§ 320

Den av ledamoten Sami Muttilainen väckta motionen om en reparations- och användningsplan för Ås ungdomsgård

HEL 2021-002848 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamot  Sami Muttilainen och 16 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden tillsammans med invånare och aktiva i området uppgör en reparations- och driftsplan för ungdomsgården i Ås, som lades ner år 2019.

Funktionerna vid den före detta ungdomsgården har i huvudsak flyttat annanstans i och med utlokaliseringen av det kulturinriktade ungdomsarbetet, men byggnaden är fortfarande uthyrd till Kultur- och fritidssektorn. Syftet med utlokaliseringen var att kunna bedriva kulturinriktat ungdomsarbete närmare kunderna, de unga, samt stöda lokal särprägel och få till stånd ett mera jämnt fördelat serviceutbud i hela staden. Funktionerna flyttades till bl.a. Gårdsbacka och Östra Centrum, Gamlas, Drumsö och Lillhoplax. Verksamheten vid ungdomsgården i Ås riktade sig till ett större klientel än det lokala ungdomsarbetets.

Byggnaden är kulturhistoriskt värdefull. Byggd 1923 fungerade den ursprungligen som bårhus, och år 1986 blev den ungdomsgård. Byggnaden är skyddsmärkt sr-1, vilket betyder att den inte får rivas och att där inte får göras sådana reparationer eller ändringar som skadar det byggnadskonstnärliga eller historiska värdet hos fasader, yttertak, aulor, korridorer eller trappuppgångar. I den gällande detaljplanen är marken antecknad som kvartersområde för offentliga byggnader för närservice, där miljön bevaras (YL/s). Sålunda kommer byggnaden att förbli en del av helsingforsbornas kulturarv även då området utvecklas. Om staden inte har någon egen användning för byggnaden kan man, enligt Stadsmiljönämndens utlåtande, utveckla ett nytt användningssyfte för den så det stöder planläggningen av Industrigatans axel.

Åren 2019-2020 undersöktes inneluften och konstruktionerna i byggnaden, och utgående från rönen har en plan för en totalrenovering uppgjorts, så att huset även i framtiden ska kunna fungera som ungdomsgård. Men på grund av oklarheten om byggnadens framtida öde har inga åtgärder inletts. Den underhålls, och eventuella skador repareras så den hålls i sådant skick som dess användningssyfte kräver.

Om byggnaden hålls kvar som ungdomsgård under stadens Kultur- och fritidssektor, behöver den totalrenoveras. Samtidigt kan även funktionella ändringar göras. Kostnadskalkylen för totalrenoveringen är 2 500 000−4 000 000 euro beroende på de tekniska och funktionella lösningarna.

I byggprogram för husbyggnadsprojekt åren 2021-2030, som utgör en bilaga till 2021 års budget, har inga anslag reserverats för totalrenoveringen. Både Stadsmiljönämnden och Kultur- och fritidsnämnden har i sina utlåtanden konstaterat att byggnadens användningssyfte bör fastslås fortast möjligt och totalrenoveringen skrivas in i investeringsprogrammet så att byggnadens skick inte försämras.

Den krävande totalrenoveringen höjer byggnadens interna hyra märkbart. Om byggnaden totalrenoveras till en lokal inom stadens Kultur- och fritidssektor planeras dess funktioner i samarbete med invånare och aktiva i området. Förutom staden kunde också organisationer och kulturaktörer ha verksamhet i huset, och även svara för en del av kostnaderna. I stadsdelen Berghäll, dit Ås räknas, finns behov av kultur och medborgarverksamhet ordnad av staden i samarbete med föreningar.

I östra innerstaden finns det fortfarande många ungdomslokaler, såsom kulturarenan Tiivistämö och teaterspecialiserade Narrin näyttämö i Sörnäs, spelhuset Pelitalo Sture, centret IrisHelsinki för regnbågsunga (i Vallgård), samt föreningen Loisto setlementis pojkhus Poikien talo och flickhus Tyttöjen talo i Åshöjden.) Tredjesektoraktörer som verkar i området är bl.a. kulturcentret Oranssi och Circus. Förutom stadens egen verksamhet finns det i östra innerstaden flera aktörer som får verksamhetsstöd ur stadens Kultur- och fritidssektors anslag för verksamhet och evenemang.

Kultur- och fritidsnämnden samt Stadsmiljönämnden har gett utlåtanden i ärendet. Bägge nämnderna fattade beslut om sina utlåtanden avvikande från föredragandes förslag, Kultur- och fritidsnämnden med rösterna 8-5, och Stadsmiljönämnden enhälligt. Svaret stämmer överens med utlåtandena.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i Förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 27.09.2021 § 691

HEL 2021-002848 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

20.09.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 07.09.2021 § 414

HEL 2021-002848 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että Harjun nuorisotalo on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennus rakennettiin vuonna 1923 Arkkitehti Albert Nybergin suunnittelemana ruumishuoneeksi ja rakennus toimi ruumishuoneena 1950-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen talo toimi pari vuosikymmentä maalivarastona, kunnes vuonna 1978 kaikki toiminta talolla loppui. Kun rakennus jäi tämän jälkeen tyhjäksi, pääsi se ränsistymään. 1980-luvun puolivälissä rakennus korjattiin nuorisotaloksi ja vuodesta 1986 lähtien se on toiminut Kallion seudun nuorison käytössä.

Nykyisen asemakaavan mukaan se on ”julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään” (YL/s). Ruumishuoneella suojelumerkintä sr-1.

Rakennus on vuokrattuna kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle (Kuva), mutta sen toiminnot ovat pääosin siirtyneet pois rakennuksesta. Rakennusta ylläpidetään ja mahdolliset vaurioituneet rakennusosat korjataan, jotta rakennus pysyy käyttötarkoituksensa mukaisessa käyttökunnossa.

Rakennukseen on vuonna 2019 - 2020 tehty sisäilma- ja rakennusteknisiä tutkimuksia joiden perusteella on laadittu Harjun nuorisotalolle perusparannussuunnitelma, jotta talo voisi toimia jatkossakin nuorisotalona. Epäselvän tulevan käytön vuoksi korjaustoimenpiteitä ei ole käynnistetty.

Mikäli Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toimii kohteessa jatkossakin ja talo säilyy nuorisotalona, tulee se tulevaisuudessa peruskorjata, jolloin on mahdollista tehdä myös toiminnallisia muutoksia. Perusparannuksen kustannusarvio voi olla 2,5 - 4,0 M€ riippuen teknisistä ja toiminnallisista ratkaisuista sekä pihajärjestelyistä. Suunnittelu toteutetaan tällöin Kuvan tarvekuvauksen mukaisesti rakennuksen tekniset ominaisuudet ja suojeluarvot huomioiden, mukaan lukien myös alueen asukkaiden ja aktiivien näkökannat sekä löytää ratkaisu siihen, miten nuorisotyö on tarkoitus toteuttaa alueella tulevaisuudessa. Talousarviossa 2021 Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelma vuosiksi 2021–2030 kohteelle ei ole varattu määrärahaa perusparannukseen. Jos kohteelle ei kaupungilla löydy omaa käyttöä, kohteelle kehitetään uusi käyttötarkoitus Teollisuuskadun akselin kaavoitusta tukien.

Tilat-palvelu on laatimassa koko palvelurakennusten kiinteistökannan kattavaa pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaa (PTS), jonka tarkoituksena on saada kokonaiskuva rakennusten kunnosta ja korjaustarpeista. Tavoitteena on, että kaikkia palvelurakennuksia korjataan ja ylläpidetään sen mukaisesti.

Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttötarkoitus tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan aikataulussa, jolla varmistetaan, ettei rakennus mene vieläkin huonompaan kuntoon. Korjaus on tehtävä talon tulevien käyttäjien tarpeet huomioiden.

Käsittely

07.09.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus 1:
Tuomas Nevanlinna: Korvataan lause: “Jos kohteelle ei kaupungilla löydy omaa käyttöä, kohteelle kehitetään uusi käyttötarkoitus Teollisuuskadun akselin kaavoitusta tukien.” lauseella: "Jos kohteelle ei löydy käyttöä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla, pitää kartoittaa, löytyisikö sille kaupungin muiden toimialojen piiristä käyttötarkoitus."

Kannattaja: Arvind Ramachandran

Vastaehdotus 2:
Tuomas Nevanlinna: Lisätään lausunnon loppuun: “Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttötarkoitus tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan aikataulussa, jolla varmistetaan, ettei rakennus mene vieläkin huonompaan kuntoon. Korjaus on tehtävä talon tulevien käyttäjien tarpeet huomioiden."

Kannattaja: Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Tuomas Nevanlinnan vastaehdotuksen 2.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Tuomas Nevalinnan vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 9
Jenni Hjelt, Olli-Pekka Koljonen, Oona Käyhkö, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Laura Rissanen, Saana Rossi, Lea Saukkonen, Sameli Sivonen

Ei-äänet: 3
Tuomas Nevanlinna, Mika Raatikainen, Arvind Ramachandran

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Silja Borgarsdottir Sandelin

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 3 (1 poissa).

31.08.2021 Pöydälle

Esittelijä

vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Silja Hyvärinen

Lisätiedot

Jouko Snellman, yksikön päällikkö: 310 40334

jouko.snellman(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 07.09.2021 § 131

HEL 2021-002848 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus pitää perusparantaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tilaksi, jonka toiminnot suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden ja aktiivien kanssa ja jossa toimintaa toteuttaa ja osasta kustannuksista vastaa kaupungin rinnalla alueen järjestöt ja kulttuuritoimijat. Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttösuunnitelma tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan niin, että peruskorjaus voidaan aloittaa mahdollisimman pian, jotta rakennus ei mene huonompaan kuntoon.

Nuorisopalveluiden toiminnan uudelleenorganisoinnin tavoitteena oli kulttuurisen nuorisotyön alueellistaminen, jolloin toimintoja siirrettiin lähemmäksi nuoria, tukemaan alueellista omaleimaisuutta ja aktiivista hyvinvoinnin edistämistä. Tarkoituksena oli saada tasaisempi palveluvalikko koko Helsinkiin ja toteuttaa kulttuurista nuorisotyötä lähipalveluna, mikä mahdollistaa alueella tehtävän työn entistä paremman resursoinnin myös kulttuurisen nuorisotyön menetelmien ja henkilöstön avulla. Toimintoja siirrettiin mm. Kontulaan ja Itäkeskukseen, Kannelmäkeen, Lauttasaareen sekä Pikkuhuopalahteen. Näissä tiloissa on tehty toiminnallisia muutoksia, jotka tukevat ja mahdollistavat laadukkaan toiminnan tiloissa.

Kulttuurisen nuorisotyön alueellistaminen yhteydessä järjestöt ja muut toimijat ovat pääsääntöisesti löytäneet korvaavat tilat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tiloista tai muualta. Nuorisopalvelukokonaisuuden tiedossa ei ole järjestöjä, joilta puuttuisi tilat toimintaansa Harjun vanhoista käyttäjistä.

Harjun nuorisotalon toiminta jo aikaisemmin kohdistui alueellisen nuorisotyön kohderyhmää laajemmalle asiakaskunnalle. Kallion alueella on tarvetta kaupungin sekä järjestöjen yhteistyössä toteuttamalle kulttuurille ja kansalaistoiminnalle.

Itäisessä kantakaupungissa on edelleen useita nuorisotiloja:  

        Sörnäisissä sijaitsevat nuorisopalvelujen tapahtumayksikön kulttuuriareena Tiivistämö ja teatteriin erikoistunut toimipiste Narrin näyttämö

        Vallilassa sijaitsevat nuorisopalveluiden kohdennetun pelitoiminnan keskus​ Pelitalo Sture, sateenkaarevasta toiminnan keskus IrisHelsinki

        Alppiharjussa sijaitseva Loisto setlementti ry:n pyörittämä Poikien talo/tyttöjen talo

        Mustikkamaa-Korkeasaari alueella sijaitsee kesäkaudella toimiva yhteisöllinen puutarha Syötävä puisto. Kaupunkikonserniin kuuluva Korkeasaari järjestää lapsille ja nuorille suunnattua leiritoimintaa.

        Eteläisen nuorisotyön ja Pasilan nuorisotyön yksikkö tekevät itäisessä kantakaupungissa kouluyhteistyötä

Lisäksi Sörnäisissä sijaitsee kulttuuripalvelukokonaisuuden kaikille avoin monitoimitalo Caisa, jossa järjestetään myös kohdennettuja kursseja ja työpajoja lapsille ja nuorille. Itäisen kantakaupungin alueella on useita toimijoita, joita avustetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toiminta-avustuksista tai tapahtuma-avustuksista.

Lisäksi alueella on kolmannen sektorin toimijoista esimerkiksi: Oranssin kulttuurikeskus ja Circus.

Itäisessä kantakaupungissa on edelleen kehittymässä tapahtuma- ja kulttuurikeskittymä, jossa myös nuorille löytyy tekemistä ja tilaa. Esimerkkeinä tulevasta kehityksestä mm. Taideyliopisto Sörnäisten kampus, joka keskittyy kuvataiteen sekä teatterin ja tanssin opetukseen ja Hanasaaren voimalaitoksen rakennusten tulevaisuuden visiot.

Harjun nuorisotalon rakennuksen vaatima usean miljoonan euron korjaustyö nostaa tilan vuokraa merkittävästi. Rakennukseen on teetetty 2019–2020 rakennetekniset tutkimukset, haitta-ainetutkimukset ja julkisivu- ja vesikattotutkimukset, joiden perusteella rakennus vaatii perusparannusta.

Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena ja siten säilyy osana helsinkiläisten kulttuuriperintöä myös alueen kehittymisen yhteydessä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen, aula- ja käytävätilojen tai porrashuoneiden rakennustaiteellista tai historiallista arvoa tai tyyliä.

Käsittely

07.09.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Teija Makkonen: Lisätään ensimmäiseen kappaleeseen:

Lautakunta katsoo tarpeelliseksi, että rakennukselle laaditaan käyttösuunnitelma, jonka perusteella Harjun peruskorjauksen kirjaamista investointisuunnitelmaan arvioidaan käyttösuunnitelman valmistuttua.

Kannattaja: Dani Niskanen

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Lisätään ensimmäiseen kappaleeseen:

Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttösuunnitelma tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan niin, että peruskorjaus voidaan aloittaa mahdollisimman pian, jotta rakennus ei mene huonompaan kuntoon.

Kappaleeseen kymmenen seuraava muutos: 
Harjun nuorisotalon rakennuksen vaatima usean miljoonan euron korjaustyö nostaa tilan vuokraa merkittävästi ilman että siitä saadaan toiminnan kannalta vastaavaa hyötyä. -> poistetaan lauseen loppu sanan "merkittävästi" jälkeen.

Lisäksi poistetaan viimeinen kappale:
"Mikäli ei saada Harjun peruskorjausta ei saada mahdutettua kaupungin talonrakentamisen investointiohjelmaan lähivuosille, niin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalosta voidaan luopua ja suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus voisi saada uuden omistajan avulla uuden sisällön, joka täydentää parhaalla tavalla alueen palvelutarjontaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että rakennusta ei korjata ja jää se vajaakäytölle."

Kannattaja: Eeva Kärkkäinen

Teija Makkosen ja Veronika Honkasalon vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Teija Makkosen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Joel Harkimo, Heimo Laaksonen, Teija Makkonen, Dani Niskanen, Nina Suomalainen

Ei-äänet: 8
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Eeva Kärkkäinen, Tuomas Tuomi-Nikula

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Veronika Honkasalon vastaehdotuksen äänin 5 - 8.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Joel Harkimo, Heimo Laaksonen, Teija Makkonen, Dani Niskanen, Nina Suomalainen

Ei-äänet: 8
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Eeva Kärkkäinen, Tuomas Tuomi-Nikula

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Veronika Honkasalon vastaehdotuksen äänin 5 - 8.

Kahden suoritetun äänestyksen jälkeen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

24.08.2021 Pöydälle

Esittelijä

kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja

Tommi Laitio

Lisätiedot

Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 87783

matti.kuusela(a)hel.fi

Tiina Hörkkö, aluepäällikkö, puhelin: 310 23188

tiina.horkko(a)hel.fi

Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja, puhelin: 310 71252

mikko.vatka(a)hel.fi