuksen mukainen hallinnon tehtävien ryhmittely kolmeen osastotasoiseen yksikköön mahdollistaisi rakenteellisena ratkaisuna kunkin osastopäällikön syvällisemmän perehtymisen oman osastonsa toimialaan kuuluviin tehtäviin. Viraston johtoryhmässä heillä olisi suora yhteys kolmeen asiakaspalveluja tuottavan osaston päällikköön. Näin yhteistyö olisi sujuvaa sekä johtamista ja asiakastyön prosesseja tukevaa.

Toisaalta hallinnon tehtävien ryhmittely kolmelle osastotasoiselle yksikölle asettaa haasteita sekä viraston että hallinnon toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle. Riskinä on, että osastojako aiheuttaa kitkaa hallinnon sisäisessä työskentelyssä. Jotta kunkin osaston osaaminen tulisi hyödynnetyksi, kolmen osaston keskinäisen yhteistyön tulisi olla sujuvaa. Suurin osa tehtävistä ja prosesseista, joita hallinto hoitaa, edellyttää osaamista kaikilta kolmelta hallinnon osastolta. Hallintopalvelujen johtamisen hajautumisesta seuraa hallinnon kokonaisuuden ohjauksen vastuun siirtyminen virastopäällikölle.

Asiakaspalveluosastojen näkökulmasta yhteistyökäytäntöjen luominen kolmen erillisen hallinnon osaston kanssa muodostuu haasteelliseksi. Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin."

Poistettujen kappaleiden tilalle kirjoitetaan seuraava teksti: "Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Sosiaalilautakunta ei pidä perusteltuna kolmen hallinnollisen osaston perustamista. Sosiaaliviraston nykyinen osittain hajautettu käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja on syytä sijoittaa toiminnallisille osastoille ja virastotasoiset hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut voidaan sijoittaa yhteen osastoon."

Kannattaja: Terhi Mäki

Vastaehdotus:
Jouko Kajanoja: Esittelijän lausuntoehdotuksen Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto (10§) nimisen luvun toisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Sosiaalilautakunta korostaakin HUS:n ja Helsingin kaupungin toimintojen nykyistä tehokkaampaa koordinointia. Se on sekä tarpeellista että mahdollista. Onhan Helsinki tuossa yhteistyössä tilaajan asemassa."

Kannattaja: Olli Valtonen

Vastaehdotus:
Jussi Tarkkanen: Esittelijän lausuntoehdotuksen Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen jälkeen lisätään teksti: "Sosiaali- ja kriisipäivystys siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin. Päivystyksen ylivoimaisesti tärkein tehtävä on lastensuojelu, joten on luontevaa että lastensuojelu ja päivystystoiminta sijaitsevat samassa yksikössä."

Lisäksi saman luvun toisesta kappaleesta poistetaan sen loppuosa, joka kuului seuraavasti: "Sosiaalilautakunta katsoo kuitenkin, että kaikkien päivystyspalvelujen sijoittaminen terveys- ja päihdepalvelujen osastolle on perusteltu ratkaisu. Päivystyspalvelujen yhdistäminen edistää niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen osaaminen vahvistaa koko osaston sosiaalialan osaamista. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on kuitenkin suunniteltava erikseen lastensuojelun päivystystarpeiden ehdoilla."

Kannattaja: Sanna Vesikansa

Vastaehdotus:
Olli Valtonen: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke:
"Viraston johtajan nimike on toimitusjohtaja."

Kannattaja: Mikko Virkamäki

Vastaehdotus:
Sanna Vesikansa: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun kappaleen tilalle lisätään seuraava teksti: "Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille ja siksi on perusteltua, että avunsaamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun."

Kannattaja: Gunvor Brettschneider

Vastaehdotus:
Gunvor Brettschneider: Esittelijän lausuntoehdotuksen Ruotsinkieliset palvelut nimisen luvun loppuun lisätään seuraava virke: "Matilda Wrede Instituutin asema tulevassa organisaatiossa selvitetään erikseen ottaen huomioon sen erikoisasema osana ruotsinkielistä sosiaalitoimistoa."

Kannattajat: Terhi Mäki

Vastaehdotus:
Terhi Mäki: Esittelijän lausuntoehdotuksen loppuun lisätään seuraava teksti: "Sosiaalilautakunta esittää, että johtosääntöehdotuksen 4§:ään Lautakunnan tehtävät lisätään
kohdaksi 20:  Vahvistaa sairaaloiden sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä sekä päättää niiden tilapäisistä muutoksista, toimintayksikön aukioloajoista sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista."

Kannattajat: Gunvor Brettschneider

Vastaehdotus:
Gunvor Brettschneider: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke:
"Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja."

Kannattajat: Jouko Kajanoja

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään teksti: "Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty."

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Ottaen huomioon sosiaali- ja terveystoimen monialaisuus ja suuruus (yli kolmannes kaupungin käyttömenoista) lautakunnan on syytä olla moniääninen. Sosiaalilautakunnan mielestä lautakunnan tulisi olla 15-jäseninen.

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Jussi Tarkkanen

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti Jouko Kajanojan vastaehdotuksen äänin 7-4.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään teksti: "Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-3.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun tekstin tilalle lisätään seuraava teksti:
”Sosiaalilautakunta esittää päihde- ja mielenterveyspalvelujen siirtämistä sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai aikuisten palvelujen ydinprosesseja. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin.

Samoin toimeentulotuki olisi irrallisena  päihde- ja mielenterveyspalveluista aika hampaaton työkalu aikuissosiaalityössä.”

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun kappaleen tilalle lisätään seuraava teksti:

"Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille ja siksi on perusteltua, että avunsaamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun."

JAA-äänet: Jussi Tarkkanen, Sirkku Ingervo.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Antti Valpas, Sanna Vesikansa.

Tyhjä: Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

Sanna Vesikansan vastaehdotus voitti Sirkku Ingervon vastaehdotuksen äänin  5-2, 4 tyhjää.

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun tekstin tilalle lisätään seuraava teksti:
"Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille ja siksi on perusteltua, että avunsaamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun."

JAA-äänet: Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Tyhjä: Sara Paavolainen.

Sanna Vesikansan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 5-5, 1 tyhjä, puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

5 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Voimaantulo- ja siirtymävaiheen tehtävät nimisestä luvusta poistetaan toinen virke, joka kuului: "Sosiaalilautakunta pitää välttämättöminä johtosääntöehdotuksen perusteluihin kirjattuja esityksiä siirtymävaiheen tehtävien hoitamisesta." Luvun loppuun lisätään teksti: "Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallituksen alaisen väliaikaisen jaoston perustamista valmistelemaan vastaavat asiat kuin johtosäännön mukaan lautakunta valmistelee ja päättää. Mukana olisi hyvä olla poliittisten ryhmien koon mukaisesti luottamushenkilöitä."

JAA-äänet: Gunvor Brettschneider, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Jouko Kajanoja, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Esittelijän ehdotus voitti Sirkku Ingervon vastaehdotuksen äänin 6-5.

6 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston ja osaston päälliköiden tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset (16§-20§) nimisen luvun viides kappale, joka kuului "Sosiaalilautakunta pitää edellä esitettyjä viraston päällikön tehtäviä tarkoituksenmukaisina", korvataan seuraavalla tekstillä:
"Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palveluseteleiden kriteerit. Virastopäällikkö valitsee tuottajat kriteereiden perusteella."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki,  Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-3.

7 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§ - 9§) nimisen luvun viimeisen kappaleen kaksi ensimmäistä riviä poistetaan. Poistettava teksti kuuluu seuraavasti: "Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ehdotus kolmen hallinnollisen osaston muodostamisesta on perusteltu." Esittelijän lausuntoehdotuksen Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen sekä johdon asiantuntijapalvelut (13§ - 15§) nimisestä luvusta poistetaan luvun kolme viimeistä kappaletta, jotka kuuluivat seuraavasti: "

"Johtosääntöehdotuksen mukainen hallinnon tehtävien ryhmittely kolmeen osastotasoiseen yksikköön mahdollistaisi rakenteellisena ratkaisuna kunkin osastopäällikön syvällisemmän perehtymisen oman osastonsa toimialaan kuuluviin tehtäviin. Viraston johtoryhmässä heillä olisi suora yhteys kolmeen asiakaspalveluja tuottavan osaston päällikköön. Näin yhteistyö olisi sujuvaa sekä johtamista ja asiakastyön prosesseja tukevaa.

Toisaalta hallinnon tehtävien ryhmittely kolmelle osastotasoiselle yksikölle asettaa haasteita sekä viraston että hallinnon toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle. Riskinä on, että osastojako aiheuttaa kitkaa hallinnon sisäisessä työskentelyssä. Jotta kunkin osaston osaaminen tulisi hyödynnetyksi, kolmen osaston keskinäisen yhteistyön tulisi olla sujuvaa. Suurin osa tehtävistä ja prosesseista, joita hallinto hoitaa, edellyttää osaamista kaikilta kolmelta hallinnon osastolta. Hallintopalvelujen johtamisen hajautumisesta seuraa hallinnon kokonaisuuden ohjauksen vastuun siirtyminen virastopäällikölle.

Asiakaspalveluosastojen näkökulmasta yhteistyökäytäntöjen luominen kolmen erillisen hallinnon osaston kanssa muodostuu haasteelliseksi. Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin."

Poistettujen kappaleiden tilalle kirjoitetaan seuraava teksti: "Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Sosiaalilautakunta ei pidä perusteltuna kolmen hallinnollisen osaston perustamista. Sosiaaliviraston nykyinen osittain hajautettu käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja on syytä sijoittaa toiminnallisille osastoille ja virastotasoiset hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut voidaan sijoittaa yhteen osastoon."

JAA-äänet: Gunvor Brettschneider, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki,
Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa.

EI-äänet: Jouko Kajanoja, Terhi Mäki.

Tyhjä: Sirkku Ingervo.

Esittelijän ehdotus voitti Jouko Kajanojan vastaehdotuksen äänin 8-2, 1 tyhjä.

8 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto (10§) nimisen luvun toisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Sosiaalilautakunta korostaakin HUS:n ja Helsingin kaupungin toimintojen nykyistä tehokkaampaa koordinointia. Se on sekä tarpeellista että mahdollista. Onhan Helsinki tuossa yhteistyössä tilaajan asemassa."

JAA-äänet: 0

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Jouko Kajanojan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen lautakunnan yksimielisin äänin 11-0.

9 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen jälkeen lisätään teksti: "Sosiaali- ja kriisipäivystys siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin. Päivystyksen ylivoimaisesti tärkein tehtävä on lastensuojelu, joten on luontevaa, että lastensuojelu ja päivystystoiminta sijaitsevat samassa yksikössä."

Lisäksi saman luvun toisesta kappaleesta poistetaan sen loppuosa, joka kuului seuraavasti: "Sosiaalilautakunta katsoo kuitenkin, että kaikkien päivystyspalvelujen sijoittaminen terveys- ja päihdepalvelujen osastolle on perusteltu ratkaisu. Päivystyspalvelujen yhdistäminen edistää niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen osaaminen vahvistaa koko osaston sosiaalialan osaamista. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on kuitenkin suunniteltava erikseen lastensuojelun päivystystarpeiden ehdoilla."

JAA-äänet: Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Antti Valpas, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jussi Tarkkanen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Esittelijän ehdotus voitti Jussi Tarkkasen vastaehdotuksen äänin 7-4.

10 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke: "Viraston johtajan nimike on toimitusjohtaja."

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke: "Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Gunvor Brettschneiderin vastaehdotus voitti Olli Valtosen vastaehdotuksen äänin 8-3.

11 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke: "Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Gunvor Brettschneiderin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6-5.

12 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Ruotsinkieliset palvelut nimisen luvun loppuun lisätään seuraava virke: "Matilda Wrede Instituutin asema tulevassa organisaatiossa selvitetään erikseen ottaen huomioon sen erikoisasema osana ruotsinkielistä sosiaalitoimistoa."

JAA-äänet: 0

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Gunvor Brettschneiderin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen lautakunnan yksimielisin äänin 11-0.

13 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen loppuun lisätään seuraava teksti: "Sosiaalilautakunta esittää, että johtosääntöehdotuksen 4§:ään Lautakunnan tehtävät lisätään kohdaksi 20: Vahvistaa sairaaloiden sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä sekä päättää niiden tilapäisistä muutoksista, toimintayksikön aukioloajoista sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Terhi Mäen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-3.

Merkittiin, että Sirkku Ingervo ilmoitti päätökseen seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

On järkevää, että perustetaan väliaikainen jaosto, joka valmistelee nykyisen ja tulevan johtosäännön mukaiset lautakunnalle nyt ja tulevaisuudessa kuuluvat tärkeimmät asiat siirtymäkauden aikana. Virastopäällikön ja osastopäälliköiden valinnat sekä käyttösuunnitelma ovat isoja asioita, jotka vaativat runsasta perehtymistä eikä ole järkevää kuormittaa niillä kaupunginhallitusta. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon poliittiset voimasuhteet jaostossa oikeudenmukaisiksi ja huomioida lautakuntien riittävä asiantuntemus jaostossa.

Merkittiin, että Jouko Kajanoja ja Terhi Mäki ilmoittivat päätökseen seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Emme pidä perusteltuna kolmen hallinnollisen osaston perustamista. Sosiaaliviraston nykyinen osittain hajautettu käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja on syytä sijoittaa toiminnallisille osastoille ja virastotasoiset hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut voidaan sijoittaa yhteen osastoon.

Merkittiin, että Mikko Virkamäki ilmoitti päätökseen seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

Sosiaali- ja terveysjohtaja -nimikkeestä voi syntyä juridis-hallinnollisia ongelmia kyseisen viran pätevyysehtoja määriteltäessä. Lisäksi se rajaa mahdollisesti väärällä tavalla kyseiseen vaativaan tehtävään valittavien henkilöiden pätevyysvaatimuksia. Viittaan tältä osin nykyisen sosiaalijohtajan valintavaiheessa käytyyn pitkäaikaiseen oikeusprosessiin.

Merkittiin, että Tuomas Nurmela ja Olli Valtonen ilmoittivat päätökseen eriävän mielipiteensä yhtyen Mikko Virkamäen eriävän mielipiteen perusteluihin.

17.04.2012 Pöydälle

04.10.2011 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

20.09.2011 Pöydälle

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Paavo Voutilainen, sosiaalijohtaja, puhelin: 310 43211

paavo.voutilainen(a)hel.fi

Terveyslautakunta 24.04.2012 § 101

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Terveyslautakunta päätti esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö hyväksytään liitteenä numero 1 olevan esityksen mukaisena 1.1.2013 lukien seuraavin huomautuksin ja mahdollisin muutoksin:

"Terveyslautakunta esittää vammaisten sosiaalipalvelujen ja vammaisneuvonnan sijoittamista perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon sairaala- ja hoivapalvelujen asemesta. Vammaisneuvosto ja vammaisjärjestöt ovat esittäneet tälle painavia perusteluja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto tukisi vammaisten selviytymistä normaalissa elämässä. Laitoshoitoon rinnastaminen on koettu vammaisten taholla vanhanaikaiseksi ja asenteelliseksi. Valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti vammaisten pitäisi saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti sieltä, mistä muutkin saman ikäiset kuntalaiset ne hankkivat.

Jokaisessa organisaatiomallissa rajapinnat muodostuvat jonnekin. Esitetyssä organisaatiomallissa on kuitenkin pyritty muuttamaan nykyisiä rajapintoja niin, että nyt vaikeimmiksi koetut ongelmat, ennen muuta vanhusten hoito ja palveluketjut sekä mielenterveyden ja päihdepalveluiden osittainen erillisyys, saadaan korjattua. Tässä on terveyslautakunnan näkemyksen mukaan onnistuttu varsin hyvin.
Uusien rajapintojen hallinta tulee olemaan uuden organisaation onnistumisen keskeinen edellytys. Myöskään nyt hyvin toimivia palveluketjuja ei tule hukata uudistuksen yhteydessä.

Sekä terveys- että sosiaalipuolen toimintoja on ansiokkaasti tuotu jokaisen kolmen ns. substanssiosaston piiriin, mikä onkin välttämätöntä todellisten synergiahyötyjen esiin saamiseksi. Jatkossa muutosjohtamisen keskeinen haaste on muokata sektoreiden erilaisten kulttuurien asenteita ja perinteitä toimimaan aidosti yhteen ja muuntamaan siten palveluita nykytarpeita paremmin vastaaviksi ja potilaan sekä asiakkaan näkökulmasta selkeiksi. 

Terveyslautakunta pitää hyvänä, että saman osaston ja budjetin alle on tuotu samaan hoitoketjuun kuuluvia eriasteisia toimintoja (ehkäisevät ja korjaavat), jolloin kannuste painottaa kevyempiä, edullisempia ja ongelmia ehkäiseviä toimintoja on rakennettu organisaatiomalliin sisään. 

Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että HUS-yhteydet on uudessa mallissa luotava koko lailla uudelta pohjalta. 

Terveyslautakunta edellyttää myös, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset lääkärien ja hoitohenkilökunnan rekrytointiin, työnkuvien monipuolisuuteen, perus- ja täydennyskoulutukseen sekä lääke- ja hoitotieteelliseen johtamiseen ja luodaan näiden osalta toimivat käytännöt ja rakenteet.

Kaupungin terveyskeskuksen terveyspalveluja käyttää vuosittain noin 400 000 ja HUS:n palveluja yli 150 000 helsinkiläistä. Sosiaalitoimen kanssa yhteisiä asiakkaita arvioidaan olevan muutamia kymmeniä tuhansia, kun päivähoitoa ja pelkkää toimeentulotukea saavia ei lueta mukaan. Esitetyssä organisaatioratkaisussa on erityisesti huomioitu viimeksi mainitut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteiset, paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät moniongelmaiset asiakkaat. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on varmistaa uudessa virastossa terveydenhuollon asiakkaiden suuren enemmistön, pelkkiä perus- ja erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevien henkilöiden hoidon sujuvuus ja tehokkuus samoin kuin sujuvat ja selkeät yhteistyö- ja vastuusuhteet HUSin ja sen toimijoiden kanssa.

Hallinnon ja hallinnollisten tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi tai vähintään kahdeksi eri osastoksi on tärkeää, jotta yhdistetyn viraston suurta budjettia ja henkilöstöä sekä tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousevaa tietohallintoa johtavilla henkilöillä on mahdollisuus yhdessä muiden osastopäälliköiden kanssa tehdä suoraa yhteistyötä johtoryhmässä ja tukea prosessien kehittämistä.

Terveyslautakunta katsoo, että johtosäännön kohta 2 § tulee muuttaa muotoon  "Lautakunnassa on 13 jäsentä". Koska sosiaali- ja terveystoimen alue on erittäin suuri Helsingin kaupungin hallintokokonaisuudessa, tulee lautakunnassa olla vähintään 13 jäsentä. Näin turvataan lautakunnan laaja-alainen asiantuntemus ja moniarvoinen yhteiskunnallinen edustavuus.

Terveyslautakunta katsoo, että on tärkeätä, että lautakunta päättää hoitopaikoista ja sairaansijoista ja että tämä tehtävä on syytä kirjata johtosääntöön kuten se on nyt terveysjohtosäännössä.

Terveyslautakunta esittää, että palvelusetelipalveluntuottajien hyväksymiskriteerit siirrettäisiin virastopäälliköltä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi.

Lisäksi terveyslautakunta esittää, että johtosäännön alla mainitut pykälät muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Samalla terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaali- ja terveysvirastoon perustetaan 1.1.2013 lukien virastopäällikön virka ja seuraavat osastopäälliköiden virat:

-        Perhe- ja sosiaalipalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Terveys- ja päihdepalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Talous- ja tukipalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osastopäällikkö tai

mikäli hallinnon toimintojen osalta päädytään muuttamaan alkuperäistä esitystä edellä olevan lausunnon pohjalta, edellä esitettyjen kolmen hallinnon toimintoja varten perustettaviksi esitettävien osastopäällikön virkojen sijasta perustetaan kaksi osastopäällikön virkaa.

Terveyslautakunta haluaa kaupunginhallituksen ottavan huomioon, että uudessa organisaatiossa on tiedossa palkkaepäkohtien korjaamisen tarve, koska tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat samoissa tehtävissä. Uuden organisaation henkilöstön palkkaus pitää olla tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvaa. Palkkaepäkohtien korjaaminen edellyttää keskitettyä erillisrahoitusta.

Lisäksi terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että terveyskeskuksen toimitusjohtajan virka (vak nro 019000) lakkautetaan ja perustetaan uusi sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virka siitä alkaen, kun se on mahdollista.

Edelleen lautakunta päätti esittää, että lakkautetaan seuraavat osastopäällikön virat siitä lukien, kun se on mahdollista eikä virkoja enää tarvita:

-        johtajahammaslääkäri (vak. nro 026710)

-        johtajalääkäri, (vak. nro 026711)

-        johtajapsykiatri, (vak. nro 026713)

-        kehittämisjohtaja, (vak. nro 019100 )

-        kotihoidon johtaja (vak. nro 026832)

-        terveysasemien johtaja (vak. nro 026709)

Käsittely

24.04.2012 Ehdotuksen mukaan

Terveyslautakunnan edellä oleva päätös syntyi yhteensä 12 jäljempää ilmenevän äänestyksen jälkeen.

1. vastaehdotus:
Jäsen Leppänen ehdotti jäsen Autin kannattamana sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevaksi kannanotoksi, että sosiaali- ja terveystoimen suuruudesta ja monialaisuudesta johtuen sitä ohjaavan lautakunnan on syytä olla moniääninen ja sen pitäisi taata mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen edustus. Näin ollen terveyslautakunnan mielestä lautakunnan tulisi olla vähintään 15 jäseninen.

2. vastaehdotus:
Jäsen Kuuskoski puolestaan ehdotti jäsen Heistaron kannattamana sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevaksi kannanotoksi seuraavaa:
Terveyslautakunta katsoo, että johtosäännön kohta 2 § tulee muuttaa muotoon  "Lautakunnassa on 13 jäsentä". Koska sosiaali- ja terveystoimen alue on erittäin suuri Helsingin kaupungin hallintokokonaisuudessa, tulee lautakunnassa olla vähintään 13 jäsentä. Näin turvataan lautakunnan laaja-alainen asiantuntemus ja moniarvoinen yhteiskunnallinen edustavuus.

3. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana lausuntoehdotukseen seuraavia muutoksia:
Esittelijän lausuntoehdotuksen 1- 4 kappale sekä 7. kappale poistetaan ja korvataan seuraavilla kappaleilla:

"Jokaisessa organisaatiomallissa rajapinnat muodostuvat jonnekin. Esitetyssä organisaatiomallissa on kuitenkin pyritty muuttamaan nykyisiä rajapintoja niin, että nyt vaikeimmiksi koetut ongelmat, ennen muuta vanhusten hoito ja palveluketjut sekä mielenterveyden ja päihdepalveluiden osittainen erillisyys, saadaan korjattua. Tässä on terveyslautakunnan näkemyksen mukaan onnistuttu varsin hyvin.
Uusien rajapintojen hallinta tulee olemaan uuden organisaation onnistumisen keskeinen edellytys. Myöskään nyt hyvin toimivia palveluketjuja ei tule hukata uudistuksen yhteydessä.

Sekä terveys- että sosiaalipuolen toimintoja on ansiokkaasti tuotu jokaisen kolmen ns. substanssiosaston piiriin, mikä onkin välttämätöntä todellisten synergiahyötyjen esiin saamiseksi. Jatkossa muutosjohtamisen keskeinen haaste on muokata sektoreiden erilaisten kulttuurien asenteita ja perinteitä toimimaan aidosti yhteen ja muuntamaan siten palveluita nykytarpeita paremmin vastaaviksi ja potilaan sekä asiakkaan näkökulmasta selkeiksi.

Terveyslautakunta pitää hyvänä, että saman osaston ja budjetin alle on tuotu samaan hoitoketjuun kuuluvia eriasteisia toimintoja (ehkäisevät ja korjaavat), jolloin kannuste painottaa kevyempiä, edullisempia ja ongelmia ehkäiseviä toimintoja on rakennettu organisaatiomalliin sisään.

Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että HUS-yhteydet on uudessa mallissa luotava koko lailla uudelta pohjalta. 

Terveyslautakunta edellyttää myös, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset lääkärien ja hoitohenkilökunnan rekrytointiin, työnkuvien monipuolisuuteen, perus- ja täydennyskoulutukseen sekä lääke- ja hoitotieteelliseen johtamiseen ja luodaan näiden osalta toimivat käytännöt ja rakenteet."

4. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän lausuntoehdotuksen hallintoa ja hallinnollisia tukipalveluja koskeva 7 kappale korvataan seuraavalla tekstillä ja 8 kappale poistetaan:

"Hallinnon ja hallinnollisten tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi tai vähintään kahdeksi eri osastoksi on tärkeää, jotta yhdistetyn viraston suurta budjettia ja henkilöstöä sekä tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousevaa tietohallintoa johtavilla henkilöillä on mahdollisuus yhdessä muiden osastopäälliköiden kanssa tehdä suoraa yhteistyötä johtoryhmässä ja tukea prosessien kehittämistä."

5. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa oleva "virastopäällikön" - sanan sijasta käytetään termiä "toimitusjohtajan" sekä päätösehdotuksen 12. kappaleessa sana "virastopäällikön"  korvataan sanalla "toimitusjohtajan".

6. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa olevat toiminnallisten osastojen nimet muutetaan seuraaviksi:

Hyvinvointipalvelut
Terveyspalvelut
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sekä poistetaan kappaleen viimeinen sana "tai".

7. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen 11. kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Mikäli hallinnon toimintojen osalta päädytään muuttamaan alkuperäistä esitystä edellä olevan lausunnon pohjalta, edellä esitettyjen kolmen hallinnon toimintoja varten perustettaviksi esitettävien osastopäällikön virkojen sijasta perustetaan kaksi osastopäällikön virkaa."

8. vastaehdotus:
Jäsen Leppänen ehdotti puheenjohtaja Malisen kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään uusi kappale, joka kuuluu: " Terveyslautakunta katsoo, että on tärkeätä, että lautakunta päättää hoitopaikoista ja sairaansijoista ja, että tämä tehtävä on syytä kirjata johtosääntöön kuten se on nyt terveysjohtosäännössä."

9. vastaehdotus:
Puheenjohtaja Malinen ehdotti jäsen Leppäsen kannattamana, että lausuntoon lisätään ennen esittelijän päätösehdotuksen 12. kappaletta uusi kappale, joka kuuluu: "Terveyslautakunta haluaa kaupunginhallituksen ottavan huomioon, että uudessa organisaatiossa on tiedossa palkkaepäkohtien korjaamisen tarve, koska tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat samoissa tehtävissä. Uuden organisaation henkilöstön palkkaus pitää olla tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvaa. Palkkaepäkohtien korjaaminen edellyttää keskitettyä erillisrahoitusta."

10. vastaehdotus:
Jäsen Heistaro ehdotti jäsen Kuuskosken kannattamana, että lausuntoon lisätään seuraava esitys:

"Lisäksi terveyslautakunta esittää, että johtosäännön alla mainitut pykälät muutetaan kuulumaan seuraavasti:

10 §
Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii perhe- ja sosiaalipalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11 §
Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala

Osasto huolehtii terveys-, päihde- ja päivystyspalveluista sekä  lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

12 §
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala

Osasto huolehtii sairaala-, kuntoutus-, hoiva- ja vammaispalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11. vastaehdotus:
Jäsen Tuominen ehdotti jäsen Kousan kannattamana, että lausunnon ensimmäiseksi kappaleeksi lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää vammaisten sosiaalipalvelujen ja vammaisneuvonnan sijoittamista perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen asemesta. Vammaisneuvosto ja vammaisjärjestöt ovat esittäneet tälle painavia perusteluja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto tukisi vammaisten selviytymistä normaalissa elämässä. Laitoshoitoon rinnastaminen on koettu vammaisten taholla vanhanaikaiseksi ja asenteelliseksi. Valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti vammaisten pitäisi saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti sieltä, mistä muutkin saman ikäiset kuntalaiset ne hankkivat."

12. vastaehdotus:
Jäsen Leppänen ehdotti puheenjohtaja Malisen kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää, että palvelusetelipalveluntuottajien hyväksymiskriteerit siirrettäisiin virastopäälliköltä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi."

Ensimmäinen äänestys suoritettiin jäsenten Leppänen ja Kuuskoski tekemien sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevien muutosesityksen välillä ja tässä äänestyksessä todettiin terveyslautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 2 (Autti, Leppänen) kannattavan jäsen Kuuskosken vastaehdotusta.

Toinen äänestys suoritettiin esittelijän sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevan ehdotuksen ja ensimmäisen äänestyksen voittaneen jäsen Kuuskosken  ehdotuksen välillä ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan yksimielisesti olevan jäsen Kuuskosken vastaehdotuksen kannalla.

Kolmas äänestys suoritettiin esittelijän ja alla olevan varapuheenjohtaja Muurisen lausunnon 1- 4 ja 7 kappaleiden poistamista ja korvaamisesta toisella tekstillä koskevan 3. muutosesityksen välillä ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 2( Autti, Leppänen) olevan Muurisen vastaehdotuksen kannalla.

"Esittelijän lausuntoehdotuksen 1- 4 kappale sekä 7. kappale poistetaan ja korvataan seuraavilla kappaleilla:
Jokaisessa organisaatiomallissa rajapinnat muodostuvat jonnekin. Esitetyssä organisaatiomallissa on kuitenkin pyritty muuttamaan nykyisiä rajapintoja niin, että nyt vaikeimmiksi koetut ongelmat, ennen muuta vanhusten hoito ja palveluketjut sekä mielenterveyden ja päihdepalveluiden osittainen erillisyys, saadaan korjattua. Tässä on terveyslautakunnan näkemyksen mukaan onnistuttu varsin hyvin.
Uusien rajapintojen hallinta tulee olemaan uuden organisaation onnistumisen keskeinen edellytys. Myöskään nyt hyvin toimivia palveluketjuja ei tule hukata uudistuksen yhteydessä. 

Sekä terveys- että sosiaalipuolen toimintoja on ansiokkaasti tuotu jokaisen kolmen ns. substanssiosaston piiriin, mikä onkin välttämätöntä todellisten synergiahyötyjen esiin saamiseksi. Jatkossa muutosjohtamisen keskeinen haaste on muokata sektoreiden erilaisten kulttuurien asenteita ja perinteitä toimimaan aidosti yhteen ja muuntamaan siten palveluita nykytarpeita paremmin vastaaviksi ja potilaan sekä asiakkaan näkökulmasta selkeiksi. 

Terveyslautakunta pitää hyvänä, että saman osaston ja budjetin alle on tuotu samaan hoitoketjuun kuuluvia eriasteisia toimintoja (ehkäisevät ja korjaavat), jolloin kannuste painottaa kevyempiä, edullisempia ja ongelmia ehkäiseviä toimintoja on rakennettu organisaatiomalliin sisään. 

Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että HUS-yhteydet on uudessa mallissa luotava koko lailla uudelta pohjalta.  

Terveyslautakunta edellyttää myös, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset lääkärien ja hoitohenkilökunnan rekrytointiin, työnkuvien monipuolisuuteen, perus- ja täydennyskoulutukseen sekä lääke- ja hoitotieteelliseen johtamiseen ja luodaan näiden osalta toimivat käytännöt ja rakenteet. "

Neljäs äänestys suoritettiin esittelijän ja alla olevan, jäsen Muurisen tekemän hallintoa ja hallinnollisia tukipalveluja koskevan vastaehdotus 4:n välillä ja tässä neljännessä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen) - 2 (Autti, Leppänen) olevan varapuheenjohtaja Muurisen vastaesityksen kannalla.

"Esittelijän lausuntoehdotuksen hallintoa ja hallinnollisia tukipalveluja koskeva 7 kappale korvataan seuraavalla tekstillä ja 8 kappale poistetaan:

Hallinnon ja hallinnollisten tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi tai vähintään kahdeksi eri osastoksi on tärkeää, jotta yhdistetyn viraston suurta budjettia ja henkilöstöä sekä tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousevaa tietohallintoa johtavilla henkilöillä on mahdollisuus yhdessä muiden osastopäälliköiden kanssa tehdä suoraa yhteistyötä johtoryhmässä ja tukea prosessien kehittämistä."

Viides äänestys suoritettiin esittelijän ja varapuheenjohtaja Muurisen  tekemän vastaehdotus 5:n välillä välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa olevan "virastopäällikön" - sanan sijasta käytetään termiä "toimitusjohtajan" sekä päätösehdotuksen 12. kappaleessa sana "virastopäällikön"  korvataan sanalla "toimitusjohtajan" ja tässä viidennessä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen) - 3 (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) kannattavan esittelijän ehdotusta.

Kuudes äänestys suoritettiin esittelijän ja varapuheenjohtaja Muurisen tekemän vastaehdotus 6:n välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa olevat toiminnallisten osastojen nimet muutetaan seuraaviksi: Hyvinvointipalvelut, Terveyspalvelut, Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sekä
poistetaan kappaleen viimeinen sana "tai" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen) - 3 (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) kannattavan esittelijän ehdotusta.

Seitsemäs äänestys suoritettiin esittelijän ja varapuheenjohtaja Muurisen tekemän vastaehdotus 7:n välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen 11. kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Mikäli hallinnon toimintojen osalta päädytään muuttamaan alkuperäistä esitystä edellä olevan lausunnon pohjalta, edellä esitettyjen kolmen hallinnon toimintoja varten perustettaviksi esitettävien osastopäällikön virkojen sijasta perustetaan kaksi osastopäällikön virkaa" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen) - 2 (Autti, Leppänen) olevan varapuheenjohtaja Muurisen vastaesityksen kannalla.

Kahdeksas äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Leppäsen tekemän vastaehdotus 8:n välillä, jonka mukaan  esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään uusi kappale, joka kuuluu: "Terveyslautakunta katsoo, että on tärkeätä, että lautakunta päättää hoitopaikoista ja sairaansijoista ja että tämä tehtävä on syytä kirjata johtosääntöön kuten se on nyt terveysjohtosäännössä" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan yksimielisesti kannattavan jäsen Leppäsen vastaehdotusta.

Yhdeksäs äänestys suoritettiin esittelijän ja puheenjohtaja Malisen tekemän vastaehdotus 9:n välillä, jonka mukaan lausuntoon lisätään ennen esittelijän päätösehdotuksen 12. kappaletta uusi kappale, joka kuuluu: "Terveyslautakunta haluaa kaupunginhallituksen ottavan huomioon, että uudessa organisaatiossa on tiedossa palkkaepäkohtien korjaamisen tarve, koska tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat samoissa tehtävissä. Uuden organisaation henkilöstön palkkaus pitää olla tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvaa. Palkkaepäkohtien korjaaminen edellyttää keskitettyä erillisrahoitusta" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan kannattavan puheenjohtaja Malisen vastaehdotusta äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen)- 0, kolmen jäsenen (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) äänestäessä tyhjää.

10. äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Heistaron tekemän vastaehdotus 10:n välillä, jonka mukaan lausuntoon lisätään seuraava esitys: "Lisäksi terveyslautakunta esittää, että johtosäännön alla mainitut pykälät muutetaan kuulumaan seuraavasti:
10 § Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala
Osasto huolehtii perhe- ja sosiaalipalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.
11 § Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala
Osasto huolehtii terveys-, päihde- ja päivystyspalveluista sekä  lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.
12 § Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala
Osasto huolehtii sairaala-, kuntoutus-, hoiva- ja vammaispalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan  äänin 6 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 3 (Lilli Autti, Joonas Leppänen, Jouko Malinen) olevan jäsen Heistaron vastaehdotuksen kannalla.

11. äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Tuomisen tekemän vastaehdotus 11:n välillä, jonka mukaan lausunnon ensimmäiseksi kappaleeksi lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää vammaisten sosiaalipalvelujen ja vammaisneuvonnan sijoittamista perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen asemesta. Vammaisneuvosto ja vammaisjärjestöt ovat esittäneet tälle painavia perusteluja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto tukisi vammaisten selviytymistä normaalissa elämässä. Laitoshoitoon rinnastaminen on koettu vammaisten taholla vanhanaikaiseksi ja asenteelliseksi. Valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti vammaisten pitäisi saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti sieltä, mistä muutkin saman ikäiset kuntalaiset ne hankkivat" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 3 (Sami Heistaro, Eeva Kuuskoski, Seija Muurinen) kannattavan jäsen Tuomisen vastaehdotusta.

12. äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Leppäsen tekemän vastaehdotus 12:n välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää, että palvelusetelipalveluntuottajien hyväksymiskriteerit siirrettäisiin virastopäälliköltä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen)- 3 (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) kannattavan jäsen Leppäsen vastaehdotusta.

17.04.2012 Pöydälle

04.10.2011 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

13.09.2011 Pöydälle

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Matti Toivola, toimitusjohtaja, puhelin: 310 42215

matti.toivola(a)hel.fi

Kaupunginjohtaja/J 04.01.2012

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän seuraavasti:

Työryhmän nimi on sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksen ohjausryhmä.

Työryhmän tehtävänä on ohjata sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamista kaupunginvaltuuston 30.11.2011 tekemän päätöksen mukaisesti.

Työryhmän jäsenet ovat (suluissa henkilöstöjärjestöillä myös varajäsen):

Työryhmä voi työnsä aikana kuulla tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita.

Työryhmän sihteerinä toimii hallintokeskuksen hallintojohtajan nimeämä henkilö.

Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2012 mennessä.

Työryhmän toiminnassa on noudatettava Khn 10.5.2010 antamaa ohjetta tilapäisistä toimielimistä.

Esittelijätiedot

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli hari(a)hel.fi

Stadsfullmäktige 30.11.2011 § 245

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade omorganisera social- och hälsovårdsväsendet inom verksamhetsområdet för biträdande stadsdirektören för social- och hälsovårdsväsendet räknat från 1.1.2013 enligt följande principer:

Förtroendemannaorganisation

Förvaltningsorganisation

Utgångspunkterna för den fortsatta beredningen

Dessutom hade stadsfullmäktige godkännt följande två hemställningsklämmar:

Stadsfullmäktige förutsätter att det vid det nya social- och hälsovårdsverket beaktas att det ska finnas tillräckligt med omsorgsplatser för äldre, mångsidiga boendetjänster för klienter inom psykiatrisk rehabilitering och missbrukarrehabilitering liksom också motsvarande tjänster på svenska. (Terhi Mäki)

Stadsfullmäktige förutsätter att samarbetet inom ansvarsområdet för barnfamiljer (socialhandledare på daghem, familjerådgivning, barnskydd), hälsovårdstjänsterna (rådgivningsbyrån, hälsokontroll, familjenätverk) och utbildningsväsendet (grundläggande utbildning, svensk dagvård) fortsätter och att tjänsterna utvecklas i samråd med de anställda och föräldrarna. (Terhi Mäki)

Behandling

Efter att diskussion hade förts i ärendet, konstaterade ordföranden att det under diskussionen hade framställts ett understött förslag, vars godkännande hade inneburit att behandlingen av ärendet avbryts. Ordföranden uppmanade därför de följande talarna att inskränka sina yttranden till frågan om återremiss av ärendet till stadsstyrelsen. Eventuella förslag till återremiss på andra grunder skulle framställas under denna diskussion.

Efter att ha förklarat diskussionen om återremiss avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Sirkku Ingervo understödd av ledamoten Elina Moisio under diskussionen hade föreslagit att ärendet skulle återremitteras till stadsstyrelsen för ny beredning utgående från att förvaltningen för småbarnsfostran lyder under biträdade stadsdirektören för bildnings- och personalväsendet.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som vill fortsätta behandlingen av ärendet röstar ja; vinner nej, har ledamoten Sirkku Ingervos förslag om återremiss godkänts.

1 omröstningen

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Stadsfullmäktige återremitterar ärendet för ny beredning utgående från att förvaltningen för småbarnsfostran lyder under biträdade stadsdirektören för bildnings- och personalväsendet.

Ja-röster: 51
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Merja Eklund, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Nina Huru, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Risto Ranki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Esko Riihelä, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Riitta Snäll, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Nej-röster: 25
Outi Alanko-Kahiluoto, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Emma Kari, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Elina Moisio, Pia Pakarinen, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Blanka: 3
Lilli Autti, Yrjö Hakanen, Sari Näre

Frånvarande: 6
Arto Bryggare, Jussi Halla-aho, Eero Heinäluoma, Sara Paavolainen, Pekka Saarnio, Antti Vuorela

Efter att ha förklarat diskussionen i själva ärendet avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Tatu Rauhamäki understödd av ledamoten Tarja Kantola under diskussionen hade föreslagit att i beslutsförslaget ges punkt 1 om förtroendemannaorganisationen följande lydelse: Socialnämnden, med undantag av den finska barndagvården, och hälsovårdsnämnden slås samman till en enda social- och hälsovårdsnämnd, för vilken antalet ledamöter bestäms då instruktionen godkänns.

Vidare hade ledamoten Lilli Autti understödd av ledamoten Yrjö Hakanen föreslagit att beslutsförslaget skulle förkastas.

Dessutom hade ledamoten Terhi Mäki understödd av ledamoten Tea Vikstedt under diskussionen föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att det vid det nya social- och hälsovårdsverket beaktas att det ska finnas tillräckligt med omsorgsplatser för äldre, mångsidiga boendetjänster för klienter inom psykiatrisk rehabilitering och missbrukarrehabilitering liksom också motsvarande tjänster på svenska.

Dessutom hade ledamoten Terhi Mäki understödd av ledamoten Tarja Tenkula under diskussionen föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att samarbetet inom ansvarsområdet för barnfamiljer (socialhandledare på daghem, familjerådgivning, barnskydd), hälsovårdstjänsterna (rådgivningsbyrån, hälsokontroll, familjenätverk) och utbildningsväsendet (grundläggande utbildning, svensk dagvård) fortsätter och att tjänsterna utvecklas i samråd med de anställda och föräldrarna.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Först ställs ledamoten Tatu Rauhamäkis förslag som motförslag mot stadsstyrelsens förslag. Därefter röstas det mellan förslaget som vunnit vid den föregående omröstningen och Lilli Auttis förslag om förkastande. Vinner ledamoten Lilli Auttis förslag, förfaller de föreslagna hemställningsklämmarna. Annars tas de föreslagna hemställningsklämmarna särskilt upp till omröstning.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande andra omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Tatu Rauhamäkis motförslag godkänts vid denna omröstning.

2 omröstningen

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: I beslutsförslaget ges punkt 1 om förtroendemannaorganisationen följande lydelse: Socialnämnden, med undantag av den finska barndagvården, och hälsovårdsnämnden slås samman till en enda social- och hälsovårdsnämnd, för vilken antalet ledamöter bestäms då instruktionen godkänns.

Ja-röster: 7
Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Terhi Peltokorpi, Antti Valpas

Nej-röster: 71
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Merja Eklund, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Risto Ranki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Blanka: 2
Lilli Autti, Yrjö Hakanen

Frånvarande: 5
Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Elina Moisio, Esko Riihelä

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tredje omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Tatu Rauhamäkis motförslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Lilli Auttis förslag om förkastande godkänts.

3 omröstningen

JA-förslag: I beslutsförslaget ges punkt 1 om förtroendemannaorganisationen följande lydelse: Socialnämnden, med undantag av den finska barndagvården, och hälsovårdsnämnden slås samman till en enda social- och hälsovårdsnämnd, för vilken antalet ledamöter bestäms då instruktionen godkänns.
NEJ-förslag: Jag föreslår att beslutsförslaget förkastas.

Ja-röster: 78
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Merja Eklund, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Risto Ranki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Nej-röster: 2
Lilli Autti, Yrjö Hakanen

Frånvarande: 5
Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Elina Moisio, Esko Riihelä

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande fjärde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Terhi Mäkis förslag till hemställningskläm nr 1 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

4 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det vid det nya social- och hälsovårdsverket beaktas att det ska finnas tillräckligt med omsorgsplatser för äldre, mångsidiga boendetjänster för klienter inom psykiatrisk rehabilitering och missbrukarrehabilitering liksom också motsvarande tjänster på svenska.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 64
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Merja Eklund, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Emma Kari, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Thomas Wallgren, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Nei-röst: 1
Minerva Krohn

Blanka: 16
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuija Brax, Mika Ebeling, Sture Gadd, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Mari Puoskari, Risto Ranki, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 4
Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Elina Moisio, Esko Riihelä

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande femte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Terhi Mäkis förslag till hemställningskläm nr 2 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

5 omröstningen

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att samarbetet inom ansvarsområdet för barnfamiljer (socialhandledare på daghem, familjerådgivning, barnskydd), hälsovårdstjänsterna (rådgivningsbyrån, hälsokontroll, familjenätverk) och utbildningsväsendet (grundläggande utbildning, svensk dagvård) fortsätter och att tjänsterna utvecklas i samråd med de anställda och föräldrarna.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 45
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Lilli Autti, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Merja Eklund, Yrjö Hakanen, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Emma Kari, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jyrki Lohi, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Kati Peltola, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Thomas Wallgren, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Blanka: 35
Maija Anttila, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Suzan Ikävalko, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Mari Puoskari, Risto Ranki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri

Frånvarande: 5
Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Minerva Krohn, Elina Moisio, Esko Riihelä

Föredragande

Stadsstyrelse

Upplysningar

Marja-liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, stadssekreterare, telefon: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Opetuslautakunta 20.09.2011 § 196

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Selvitykseen sisältyy lasten päivähoidon hallinnollisen aseman selvittäminen (ss. 116-129). Päivähoidon nykytilan kuvauksessa on eräitä epätäsmällisyyksiä. Kuvauksessa on lueteltu suuria kaupunkeja, joissa päivähoito on siirretty sivistys- ja opetusalan lautakunnan alaisuuteen. Näitä ovat mm. Espoo ja Vantaa. Listasta puuttuu Turku. Kuvauksesta puuttuu kokonaan vuoden 2011 alusta opetusviraston toiminnaksi siirretyn ruotsinkielisen päivähoidon nykytilan kuvaus. Selvityksessä ei ole myöskään käyty läpi opetusviraston strategisia tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa, jotka tulee ottaa huomioon yhtenä tarkastelunäkökulmana.

(Suomenkielisen) Päivähoidon järjestämisvaihtoehtoja on esitetty neljä: päivähoito nykyiseen tapaan osana sosiaalivirastoa, päivähoito omana virastona sosiaali- ja terveystoimen alla, päivähoito omana virastona sivistystoimen alla tai päivähoito osana opetusvirastoa.

Järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksia on tarkasteltu asiakas-, henkilöstö-, prosessi- ja talousnäkökulmista. Vaikka näkökulmat ovat kaikissa vaihtoehdoissa samat, vaikutusten arviointi on sisällöllisesti epäyhtenäistä ja osin tulkinnanvaraista. Nykyvaihtoehdossa on todettu päivähoidon asiakastyytyväisyyden hyvä taso. Opetusviraston asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat olleet päivähoidon lailla hyvällä tasolla. Opetusvirasto-vaihtoehdon todetaan johtavan suureen virastoon. Viraston kokoa ei analysoida muissa vaihtoehdoissa. Monessa kohtaa tarkastellaan virastojen välisten rajapintojen muutoksia. Epäselväksi jää, mitä rajapinnoilla tarkoitetaan ja nähdäänkö niiden muutokset etuina vai haittoina.

Analyysissa on myös esitetty vaikutuksia, jotka ovat päivähoidon järjestämisvaihtoehdoista riippumattomia. Toisin kuin selvityksessä annetaan ymmärtää, päivähoidon siirtäminen omaksi virastokseen sivistystoimen alle tai osaksi opetusvirastoa ei sinänsä aiheuta muutoksia sovellettaviin virka- ja työehtosopimuksiin eikä siten lisää palkkakustannuksia. Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla virkaehtosopimuksiin ei tullut muutoksia, kun päivähoito siirrettiin osaksi sivistystoimea. Päivähoidon määrärahat ja henkilöstö hallintohenkilöstö mukaan lukien tulee siirtää päivähoidon hallinnollisen aseman muuttuessa kokonaisuutena ja kustannusneutraalisti sille virastolle, joka toiminnasta vastaa. Näin ollen järjestämisvaihtoehdolla ei tulisi olla olennaista vaikutusta toiminnan resursseihin eikä kustannuksien tulisi missään vaihtoehdossa nousta nykyisestä tasostaan.

Selvityksessä ei ole otettu kantaa esitettyjen neljän järjestämisvaihtoehdon paremmuusjärjestykseen. Vaihtoehdoista on perustelluin suomenkielisen päivähoidon siirtäminen opetusviraston toiminnaksi. Tätä puoltavat monet tekijät, joista osa on myös todettu selvityksessä. 

Vaihtoehto on linjassa valtakunnallisen kehityksen kanssa: Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan 22.6.2011 sisältyy varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Puolessa Suomen kunnista päivähoito on jo siirretty sivistys-/ opetustoimen toiminnaksi. Näin on tehty suurista kaupungeista mm. Espoossa ja Vantaalla. Helsingin nykyinen malli poikkeaa siis sekä yleisestä valtakunnallisesta kehityksestä että pääkaupunkiseudun muiden suurten kuntien malleista. Kuten selvityksessä on todettu, suomenkielisen päivähoidon siirto opetusviraston toiminnaksi on myös johdonmukainen jatko ruotsinkielisen päivähoidon vuoden 2011 alusta tapahtuneelle siirrolle.

Päivähoitopalvelujen sijoittaminen samaan virastoon perusopetuspalvelujen kanssa mahdollistaa oppimispolun jatkuvuuden varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Pääosa perusopetuslain säätelemästä esiopetuksesta on Helsingissä sosiaaliviraston päivähoidon vastuualueen järjestämää.  Esiopetus osana opetusviraston järjestämää päivähoitoa mahdollistaa lapsen kokonaisen päivän toteutumisen. Ohjausjärjestelmien yhdenmukaistaminen parantaa esi- ja perusopetuksen kasvatuksellista ja opetuksellista jatkuvuutta.

Tällä hetkellä lasten iltapäivätoiminta ja -hoito ovat osittain sosiaaliviraston (päivähoidon vastuualueen) ja osittain opetusviraston vastuulla. Sosiaalivirasto vastaa leikkipuistotoiminnasta ja kehitysvammaisten lasten iltapäivähoidosta ja opetusvirasto perusopetuslain mukaisesta iltapäivätoiminnasta. Lasten iltapäivähoidon ja -toiminnan järjestäminen voidaan suunnitella kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin, kun kaikki toiminta on yhden viraston vastuulla. Tämä mahdollistaa myös esimerkiksi koulunkäyntiavustajien kesäajan töiden nykyistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen.

Henkilöstöä pystytään käyttämään yleisestikin tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, kun päiväkotien ja koulujen henkilöstösuunnittelu yhdistetään. Synergiaetuja syntyy myös henkilöstön rekrytoinnissa ja täydennyskoulutuksessa. Päivähoitoala kiinnostaa nuoria. Ammatillisessa peruskoulutuksessa päiväkoteja voidaan hyödyntää nykyistä joustavammin opiskelijoiden työssäoppimispaikkoina. Päiväkodit voivat toimia työpaikkana nuorille oppisopimusopiskelijoille. Ammatillisen koulutuksen kautta voidaan helpommin rekrytoida päiväkoteihin uutta henkilökuntaa.

Ruotsinkielisen päivähoidon siirtoa opetusviraston toiminnaksi perusteltiin mm. tilankäytön ja tukipalveluiden koordinoinnin ja yhteensovittamisen tehostumisella. Samat perustelut pätevät suomenkieliseen päivähoitoon. Tilojen käyttö tehostuu, kun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lasten iltapäivätoiminnan tilankäyttöä suunnitellaan kokonaisuutena.  Myös tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen tehostuu, kun esimerkiksi siivous- ja ruokahuoltopalveluja pystytään kilpailuttamaan suurempina kokonaisuuksina.

Osana opetusvirastoa päivähoidossa voidaan hyödyntää perusopetuksen toimivia yhteistyörakenteita sivistystoimen sisällä kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimen kanssa.

Päivähoito osana opetusvirastoa on terveysvaikutuksiltaan perusteltu vaihtoehto. Päivähoito ja perusopetus ovat keskeisiä palveluita varhaisessa puuttumisessa ja ehkäisevässä lastensuojelutyössä. Palveluiden sijoittaminen samaan virastoon mahdollistaa oppilashuollon ja varhaisen tuen systemaattisen suunnittelun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Näin pystytään tukemaan lapsia ja perheitä nykyistä paremmin ja vaikuttavammin. Ennaltaehkäisevien ja varhaisten toimenpiteiden tehostuminen tuottaa pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöjä.

Edellä esitetyillä perusteilla opetuslautakunta katsoo, että suomenkielinen päivähoito tulee siirtää ruotsinkielisen päivähoidon tapaan opetusviraston toiminnaksi. Opetuslautakunta katsoo, että vuoden 2011 alussa toimintansa aloittanut ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja opetusvirastossa tulee säilyttää nykymuodossaan riippumatta siitä, mihin suomenkielisen päivähoidon hallinto siirtyy.

Opetuslautakunta toteaa, että koko suomenkielisen päivähoidon hallinnon siirtäminen opetustoimeen edellyttäisi opetusviraston perusteellista uudelleenorganisointia.

Lisäksi opetuslautakunta toteaa, että päätös päivähoidon hallinnollisesta asemasta tulee tehdä vielä vuoden 2011 aikana, mikäli tavoitteena on toiminnan siirtäminen joko omaksi virastokseen tai osaksi opetusvirastoa vuonna 2013.

Käsittely

20.09.2011 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan.

Jäsen Virkkunen teki seuraavan vastaehdotuksen:

Esitän, että esittelijän tekstistä poistetaan kappaleet 10 ("Henkilöstöä pystytään käyttämään…") ja 11 ("Ruotsinkielisen päivähoidon siirtoa…").

Esitän, että kappaleen 13 ensimmäinen lause ("Päivähoito osana opetusvirastoa…") muutetaan kuulumaan seuraavasti:"Päivähoito osana opetustointa voi olla terveysvaikutuksiltaan perusteltu vaihtoehto."

Esitän myös, että kappaleen 13  kaksi viimeistä lausetta ("Näin pystytään tukemaan..." sekä "Ennaltaehkäisevien ja...") poistetaan, ja että jäljelle jääneen kappaleen 13 jälkeen lisätään seuraavat kappaleet:

"Päivähoito tulee kuitenkin nähdä varhaiskasvatustyön lisäksi myös pienten lasten hoivana ja perheiden tukemisena  paitsi tavallisessa arjessa, myös vaikeammissa elämäntilanteissa. Lapsiperheiden varhainen tuki ja yhteistyö mm. lastensuojelun ja neuvolan kanssa ei saa vaikeutua päivähoidon hallinnollisen siirron seurauksena.

Opetuslautakunta korostaa sitä, että kaikissa mahdollisen siirron vaiheissa tärkeimpänä näkökulmana tulee jatkossa pitää siirron vaikutuksia päivähoidon arkeen sekä mielekkään lasten hoiva- ja kasvatustyön edellytyksiin.

Hallinnollisella siirrolla voidaan tehostaa tukipalveluiden järjestämistä ja tuottamista, kun esim. siivous- ja ruokahuoltopalveluja pystytään kilpailuttamaan suurempina kokonaisuuksina. Tilojen osalta opetuslautakunta katsoo, ettei siirrolla ole merkittävää vaikutusta tilankäytön tehostumiseen, koska päivähoito tarvitsee joka tapauksessa asianmukaiset ja riittävät tilat riippumatta siitä, minkä viraston alaisuudessa se toimii."

Kannattaja jäsen Gorschkow-Salonranta

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Virkkusen vastaehdotuksen äänin 8 (Aaltio, Björnberg-Enckell, Kouvo, Kokko, Nordman, Rydman, Suhonen, Pakarinen))  – 3 (Abib, Gorschkow-Salonranta, Virkkunen).

Jäsen Virkkunen teki seuraavan vastaehdotuksen:

Esitän, että kappaleen 14 ensimmäinen lause ("Edellä esitetyillä perusteilla…") muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Edellä esitetty huomioiden opetuslautakunta katsoo, että suomenkielinen päivähoito voidaan siirtää opetustoimen alaisuuteen."

Kannattaja jäsen Gorschkow-Salonranta

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Virkkusen vastaehdotuksen äänin 9 (Aaltio, Abib, Björnberg-Enckell, Kouvo, Kokko, Nordman, Rydman, Suhonen, Pakarinen)  – 2 (Gorschkow-Salonranta, Virkkunen).

Jäsen Nordman teki seuraavan vastaehdotuksen:

Ehdotan seuraavien lauseiden poistoa:

"Ratkaisusta riippumatta suomen- ja ruotsinkielisen päivähoidon hallintomallin tulee olla sama. Näin ollen muissa selvityksessä esitetyissä vaihtoehdoissa tulee arvioida myös ruotsinkielisen päivähoidon organisatorinen asema."

ja niiden korvaamista seuraavalla lauseella:

"Opetuslautakunta katsoo, että vuoden 2011 alussa toimintansa aloittanut ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja opetusvirastossa tulee säilyttää nykymuodossaan riippumatta siitä, mihin suomenkielisen päivähoidon hallinto siirtyy."

Kannattajat jäsenet Virkkunen ja Gorschkow-Salonranta

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Nordmanin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6 (Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kouvo, Nordman, Virkkunen, Pakarinen)  – 4 (Aaltio, Abib, Kokko, Rydman). Tyhjää äänesti jäsen Suhonen.

Jäsen Nordman teki seuraavan vastaehdotuksen: Ehdotan seuraavan kappaleen lisäämistä lausunnon toiseksi viimeiseksi kappaleeksi:

Opetuslautakunta toteaa, että koko suomenkielisen päivähoidon hallinnon siirtäminen opetustoimeen edellyttäisi opetusviraston perusteellista uudelleenorganisointia.

Kannattaja puheenjohtaja Pakarinen

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Nordmanin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11(Aaltio, Abib, Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kouvo, Kokko, Nordman, Rydman, Suhonen, Virkkunen, Pakarinen) - 0.

Esittelijä

vs. opetustoimen johtaja

Outi Salo

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi