§ 211

Ledamoten Laura Kolbes motion om väggskyltar som berättar om intressant byggnadshistoria

HEL 2022-000712 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Laura Kolbe och 24 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utreder möjligheten att uppföra väggskyltar med information om arkitektur och historia på byggnadshistoriskt intressanta privata och allmänna byggnader.

Stadsstyrelsen remitterade 9.5.2022 sitt svar, som baserade sig på ett utlåtande av kultur- och fritidsnämnden, för ny beredning. I svaret konstaterade stadsstyrelsen bland annat att stadsmuseet inte har reserverat anslag för att sätta upp eller underhålla skyltar, men att experterna vid museet kan bidra med råd för planering, tillverkning och utplacering av skyltarna om staden hittar en extern aktör som kan finansiera projektet. I beslutet om återremiss förutsatte stadsstyrelsen att staden utreder hur och till vilka kostnader den skulle kunna samordna och genomföra projektet.

Efter stadsstyrelsens beslut har experterna vid stadsmuseet och stadsmiljösektorn tillsammans fört ärendet framåt.

Utvecklingsansvaret vid planeringen av informationsskyltarna fördelas mellan stadsmiljösektorn och kultur- och fritidssektorn. Stadsmuseet väljer vilka byggnader som ska förses med skyltar och tar fram innehållet. Stadsmiljösektorn beställer och sätter upp skyltarna. Båda sektorerna har gett ett utlåtande. Utlåtandena ingår i sin helhet i ärendets beslutshistoria.

Stadsmiljösektorn låter planera ett standardformat för informationsskyltarna. Skyltformatet kan anpassas till arkitekturen och olika byggnadstyper med hjälp av variation i storlek och material. Typritningarna för det färdiga formatet, instruktioner och en beskrivning av processen kommer att publiceras i anvisningarna för stadsrummet (Helsingfors Design Manual). Det kostar cirka 20 000 euro att planera ett standardformat för informationsskyltarna.

Varken stadsmuseets eller stadsmiljösektorns resultatbudget innehåller för närvarande anslag för att sätta upp eller underhålla informationsskyltar. Därför behövs en extern aktör, exempelvis en förening eller ett företag med intresse, som kan finansiera skyltarna.

Stadsmiljösektorn kan också sätta upp informationsskyltarna som en del av stadens egen verksamhet, om staden fattar ett beslut om att inleda ett sådant projekt och reserverar finansiering för det. Det kostar exempelvis cirka 152 000 euro att sätta upp femtio väggskyltar. Anskaffningen skulle även kunna spridas ut så att staden exempelvis beställer tio skyltar per år.

Beslutsfattandet om de historiska informationsskyltarna måste i vilket fall som helst samordnas sektorsöverskridande, och staden måste bereda de anvisningar som behövs. Stadsmuseet är fortfarande innehållsexpert och samarbetar vid behov med Museiverket och stadsarkivet. Stadsmiljösektorn ansvarar för att sätta upp och underhålla skyltkonstruktionerna. Planeringen av skyltarna kan införlivas i riktlinjerna för kulturmiljöprogrammets åtgärder, som ska formuleras i samarbete mellan sektorerna under 2022. Målet är att göra det lätt för stadsbor som engagerat sig i skyltarna att få information om hur man gör, vilka ramvillkoren är och vilken aktör man ska samarbeta med.

Förutom att sätta upp skyltar på byggnader utvecklar staden virtuella guidningar, som också nämns i motionen. I år ska stadsmiljösektorn införa ett register över information för virtuell guidning. Med hjälp av det blir det möjligt att dela informationen via olika digitala kanaler, exempelvis för att användas i mobilapplikationer. Dessutom pågår ett pilotprojekt för smart stadsguidning, vars syfte är att utveckla ett guidningssystem som omfattar hela Helsingfors. Om information för virtuell guidning publiceras på nätet, exempelvis i applikationen Servicekartan, kan den vid behov förses med geodata och öppet gränssnitt bland annat i tjänsten Helsinki Region Infoshare, vilket gör informationen enklare att använda.

Ledamot Kolbe har lämnat in motionen innan motionssystemet reformerades och den behandlas därför enligt de bestämmelser i förvaltningsstadgan som gällde vid den tidpunkten. Stadsstyrelsen förelägger fullmäktige motionen eftersom den har undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 08.08.2022 § 531

HEL 2022-000712 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

09.05.2022 Palautettiin

02.05.2022 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 6.7.2022

HEL 2022-000712 T 00 00 03

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuutettu Laura Kolbe ja 24 muuta valtuutettu ovat esittäneet aloitteessaan 19.1.2022, että kaupunki selvittää mahdollisuutta toteuttaa rakennushistoriallisesti kiinnostaviin yksityisiin ja julkisiin rakennuksiin arkkitehtuurista ja historiasta kertovia seinälaattoja tai muita opasteita.

Kaupunginmuseo tuo esille, että kaupungissa nykyisellään yli 400 muistolaattaa kertoo helsinkiläisistä tai historiallisesta tapahtumasta eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kaupunkiympäristön toimiala tuottaa jatkuvasti uusia opasteita, joiden avulla vastataan tiedon tarpeeseen. Vuonna 2022 on esimerkiksi toteutettu Olympiakylän opastaulut yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Kaupunginmuseon ja kaupunkiympäristön toimialan yhdessä valmisteleman Helsingin kulttuuriympäristöohjelman valmistelutyössä on samaan aikaan käynyt ilmi, että helsinkiläisillä on vahva toive olla aktiivisesti luomassa ja kokemassa kulttuuriympäristöä. Tämä ilmenee esimerkiksi kaupungille esitettyinä toiveina monenlaisista opasteista, joissa tehtäisiin näkyväksi kulttuuriympäristön ajallisia kerroksia ja tärkeitä tapahtumia.  Kohteilla on suuri merkitys paikallisen, helsinkiläisen identiteetin muodostumisessa. Elävä ja saavutettava kulttuuriperintö on osa Helsinki-kokemusta ja Helsingin brändiä.

Kysymyksessä on siten laaja kokonaisuus. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti 15.3.2022, että kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala valmistelee yhdessä kaupunkiympäristön kanssa konkreettisen toimintasuunnitelman opasteasian edistämiseksi. Kaupunginhallitus palautti esityksen 2.5.2022 ja antoi tehtäväksi selvittää, millaisin ehdoin ja kustannuksin hanke onnistuisi kaupungin koordinoimana ja toteuttamana. Samalla selvitetään, voidaanko hankkeeseen sisällyttää rakennusten lisäksi myös muita historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä kohteita.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala esittää, että toimintasuunnitelma kytketään yhdeksi osaksi kulttuuriympäristöohjelman toimenpidelinjauksia, jotka laaditaan vuoden 2022 aikana. Tavoite on, että opasteasiassa aktivoitunut kaupunkilainen saa helposti tiedon toimintatavasta, reunaehdoista ja oikeasta yhteistyötahosta.

Nykytilanteen kuvaus

Suurin osa rakennushistoriallisista muistolaatoista syntyy muulla tapaa kuin kaupungin toteuttamina. Laatan kiinnittämiseen rakennuksen julkisivuun ei tarvita kaupungin lupaa, kun kyseessä on yleisen helsinkiläisen tavan mukaisesti pienehkö muistolaatta. Kaupunginmuseo on tarvittaessa antanut neuvoja ja asiantuntija-apua opasteiden sisällön suunnitteluun, toteutukseen ja sijoittamiseen liittyvissä asioissa. Kaupunki on linjannut, että se ei osallistu yksityishenkilöiden muistomerkkien ja muistolaattojen rahoittamiseen

Kaupunkiympäristön toimiala on kuvannut opasteiden tuotantoprosessin Helsingin kaupunkitilaohjeeseen: Helsingin Kaupunkitilaohje. Ohjeet sisältävät opastussuunnitelman, ohjeet konsultille ja tilaajalle, sekä olemassa olevat opastinmallit ja määritellyt soveltuvat kaupunkikalusteet, kuten esimerkiksi HKI vitriinitaulut. Lisäksi kaupunkiympäristön toimialalla on toteutettu opastamisen kehittämisen hanke.  

Ohjeistusta on siis olemassa, mutta selkeä menettelytapa ja ohjeistus opasteiden toteuttamisesta ja vastuunjaosta puuttuu. Ratkaistavia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

        Miten vastataan kaupunkilaisten ja yhteisöjen tiedusteluihin? Miten he löytävät yhteistyötahon ja ohjeistuksen?

        Miten tehdään päätös opasteen toteuttamisesta?  Mitä opastetaan ja mitkä kohteet ovat tärkeimpiä? Miten päätetään fyysisen opasteen paikka?

        Miten huolehditaan valmistuksen ja kiinnityksen kustannuksista?

        Miten opasteiden ja kylttien ylläpito ja korjaukset hoidetaan?

        Asukkaiden osallistaminen paikallisten merkittävien kohteiden tunnistamiseksi?

Ehdotus etenemisestä

Määrärahoja opasteiden pystyttämiseen tai kunnossapitoon ei ole osoitettu kaupunginmuseon tai kaupunkiympäristön toimialan budjettiin. Sen vuoksi yksittäisten opasteiden taloudelliseksi mahdollistajaksi tarvitaan ulkopuolinen taho, esimerkiksi aiheesta kiinnostunut yhdistys, kiinteistön omistaja tai yritys.  Vaikka muistolaattojen kustantaminen ja ylläpito on näiden toimijoiden vastuulla, niitä pitäisi tarvittaessa pystyä opastamaan ja ohjaamaan sisällön ja toteutuksen suunnittelussa.

Historiallisten opasteiden päätöksentekoon liittyvästä johtamisesta ja koordinoinnista on sovittava toimialarajat ylittävästi, ja kaupungin on rakennettava prosessi ja ohjeistus.

Kaupunginmuseo olisi edelleen sisältöasiantuntija ja tekisi tarvittaessa yhteistyötä Museoviraston ja kaupunginarkiston (kaupungin tiedonhallintayksikkö) kanssa. Kaupunkiympäristön toimiala vastaisi julkisiin tiloihin tulevien rakenteiden toteutuksesta ja opasteiden ylläpidosta. Taloyhtiöiden tai yhdistysten aloitteesta toteutettavien, rakennuksen seinään kiinnitettävien seinälaattojen ja vastaavien osalta tietosisältö tulee toimijoilta.

Opasteiden haasteet kaupunkiympäristössä

Julkisille kaupunkialueille pystytettävät opasteet vaativat toimijoilta ja opasteilta paljon. Opasteiden on tarkoitus olla ympäristössään pitkään ja opasteille on aina laadittava suunnitelma hoidosta ja ylläpidosta sekä kustannusten vastuunjaosta. Näissä ehdotuksen tekijänä tulisi aina olla yhteisö, jolla on valmius rahoittaa opaste. Esimerkiksi kaupunginosayhdistys voi hakea sijoituslupaa maastoon opasteelle.

Opasteiden tulee myös sopia ehdotettuun ympäristöön. Keskustan kortteleissa on aiemmin suosittu tapaa, jossa kortteleiden kyltit on toteutettu Helsingin seudun kauppakamarin kustantamina.

On huomioitava, että kaupunkitilassa opasteet altistuvat helposti ilkivallalle ja vaativat ylläpitoa. Opasteiden kunnossapito- ja hoitovastuut ovat usein epäselvät. Olemassa olevien seinälaattojen ja opasteiden tunnettuutta ja löydettävyyttä olisi myös tärkeä parantaa.

Virtuaalinen opastusjärjestelmä tavoitteena

Kaupunki priorisoi virtuaalista opastamista ja parhaillaan on käynnissä älykäs kaupunkiopastus -pilotti. Sen tavoite on tuottaa Helsinkiin opastuksen järjestelmä, johon voidaan tuottaa opasteita kaupunkitasoisesti. Kokonaisuudessa huomioidaan opastamisen suunnitteluprosessi ja omaisuuden hallintarekisteri.

Käytännössä kaikki opasteet on syytä tehdä ensisijaisesti verkkoon, esimerkiksi palvelukartta-sovellukseen, jolloin niihin voidaan lisätä paikkatieto ja avoin rajapinta Helsinki Region Infoshareen ja ylipäänsä linkittää moniin suuntiin esimerkiksi MyHelsinki- tai Historia.Helsinki -sivustoille. Kaupunginmuseolla on tietokanta, joka sisältää tiedot yli 400 kohteesta. Sen liittäminen näihin palveluihin lisäisi tietosisältöä olennaisesti. Sisällön tuotantoon voidaan ottaa mallia esimerkiksi Helsingin taidemuseon HAM:in julkisen taiteen kokoelman esittelystä verkossa. Kolmannen osapuolen toimijat voisivat helposti tuottaa virituaalisten opasteiden päälle omaa palvelua, kuten kävelykierroksia.

Rahoitus

Kaupunginmuseolla ja kaupunkiympäristön toimialalla ei ole valmista budjettia fyysisten tai virtuaalisten opasteiden toteuttamiseen. Mikäli kaupunkiympäristön toimialan investointivaroja ei voida osoittaa tähän tarkoitukseen, varat tulisi osoittaa toimialan budjettiin vuoden 2023 budjetin valmistelun yhteydessä.

Lisätiedot

Minna Sarantola-Weiss, vs. museonjohtaja, puhelin: 09 310 36488

minna.sarantola-weiss(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala 28.6.2022

HEL 2022-000712 T 00 00 03

Kaupunkiympäristön toimiala antaa kaupunginhallitukselle seuraavan
lausunnon:

Laattojen kiinnittäminen vaatii aina kohteena olevan kiinteistön luvan.
Rakennushistoriasta kertovien laattojen kohteiden kartoitus ja sisällön tuotanto on kaupunginmuseon vastuulla. Kaupunkiympäristötoimiala voi toteuttaa laatat, jos hanke päätetään käynnistää ja sille varattaisiin rahoitus. Rakennusten opaslaattojen suunnitteluun ja toteuttamiseen ei ole erikseen varattu rahaa vuoden 2023 talousarviossa.

Kaupunkiympäristön ja Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialojen yhteistyönä
on selvitetty edelleen rakennushistoriasta kertovien opaslaattojen toteuttamista. Kehittämisvastuu rakennusten opaslaattojen suunnittelussa jakautuu kaupunkiympäristön ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialojen kesken. Kaupunginmuseo vastaa kohteiden valinnasta ja sisällöntuotannosta. Tämän jälkeen kaupunkiympäristön toimiala tilaisi ja asennuttaisi opaslaatat kohteisiin. Laatan kiinnittämiseen tarvitaan vähintään rakennuksen omistajan lupa.

Kaupunkiympäristön toimialalla voidaan suunnitteluttaa rakennusten
opaslaatoille vakiomalli. Rakennusvalvonta on mukana suunnittelua ohjaamassa ja toimintatapaa kehittämässä. Laattamalleja voidaan kehittää kooltaan ja materiaaliltaan erilaisia sopimaan arkkitehtuuriin ja rakennustyyppeihin. Valmiiden laattamallien tyyppipiirustukset, ohjeet ja toteutuksen polku julkaistaan kaupunkitilaohjeessa. Opaslaatan vakiomallien suunnittelun kustannuksiksi arvioidaan noin 20 000 euroa.

Kustannuksiksi viidenkymmenen seinään kiinnitettävän opaslaatan toteuttamiselle arvioidaan yhteensä 152 000 euroa. Tästä kaupunginmuseon työpanos olisi noin 12 000 euroa, laatat ja asennus 125 000 euroa ja digitaalisten sisältöjen toteutus 15 000 euroa. Laattojen hankintaa voidaan myös porrastaa, esimerkiksi kymmenen laattaa per vuosi.

Kaupunkiympäristön toimialalla otetaan käyttöön tämän vuoden aikana
opasterekisteri. Uusi järjestelmä mahdollistaa opastetiedon jakamisen erilaisissa digitaalisissa kanavissa, esimerkiksi mobiilisovelluksella käytettäväksi. Tavoitteena on saada myös nykyiset ja tulevat rakennusten opaslaatat karttapalvelun palvelukartalle.

Yleisten alueiden suunnitteluun, kuten puistosuunnitteluun, kuuluu opastamistarpeiden arviointi ja suunnittelu osana hanketta. Historiallisiin puistoihin, kuten Hermanninpuistoon tai kulttuurihistoriallisesti merkittäville asuinalueille esimerkkinä Olympiakylä, on asennettu vapaasti seisovia opasteita kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun suunnitteluttamana. Uudet opasteet toteutetaan kaupunkitilaohjeen kaupunkiopastuksen periaatteiden mukaisesti ja osana kohteiden muuta suunnittelua. Kaupunkitilaohjeen kohdeopaste on opastetyyppi, joka kertoo kohteen historiaa, taustaa ja tarinaa. Muita opastettavia kohteita julkisessa kaupunkitilassa voivat olla esimerkiksi sillat, linnoituslaitteet ja historialliset tiet.

Puistojen ja luontokohteiden opastamiseen on käytössä myös laajat sivustot, kuten kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun toteuttama Vihreät sylit ja ympäristöpalvelujen hallinnoima Helsingin luonto Citynature. Ensimmäiset puistojen QR-koodilla linkitetyt ääniopasteet on otettu käyttöön Alppiruusupuistossa kesäkuussa 2022. Tavoitteena on saada ääniopastuksia kaikkiin merkittäviin puistoihin tulevaisuudessa. Digitaaliset sisällöt mahdollistavat opastamiselle laajemman ja helpommin päivitettävän sisällön.

Valtuustoaloite

Laura Kolbe ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet 19.1.2022 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Jokaisessa suuremmassa kaupungissa pohditaan miten tehdä kaupungin historia ja edelleen näkyvät monet kerrostumat kaupunkilaisille ja vierailijoille näkyväksi. Miten saada mennyt historia eli tapahtumat, rakennukset ja ihmiset puhumaan tässä ajassa? Kaupunginmuseot ja kaupunginosayhdistykset tekevät tätä urbaanin identiteetin muodostumisen kannalta tärkeää työtä. Myös kadunnimet ja metroasemien nimet voivat kertoa menneisyyden vaikuttajista, ilmiöistä, tapahtumista - jopa sodasta ja rauhasta. Osana museaalista ja kaupunkihistoriallista kansalaisintressiä on kehitetty urbaani keino tiedon välittämiseen: historiallisesti arvokkaisiin, merkittäviin ja/tai kiinnostaviin rakennuksiin on laitettu infotauluja ja tietolaattoja seinään, ovenpieleen ja kiinteistön eteen. Pienissä, siisteissä ja tyylikkäissä tekstitauluissa voidaan avata
vanhojen rakennusten historiaa, arkkitehtuuria ja merkityksiä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki selvittää yhdessä (vaikkapa) Kaupunginmuseon ja Helsinki-seuran sekä kaupunginosayhdistysten ja kiinnostuneiden yritysten kanssa mahdollisuutta toteuttaa Helsingissä rakennushistoriallisesti arvokkaisiin yksityisiin ja julkisiin rakennuksiin informaatiolaatta (myös digitaalinen infotaulu on nykyaikana mahdollinen)."

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristön toimialaa antamaan
lausunnon kaupunginhallitukselle 25.7.2022 mennessä.

Lisätiedot

Marko Ahola, maisema-arkkitehti, puhelin: 31037868

marko.ahola(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.03.2022 § 50

HEL 2022-000712 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää erittäin tärkeänä ja ilahduttavana, että kaupunginvaltuutettujen keskuudesta löytyy kiinnostusta Helsingin rakennushistoriaan ja sen esiin tuomiseen. Erilaiset opas- ja tietotaulut rakennuksissa tai niiden läheisyydessä ovat yksi tapa lisätä rakennushistorian tuntemusta ja siten osaltaan edistää kaupungin kulttuuriperinnön säilymistä. Keskeistä on ulkopuolisen tahon, esimerkiksi aiheesta kiinnostuneen yhdistyksen tai yrityksen löytäminen tai toimikunnan perustaminen seinälaattahankkeen taloudelliseksi mahdollistajaksi. Taloyhtiöt ja kiinteistön omistajat voivat myös itse olla aktiivisia ja edistää rakennusten historian esilletuomista esim. seinään kiinnitettävillä laatoilla

Helsingin erilaisten historiallisesti merkittävien rakennusten, kohteiden ja nähtävyyksien merkitsemisestä vastanneen kaupunginmuseon budjetissa ei useiden vuosien ajan ole ollut varoja muisto- tai infotaulujen pystyttämiseen tai kunnossapitoon. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että kaupunginmuseon asiantuntijat yhdessä oman toimialansa ja kaupunkiympäristön toimialan eri toimijoiden kanssa ovat kuitenkin valmiita antamaan neuvoja ja asiantuntija-apua infotaulujen suunnitteluun, toteutukseen ja sijoittamiseen liittyvissä asioissa, mikäli rakennushistoriallisten tekstitaulujen toteuttaminen käynnistyy. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta painottaa kuitenkin, että hoitovastuu kuuluu seinälaatan tai infotaulun asettaneelle yhteisölle tai henkilölle niin kauan kuin tällainen vastuutaho on olemassa.

Helsingin historialliset rakennukset ovat kansainvälisesti kiinnostavia ja ulkomaisten matkailijoiden vierailukohteita. Matkailuyrittäjät, museot ja useat muut tahot ovat suunnitelleet Helsinkiin digitaalisia kävelykierroksia ja vastaavia tietopaketteja. Rakennushistoriallisen tiedon tuottaminen olisi helpompaa ja tiedon määrä laajempi, koska digitaaliset ratkaisut ovat helposti muokattavia ja muunneltavia.

Kaupunki on valmis laatimaan prosessin, jotta historiallisten kylttien asettaminen ratkaistaan säännönmukaisesti asemakaavoituksen yhteydessä.

Jo olemassa olevien opas- ja infotaulujen tunnettavuutta ja löydettävyyttä olisi myös tärkeä parantaa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala valmistelee yhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa konkreettisen toimintasuunnitelman asian edistämiseksi.

Käsittely

15.03.2022 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Anna Karhumaa: Lisätään lausunnon loppuun:

"Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala valmistelee yhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa konkreettisen toimintasuunnitelman asian edistämiseksi. "

Kannattaja: Nina Suomalainen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Anna Karhumaan vastaehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Reetta Heiskanen

Lisätiedot

Sanna Granbacka, tutkija, puhelin: 09 310 27989

sanna.granbacka(a)hel.fi