§ 276

Social-, hälsovårds- och räddningssektorns servicestrategi 2023–2025

HEL 2022-008716 T 00 01 01

Beslut

Stadsfullmäktige godkände social-, hälsovårds- och räddningssektorns servicestrategi 2023–2025.

Behandling

Ledamoten Laura Korpinen understödd av ledamoten Mikko Paunio föreslog att stadsfullmäktige godkänner servicestrategin för social-, hälsovårds- och räddningstjänsten för 2023-2025 med följande ändringar: social- och hälsovårdstjänster på övriga språk tilläggs inte, meningen på sida 22 i bilaga 1 "Vi utvecklar också våra tjänster på andra språk." avlägsnas, inga specifika tjänster erbjuds invandrare endast med hänvisning till invandrarstatus om inte lagen uttryckligen förutsätter det, meningen på sida 5 i bilaga 1 "Helsingfors befolkning blir alltmer mångskiftande och det språkliga spektrumet växer, vilket måste beaktas i serviceutbudet." avlägsnas, lokaler som används för religiösa tillställningar bekostas inte, vid utformningen av utbudet av digitala tjänster gör man en kritisk bedömning över vem tjänsterna riktas till, tjänster inom specialsjukvården som är parallella med HUS utbud skapas inte i onödan, satsningar görs på att systemet med servicesedlar fungerar och detta system prioriteras ifall tjänsten tillhandahålls av den privata sektorn, dessutom poängteras att räddningsverket också i framtiden måste ha ett eget, särskilt beslut om servicenivå och att integrationen med social-och hälsovårdssektorn inte får innebära att räddningsverket försvagas eller att byråkratin i samband med räddningstjänsterna ökar. Ordet "likabehandling" i servicestrategin berättar inte alltid vad som avses i respektive sammanhang. Alla invånare behöver inte alla tjänster, t.ex. seniorer och funktionshindrade behöver annorlunda omsorg än friska personer i arbetsför ålder. Då det finns ett behov av tjänster, borde de finnas till hands för alla som behöver dem. Av den anledningen avlägsnas de otydliga meningarna på sida 7 i bilaga 1: "Tjänsterna ska ordnas på lika villkor för alla invånare. Likabehandling innebär inte att tjänsterna utförs på samma sätt för alla."

Service på andra språk än finska och svenska ökar segregationen i stället för att främja språkkunskaper, vilka är en absolut förutsättning för integration i samhället. Service på andra språk kan inte heller anses vara motiverat under rådande ekonomiska förhållanden. Tolktjänster ersätts av staten, varför Helsingfors inte bör ta sig an sådana utgifter som är på statens ansvar.

2 omröstningen

Stadsstyrelsens förslag JA, motförslag NEJ

JA-förslag: Stadsstyrelsen
NEJ-förslag: Laura Korpinens motförslag

Ja-röster: 70
Mukhtar Abib, Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Tarik Ahsanullah, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Elisa Gebhard, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Kati Juva, Atte Kaleva, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Laura Kolehmainen, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Minna Salminen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Seida Sohrabi, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Byoma Tamrakar, Coel Thomas, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Nej-röster: 8
Mika Ebeling, Nuutti Hyttinen, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner

Blanka: 1
Wille Rydman

Frånvarande: 6
Harry Harkimo, Pia Kopra, Tom Packalén, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa, Tuomas Tuomi-Nikula

Stadsfullmäktige godkände stadsstyrelsens förslag.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Riikka Henriksson, planeringschef, telefon: 310 25543

riikka.henriksson(a)hel.fi

Mia-Veera Koivisto, servicestrategichef, telefon: 310 35567

mia-veera.koivisto(a)hel.fi

Sampo Pajari, ekonomi- och planeringschef, telefon: 310 42504

sampo.pajari(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet

Den riksomfattande reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet centrala funktioner och lagändringar gäller också Helsingfors. De viktigaste förändringarna är statens mål- och ekonomistyrning samt den förstärkta organiseringen. Den nya lagstiftningen och den stramare ramen för den nya finansieringsmodellen, i kombination med ett växande behov av tjänster, kräver stark strategisk planering och ledning. Helsingfors stad har det primära ansvaret för att organisera den lagstadgade social- och hälsovården samt räddningsväsendet. Ändringarna sätter press på att förtydliga och stärka organisatörsrollen.

Organiseringen av social- och hälsovården förutsätter att servicesystemet leds som en samordnad helhet: kunskapsbaserat ledarskap, hantering av kostnader, prognostisering och förebyggande av servicebehovets utveckling, säkerställande av tjänsternas tillräcklighet samt tillgången till personal och personalens varaktighet, systematiskt planerad produktionsstruktur, styrning och utnyttjande av serviceproduktionen samt övervakning och samordning av tjänsterna. 

Stadens servicestrategi för social-, hälsovårds och räddningssektorn (11 § i lagen om ordnande av social- och hälsovård) har utarbetats för planering och ledning av ekonomin och verksamheten.  Innehållet i servicestrategin definieras i lagen. Utöver servicestrategin styrs räddningsväsendet av beslutet om räddningsväsendets servicenivå (6 § i lagen om ordnande av räddningsväsendet).

Den nya lagstadgade servicestrategin är serviceanordnarens strategi, där man fastställer de långsiktiga målen för den social- och hälsovård som serviceanordnaren ansvarar för att ordna samt målen för genomförandet av tjänsterna. Dessa mål tar hänsyn till invånarnas behov, lokala förhållanden samt tillgången till tjänster och tjänsternas tillgänglighet.

Den första servicestrategiperioden i Helsingfors är en förändringsstrategi som omfattar knappt en fullmäktigeperiod och som till sin natur är kortvarig. Med hjälp av den genomförs reformens centrala förändringar.

Servicestrategin stöder genomförandet av stadsstrategin. Målen i stadsstrategin har preciserats och kompletterats i servicestrategin med sektorns gemensamma mål, metoder och löften till helsingforsarna. Servicestrategins utgångspunkt är att Helsingfors framöver allt bättre ska kunna svara mot sina invånares servicebehov.

Genomförandet av servicestrategin följs upp vid årliga förhandlingar med social- och hälsovårdsministeriet. Dessutom fastställer de riksomfattande strategiska fyraårsmålen serviceanordnarens strategiska riktlinjer.

Beredning av servicestrategin

Beredningen av servicestrategin inleddes år 2020 som en del av förberedelserna inför vårdreformen. Målet var att Helsingfors tar en allt starkare organisatörsroll och utkristalliserar organisatörens strategi och mål.

Social- och hälsovårdssektorns högsta ledning har fungerat som styrgrupp för beredningen av servicestrategin, och beredningen har samordnats av en samordningsgrupp som utsetts för uppgiften.

Under 2021 kartlades organiseringens nuläge med hjälp av samarbetsmöten och intervjuer med sakkunniga. Kartläggningens resultat jämfördes med vårdreformens lagförslag. Efter att lagarna godkänts ordnades verkstäder där sammanlagt cirka 200 sakkunniga, direktörer och chefer från social- och hälsovårdssektorn deltog. I verkstäderna konkretiserades utvecklingsbehoven i fråga om organiseringen av tjänsterna, och den gemensamma viljan för framtidens service klarnade.

Utkastet till servicestrategi beaktar de invånar- och personalenkäter som gjordes sommaren 2022. Utkastet till servicestrategi presenterades för personalorganisationernas organisationsdelegation och personalkommissionen. Ledamöterna i handikapp-, äldre- och ungdomsrådet fick möjlighet att kommentera löftena, målen och metoderna i utkastet till servicestrategi.

Servicestrategins beredning, struktur och teman har presenterats för sektionen för reform av social- och hälsovården samt räddningsväsendet och för social- och hälsovårdsnämnden.

En gemensam aftonskola om temana i servicestrategin ordnades för social- och hälsovårdsnämnden samt räddningsnämnden. Fullmäktigeledamöterna hade möjlighet att delta i beredningen genom att framföra sin åsikt om den nya sektorns mål och service på stadsfullmäktiges servicestrategiseminarium.

Helsingfors stad hörde organisationer vid beredningen av välfärdsreformens organisationssamarbete, bland annat genom en webbenkät vars svar tillämpades i arbetet med servicestrategin. Under beredningen hördes också experter på vårdreformen inom organisationerna.

Servicestrategin har redigerats utifrån diskussioner, enkäter, utlåtanden och respons och ytterligare bearbetats tillsammans med experter från social- och hälsovårdstjänsterna samt räddningsverket.

Material som uppstått genom delaktighet används i fortsättningen också när verksamheten planeras. Under strategiperioden säkerställs att tjänsteproducenter, organisationer och stadens personal har möjlighet att delta i den konkreta planeringen av åtgärder.

I beredningen av den första servicestrategin har man ytterligare beaktat de allmänna riksomfattande målsättningar för välfärdsreformen som man haft kännedom om, målen för social-, hälsovårds- och räddningstjänster i Helsingfors stadsstrategi samt de strategiska utvecklingsbehov som identifierats inom social- och hälsovårdssektorn och räddningsväsendet.

Servicestrategins struktur och innehåll

Målet med servicestrategin är att invånarna snabbt, smidigt och jämlikt ska få de tjänster de behöver. Strategin innehåller målsättningar för ledarskap och personal samt mål för tjänsternas tillgänglighet.

Ledningen säkerställer att invånarna får de tjänster de behöver. En kompetent personal som mår bra är en förutsättning för att lyckas. Med hjälp av en bättre kostnadseffektivitet, samordning av tjänster och användning av externa serviceproducenter samt styrning säkerställs såväl tjänsternas kvalitet som tillgänglighet.

Servicestrategins mål och metoder utgör tillsammans med Helsingfors stadsstrategi riktlinjerna för beslutsfattandet och utvecklingen.

Genomförande och uppföljning

Vi följer upp måluppfyllelsen i syfte att se till att servicestrategin lyckas och är effektiv. Genom systematisk övervakning och utvärdering kan man vid behov precisera åtgärderna för att säkerställa att servicestrategins mål uppnås.

Servicestrategins utfall följs upp i enlighet med stadsstrategins mål och processerna för uppföljning av ekonomin och verksamheten. Servicestrategin omsätts i praktiken i sektorns dagliga arbete.

Den strategiska måluppfyllelsen följs också upp i de årliga förhandlingarna med social- och hälsovårdsministeriet som en del av uppföljningen och utvärderingen av hur organiseringsansvaret har utfallit.

Sektorn utarbetar en sammanfattad presentation av och marknadsföringsmaterial om servicestrategin för kommunikation till invånare och personal.

Beslutsfattande vid godkännande av servicestrategin

Servicestrategin ska fastställas enligt samma tidsplan som stadens budget för 2023 och ekonomiplan för 2023–2025.  När servicestrategin har godkänts bifogas den till 2023 års budget och ekonomiplanen 2023–2025.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Riikka Henriksson, planeringschef, telefon: 310 25543

riikka.henriksson(a)hel.fi

Mia-Veera Koivisto, servicestrategichef, telefon: 310 35567

mia-veera.koivisto(a)hel.fi

Sampo Pajari, ekonomi- och planeringschef, telefon: 310 42504

sampo.pajari(a)hel.fi

Bilagor

Bilagematerial

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 07.11.2022 § 751

HEL 2022-008716 T 00 01 01

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025.

Käsittely

07.11.2022 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Jussi Halla-aho: Liitteen 1 muutokset:

Poistetaan sivulta 5 "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on
huomioitava palvelutarjonnassa."

Poistetaan sivulta 7 "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei
tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla."

Lisätään sivulle 7 "Helsinki pyrkii segregaation ehkäisemiseksi tuottamaan kaikille helsinkiläisille samoja
palveluja ellei laki erikseen määrää palvelun järjestämisestä"

Poistetaan sivulta 22 "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme."

Jussi Halla-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

31.10.2022 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson(a)hel.fi

Mia-Veera Koivisto, Palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567

mia-veera.koivisto(a)hel.fi

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504

sampo.pajari(a)hel.fi

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto 19.09.2022 § 36

HEL 2022-008716 T 00 01 01

Päätös

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen (liite 1) vuosille 2023-2025.

Käsittely

19.09.2022 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Daniel Sazonov: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen (liite 1) vuosille 2023-2025 seuraavin muutoksin:

Strategian lähtökohta ja valmistelu -kappale

s. 2: Sote-uudistuksen tavoitteet -laatikkoon lisätään uudeksi ensimmäiseksi kohdaksi: ”kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja”

Visio -kappale

s. 9: Visio muutetaan muotoon: ”Luomme helsinkiläisille hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyöllä ja vahvalla osaamisella”

s. 9: Muutetaan kappale

”Helsinki turvaa jatkossakin palvelujen saatavuuden monituottajamallia hyödyntäen. Palvelutuotanto koostuu toimialan omasta palvelutuotannosta sekä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamista osto- ja palvelusetelipalveluista. Ulkoisten palveluntuottajien osaaminen on tärkeässä roolissa asukkaiden palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä.”

muotoon: ”Helsinki turvaa jatkossakin palvelujen saatavuuden monituottajamallia hyödyntäen. Palvelutuotanto koostuu keskeisiltä osin toimialan omasta palvelutuotannosta, jonka lisäksi hyödynnetään yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamia osto- ja palvelusetelipalveluita. Ulkoisten palveluntuottajien osaamista voidaan käyttää apuna myös asukkaiden palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä.

s. 9: korvataan viimeisen virkkeen ilmaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ilmaisulla HUS-yhtymä

s. 11: muutetaan laatikon toinen kohta kuulumaan: ”Saumattomilla ja yhteen sovitetuilla palveluilla, panostamalla ennaltaehkäisyyn sekä yhteistyöllä eri toimijoiden välillä varmistamme nykyistä vaikuttavammat palvelut.”

s. 11: muutetaan laatikon neljäs kohta kuulumaan: ”Palvelut ovat laadukkaita, turvallisia ja yhdenmukaisia ja ne edistävät yhdenvertaisuutta riippumatta palvelujen tuottajista.”

Palvelustrategian temaattiset kokonaisuudet ja painopisteet 2023– 2025 -kappale

s. 14: Muutetaan ”Järjestämisen johtaminen” väliotsikon jälkeisen listauksen toinen kohta: ”Siirrämme painopistettä oman tuotannon johtamisesta kohti kokonaisvaltaista, sektorirajat ylittävää järjestämisen johtamista. Korostamme asiakasprosessien johtamista, sopimusten johtamista sekä tavoitteellisen yhteistyön rakentamista ja yhteisjohtamista eri toimijoiden välillä.”

Muotoon: ”Vahvistamme sekä oman tuotannon johtamista että kokonaisvaltaista, sektorirajat ylittävää järjestämisen johtamista. Oman tuotannon johtamisessa korostamme hyvää henkilöstöjohtamista sekä palveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden kehittämistä, järjestämisen johtamisessa taas asiakasprosessien johtamista, sopimusten johtamista sekä tavoitteellisen yhteistyön rakentamista ja yhteisjohtamista eri toimijoiden välillä.”

s. 15: Muutetaan ” Henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen” väliotsikon jälkeisen listauksen neljäs kohta ”Henkilöstömme osallistuu palvelujen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen asukkaiden palveluketjujen parantamiseksi.”

Muotoon: ”Varmistamme, että käytössä on riittävät toimintamallit ja rakenteet, joilla koko henkilöstö voi osallistua palveluiden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen asukkaiden palveluketjujen parantamiseksi.”

s. 17: Lisätään ”Yhteistyö erikoissairaanhoidon järjestämisessä” väliotsikon jälkeiseen listaukseen uudeksi kohdaksi: ”Varmistamme yhdessä muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa sujuvan jatkohoidon potilasturvallisuuden ja sairaalapäivystysten toiminnan turvaamiseksi.”

s. 17: Muutetaan ”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen välinen yhteistyö ja integraatio” väliotsikon jälkeisen listauksen toinen kohta kuulumaan: ”Kartoitamme yhteistyössä palvelumuodot ja prosessit, joissa voimme tiivistää yhteistyötä sekä luoda uusia toimintamalleja palvelujen järjestämiseen sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Parannamme kotiin vietävää päivystyksellistä akuuttitilanteiden hoitoa.”

s. 18: muutetaan virke: ”Tämä edellyttää oman ja hankitun palvelutuotannon kustannusten ja vaikuttavuuden vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden parantamista” muotoon: ”Tämä edellyttää oman ja hankitun palvelutuotannon kustannusten ja vaikuttavuuden vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden parantamista sekä tämän vertailutiedon hyödyntämistä myös oman palvelutuotannon kehittämisessä.”

s. 19: Lisätään ”Palvelurakenne, tuotantotavat ja kustannusvaikuttavuus” väliotsikon jälkeisissä listauksissa olevan kohdan ”Lisäämme strategista henkilöstösuunnittelua osana toiminnan ja talouden johtamista.” perään virke: ”Erityisesti siirretään parhaita käytäntöjä toimipisteiden välillä.”

s. 22: Lisätään väliotsikon ”Saatavuus ja saavutettavuus” jälkeen olevaan laatikkoon uusi virke: ”Turvaamme yhdenvertaiset ja laadukkaat suomen- ja ruotsinkieliset palvelut. Kiinnitämme erityistä huomiota ruotsinkielisten palveluiden toimivuuteen.”

s. 22: Muutetaan virke: ” Turvaamme riittävät ja yhdenvertaiset ruotsinkieliset palvelut muun muassa kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen.” muotoon ”Turvaamme riittävät ja yhdenvertaiset suomen- ja ruotsinkieliset palvelut muun muassa kiinnittämällä huomiota myös ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin, tiedottamiseen ja tiedonkeruuseen.”

s. 22: Lisätään sivulle virke: ”Helsinki panostaa vammaisten ja ikäihmisten laadukkaisiin ja turvallisiin palveluihin ja huomioi omaishoidon yhtenä hoitomuotona.”

s. 22: Muutetaan virke ”Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina.” Muotoon: ”Helsingin tavoitteena on että strategiakaudella terveyskeskuskäynnit pysyvät edelleen maksuttomina.”

s. 23: Muutetaan virke: ”Vahvistamme peruspalvelujen saatavuutta hyödyntämällä monituottajuutta ja yhteistyötä.” muotoon: ” Vahvistamme peruspalvelujen saatavuutta myös hyödyntämällä monituottajuutta ja yhteistyötä.”

s.23: Lisätään ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Peruspalveluiden saatavuutta parannetaan lisäämällä henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Henkilöstön pysyvyydellä parannetaan myös hoidon jatkuvuutta. Otetaan henkilöstö mukaan parantamaan palveluiden saatavuutta ja lisätään yksiköiden päätösvaltaa kehittää omaa toimintaansa. Vetovoimaisten työyhteisöjen ja hyvin toimivien palvelujen käytäntöjä levitetään muihin yksiköihin.”

s.23: Lisätään ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Lisäämme ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.”

s. 24: Lisätään ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toiminnot ovat osa kaikkia palveluja.” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.”

Lisäksi jaosto toteaa, että koontitaulukot sivuilla 26 - 30 tulee päivittää niin, että ne huomioivat edellä päätetyt muutokset.
 

Kannattaja: Reetta Vanhanen

Jaosto hyväksyi yksimielisesti Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Mari Rantanen: Liitteen 1 muutokset:

Poistetaan sivulta 5 "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on huomioitava palvelutarjonnassa."

Poistetaan sivulta 7 "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla."

Lisätään sivulle 7 "Helsinki pyrkii segregaation ehkäisemiseksi tuottamaan kaikille helsinkiläisille samoja palveluja ellei laki erikseen määrää palvelun järjestämisestä"

Poistetaan sivulta 22 "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme."

Helsingin ei tule edistää segregaatiota järjestämällä Helsinkiin tuleville vieraskielisille omankielisiä palveluja tai ylipäänsä erillisiä maahanmuuttajien palveluja silloin kun niitä ei lakisääteisesti edellytetä. Yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys on kielitaito. Kielitaidon osalta on jo tutkitusti suuria puutteita useiden maassaolovuosien jälkeen ja ongelmaa pahennetaan lisäämällä omankielisiä palveluja jos henkilöiden ei tarvitse suomen kieltä opetella. Valtio lisäksi korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion kautta maksettavaksi.

Vallitsevassa taloustilanteessa ei voida pitää perusteltuna, että Helsinki priorisoi omankielisiä palveluja peräti strategiatasolla.

Mari Rantasen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Mari Rantanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Mari Rantanen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:
Helsingin ei tule edistää segregaatiota järjestämällä Helsinkiin tuleville vieraskielisille omankielisiä palveluja tai ylipäänsä erillisiä maahanmuuttajien palveluja silloin kun niitä ei lakisääteisesti edellytetä. Yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys on kielitaito. Kielitaidon osalta on jo tutkitusti suuria puutteita useiden maassaolovuosien jälkeen ja ongelmaa pahennetaan lisäämällä omankielisiä palveluja jos henkilöiden ei tarvitse suomen kieltä opetella. Valtio lisäksi korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion kautta maksettavaksi.

Vallitsevassa taloustilanteessa ei voida pitää perusteltuna, että Helsinki priorisoi omankielisiä palveluja peräti strategiatasolla.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson(a)hel.fi

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504

sampo.pajari(a)hel.fi

Mia-Veera Koivisto, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567

mia-veera.koivisto(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 06.09.2022 § 180

HEL 2022-008716 T 00 01 01

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen vuosille 2023–2025.

Käsittely

06.09.2022 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Samalla lautakunta katsoo, että:

Palvelustrategian toteuttamisen kriittinen tekijä on rahoituksen riittävyys. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.

Laadukkaiden sotepe-palveluiden järjestämisen kannalta keskeisin haaste on riittävä henkilöstön saatavuus. Siksi toimet, joilla tähän vastataan ovat ensisijaisen tärkeitä myös sotepe-uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta. Tässä keskeistä on koko toimialan johtamisen ohella kiinnitettävä huomiota toimintayksiköiden johtamisen, organisaation ja työn organisoinnin kehittämiseen. Hyväksi on käytettävä myös eri toiminnoissa kehitettyjä parhaaksi osoittautuneiden käytäntöjen siirtämiseen yleiseen käyttöön.

Ensihoitoa koskevissa tavoitteissa tulee huomioida HUSin rooli ensihoidon järjestämisvastuullisena toimijana Uudellamaalla ja HUSin kanssa tehtävän yhteistyön välttämättömyys.

Palvelutarjonnassa on tärkeätä huomioida eri tyyppisiä palveluita käyttävät asiakkaat kuten digipalveluita käyttävät, matalan kynnyksen palveluita käyttävät ja myös vahvempia laitosmuotoisia tukipalveluita käyttävät ja pidempiä osastojaksoja tarvitsevat asukkaat."

Kannattaja: jäsen Kati Juva

Vastaehdotus 2:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Samalla lautakunta katsoo, että palvelustrategiassa tulee näkyä vahvemmin palveluiden saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen."

Kannattaja: jäsen Kati Juva

Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Edelleen lautakunta katsoo, että:
Sosiaali- ja terveyspalveluja ei laajenneta muunkielisiksi.
Omaishoito on pidettävä yhtenä hoitomuotona palveluvalikossa.
Digipalveluiden tarjontaa harkittaessa on kriittisesti arvioitava se, keille digipalvelu soveltuu, eikä esimerkiksi kotihoitoa voi kategorisesti korvata digiyhteyksin. Yhdenvertaisuus-sanan sijasta tulisi avata se, mitä kussakin tapauksessa asialla tarkoitetaan, ja korvata sanalla tasa-arvo, kun sitä tarkoitetaan. Pelastustoimella on jatkossakin oltava oma erillinen palvelutasopäätöksensä."

Kannattaja: jäsen Mikko Paunio

Vastaehdotus 4:
Jäsen Kati Juva: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina."

Kannattaja: jäsen Seija Muurinen

Vastaehdotus 5:
Jäsen Pentti Arajärvi: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsingin ei tule strategiakaudella ottaa käyttöön terveyskeskus- ja laboratoriomaksuja."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestyksien tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (puheenjohtaja Daniel Sazonov)

Jaa-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Ei-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi puheenjohtaja Daniel Sazonovin toisen vastaehdotuksen äänin 11 - 2.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Laura Korpinen)

Jaa-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä

Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Vastaehdotus 4 (jäsen Kati Juva)
EI-ehdotus: Vastaehdotus 5 (jäsen Pentti Arajärvi)

Jaa-äänet: 9
Maaret Castrén, Kati Juva, Laura Korpinen, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Mikko Paunio, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen

Ei-äänet: 4
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Björn Månsson, Sinikka Vepsä

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Jäsen Kati Juvan vastaehdotus voitti jäsen Pentti Arajärven vastaehdotuksen äänin 9 - 4.

Äänestyksen jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.

30.08.2022 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Mia-Veera Koivisto, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567

mia-veera.koivisto(a)hel.fi

Sampo Pajari, Talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504

sampo.pajari(a)hel.fi