§ 40

Valtuutettu Seija Muurisen aloite sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden hallinnasta

HEL 2019-009564 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Seija Muurinen ja 17 muuta allekirjoittajaa esittävät aloitteessaan, että selvitetään mahdollisuutta perustaa kaupunginkansliaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden arviointi-, koordinointi-, uudistamis- ja ohjaustehtävä. 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloitteessa mainittu integraation tarve on laajasti tunnistettu ja sitä edistäviä toimenpiteitä on jo tehty. Integraation johtamista ei voi erottaa organisaation muusta johtamisesta. Talousohjaukseen ja integraation edistämiseen osallistuvat kaupungin johto (pormestari, apulaispormestari, kansliapäällikkö), rahoitusjohto sekä sosiaali- ja terveystoimen johto. Ohjausta ja edistämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johdon kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja perustason vahvistaminen ovat vireillä olevan sote-uudistuksen keskeisiä keinoja uudistuksen tavoitteiden kuten asiakkaiden ja potilaiden riittävien, laadukkaiden sekä oikea-aikaisten palvelujen turvaamisen saavuttamiseksi. Asia liittyy olennaisesti myös erikoissairaanhoidon omistajaohjaukseen.

Kaupunginhallitus katsoo, että on pyrittävä tehostamaan ja uudistamaan nykyisin käytössä olevia yhteistyömuotoja HUS-kuntayhtymän kanssa nykyjärjestelmässä tai mahdollisen Uudenmaan (Helsingin) erillisratkaisun yhteydessä. Tavoitteena on Helsingin kaupungin kustantaman sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden joustava yhteensovittaminen sekä palvelujen ja budjettivarojen käyttö entistä tarkoituksenmukaisemmin.

Helsingin kaupungilla on asukkaidensa kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Erikoissairaanhoidon osalta tämä toteutuu kaupungin lakisääteisellä sairaanhoitopiirin jäsenyydellä. Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on käytännössä jaettu kaupungin ja HUSin kesken niin, että ensisijainen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat käsitelleet HUSin omistajaohjauksen parantamista ja määrittäneet omistajaohjauksen tavoitteet.

Jäsenkuntien ja HUSin välisen yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on

        parantaa HUSin ja jäsenkuntien johdon vuoropuhelua

        lisätä HUSin ja jäsenkuntien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua

        parantaa jäsenkuntien näkemysten huomioon ottamista jo asioiden valmisteluvaiheessa

        vahvistaa kuntien roolia strategisesti merkittävien asioiden (kuten strategisten tavoitteiden ja merkittävien kehittämishankkeiden suunnittelussa ja seurannassa)

        muodostaa foorumit, joilla on mahdollisuus ottaa kantaa asioihin kuntien puolesta

        varmistaa, että strategisesti merkittävien asioiden valmistelussa huomioidaan sekä toiminnallinen että taloudellinen näkemys, ja

        selkeyttää ja systematisoida HUSin ja jäsenkuntien välisiä johdon ja viranhaltijoiden välisiä foorumeja.

Vuoden 2019 aikana on tiivistetty vuorovaikutusta sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian välillä muun muassa budjettiohjaukseen liittyen. Aikaisempi rahoitusjohdon Hustra-kokous on laajennettu strategisen tason yhteistyöryhmäksi (HUS Strato), johon kuuluvat HUS-kuntien ja HUSin talousjohto sekä kuntien ja HUSin sote-johto toimialan asiantuntemuksen lisäämiseksi.

Strategisen tason yhteistyöryhmä käsittelee strategisia toiminnan ja talouden kysymyksiä, kuten

        pidemmän aikavälin strategiset suuntaviivat huomioiden alueelliset näkökulmat koskien mm. palvelutarvetta, hoitoketjuja ja budjettiraamia

        HUS-tason strateginen järjestämissuunnitelma ja sen yhteensovittaminen talousnäkökulmien kanssa

        strategisten tavoitteiden ja merkittävien kehittämishankkeiden suunnittelu ja seuranta

        toiminnan ja talouden seuranta, ja

        HUS-tason ja jäsenkunta- tai aluetason erikoissairaanhoidon budjettiraamien yhteensovittaminen ja talousarvion valmistelu.

Asiasta on saatu sosiaali- ja terveyslautakunnan ja HUSin lausunnot. Vastaus on lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 27.01.2020 § 53

HEL 2019-009564 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 03.12.2019 § 291

HEL 2019-009564 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Seija Muurisen ja 17 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien HUSin ja kaupungin kustantaman sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden hallintaa:

"Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja perustason vahvistaminen ovat vireillä olevan sote-uudistuksen keskeisiä keinoja uudistuksen tavoitteiden, kuten asiakkaiden ja potilaiden riittävien, laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen turvaaminen, saavuttamiseksi. Asia liittyy olennaisesti myös erikoissairaanhoidon omistajaohjaukseen.

Helsingin kaupungilla on asukkaidensa kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Erikoissairaanhoidon osalta tämä toteutuu kaupungin lakisääteisellä sairaanhoitopiirin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin) jäsenyydellä. Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on käytännössä jaettu kaupungin ja HUSin kesken niin, että ensisijainen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla.

Kaupungin talousarvioprosessissa helsinkiläisten erikoissairaanhoidosta HUSissa syntyviä kustannuksia varten varattu määräraha on oma talousarviokohtansa, josta päätetään vuosittain kaupungin talousarviossa.

HUS kohdentaa määrärahat toimialoittain väestön arvioidun palvelutarpeen mukaisesti HUSin valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Esitykset valtuustolle esittelee HUSin virkamiesjohto. HUS laskuttaa jäsenkuntiaan toteutuneen palvelujen käytön suhteessa, minkä vuoksi kuntalaskutus voi ylittää kaupungin omassa budjetissaan varaaman määrärahan.

Kuntayhtymän perussopimus luo pohjan HUSin ohjaukselle. Toimintaa ja sen tavoitteita kuvataan HYKS-alueen järjestämissuunnitelmassa. Palvelujen käytön ja talousarvion toteumaa seurataan säännöllisesti muun muassa Helsingin ja HUSin välisissä kuntatapaamisissa.

Potilasohjauksesta on sovittu HUSin kanssa sekä päivystyksen että kiireettömien lähetteiden osalta. Merkittävistä työjaon muutoksista sovitaan ylimmän virkamiesjohdon kesken, ja ne huomioidaan tarvittaessa talousarviossa.

Valtaosa lähetteistä koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireettömien lähetteiden aiheellisuuden arvioinnissa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä kiireettömän hoidon kriteereitä. Niitä käytetään sekä hoitoon lähettämisestä että hoitoon ottamisesta päätettäessä.

Vuonna 2018 Helsingin omilta terveysasemilta tehtiin 69 000 lähetettä HUSiin, mikä on 108 lähetettä 1000 asukasta kohti ja 14,9 prosenttia terveysasemien lääkärikäynneistä. Vastaavasti Espoon lääkärikäynneistä 14,2 prosenttia ja Vantaalla 11,5 prosenttia johti lähetteeseen. Sairaanhoitopiirien lähetemäärät ovat kasvaneet viime vuosina koko maassa muun muassa väestön ikääntymiseen ja lääketieteellisten hoitojen kehittymiseen liittyen.

Aloitteessa todetaan, että asiakkaita saattaa jäädä HUSin erikoissairaanhoitoon ylimääräiseksi ajaksi Helsingin kaupungin jatkokuntoutuspalveluiden ruuhkautuessa. Näistä epätarkoituksenmukaisesti erikoissairaanhoitoon jääneistä potilaista HUS perii siirtoviivemaksun. Näitä maksuja ei kuitenkaan ole syntynyt Helsingille enää useaan vuoteen, vaan jatkohoito järjestetään viiveettömästi.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat käsitelleet HUSin omistajaohjauksen parantamista ja määrittäneet omistajaohjauksen tavoitteet.

Jäsenkuntien ja HUSin välisen yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on

        parantaa HUSin ja jäsenkuntien johdon vuoropuhelua

        lisätä HUSin ja jäsenkuntien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua

        parantaa jäsenkuntien näkemysten huomioon ottamista jo asioiden valmisteluvaiheessa

        vahvistaa kuntien roolia strategisesti merkittävien asioiden (kuten strategisten tavoitteiden ja merkittävien kehittämishankkeiden suunnittelussa ja seurannassa)

        muodostaa foorumit, joilla on mahdollisuus ottaa kantaa asioihin kuntien puolesta

        varmistaa, että strategisesti merkittävien asioiden valmistelussa huomioidaan sekä toiminnallinen että taloudellinen näkemys, ja

        selkeyttää ja systematisoida HUSin ja jäsenkuntien välisiä johdon ja viranhaltijoiden välisiä foorumeja.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista tuetaan ja edistetään Helsingissä kehittämisprojektissa ”HUSin ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen”. Lisäksi kehitetään palveluintegraatiota perus- ja erityistason välillä. Tavoitteena on Helsingin väestön tarvitseman erikoisairaanhoidon tarpeen ja käytön aiempaa täsmällisempi määritteleminen talousarvioon.

Vuoden 2019 aikana on tiivistetty vuorovaikutusta sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian välillä muun muassa budjettiohjaukseen liittyen. Aikaisempi rahoitusjohdon Hustra-kokous on laajennettu Strategisen tason yhteistyöryhmäksi (HUS Strato), jossa on jäseninä paitsi HUS-kuntien ja HUSin talousjohto myös kuntien ja HUSin sote-johto toimialan asiantuntemuksen lisäämiseksi.

Strategisen tason yhteistyöryhmä käsittelee strategisia toiminnan ja talouden kysymyksiä, kuten

        pidemmän aikavälin strategiset suuntaviivat huomioiden alueelliset näkökulmat koskien mm. palvelutarvetta, hoitoketjuja ja budjettiraamia

        HUS-tason strateginen järjestämissuunnitelma ja sen yhteensovittaminen talousnäkökulmien kanssa

        strategisten tavoitteiden ja merkittävien kehittämishankkeiden suunnittelu ja seuranta

        toiminnan ja talouden seuranta, ja

        HUS-tason ja jäsenkunta- tai aluetason erikoissairaanhoidon budjettiraamien yhteensovittaminen ja talousarvion valmistelu.

Integraation johtamista ei voi erottaa organisaation muusta johtamisesta. Integraation edistämisestä vastaavat Helsingissä sosiaali- ja terveystoimen johto ja vastaavasti HUSin johto.

Myöskään HUS ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että sote-integraatiokehitystä Helsingin kaupungin organisaatiossa johdettaisiin kahdesta eri yksiköstä samanaikaisesti. HUSin lausunto on liitteenä 2.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation tarve on laajasti tunnistettu, ja integraatiota edistäviä toimenpiteitä on tehty ja tullaan tekemään. Lautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena integraatiokehityksen johtamisen eriyttämistä muusta johtamisesta ja hajauttamista sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian kesken.

Lautakunta kuitenkin edellyttää, että Helsingin kaupunki pyrkii tehostamaan ja uudistamaan nykyisin käytössä olevia yhteistyömuotoja HUS-kuntayhtymän kanssa nykyjärjestelmässä tai mahdollisen Uudenmaan (Helsingin) erillisratkaisun yhteydessä. Tavoitteena Helsingin kaupungin kustantaman sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden joustava yhteensovittaminen sekä kaupunkilaisten palvelujen ja budjettivarojen käyttö entistä tarkoituksenmukaisemmin."

Käsittely

03.12.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Seija Muurinen: Lausunnon loppuun tehdään seuraava lisäys: "Lautakunta kuitenkin edellyttää, että Helsingin kaupunki pyrkii tehostamaan ja uudistamaan nykyisin käytössä olevia yhteistyömuotoja HUS-kuntayhtymän kanssa nykyjärjestelmässä tai mahdollisen Uudenmaan (Helsingin) erillisratkaisun yhteydessä. Tavoitteena Helsingin kaupungin kustantaman sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden joustava yhteensovittaminen sekä kaupunkilaisten palvelujen ja budjettivarojen käyttö entistä tarkoituksenmukaisemmin."

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Seija Muurisen vastaehdotuksen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.

19.11.2019 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305

jukka.pellinen(a)hel.fi