§ 287

Den av Vänsterförbundets fullmäktigegrupp väckta gruppmotionen om äldreomsorgen

HEL 2019-002037 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade den av Vänsterförbundets fullmäktigegrupp väckta gruppmotionen som slutbehandlad.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Behandling

Ledamoten Anna Vuorjoki understödd av ledamoten Petra Malin föreslog följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

5 omröstningen

Ledamoten Anna Vuorjokis förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att i framtida upphandlingar av dygnetruntvård
- justera kriterierna för konkurrensutsättning så att kvaliteten betonas starkare än nu
- säkerställa att det finns tillräckligt med sätt att ingripa vid försummelser.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 67
Alviina Alametsä, Outi Alanen, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Katju Aro, Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Deek Gurhan, Mia Haglund, Jussi Halla-aho, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Perttu Hillman, Mari Holopainen, Rene Hursti, Abdirahim Husu Hussein, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Kati Juva, Atte Kaleva, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Anna Laine, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Aleksi Niskanen, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Jenni Pajunen, Matti Parpala, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Tomi Sevander, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Sameli Sivonen, Osmo Soininvaara, Juhani Strandén, Leo Stranius, Mikko Särelä, Ilkka Taipale, Kaarin Taipale, Matias Turkkila, Reetta Vanhanen, Mauri Venemies, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Nej-röster: 1
Otto Meri

Blanka: 15
Ted Apter, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Tapio Klemetti, Heimo Laaksonen, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Mia Nygård, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 2
Silvia Modig, Mirita Saxberg

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Anna Vuorjokis förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Vänsterförbundets fullmäktigegrupp föreslår i sin gruppmotion att Helsingfors

- planerar en sådan personaldimensionering för hemvården som garanterar en god vård

- gör det lättare att få dygnetruntvård i de fall där man med hemvårdsstödet inte längre kan garantera en god livskvalitet

- justerar dygnetruntvårdens personaldimensionering så att den är minst 0,7 både i de egna enheterna och i enheterna med köpta tjänster samt även högre när klienternas vårdberoende så kräver

- själv producerar mer dygnetruntvård

- garanterar tillgången på övriga tjänster såsom dagverksamhet

- kontrollerar konkurrenskriterierna för dygnetruntvård på så sätt att kvaliteten prioriteras högre än nu

- förstärker övervakningen av dygnetruntvårdens tjänsteproducenter så att problemen ska märkas och att man kan ingripa även i de situationer där den vårdades anhöriga inte är aktiva

- ser till att det i avtalen om köpta tjänster finns tillräckliga medel för att ingripa i försummelser, såsom kännbart avtalsvite.

Stadsstyrelsen hänvisar till de utlåtanden som kommit in och konstaterar att det vid ingången av 2019 i Helsingfors bodde 47 000 personer som fyllt 75 år, sju procent av befolkningen. Relativt sett har befolkningen åldrats klart långsammare i Helsingfors än i huvudstadsregionens övriga kommuner. Enligt prognoserna börjar andelen personer som fyllt 75 år öka i Helsingfors efter 2020.

I Helsingfors finns det mångsidig service som tryggar en god ålderdom och stöder de äldres funktionsförmåga. Social- och hälsovårdssektorns strategiska målsättning är att stödja de äldre att bo hemma, att utveckla mängden och innehållet på service som ges i hemmet, att minska institutionell vård samt att garantera en tillräcklig personalresurs och dennas kompetens. Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre (den s.k. äldreomsorgslagen 980/2012) förutsätter att en kommun i första hand ska ge äldre personer långvarig vård och omsorg som stöder ett värdigt liv med hjälp av öppenvårdstjänster inom social- och hälsovården i hemmet, och med övriga öppenvårdstjänster inom social- och hälsovården.

Hemvård

En andel på 92,6 procent av helsingforsarna över 75 år bor hemma. Den regelbundna hemvården har ca 6 800 klienter. Det sker ungefär 250 000 servicehändelser per månad. Andelen av befolkningen som fyllt 75 i hemvården är betydligt större i Helsingfors än i grannkommunerna (Helsingfors 11,7 procent, Esbo 6,9 procent och Vanda 8,7 procent). Andelen har minskat med 0,7 procentenheter i Helsingfors sedan föregående år. Med hjälp av den effektiverade servicerådgivningen och kundstyrningen har man hittat andra goda lösningar för enkla servicebehov.

Det fanns 1 736 anställningar i hemvården i januari 2019. Dessutom får hemvårdens klienter service från personliga läkare och terapeuter (fysioterapeuter, ergoterapeuter och dietister) från Helsingfors sjukhus. Behovet av personal i relation till vårdbehovet granskas årligen. Under 2017 och 2018 fick hemvården sammanlagt 60 nya vårdaranställningar. Åtta nya fysioterapeuter har anställts. Dessutom har man anställt en ergoterapeut och en dietist. Under 2019 inrättas 20 nya sjukskötaranställningar som riktas till den rehabiliterande bedömningen i början av hemvården. Utöver att göra personalstrukturen i hemvården mer mångsidig har Helsingfors under de senaste åren också satsat mycket på att utveckla kompetenser och främja välmående i arbetet.

Behovet av personal i hemvården påverkas av köpta hemvårds- och stödtjänster, bland annat dosering av mediciner, provtagningstjänst samt butiks- och måltidsservice. Helsingfors producerar största delen av hemvården själv. Sedan 2015 har de hemvårdsklienter som bor i privata servicehem och sedan 2018 de hemvårdsklienter som bor hemma haft en möjlighet att skaffa den hemvård de behöver från en godkänd privat servicesedelsleverantör. Servicesedeln är ett växande produktionssätt. I mars 2019 använde nästan 600 klienter servicesedeln.

Hemvården stöds av den teknologiska utvecklingen och av att e-tjänster tas i bruk som stöd för både klienterna och yrkespersonalen. De flesta klienter i hemvården har trygghetstelefon. Hemvården erbjuder de äldre även distansvård och -rehabilitering med bild. Mer än 800 klienter utnyttjar redan denna möjlighet, och ca 12 procent av klienterna har distansbesök. Tryggheten för dementa hemvårdsklienter har ökats med hjälp av dörralarm och GPS-lokaliseringstjänst. I år tar hemvården stegvis i bruk en optimeringsapp som gör personalens rutter så ändamålsenliga som möjligt med hänsyn till klienternas behov. Klienterna får oftare besök av egna vårdare och personalen kan bättre schemalägga pauserna.

Tjänster som stöder boendet hemma

Vård och omsorg av dem som bor hemma i Helsingfors ordnas med anpassade stödåtgärder, såsom hemvård i kombination med de närliggande mångsidiga servicecentralernas verksamhet, bedömnings- och rehabiliteringsperioder, korttidsvård eller dagverksamhet.  Under de senaste åren har medianväntetiden till dagverksamheten varje månad varierat mellan 50 och 60 dygn. Det finns också en servicesedel för dagverksamhet och korttidsvård.

Helsingfors har utvecklat hemvården och stärkt närståendevården i enlighet med regeringens spetsprojekt. Verksamhetscentren för närståendevård har ordnat mångsidig verksamhet för familjerna redan i flera år. Närståendevårdarna stöds även med individuella tjänster. Det finns flera alternativ för att ordna lediga dagar.

Hemvårdens stödtjänster stöder boendet hemma, exempelvis måltids-, städ- och bastutjänsterna, samt mångsidig frivilligverksamhet såsom motions- och kulturkompisverksamheten.

Stadsstyrelsen förutsätter att det ordnas tillräckligt med dagverksamhet jämfört med de äldres behov.

Dygnetruntvård

Helsingfors erbjuder långtidsvård dygnet runt när en äldre person behöver det och de öppna tjänsterna inte längre är tillräckliga. Behovet av långtidsvård dygnet runt bedöms individuellt och multiprofessionellt. Den äldres egen vilja och de anhörigas åsikt reds ut. I Helsingfors finns det ca 4 000 platser för långtidsvård dygnet runt för personer över 65 år, varav staden producerar hälften själv. Tjänster köps flexibelt enligt behovet. I mars 2019 var medianväntetiden till dygnetruntvården 16 dygn. Enligt äldreomsorgslagen ska den nödvändiga servicen ordnas inom 90 dagar.

Personaldimensioneringen är i genomsnitt 0,7 i Helsingfors egna verksamhetsenheter för dygnetruntvård. Enheternas personaldimensionering varierar enligt klienternas vårdbehov och funktionsförmåga. Enligt de rådande kvalitetsrekommendationerna ska personaldimensioneringen vara minst 0,5. Av de köpta tjänsterna krävs en dimensionering på minst 0,7. Också kraven för den övriga verksamheten och lokalerna är desamma för den egna verksamheten som för köpta tjänster. Vårdpersonalens antal bör dimensioneras enligt kundernas behov och funktionsförmåga. Att personalresurserna är tillräckliga granskas årligen. Även dygnetruntvården utnyttjar aktivt teknologi, såsom rörelsesensorer, med vilka man kan förebygga olyckor och förutse invånarnas behov av hjälp.

Stadsstyrelsen förutsätter att antalet vårdplatser inom dygnetruntvården motsvarar det verkliga behovet och att kriterierna för att få dygnetruntvård inte är för strikta.

Ombyggnader och nybyggnader

I enlighet med de nationella målsättningarna och stadsstrategin har Helsingfors servicestruktur blivit lättare. Målet är att gradvis minska de äldres anstaltsvård dygnet runt och att öka serviceboendet med heldygnsomsorg. Målet för 2019 är att genom att köpa tjänster skaffa 50 platser till för serviceboende med heldygnsomsorg.

Man har gjort grundliga reparationer i stadens egna serviceboenden och vårdbyggnader. Det planeras en nybyggnad i anslutning till Forsby mångsidiga servicecentral, Nordsjö mångsidiga servicecentral, ombyggnad av Mariahemmet och en ny mångsidig servicecentral för det södra området i stället för Stengård. Preliminärt planeras mångsidiga servicecentraler också på områdena Gamlas–Malmgård och Degerö–Kronberget.

Köpta tjänster

Teamet för köpta tjänster inom utredning, bedömning och placering (SAS-tjänsten) sköter centraliserat avtalshanteringen, koordineringen och upphandlingen av köpta tjänster inom serviceboendet med heldygnsomsorg för personer över 65 år och personer under 65 år med många sjukdomar och inom de äldres dagverksamhet. Teamet för köpta tjänster ansvarar bl.a. för konkurrensutsättning av service i samarbete med upphandlingstjänsterna, för utveckling av servicesedlar, för godkännande och kontroll av servicesedelproducenterna samt för uppföljning av de köpta tjänsternas kvalitet och för övervakning, styrning och handledning när det gäller lagstadgade tjänster. Teamet för köpta tjänster samarbetar aktivt och tätt med serviceproducenterna, på flera olika sätt.

Teamet för köpta tjänster övervakar service som köps såsom en övervakande myndighet och såsom köpare av tjänster. Kvalitetskontrollen i den privata heldygnsomsorgen och anstaltsvården grundar sig på lagen om privat socialservice (922/2011) och på avtalet som ingåtts med serviceproducenten. Avtalet grundar sig på servicebeskrivningen som tillämpades vid upphandlingen och där man noga har definierat kvalitetskraven för den köpta tjänsten, såsom vårdpersonalens storlek per klient och den kompetens som krävs av personalen. Kontrollresurserna i Helsingfors stads team för köpta tjänster har i år fått förstärkning genom en ny planerare. I teamet arbetar chefen för köpta tjänster, tre planerare och en byråsekreterare.

Teamet för köpta tjänster förhandlar årligen med alla serviceproducenter om genomförandeprogrammet, där man går igenom bl.a. RAI-resultaten, reklamationer, ärenden som överenskommits under gransknings- och auditeringsbesök m.m. Dessutom ordnas regelbundna samarbetsträffar med producenterna, två till fyra gånger per år. Till alla inbjudna skickas PM och presenterat material från tillställningarna.

Tillsynen av de privata tjänsteproducenterna är både förebyggande och sådan som utförs efteråt. Kontrollbesöken i enheterna är vanligen regelbundna och systematiska. Som en del av kontrollen uppföljs bl.a. personalstrukturen och -dimensioneringen, planer för egenkontroll, kundanteckningar, medicinpraxis, användning av begränsande åtgärder och påbyggnadsutbildning för personalen. Man gör även stickprov, t.ex. genom att be serviceproducenternas skiftlistor för vissa veckor. Man skriver PM över kontrollbesök och förhandlingar, i vilka man antecknar de avtalade åtgärderna och inom vilken tidsrymd de ska vidtas. Under de två senaste åren har kontrollens fokus legat på uppföljningen av den personaldimensionering som krävs i de äldres serviceboende. Utgående från risker har man dessutom utfört kontroll i de enheter varifrån anhöriga/kunder ofta har kontaktat eller klagat och vid vilka regionförvaltningsverket i sin övervakning har fäst uppmärksamhet. Över besöken skrivs rapporter för kvalitetskontroll och eventuella fortsatta åtgärder och delgivningar fastställs. Kontrollrapporterna skickas till serviceproducenterna och Regionförvaltningsverket i Södra Finland.

Teamet för köpta tjänster ger bemötanden till anmärkningar och klagomål samt utlåtanden över serviceleverantörernas verksamhet till regionförvaltningsverket och Valvira. Man ingriper genast i olägenheter som anmälts om de privata serviceproducenterna. Då kan man göra ett oanmält besök på enheten, särskilt om anmälan gäller personalstyrkan. Teamet för köpta tjänster ber serviceproducenten reda ut vilka åtgärder den tänker vidta och inom vilken tid, för att rätta till bristerna. Om korrigerande åtgärder inte vidtas erbjuder staden inte längre vårdplatsen i fråga åt klienterna. Den yttersta åtgärden att flytta alla klienter från vårdplatsen i fråga. Utgångspunkten är emellertid att i nära samarbete med serviceproducenten alltid rätta kvalitetsbrister som uppdagats, eftersom man så långt som möjligt vill undvika att flytta sköra och sjuka invånare från en vårdplats till en annan. I avtalet mellan staden och producenten har man även fastställt ett avtalsvite.

Egenkontroll

Serviceproducentens egenkontroll är den viktigaste av de förebyggande kontrollåtgärderna. Enligt 6 § i lagen om privat socialservice ska varje producent av privat socialservice utarbeta en plan för egenkontroll för ändamålsenlig verksamhet och för att säkerställa kvaliteten. Serviceproducenten ska hålla planen för egenkontroll offentligt framlagd på producentens eller enhetens webbsida, där den är lätt tillgänglig för klienterna och kommunen. Teamet för köpta tjänster följer upp och utnyttjar planerna i samarbetet med producenterna, i kontrollen och i auditeringen.

Också de egna verksamhetsenheterna gör upp planer för egenkontrollen enligt äldreomsorgslagen, vilka finns tillgängliga i enheterna och publiceras på sektorns internetsida.

Servicereform

Helsingfors håller för närvarande på att förnya social- och hälsovårdstjänsterna på så sätt att klienternas behov ska kunna beaktas ännu bättre än nu och att man ska kunna erbjuda service som motsvarar klientens behov.

I början av 2018 flyttades de äldres rådgivning, handledning och bedömning av servicebehov till HelppiSeniori. Tack vare centraliseringen får de äldre råd, en mångsidig bedömning och hjälp med att sammanjämka tjänsterna från ett och samma ställe, på Seniorinfos nummer. Man kan skicka allmänna frågor per e-post till Seniorinfo. Via chattfunktionen kan man fråga råd anonymt eller genom att identifiera sig med suomi.fi-tjänsten. Man får även råd och handledning under personliga möten vid Seniorinfos verksamhetsställen och i servicecentralerna runt om i Helsingfors. Dessutom kan man träffa Seniorinfos medarbetare en gång i veckan på förmiddagar i centralerna för hälsa och välbefinnande i Nordsjö och Fiskehamnen. Seniorinfos verksamhet har fått bra respons.

Stadens sajt Seniorinfo betjänar både de äldre och deras anhöriga. Kunderna deltar i att utveckla tjänsterna. Stadens seniorprogram samlar de olika sektorernas åtgärder för att förbättra servicen för äldre stadsbor.

Revidering av lagstiftningen och kvalitetsrekommendationerna

Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att reformera lagstiftningen och kvalitetsrekommendationerna. Med detta avses bl.a. att äldreomsorgslagen och den kvalitetsrekommendation som gäller tjänster för äldre ska revideras. Arbetsgruppen bedömer exempelvis antalet anställda, deras kompetens och hur de tilldelas uppgifter. Arbetsgruppen bereder en lagändring med konsekvensbedömning fram till utgången av 2019.

Stadsstyrelsen anser att det är viktigt att ordna omfattande, god och rättidig service för den äldre befolkningen. Flera av åtgärderna som föreslås i motionen har redan vidtagits eller är under arbete. Social- och hälsovårdstjänsterna behöver fortfarande kontinuerlig förnyelse och ett allt tätare samarbete med alla aktörer, även branschens serviceproducenter såsom företag, organisationer och stiftelser.

Stadsstyrelsen konstaterar att det årligen enligt planen och såsom tagits upp i social- och hälsovårdsnämndens utlåtande, är möjligt att rikta resurser till att det finns tillräckligt med dagverksamhet, platser i dygnetruntvården, att man får vård samt att goda rehabiliteringstjänster är tillgängliga i rätt tid, vilket även har gjorts.

Enligt i 30 kap. 12 § i förvaltningsstadgan kan en fullmäktigegrupp väcka en gruppmotion. En gruppmotion är en motion som undertecknats av mer än hälften av fullmäktigegruppens medlemmar och som har rubriken gruppmotion. En gruppmotion inlämnas till ordföranden av fullmäktigegruppens ordförande eller vice ordförande. En fullmäktigegrupp får väcka fyra gruppmotioner under en fullmäktigeperiod.

Stadsstyrelsen ska förelägga fullmäktige en gruppmotion på det sätt som föreskrivs i 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan om behandlingen av en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter. Stadsstyrelsen ska förelägga fullmäktige en gruppmotion inom åtta månader.

Behandling av andra motioner som gäller tjänster för äldre

I enlighet med 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan föreslår stadsstyrelsen att fullmäktige ska behandla den motion som väckts av ledamoten Mari Holopainen och 20 andra ledamöter (HEL 2019-002610) om ökad dagverksamhet för seniorer i hemvård. Stadsstyrelsen ska besvara den motion som väckts av ledamoten Terhi Koulumies och tre andra ledamöter (HEL 2019-001431) om säkrande av kvaliteten hos tjänsterna för äldre.

Stadsfullmäktige har 28.11.2018 (§ 384) behandlat den av Sannfinländarnas fullmäktigegrupp väckta gruppmotionen om utredning av nuläget och framtida behov i äldreomsorgen (HEL 2018-004931). I svaren på de nu aktuella motionerna om äldreomsorg har man tillämpat uppdaterad information jämfört med stadsstyrelsens föregående svar.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 09.09.2019 § 583

HEL 2019-002037 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

09.09.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo (1): Lisätään uudeksi kohdaksi:

"Kaupunginhallitus edellyttää, että ympärivuorokautisen hoidon paikkojen määrä vastaa todellista tarvetta, ja ettei ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit ole liian tiukat."

Kannattaja: Elisa Gebhard

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo (2): Lisätään uudeksi kohdaksi:

"Kaupunginhallitus toteaa, että pitkällä tähtäimellä laadukkaiden hoitopaikkojen riittävyys ja pysyvyys voidaan parhaiten varmistaa huolehtimalla riittävästä määrästä kaupungin omia ympärivuorokautisen hoidon paikkoja."

Kannattaja: Elisa Gebhard

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo (3): Lisätään uudeksi kohdaksi:

"Kaupunginhallitus edellyttää, että päivätoimintaa on saatavilla riittävästi ikääntyneiden ihmisten tarpeeseen nähden."

Kannattaja: Elisa Gebhard

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo (4): Lisätään uudeksi kohdaksi:

"Kaupunginhallitus edellyttää, että tulevissa kilpailutuksissa otetaan huomioon ryhmäaloitteessa mainitut kriteerit laadun korostamisesta ja mahdollisuuksista puuttua laiminlyönteihin."

Kannattaja: Mai Kivelä

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Veronika Honkasalon ensimmäisen ja kolmannen vastaehdotuksen.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon toisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 10
Fatim Diarra, Kaisa Hernberg, Arja Karhuvaara, Terhi Koulumies, Pia Pakarinen, Marcus Rantala, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 5
Elisa Gebhard, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Mika Raatikainen, Tomi Sevander

Kaupunginhallitus hylkäsi tässä äänestyksessä Veronika Honkasalon toisen vastaehdotuksen äänin 10 - 5.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon neljännen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 12
Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Kaisa Hernberg, Arja Karhuvaara, Terhi Koulumies, Pia Pakarinen, Marcus Rantala, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 3
Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Mika Raatikainen

Kaupunginhallitus hylkäsi tässä äänestyksessä Veronika Honkasalon neljännen vastaehdotuksen äänin 12 - 3.

Kahden suoritetun äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus päätti hyväksyä Veronika Honkasalon ensimmäisen ja kolmannen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

26.08.2019 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 04.06.2019 § 126

HEL 2019-002037 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta koskien vanhusten hoivaa:

"Helsingissä asui vuoden 2019 alussa noin 47 000 yli 75-vuotiasta henkilöä, seitsemän prosenttia väestöstä. Helsingissä väestön suhteellinen ikääntyminen on ollut selvästi hitaampaa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Väestöennusteiden mukaan 75-vuotiaiden väestönosuuden kasvu alkaa Helsingissä vuoden 2020 jälkeen.

Helsingissä on monipuoliset palvelut hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi. Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategisena tavoitteena on ikääntyneiden henkilöiden kotona asumisen tukeminen, kotiin annettavien palvelujen määrän ja sisällön kehittäminen ja laitoshoidon vähentäminen sekä henkilöstön riittävän määrän ja osaamisen turvaaminen. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla.

Kotihoito

Yli 75-vuotiaista helsinkiläisistä 92,6 prosenttia asuu kotona. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita on noin 6 800 ja palvelutapahtumia noin 250 000 kuukaudessa. Kotihoidon palvelua saaneen 75 vuotta täyttäneen väestön osuus on Helsingissä selvästi suurempi kuin lähinaapurikunnissa (Helsinki 11,7 prosenttia, Espoo 6,9 prosenttia ja Vantaa 8,7 prosenttia). Osuus on pienentynyt Helsingissä 0,7 prosenttia viime vuodesta. Tehostuneen palveluneuvonnan ja asiakasohjauksen keinoin kevyisiin palvelutarpeisiin on löydetty muita hyviä ratkaisuja.

Tammikuussa 2019 kotihoidossa oli 1 736 vakanssia. Lisäksi kotihoidon asiakkaat saavat palveluja Helsingin sairaalan nimikkolääkäreiltä ja -terapeuteilta (fysio-, toiminta- ja ravitsemusterapeutit). Henkilöstötarvetta tarkastellaan vuosittain suhteessa asiakkaiden hoidon tarpeeseen. Kotihoitoon on lisätty vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 60 hoitajavakanssia. Uusia fysioterapeutteja on palkattu kahdeksan. Lisäksi on palkattu yksi toiminta- ja yksi ravitsemusterapeutti. Vuonna 2019 perustetaan 20 uutta sairaanhoitajavakanssia, jotka kohdennetaan syksyllä aloittavaan kuntouttavaan arviointitoimintaan kotihoidon asiakkuuden alussa. Kotihoidon henkilöstörakenteen monipuolistamisen lisäksi Helsinki on panostanut viime vuosina paljon myös osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Kotihoidon henkilöstötarpeeseen vaikuttavat ostopalveluina tuotetut kotihoito- ja tukipalvelut, muun muassa lääkkeiden annosjakelu, näytteenottopalvelu sekä kauppa- ja ateriapalvelu. Helsinki tuottaa kotihoidosta valtaosan omana toimintana. Vuodesta 2015 alkaen yksityisissä palvelutaloissa asuvien kotihoidon asiakkaiden ja vuodesta 2018 kotona asuvien kotihoidon asiakkaiden on ollut mahdollista halutessaan hankkia tarvitsemansa kotihoito hyväksytyiltä yksityisiltä palvelusetelituottajilta. Palvelusetelituotanto on kasvava tuottamistapa. Maaliskuun 2019 aikana palveluseteliä käytti lähes 600 asiakasta.

Kotihoitoa tukee teknologian ja sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä asiakkaiden että ammattilaisten avuksi. Helsinki on kehittämisessä valtakunnallisesti eturintamassa. Useilla kotihoidon asiakkailla on käytössä turvapuhelinpalvelu. Kotihoito tarjoaa ikääntyneille myös kuvallisen etähoidon ja -kuntoutuksen palveluja. Tätä mahdollisuutta käyttää jo yli 800 asiakasta, ja etähoitokäynti on noin 12 prosentilla asiakkaista. Muistisairaiden kotihoidon asiakkaiden turvallisuutta on lisätty ovihälyttimien ja GPS-paikanninpalvelun avulla. Kotihoidossa otetaan tänä vuonna vaiheittain käyttöön optimointisovellutus, joka reitittää henkilökunnan matkat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti huomioiden asiakkaiden tarpeet. Asiakkaat saavat useammin omahoitajien käyntejä ja henkilökunta voi aikatauluttaa tauot paremmin.

Kotona asumista tukevat palvelut

Helsingissä kotona toteutettava hoito ja huolenpito järjestetään yhteen sovitetuilla tukitoimilla, esimerkiksi kotihoito yhdistettynä alueellisten monipuolisten palvelukeskusten palvelukeskustoimintaan, arviointi- ja kuntoutusjaksoihin, lyhytaikaishoitoon tai päivätoimintaan. Viime vuosina mediaaniodotusaika päivätoimintaan on vaihdellut kuukausittain 50–60 vuorokauden välillä. Myös päivätoimintaan ja lyhytaikaishoitoon on käytettävissä palveluseteli.

Helsinki on myös kehittänyt kotihoitoa ja vahvistanut omaishoitoa hallituksen kärkihankkeen mukaisesti. Omaishoidon toimintakeskukset ovat järjestäneet monenlaista toimintaa omaishoitoperheille jo useiden vuosien ajan. Omaishoitajien jaksamista tuetaan myös yksilöllisin palveluin, ja vapaapäivien järjestämiseen on monia vaihtoehtoja. 

Jo aikaisemmin mainittujen kotihoidon tukipalvelujen, esimerkiksi ateria-, siivous- ja saunapalvelujen lisäksi kotona asumista tukee muun muassa monimuotoinen vapaaehtoistoiminta, kuten liikunta- ja kulttuurikaveritoiminta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että päivätoimintaa on saatavilla riittävästi ikääntyneiden ihmisten tarpeeseen nähden.

Ympärivuorokautinen hoito

Helsingissä pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa tarjotaan siinä vaiheessa, kun ikääntynyt sitä tarvitsee eivätkä avopalvelut ole riittäviä. Kun turvallinen hoito kotona asuen ei enää ole mahdollista, pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon tarvetta arvioidaan yksilöllisesti ja moniammatillisesti. Ikääntyneen oma tahto on keskeinen, ja myös hänen läheistensä näkemys selvitetään. Helsingillä on yli 65-vuotiaille noin 4 000 pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitopaikkaa, joista noin puolet tuotetaan omana toimintana. Ostopalvelupaikkoja hankitaan joustavasti tarpeen mukaan. Maaliskuussa 2019 ympärivuorokautisen hoitopaikan mediaaniodotusaika oli ainoastaan 16 vuorokautta. Vanhuspalvelulain mukaan tarvittava palvelu on järjestettävä 90 päivässä.

Helsingin ympärivuorokautisen hoidon oman toiminnan yksikköjen keskimääräinen henkilöstömitoitus on 0,7. Yksikköjen henkilöstömitoitus kuitenkin vaihtelee asiakkaiden hoidon tarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Voimassa olevan laatusuosituksen mukaan henkilömitoituksen tulee olla vähintään 0,5. Ostopalveluilta edellytetään samaa, vähintään 0,7 mitoitusta. Myös muut toiminnan ja tilojen laatuvaatimukset ovat samat omalle toiminnalle ja ostopalvelulle. Hoitohenkilökunnan määrä tulee mitoittaa asiakkaiden tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan. Henkilöstöresurssin riittävyyttä tarkastellaan vuosittain. Myös ympärivuorokautisessa hoidossa käytetään aktiivisesti teknologiaa, kuten liiketunnistimia, joiden avulla pystytään ehkäisemään tapaturmia ja ennakoimaan asukkaiden avuntarvetta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että ympärivuorokautisen hoidon paikkojen määrä vastaa todellista tarvetta, ja ettei ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit ole liian tiukat.

Perusparannukset ja uudisrakennukset

Helsingin palvelurakenteen painopiste on siirtynyt valtakunnallisten tavoitteiden ja kaupungin strategiaohjelman mukaisesti kevyempään suuntaan. Tavoitteena on asteittain vähentää ikääntyneiden ympärivuorokautista laitoshoitoa ja lisätä vastaavasti tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista.

Kaupungin oman toiminnan palveluasumisen ja laitoshoidon rakennuksille on toteutettu ja toteutetaan parhaillaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä perusparannuksia. Suunnitteluvaiheessa ovat muun muassa Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen yhteyteen rakennettava uudisrakennus, Vuosaaren monipuolinen palvelukeskus, Mariankodin peruskorjaus ja eteläisen alueen uusi monipuolinen palvelukeskus Kivelän tilalle. Alustavasti on myös suunniteltu monipuolista palvelukeskusta Kannelmäki-Malminkartanon ja Laajasalo-Kruunuvuorenrannan alueille.

Kaupungin oman ympärivuorokautisen hoidon palvelutuotantoa kehitetään edellä mainittujen hankkeiden puitteissa. Palvelutuotannossa tarvittavien suunnanmuutosten toteuttaminen on nopeampaa ja joustavampaa ostopalveluna ja palvelusetelillä hankittavassa ympärivuorokautisessa hoidossa. Vuonna 2019 tavoitellaan noin 50 pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen ostopalvelupaikan lisäämistä.

Ostopalvelutoiminta

Selvitys, arviointi ja sijoitus -palvelun (SAS-palvelun) ostopalvelutiimille on keskitetty yli 65-vuotiaiden ja alle 65-vuotiaiden monisairaiden asiakkaiden ympärivuorokautisen palveluasumisen ostopalvelujen ja ikääntyneiden päivätoiminnan ostopalvelujen sopimusohjaus, koordinointi ja hankinta. Ostopalvelutiimin vastuulle kuuluu muun muassa palvelujen kilpailutus yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa sekä palvelusetelien kehittäminen ja palvelusetelituottajien hyväksyminen ja valvonta sekä ostopalvelujen laadun seuranta ja lakisääteisten palvelujen valvonta, ohjaus ja neuvonta. Ostopalvelutiimi tekee aktiivista ja tiivistä yhteistyötä palvelutuottajien kanssa monenlaisin keinoin.

Ostopalvelutiimi valvoo ostopalveluna hankittavia palveluja yhtenä valvontaviranomaisena ja palvelujen ostajana. Yksityisen ympärivuorokautisen tehostetun asumispalvelun ja laitoshoidon laadunvalvonta perustuu lakiin yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja palveluntuottajan kanssa tehtyyn sopimukseen. Sopimuksen pohjana on palvelun kilpailutuksessa käytetty palvelukuvaus, jossa on määritelty tarkasti ostettavan palvelun laatuvaatimukset, kuten hoitohenkilöstön määrä hoidettavaa kohden ja henkilöstöltä vaadittava osaaminen. Helsingin ostopalvelutiimin valvontaresursseja on tänä vuonna vahvistettu uudella suunnittelijalla. Tiimissä työskentelee ostopalvelupäällikkö, kolme suunnittelijaa ja toimistosihteeri.

Ostopalvelutiimi tapaa kaikki palveluntuottajat vuosittain toteuttamisohjelmaneuvotteluissa, joissa käydään läpi vuoden toiminta, muun muassa RAI-tulokset, reklamaatiot, tarkastus- ja auditointikäynneillä sovitut asiat yms. Lisäksi tuottajille järjestetään säännöllisesti yhteistyötapaamisia kahdesta neljään kertaa vuodessa. Kaikille kutsutuille lähetetään tilaisuuksien muistiot ja esitetyt materiaalit.

Yksityisten palveluntuottajien valvonta on sekä ennakoivaa että jälkikäteen toteutuvaa valvontaa. Yksikköihin tehtävät valvontakäynnit ovat pääosin säännöllisiä ja suunnitelmallisia. Valvonnan osana seurataan muun muassa henkilöstörakennetta ja -mitoitusta, omavalvontasuunnitelmia, asiakaskirjauksia, lääkehoidon käytäntöjä, rajoittamistoimenpiteiden käyttöä ja henkilöstön täydennyskoulutusta. Valvontaa toteutetaan myös pistokokeenomaisesti, esimerkiksi pyytämällä palveluntuottajilta työvuorolistoja tietyiltä viikoilta. Valvontaan liittyvistä käynneistä ja neuvotteluista tehdään muistiot, joihin kirjataan sovitut toimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulut. Valvonta on painottunut kahtena viime vuotena erityisesti ikääntyneiden palveluasumisessa vaaditun henkilöstömitoituksen toteutumisen seurantaan. Lisäksi on riskiperusteisesti tehty valvontaa niihin yksikköihin, joista on tullut useampia omaisten/asiakkaiden yhteydenottoja tai kanteluja, joihin aluehallintovirasto on valvonnassaan kiinnittänyt huomiota. Valvontakäynneistä tehdään laadunvalvontaraportit ja määritellään mahdolliset jatkotoimenpiteet ja tiedoksiannot. Valvontaraportit lähetetään palvelutuottajille ja Etelä-Suomen aluehallintavirastoon.

Ostopalvelutiimi antaa myös vastineet kirjallisiin muistutuksiin ja kanteluihin sekä lausuntoja aluehallintovirastolle ja Valviralle palveluntuottajien toiminnasta. Yksityisiä palveluntuottajia koskeviin epäkohtailmoituksiin puututaan välittömästi. Tällöin yksikköön voidaan tehdä ennakkoon ilmoittamaton käynti varsinkin, jos ilmoitus koskee henkilökunnan määrää. Ostopalvelutiimi pyytää palveluntuottajalta selvityksen, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy puutteiden korjaamiseksi ja millä aikataululla. Jos sovittuja korjaustoimenpiteistä ei tehdä, kaupunki ei tarjoa enää kyseistä hoitopaikkaa asiakkaille. Äärimmäisenä keinona on siirtää kaikki asiakkaat pois kyseisestä hoitopaikasta. Lähtökohtana on kuitenkin aina tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajan kanssa korjata havaitut laatuongelmat, sillä hauraiden ja sairaiden asukkaiden siirtäminen hoivapaikasta toiseen on aina viimesijainen ratkaisu. Kaupungin ja tuottajan välisessä sopimuksessa on myös määritelty sopimussakko.

Omavalvonta

Ennakoivista valvonnan keinoista keskeisin on palveluntuottajan omavalvonta. Sosiaalipalvelulain 6 § velvoittaa yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat laatimaan toiminnan asianmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi omavalvontasuunnitelman. Omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävillä yksikössä sekä tuottajan tai yksikön verkkosivuilla, josta se on helposti asiakkaiden ja kunnan saatavilla. Ostopalvelutiimi seuraa ja hyödyntää suunnitelmia tuottajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, valvonnassa ja auditoinnissa.

Myös oman toiminnan yksiköt tekevät vanhuspalvelulain mukaiset omavalvontasuunnitelmat, jotka ovat nähtävillä yksiköissä ja julkaistaan toimialan internet-sivuilla.

Palvelujen uudistaminen

Helsingissä uudistetaan parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluja niin, että asiakkaan tarpeet tulisivat vielä nykyistäkin paremmin huomioiduiksi ja sosiaali- ja terveyspalveluja osattaisiin tarjota asiakkaan tarpeita vastaavasti.

Vuoden 2018 alussa ikääntyneiden neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi keskitettiin HelppiSenioriin. Keskittämisen ansiosta ikääntyneet saavat neuvontaa, monipuolisen arvioinnin ja apua palveluiden yhteensovittamiseen yhdestä paikasta ja yhdestä Seniori-infon numerosta. Seniori-infoon voi laittaa sähköpostilla yleisiä kysymyksiä, ja chat-palvelun kautta voi kysyä neuvoa anonyymisti tai tunnistautumalla Suomi.fi-palvelun kautta. Neuvontaa ja ohjausta annetaan myös henkilökohtaisissa tapaamisissa Seniori-infon toimipisteessä ja palvelukeskuksissa ympäri Helsinkiä. Lisäksi Seniori-infon työntekijä on tavattavissa kerran viikossa aamupäivisin Vuosaaren ja Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksissa. Seniori-infon toiminnasta on saatu jo hyvää palautetta.

Stadin seniori-infon nettisivut palvelevat sekä iäkkäitä että heidän läheisiään. Asiakkaat ovat mukana palvelujen kehittämisessä. Stadin ikäohjelma kokoaa eri toimialojen toimenpiteet iäkkäiden kaupunkilaisten palvelujen parantamiseksi.

Lainsäädännön ja laatusuosituksen uudistaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee uudistusta iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan muun muassa vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen uudistamista. Työryhmä arvioi muun muassa henkilöstön määrää, osaamista ja kohdentamista. Työryhmä valmistelee esityksiä lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista vaikutusarviointeineen vuoden 2019 loppuun mennessä. Helsinki valmistautuu toteuttamaan työryhmän edellyttämät muutokset.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä ikäihmisten laajapohjaisten, laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen järjestämistä. Monet aloitteessa esitetyt toimenpiteet ovat jo toteutuneet tai toteutumassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan edelleen jatkuvaa uudistumista ja entistä tiiviimpää yhteistyötä kaikkien toimijoiden, myös muiden palveluntuottajien, kuten yritysten, järjestöjen ja säätiöiden kanssa, jotka tuottavat sote-palveluja.

Lautakunta esittää lisäksi, että laadukkaiden kuntoutuspalvelujen oikea-aikaista saatavuutta edistetään ikääntyneiden palvelukokonaisuudessa etenkin sairauksista toipuville.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että he saavat asianmukaista neuvontaa, palvelua ja hoitoa sekä tukea arjessa selviytymiseen. Kunta voi tukea ikäihmisiä tarjoamalla riittävät ja oikea-aikaiset palvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnissa ja palvelujen suunnittelussa on tärkeää kuulla eri tahoja, erityisesti ikääntyneitä itseään."

Käsittely

04.06.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Seija Muurinen: Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia: "Lautakunta esittää lisäksi, että laadukkaiden kuntoutuspalvelujen oikea-aikaista saatavuutta edistetään ikääntyneiden palvelukokonaisuudessa etenkin sairauksista toipuville."

Kannattaja: jäsen Sandra Hagman

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Seija Muurisen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Jäsen Sandra Hagman: Luvun "Kotihoito" toisen kappaleen loppuun loppuun lisätään: "Sosiaali- ja terveyslautakunta suosittaa henkilöstömitoituksen laatimista kotihoitoon yhteistyössä henkilöstön
ja asiakkaiden edustajien kanssa."

Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm

Vastaehdotus 3:
Jäsen Sandra Hagman: Lukuun "Ympärivuorokautinen hoito" lisätään: "Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että ympärivuorokautisen hoidon paikkojen määrä vastaa todellista tarvetta, ja ettei ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit ole liian tiukat."

Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 4:
Jäsen Sandra Hagman: Luvun "Perusparannukset ja uudisrakennukset" viimeisen kappaleen toisen virkkeen loppuun lisätään: "mutta pitkällä tähtäimellä laadukkaiden hoitopaikkojen riittävyys ja pysyvyys voidaan parhaiten varmistaa huolehtimalla riittävästä määrästä kaupungin omia ympärivuorokautisen hoidon paikkoja".

Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm

Vastaehdotus 5:
Jäsen Sandra Hagman: Luvun "Kotona asumista tukevat palvelut" viimeisen kappaleen loppuun lisätään: "Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että päivätoimintaa on saatavilla riittävästi ikääntyneiden ihmisten tarpeeseen nähden."

Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 6:
Jäsen Sandra Hagman: Luvun "Ostopalvelutoiminta" viimeisen kappaleen loppuun lisätään: "Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että tulevissa kilpailutuksissa otetaan huomioon ryhmäaloitteessa mainitut kriteerit henkilöstömitoituksesta, laadun korostamisesta ja mahdollisuuksista puuttua laiminlyönteihin."

Jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sandra Hagman)

Jaa-äänet: 7
Leo Bergman, Sami Heistaro, Kati Juva, Seija Muurinen, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 4
Heidi Ahola, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman

Tyhjä: 0

Poissa: 2
Matias Pajula, Mari Rantanen

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 7 - 4 (poissa 2).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 4 (jäsen Sandra Hagman)

Jaa-äänet: 6
Leo Bergman, Sami Heistaro, Kati Juva, Seija Muurinen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 5
Heidi Ahola, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Karita Toijonen

Tyhjä: 0

Poissa: 2
Matias Pajula, Mari Rantanen

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 6 - 5 (poissa 2).

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten mukaisesti muutetun lausunnon.

21.05.2019 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Seija Meripaasi, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja, puhelin: 310 52482

seija.meripaasi(a)hel.fi