Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 12/2011 | 1 (1) |
Kaupunginvaltuusto |
|
| |
|
| Kaj/25 | |
| 14.09.2011 |
| |
|
|
|
§ 159
Haagan tontin 29055/7 asemakaavan muuttaminen (nro 12040)
HEL 2011-001149 T 10 03 03
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin nro 29055 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.3.2011 päivätyn piirustuksen nro 12040 mukaisena.
Esittelijä
Kaupunginhallitus
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Liitteet
1 | Asemakaavakartta nro 12040 |
2 | Havainnekuva |
3 | Päätöshistoria |
4 | Oheismateriaali |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin nro 29055 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.3.2011 päivätyn piirustuksen nro 12040 mukaisena.
Tiivistelmä
Tontin osoite on Orapihlajatie 17.
Vuonna 1925 rakennettu omakotitalo suojellaan (sr-2). Tontin raken-nusoikeus säilyy ennallaan. Voimassa olevaan kaavaan merkityn ra-kennusalan rajoja muutetaan siten, että jäljellä oleva rakennusoikeus (n. 500 k-m2) voidaan käyttää kolmen erillisen omakotitalon rakentami-seen.
Esittelijä
Lähtökohdat
Kaavoitustilanne
Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asunto- ja toimitila-aluetta.
Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1960. Kaavaan on merkitty rakennusala enintään kaksikerroksiselle ja enintään 7 m kor-kealle asuinrakennukselle, jossa saa olla enintään 4 asuntoa. Raken-nusoikeus on ilmoitettu siten, että tontin pinta-alasta saa rakentaa enin-tään 1/5. Määrä vastaa tonttitehokkuutta e = 0.4.
Rakennuskiellot
Tontti kuuluu alueeseen, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaa-van muuttamiseksi.
Maanomistus
Tontti on yksityisessä omistuksessa.
Alueen yleiskuvaus
Tontti sijaitsee Huopalahden aseman luoteispuolella. Lähiympäristössä on 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja kaksikerroksisia rivitaloja. Radan ja asutuksen väli on rakentamatonta aluetta.
Tontilla on vuonna 1925 rakennettu, hyväkuntoinen omakotitalo ja use-assa eri vaiheessa rakennettu piharakennus. Rakennukset on esitetty suojeltaviksi arkkitehtonisen, historiallisen ja ympäristöllisen arvonsa takia "Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet ja suositukset rakennussuoje-lukohteiksi" -raportissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi vuonna 1998 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet tiedoksi ja ohjeellisina nouda-tettaviksi alueen asemakaavan muutosehdotuksia laadittaessa.
Ympäristöhäiriöt
Helsingin kaupungin meluselvityksen 2007 mukaan raideliikenteen ai-heuttama päiväajan keskiäänitaso on tontilla alle ohjearvotason 55 dB.
Asemakaavan muutoksen sisältö
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella olemassa oleva ra-kennus ja mahdollistaa jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttäminen.
Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoi-keus säilyy entisellään. Merkintä 620 k-m2 vastaa tonttitehokkuutta e = 0.4. Suojeltavan rakennuksen lisäksi tontilla on rakennusala kolmelle yhden asunnon asuinrakennukselle. Nykyisen talousrakennuksen paikalle saa rakentaa 30 m2 kerrosalaan laskettavia tiloja. Kerrosalan lisäksi asuinrakennusten yhteyteen saa rakentaa varasto- ja huoltotiloja 15 m2/asunto. Erillisiä varasto- ja autosuojarakennuksia ei sallita.
Nykyinen asuinrakennus on suojeltu sr-2-merkinnällä. Talousrakennus-ta ei ole merkitty suojeltavaksi, koska se ei ole enää alkuperäisessä asussaan.
Tontin pinta-ala on 1 548 m2.
Ympäristöhäiriöt
Helsingin kaupungin meluselvityksen 2007 perusteella piha-alueiden meluntorjuntaan ei ole tarvetta. Yksittäisten junien ohiajojen huomioon ottamiseksi on kaavassa annettu ääneneristävyysvaatimus 32 dB ra-dan puoleisille julkisivuille sekä määräys runkomelun huomioon ottami-seksi.
Asemakaavan muutoksen vaikutukset
Kaavan toteuttaminen muuttaa katuvarren kaupunkikuvaa. Vehreä ja avara tila häviää ja paikalle rakennetaan uusia rakennuksia. Olemassa olevan rakennuksen suojeleminen turvaa rakennusperinnön ja ympäris-tön kerroksellisuuden säilymistä.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Tontinomistaja on 18.1.2006 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että jäljellä oleva rakennusoikeus voidaan käyttää.
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston kirjeellä (päivätty 19.11.2010), jonka mukana lähetet-tiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluon-nos.
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointi-suunnitelman mukaisesti.
Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluviras-tossa 29.11.–17.12.2010 ja viraston internetsivuilla.
Viranomaisyhteistyö
Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteis-työtä ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon ja rakennusvalvontavi-raston kanssa.
Kaupunginmuseolla ei ollut huomautettavaa kaavamuutoksesta. Ympä-ristökeskuksen mukaan tontilla ei ole tarvetta meluntorjuntatoimiin ja raideliikenteen runkomelu on otettu huomioon kaavaluonnoksessa.
Esitetyt mielipiteet
Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle saapui kaksi mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitel-maa ja asemakaavan muutosluonnosta.
********** vastusti sitä, että yksi asuinrakennus on suun-niteltu lähes kiinni heidän taloyhtiönsä aitaan ja autotalliin. Vanhoja tontteja ei saisi rakentaa aivan täyteen, koska alueen puistomainen luonne häviää. Rakennustyöt, etenkin räjäytykset, voivat aiheuttaa vau-rioita naapuritaloihin.
Vastine
Rakennusalan raja on siirretty 4 m:n päähän tontin rajasta, jolloin auto-tallin ja uuden rakennuksen väliin jää istutettavaa aluetta lähes 10 m. Rakennustöiden valvontaa hoitaa rakennusvalvontavirasto.
********** esittivät, että vaihtoehtoisen suunnitelman kautta minimoitaisiin haitat, joita kolmen omakotitalon rakentaminen ai-heuttaa kauniille historialliselle kokonaisuudelle. Suojeltu rakennus jää taloryhmän taakse ja puistomainen, maisemallinen arvo vähenee. Esi-tyksestä ei käy ilmi rakentamisen osuus tontin pinta-alasta.
Vastine
Vaihtoehtona on tutkittu koko jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoitta-mista kadun varteen yhteen rakennukseen, joka liittyisi lähiympäristöön noudattamalla kaksikerroksisten rivitalojen rakennustapaa. Massiivinen rakennus estäisi suojelutalon näkymisen kadulle eikä tälläkään ratkai-sulla voitaisi välttyä puiden kaatamiselta. Kaavaehdotuksen ratkaisussa rakennukset muodostavat mittakaavallisesti yhtenäisen ryhmän, jonka osana olemassa oleva suojelutalo vilahtelee kadulle monesta eri kul-masta. Kaavamääräyksellä on pyritty turvaamaan rakentamatta jäävien tontin osien istutusten säilyttäminen ja korvaaminen. Jotta istutettavaa piha-aluetta säästyisi mahdollisimman paljon, ei tontille saa rakentaa erillisiä piharakennuksia muualle kuin nykyisen varaston paikalle. Va-rastotilat on rakennettava asuinrakennusten yhteyteen. Kaavan mukai-nen rakentaminen vie maksimissaan noin kolmasosan tontin pinta-alasta.
Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 25.3.–26.4.2011, mistä on ilmoi-tettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotus-ta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusvalvontaviraston, HSY:n ve-sihuollon, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon lausunnot.
Lausunnot
Rakennusvalvontavirasto näkee joitakin ongelmia muutosehdotukses-sa. Virasto toteaa kuitenkin, että taitavalla suunnittelulla ongelmat voi-vat olla ratkaistavissa, etenkin jos uudisrakennuksia suunnitellaan yh-tenä kokonaisuutena, mutta että hankkeessa riittänee haastetta myös rakennusvalvonnalle.
HSY:n vesihuolto mainitsee mm., että aluetta palvelevat vesijohdot ja viemärit on rakennettu eikä niitä tarvitse siirtää.
Ympäristökeskuksella ja kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa muu-tosehdotuksesta.
Kaupunginmuseo pitää kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta hyvänä, että 1920-luvun omakotitalo suojellaan asemakaavassa. Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.
Esittelijä
Kaupunginhallitus
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Liitteet
1 | Asemakaavakartta nro 12040 |
2 | Havainnekuva |
3 | Päätöshistoria |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus | Esitysteksti |
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 05.09.2011 § 756
HEL 2011-001149 T 10 03 03
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin nro 29055 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.3.2011 päivätyn piirustuksen nro 12040 mukaisena.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Hannu Penttilä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alv.nro |
hallintokeskus@hel.fi | http://www.hel.fi/hallintokeskus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|