Helsingfors stad | Protokoll | 1/2023 | 1 (12) |
Stadsfullmäktige |
|
| |
|
| Ärende/12 | |
| 18.01.2023 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 13
Detaljplaneändring för Leagatan 3 i Böle (nr 12782)
HEL 2021-010782 T 10 03 03
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för tomten 5 i kvarteret 17089 i 17 stadsdelen (Böle) enligt ritning nr 12782, daterad 14.6.2022, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Föredragande
Stadsstyrelsen
Upplysningar
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Bilagor
1 | Asemakaavan muutoksen nro 12782 kartta, päivätty 14.6.2022 |
2 | Asemakaavan muutoksen nro 12782 selostus, päivätty 14.6.2022, päivitetty Kylk:n 14.6.2022 päätöksen mukaiseksi |
3 | Vuorovaikutusraportti päivätty 21.3.2022, täydennetty 14.6.2022 sekä asukastilaisuuden muistiot 30.11.2021 ja 5.4.2022 |
4 | Osa päätöshistoriaa |
5 | Muistutukset |
Sökande av ändring
Kommunalbesvär, godkännande av generalplan, detaljplan, byggnadsordning |
Utdrag
Utdrag | Bilagor till utdrag |
Helen Ab | Förslagstext |
Helen Elnät Ab | Förslagstext |
Samkommunen Helsingforsregionens trafik | Förslagstext |
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster | Förslagstext |
Kymp/Ekonomistöd | Förslagstext |
Den som sökt detaljplaneändring | Förslagstext |
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland | Förslagstext |
Beslutsförslag
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Föredragandens motiveringar
Detaljplanelösningens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller tomten 5 i kvarteret 17089, som ligger vid Leagatan 3 i 17 stadsdelen (Böle). I och med planändringen blir det möjligt att bygga om en kontorsbyggnad på tomten till ett bostadshus och lägga till en extra våning i trä. Orsaken till planändringen är att den nuvarande kontorsbyggnaden står tom, är liten för kontorsbruk och ligger mitt i ett bostadsområde.
Målet är att kunna använda den redan befintliga byggnaden och möjliggöra småskaligt kompletteringsbyggande på en plats med goda kollektivtrafikförbindelser och mångsidig service. Ett särskilt mål med detaljplaneändringen har varit att anpassa bostadsbyggandet till tomten ekologiskt och på ett sätt som beaktar stadsstrukturen i Västra Böle. Genom att bevara byggnadsstommen kan man främja byggande i trä och undvika de avsevärda koldioxidutsläpp som uppstår vid tillverkningen av de byggnadsmaterial som behövs för ett nybygge.
Den nya bostadsvåningsytan uppgår till 1 940 m² och våningsytan för verksamhetslokaler till 80 m². Tomtens exploateringstal är e=2,3. 1 420 m² våningsyta för kontor bortfaller. Antalet invånare ökar med ca 45.
Planändringen bidrar i synnerhet till att möjliggöra byggande av nya bostäder i Västra Böle. Kompletteringsbyggandets effekter på stadsbilden är måttliga och kan anses bidra med ett mervärde för området.
Påpekandena i anmärkningarna gällde framför allt olägenheter för grannbyggnaderna på grund av att byggnadens användningssyfte ändras och byggnaden får en extra våning samt på grund av avstånden mellan byggnaderna.
Beslut som detaljplanen bygger på
Enligt Generalplan 2016 för Helsingfors är området ett innerstadsområde med beteckningen C2 som ska utvecklas som en funktionell blandning av boende, kommersiell och offentlig service, verksamhetslokaler, förvaltning, parker, rekreations- och motionstjänster samt stadskultur. Enligt den underjordiska generalplanen för Helsingfors 2021 är området ett målområde för utveckling av centrum under jord. En nu existerande underjordisk tunnel är utmärkt på planområdet i den underjordiska generalplanen. Detaljplaneändringen stämmer överens med dessa generalplaner.
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål i och med att man å ena sidan stöder den urbana miljöns särprägel och dragningskraft genom att trygga det befintliga bostadsbeståndet och å andra sidan främjar byggande av bostäder utgående från den redan existerande stadsstrukturen i enlighet med målen för hållbar tillväxt.
Stadsmiljönämnden godkände utvecklingsprinciper för Östra och Västra Böle 8.10.2019. Detaljplaneändringen för att bygga om kontorsbyggnaden till ett bostadshus stämmer överens med utvecklingsprinciperna.
Områdets förutsättningar och nuläge
På tomten finns en kontorsbyggnad ritad 1982 av arkitekten Tuomo Siitonen. Det är fråga om en byggnad i 2–3 våningar med platt tak. Fasaden består av betongelement som belagts med ljusa keramikplattor. I norr, öster och väster omgärdas kvartersområdet av sammanhängande flervåningshus i 3–7 våningar från 1983 och 1984. Kontorsbyggnaden ligger vid kvarterets södra kant. Byggnadernas höjdläge i kvarteret är +54 i norr och blir sedan allt lägre mot söder, vilket möjliggör ett för Västra Böle typiskt soligt gårdsområde mitt i kvarteret. På andra sidan Leagatan finns flervåningshus i fyra våningar.
För området gäller en detaljplan från 1982. Enligt detaljplanen är tomten ett kvartersområde för kontorsbyggnader (KT) med 1 500 m² vy byggrätt. De högsta tillåtna höjdlägena för byggnadens yttertak är +41.0 och +43.5. Dessa får endast överstigas av hissarnas maskinrum och ventilationsmaskinrummen.
Helsingfors stad äger tomten 17089/5. Detaljplanen har utarbetats på ansökan och innehållet har diskuterats med den sökande.
Kostnader för detaljplanelösningen
Genomförandet av detaljplanelösningen medför inga kostnader för staden. Staden får arrendeinkomster för den nya våningsyta som planläggs.
Växelverkan under beredningen av detaljplanen
Den bifogade rapporten om växelverkan innehåller sammandrag av de ställningstaganden från myndigheter och åsikter från intressenter som kommit in under beredningen av detaljplanen, samt bemötandena till påpekandena i dessa.
Myndighetssamarbete
Under beredningen av detaljplanelösningen har man samarbetat med olika instanser inom stadsmiljösektorn och dessutom med följande myndigheter:
Helen Ab
Helen Elnät Ab
samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) vattenförsörjning
kultur- och fritidssektorn (stadsmuseet)
Myndigheternas ställningstaganden om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet gällde en tunnel för avloppsvatten som löper genom tomten, hur den betecknas och bestämmelserna om den i detaljplanen samt de planbestämmelser som styr planeringen i en riktning där den redan befintliga arkitekturens karaktär beaktas. De frågor som tagits upp i ställningstagandena har beaktats i planläggningsarbetet så att såväl tunneln och den därtill hörande planbestämmelsen som bestämmelser om hur byggnadens fasad ska behandlas har tagits upp i detaljplanen.
Åsikter
Åsikterna om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet gällde antalet bilplatser, fåglarnas säkerhet samt de olägenheter ändringen av byggnadens användningssyfte och höjningen av byggnaden förorsakar en av grannbyggnaderna. Åsikterna har beaktats i planläggningen så att detaljplanen innehåller bestämmelser om bl.a. hur fasader och balkonger ska behandlas, hur fönstren ska placeras i förhållande till grannbyggnaden och hur de indragna byggdelarna i översta våningen ska utformas. En överenskommelse om bilplatsernas läge har nåtts och referensplanen har uppdaterats. Det lämnades in tre skriftliga åsikter.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt 21.3–19.4.2022, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen. Ett brev om att detaljplaneförslaget är framlagt skickades till en markinnehavare bosatt i en annan kommun.
Det gjordes fem anmärkningar mot detaljplaneförslaget. Påpekandena i anmärkningarna gällde de olägenheter ändringen av byggnadens användningssyfte, höjningen av byggnaden och avstånden mellan byggnaderna förorsakar grannbyggnaderna samt den därav följande konsekvensbedömningens omfattning, Leagatans gatumiljö, hur gårdsfunktionerna ska organiseras, olägenheter under byggtiden och fåglarnas säkerhet.
Följande aktörer lämnade in utlåtanden:
Helen Elnät Ab
samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen)
stadsmuseet
Påpekandena i utlåtandena gällde beteckningen på och bestämmelsen för den tunnel som löper genom tomten (HRM) samt bevarandet av kontorsbyggnaden och byggnadens ändrade användningssyfte (stadsmuseet). Stadsmuseet konstaterade att detaljplanen saknar särskilda bestämmelser om att bevara särdragen hos byggnadens arkitektur och anpassa byggandet till dem, men ansåg ändå att detaljplaneändringen var ett positivt alternativ jämfört med att riva byggnaden och bygga nytt i stället. Helen Elnät, NTM-centralen och HRT hade ingenting att påpeka om förslaget till detaljplan.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena i sammandrag och bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
De ändringar som gjorts efter det offentliga framläggandet har diskuterats med berörda parter.
Närmare motivering
Konsekvenserna av och motiveringen till den nya detaljplanen framgår närmare av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Föredragande
Stadsstyrelsen
Upplysningar
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Bilagor
1 | Asemakaavan muutoksen nro 12782 kartta, päivätty 14.6.2022 |
2 | Asemakaavan muutoksen nro 12782 selostus, päivätty 14.6.2022, päivitetty Kylk:n 14.6.2022 päätöksen mukaiseksi |
3 | Vuorovaikutusraportti päivätty 21.3.2022, täydennetty 14.6.2022 sekä asukastilaisuuden muistiot 30.11.2021 ja 5.4.2022 |
4 | Osa päätöshistoriaa |
5 | Muistutukset |
Bilagematerial
1 | Sijaintikartta |
2 | Ilmakuva |
3 | Tehdyt muutokset |
4 | Hakemus 27.8.2021 |
Sökande av ändring
Kommunalbesvär, godkännande av generalplan, detaljplan, byggnadsordning |
Utdrag
Utdrag | Bilagor till utdrag |
Helen Ab | Förslagstext |
Helen Elnät Ab | Förslagstext |
Samkommunen Helsingforsregionens trafik | Förslagstext |
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster | Förslagstext |
Kymp/Ekonomistöd | Förslagstext |
Den som sökt detaljplaneändring | Förslagstext |
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland | Förslagstext |
För kännedom
Stadsmiljönämnden
Stadsmiljönämndens sektion för byggnader och allmänna områden
Stadsmiljönämndens miljö- och tillståndssektion
Stadsmuseet
Detaljplaneläggning
Beslutshistoria
Kaupunginhallitus 09.01.2023 § 6
HEL 2021-010782 T 10 03 03
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17089 tontin 5 asemakaavan muutoksen 14.6.2022 päivätyn piirustuksen nro 12782 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
vs. kansliapäällikkö
Kirsi Remes
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 14.06.2022 § 367
HEL 2021-010782 T 10 03 03
Hankenumero 4886_8
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
14.6.2022 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12782 hyväksymistä liitteen nro 3 mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17089 tonttia 5.
Lisäksi lautakunta päätti
ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi
ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Outi Ruski, arkkitehti (kaavoitus), puhelin: 310 15207
outi.ruski(a)hel.fi
Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 37229
aleksi.raisanen(a)hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 19.4.2022
HEL 2021-010782 T 10 03 03
Asemakaavoitus / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Leankatu 3 asemakaavan muutoksen 21.3.2022 päivättyä asemakaavan muutoksen ehdotusta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun ja arkeologisen kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan eli Pasilan korttelin 17089 tonttia 5, joka sijaitsee osoitteessa Leankatu 3. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa tyhjillään olevan toimistorakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön ja kohentaa rakennuksen ilmettä. Samalla mahdollistetaan rakennuksen korottaminen yhdellä puurakenteisella kerroksella. Leankadun katutilaa aktivoidaan sijoittamalla kadunvarteen liiketilaa. Ahtaalle tontille tavoitellaan vehreyttä hyödyntämällä kattopintoja. Olemassa olevan rakennuksen säilyttämisellä ja lisärakentamisella pyritään ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi säilyttämään Länsi-Pasilan 1980-luvun rakennusperintöä ja tuomaan siihen uusi 2020- luvun kerrostuma.
Asemakaavan muutoksen kohteena olevalla tontilla sijaitsee Kiinteistö Oy Leankuja toimistorakennus, joka on rakennettu arkkitehti Tuomo Siitosen / Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen vuonna 1982 laatimien suunnitelmien mukaan. Toimistorakennus on tasakattoinen ja pääosin kaksikerroksinen, vain itäpäädystään osittain kolmikerroksinen. Julkisivumateriaaleina on käytetty osin valkoiseksi käsiteltyjä ja osin vaalean kellertävillä, lasittamattomilla keraamisilla laatoilla pinnoitettuja betonielementtejä. Rakennus rajaa eteläreunaltaan korttelia, jonka muita reunoja kehystävät vuosina 1983 ja 1984 valmistuneet, toisiinsa kytketyt kolme-seitsemänkerroksiset asuinkerrostalot. Korttelin keskelle sijoittuu puin ja pensain sekä erilaisin toiminnallisin vyöhykkein jäsennelty yhteinen piha-alue.
Leankatu 3 osalla on voimassa laajalti Länsi-Pasilaa koskeva, 19.11.1982 voimaan tullut asemakaavan muutos. Tontti kuuluu toimistorakennusten korttelialueeseen KT, muu osa korttelista asuinkerrostalojen korttelialueeseen AK. Leankatu 3 toimistorakennus samoin kuin korttelin asuinkerrostalot on siis rakennettu tämän asemakaavan ohjaamana. Helsingin yleiskaavassa 2016 Leankatu 3 kuuluu kantakaupungiksi merkittyyn alueeseen (C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena alueena. Suunnittelualuetta koskevat myös 8.10.2019 kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymät Itä- ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteet, joiden mukaan Leankatu 3:n tontti on osoitettu mahdollisesti asumiseen muutettavaksi kohteeksi ottaen huomioon alueelle laaditut periaatteet ja kaupunkikuvalliset reunaehdot.
Esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa Leankatu 3 tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on pääosin kolme, rakennuksen itäpäässä neljä. Kaupunkikuvaan ja rakentamiseen liittyen määrätään seuraavaa: ”Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa Leankadun suuntaan…Säilytettävän rakennuksen julkisivut saa rapata. Täydennysrakennettavan uudisosan tulee olla julkisivuiltaan ja rakenteiltaan puuta. Rakennuksen julkisivujen on oltava vaaleita. Parvekkeet toteutetaan korkeatasoisena ja ilmeeltään keveinä ja avoimina. Asuinhuoneen ikkunoita ei saa sijoittaa alle 8 metrin päähän naapurirakennuksen ikkunoista. Rakennuksissa on oltava tasakatto. Ylin kerros tulee rakentaa pääosin sisäänvedettyinä. Rakennuksen katolle saa rakentaa asukkaiden yhteiselle kattopuutarhalle johtavan porrashuoneen.” Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyen määrätään seuraavaa: ”Hulevesiä tulee viivyttää tontilla. Läpäisemättömiä pintamateriaaleja tulee välttää. Kattojen tulee olla kattopuutarhoja tai hulevesiä viivyttäviä viherkattoja. Korkeintaan puolet asuinrakennuksen katon alasta saa olla toiminnallista, vettä läpäisemätöntä alaa. Katolle sijoitettavien välttämättömien teknisten laitteiden tulee sopia rakennuksen arkkitehtuuriin ja ne tulee suunnitella luontevaksi osaksi viherkattoa. Olemassa oleva rakennus säilytetään pääosin. Rakennuksen osan purkamista koskevan lupahakemuksen mukaan on liitettävä selvitys rakennuksen purkumateriaalien kestävästä käsittelystä.”
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antamassaan lausunnossa kaupunginmuseo piti asemakaavan muutoksen lähtökohtaa, olemassa olevan rakennuksen säilyttämistä ja korottamista, erittäin hyvänä ja kannatettavana niin olevan rakennetun kulttuuriympäristön kuin kestävän kehityksen näkökulmasta. Koska Leankatu 3 on selvästi osa laajempaa ympäröivää korttelirakennetta ja kaavallisesti yhtenäisin periaattein rakennettua lähiympäristöään, piti kaupunginmuseo tärkeänä, että olemassa oleva rakennus korotuksesta huolimatta säilyy kuitenkin ominaisluonteeltaan tunnistettavana osana oman rakentamisaikakautensa arkkitehtuuria ja etenkin jalankulkijan näkökulmasta lähiympäristönsä rakennettua kaupunkitilaa ja –maisemaa. Kaupunginmuseo esitti, että asemaakaavassa annetaan määräyksiä, jotka käyttötarkoituksen muutoksessa ja laajentamisessa ohjaavat suunnittelua olemassa olevan rakennuksen arkkitehtuurin luonteen ja ilmeen huomioon ottavaan ratkaisuun.
Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo toteaa, että esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa ei ole erityisiä olevan rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteiden säilyttämistä ja siihen sopeuttamista edellyttäviä määräyksiä. Olemassa olevan rakennuksen nykyisin laajalti laattaverhoillut julkisivut saa esimerkiksi kauttaaltaan rapata. Olemassa olevan rakennuksen pääasiallisen säilyttämisen määräys on kuitenkin keskeinen. Tärkeinä kaupunginmuseo pitää myös määräyksiä ylimmän kerroksen sisäänvedosta, kattomuodosta ja vesikaton ylimmästä korkeusasemasta, jotta olemassa oleva rakennus korotuksen jälkeenkin hahmottuu kokonaisuudessa ja ettei uudisosa nouse suhteettoman korkeaksi alempiin kerroksiin verrattuna. Kaupunginmuseo ei suunnitteluperiaatteista antamassaan lausunnossa nostanut Leankatu 3 rakennusta erityisesti vaalittavaksi kohteeksi, jonka asemakaavallista suojelua asemakaavan muutoksen yhteydessä tulisi harkita. Tällä perusteella kaupunginmuseo ei myöskään esittänyt rakennukselle suojelumerkintää asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Asemakaavan ehdotuksen voidaan näin ollen katsoa olevan linjassa rakennuksen vaalimiselle asetettujen tavoitteiden kanssa.
Lopuksi kaupunginmuseo toistaa näkemyksensä, että esillä oleva Leankatu 3 asemakaavan muutos on positiivinen vaihtoehto purkamiseen ja uudisrakentamiseen perustuvan kiinteistökehityksen sijaan. Lisäksi esillä olevan asemakaavan mahdollistamana ja taitavalla, olevan rakennuksen ominaisluonnetta ymmärtävällä ja arvostavalla suunnittelulla voidaan toteuttaa myös ympäröivään rakennettuun kokonaisuuteen sopeutuva laajennus ja saada säilymään Leankadun 1980-luvun rakennettu kokonaisuus 2020-luvun kerrostumalla täydennettynä. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Leankatu 3 asemakaavan muutoksen ehdotukseen.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.12.2021
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
anne.salminen(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 02.03.2022 § 21
HEL 2021-010782 T 10 03 03
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12782 pohjakartan kaupunginosassa 17 Pasila. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12782
Kaupunginosa: 17 Pasila
Kartoituksen työnumero: 3/2022
Pohjakartta valmistunut: 4.2.2022
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 09 310 31976
kari.rajala(a)hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
| ||||
Postadress | Besöksadress | Telefon | FO-nummer | Kontonr |
PB 1 | Norra esplanaden 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGFORS STAD | Helsingfors 17 | Telefax |
| Moms nr |
kaupunginkanslia@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginkanslia |
|
| FI02012566 |
|
|