§ 285

Den av ledamoten Ozan Yanar m.fl. väckta motionen om stöd för barns och ungas hobbyer

HEL 2019-003278 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade den av ledamoten Ozan Yanar väckta motionen som slutbehandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Ozan Yanar och 43 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utreder möjligheterna att erbjuda tilläggsunderstöd för barns och ungas hobbyer och speciellt till familjer som har begränsade ekonomiska möjligheter att bidra till barnens hobbyer.

Stadsstyrelsen hänvisar till kultur- och fritidsnämndens utlåtande och konstaterar att Helsingfors stadsstrategi har som mål att varje barn och ungdom har en hobby. I syfte att främja hobbyverksamheten behövs nya försök och bedömning av hur effektiva utvecklingsåtgärdernas är.

Barn och unga är redan relativt aktiva inom hobbyverksamhet, men samtidigt finns det oro över barns och ungas ringa fysiska aktivitet. Enligt skolhälsoenkäten år 2017 hade 91 procent av eleverna i årskurserna 8 och 9 inom den grundläggande utbildningen någon hobby en gång i veckan. Av alla svarande i enkäten var studerandena inom yrkesutbildningen på den lägsta nivån i och med att 81 procent av dessa angav att de deltar i en hobby varje vecka.

Enligt skolhälsoenkäten deltar en nästan lika stor andel av flickorna och pojkarna i en hobby en gång i veckan, och skillnaderna till det övriga landet är mycket små. Oftast sysslar ungdomar med motion och idrott, läsning och skrivning, bildkonst eller fotografering. Hobbyerna är relativt könsbundna: pojkarna motionerar mer medan det är mer typiskt för flickorna att läsa, fotografera, sköta keldjur eller syssla med musik eller teater. Mer än en tredjedel av pojkarna upplever att det finns intressant fritidsverksamhet i det egna bostadsområdet, av flickorna bara en femtedel. En tredjedel av studerandena inom yrkesutbildningen upplever att hobbyer är för dyra, likaså en femtedel av eleverna i årskurserna 7–9 inom den grundläggande utbildningen och av gymnasisterna.

Stadens viktigaste sätt att stödja barns och ungas hobbyer är att bidra till organisationer och andra aktörer som producerar hobbyverksamhet både ekonomiskt och genom att erbjuda lokaler för verksamheten. I fortsättningen bedöms det allt noggrannare hur understöden riktar sig till att stödja hobbyer till rimliga priser för speciellt barn och unga. Att hobbyverksamheten blir mer professionell höjer samtidigt verksamhetens kvalitet och kostnader.

Enligt forsknings- och utvecklingsprojektet Bra Fritid som staden genomförde åren 2013–2017 är priset inte den enda faktorn som hindrar att ha hobbyer, utan familjens och den nära gemenskapens kultur som understöder hobbyer är nödvändig för att börja en hobby. Det räcker alltså inte endast med att man tillhandahåller avgiftsfria eller förmånliga hobbyer om man vill få alla barn och ungdomar att söka sig till hobbyer. Man behöver även långvarigare uppbyggnad av en hobbypositiv kultur såväl i familjerna som i bostadsområdena.

Staden producerar mångsidiga motions- och idrottshobbyer för barn och unga tillsammans med motions- och idrottsorganisationer. EasySport-lektioner avsedda för barn i årskurserna 1–6 inom den grundläggande utbildningen är för det mesta gratis, och ett sex månaders säsongkort för FunAction-lektioner för barn i årskurserna 7–9 inom den grundläggande utbildningen kostar 25 euro. Inga avgifter tas ut för sommarverksamheten.

Alla lektioner är tillgängliga när som helst under säsongen. De viktigaste principerna för verksamheten är jämlikhet, barn-/ungdomsorientering och hög kvalitet. Särskild vikt fästs vid instruktörernas pedagogiska kompetens och förebyggande av mobbning och trakasserier. Också för de barn och unga som behöver särskilt stöd erbjuds mångsidiga hobbymöjligheter inom ramen för EasySport och FunAction.

Idrottstjänsterna syftar till att öka EasySport-verksamheten så att den bättre täcker de olika områdena och till att producera alla lektioner för barn utan avgift. Önskemålet är att i fortsättningen också kunna erbjuda FunAction-verksamhet utan avgift för ungdomar i årskurserna 7–9 inom den grundläggande utbildningen. Detta skulle främja jämlikheten bland barn och unga i och med att det skulle vara möjligt för alla minderåriga att delta i högkvalitativ verksamhet som ordnas av staden året runt utan avgift. Detta skulle dessutom göra det möjligt att tätare och fruktbarare än tidigare samarbeta med ungdomstjänsterna som tillhandahåller avgiftsfria motions- och idrottspass. I nuläget är detta inte möjligt inom ramen för budgetens intäktsmål eftersom avkastningsmålet för den avgiftsbelagda EasySport-verksamheten och FunAction-korten är ca 30 000 euro per år.

I programmet Mukana, som är ett av de stadsstrategiska spetsprojekten, testar man för tillfället nya sätt att stödja hobbyer. En av programmets åtgärder är till exempel målet att säkerställa en hobby för alla elever i årskurs 3 i Gårdsbacka, och som en del av utvecklingen och förnyelsen av tjänsterna för barn och ungdomar i Gamlas och Malmgård strävar man att stärka hobbykulturen. Pilotprojektens resultat kan i fortsättningen utnyttjas annanstans i staden.

Staden genomför även projektet Hobbypass som finansieras av undervisnings- och kulturministeriet. Hobbypasset blir till en applikation med vilken det avgiftsfria hobbyutbudet kan riktas och marknadsföras direkt till ungdomar i årskurserna 7–9 inom den grundläggande utbildningen. Det nya hobbypasset tas i testbruk under år 2019.

Staden bidrar till barnens konsthobby genom att bevilja understöd för läroinrättningar som ordnar grundläggande konstundervisning. Den grundläggande konstundervisningen är målinriktad utbildning som fortskrider från en nivå till nästa avsedd främst för barn och unga. Staden stöder den grundläggande konstundervisningen på ca 55 läroinrättningar, av vilka 15 dessutom får en timbaserad statsandel. Staden har ställt upp tillgänglighet, jämställdhet mellan könen, ökning av diversiteten och jämlik behandling av de olika konstformerna som mål för den grundläggande konstundervisningen.

Konstcentrum för barn och ungdomar Annegården når tillsammans med stadens övriga kulturcentrum Gamlasgården, Malms kulturhus, Stoa och Nordhuset alla stadens barn i lågstadieåldern med konstkurserna 5x2. Konstundervisningen 5x2 ordnas som en del av skoldagen och den ger en utsikt till konsthobbyns möjligheter, men bara en del fortsätter hobbyn antingen av ekonomiska eller av andra skäl, även om de skulle bli intresserade av den. På Annegården utvecklar man idén om ett konststipendium med vilket en klasslärare eller en konstlärare skulle kunna ge barn och deras familjer en möjlighet att fortsätta en konsthobby utan avgift.

Årligen deltar 700–800 barn i konstundervisningen i Annegårdens grupper. Annegården har åren 2017–2019 ordnat konstklubbar i skolor och lekparker med hjälp av finansiering för regeringens spetsprojekt. Avsikten är att fortsätta denna konstklubbverksamhet som ordnas direkt efter skoldagen. Hösten 2019 inleds verksamheten med hobbytid under skolelevernas onsdagseftermiddagar. Det ger en bra möjlighet att erbjuda hobbymöjligheter med låg tröskel i fortsättningen.

Positiva effekter av hobbyer och en bra fritid kan granskas både ur ett vuxenorienterat pedagogiskt perspektiv och ur perspektivet för ungdomarnas verksamhet på egna villkor och deras delaktighet i sina egna liv. Att höra till en bra gemenskap och att ha meningsfull verksamhet är i varje fall kraftiga källor för välbefinnande och de producerar inlärningserfarenheter som upplevs som viktiga. Det är en styrka och ett viktigt mål för Helsingfors att stödja ungdomarnas delaktighet och verksamhet på egna villkor.

Kultur- och fritidsnämnden har i sitt utlåtande konstaterat att det inte är möjligt att utan tilläggssatsningar på både stödsystemen och uppbyggandet av förhållandena nå en omfattande förändring i hobbyverksamhetens strukturer och finansiering i enlighet med det i motionen upptagna exemplet på Islandsmodellen. Med kultur- och fritidssektorns nuvarande budgetram och resurser är det möjligt att förverkliga bara småskaligare och områdesvisa försök. Kultur- och fritidsnämnden tillstyrker dock att hobbyverksamhet stöds i likhet med Islandsmodellen och anser att staden ska främja en närmare utredning och eventuellt ibruktagande av modellen.

Stadsstyrelsen konstaterar att möjligheterna att tillämpa Islandsmodellen utreds i det fortsatta arbetet på det utslagningsförebyggande programmet Mukana. Åtgärdernas konsekvenser följs upp och rapporteras till stadsstyrelsen. Målet är att minska ensamheten bland barn och unga, bryta utslagningsspiralen över generationer, förebygga mobbning och öka det allmänna välbefinnandet i Helsingfors.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 16.09.2019 § 618

HEL 2019-003278 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Ozan Yanarin aloitteen loppuun käsitellyksi.

09.09.2019 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.05.2019 § 96

HEL 2019-003278 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettava sitä, että harrastamisen nykyistä vahvempaa tukea selvitetään. Lisäksi harrastamisen tukemiseksi tarvitaan uusia kokeiluja ja kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia.

Laajaa Islannin mallin kaltaista harrastustoiminnan rakenteiden ja rahoituksen muutosta ei voida tehdä ilman merkittäviä lisäpanostuksia sekä tukijärjestelmiin että olosuhteiden rakentamiseen. Nykyisellä budjettiraamilla ja niukilla resursseilla on mahdollista toteuttaa vain pienimuotoisempia ja alueellisia kokeiluja. Lautakunta kuitenkin kannattaa Islannin mallin kaltaista tukea harrastustoimintaan ja toivoo mallin käyttöönotosta lisäselvitystä syksyn budjettineuvotteluihin.

Lasten ja nuorten harrastamisen tärkeys ja harrastamisen tukeminen ovat viime vuosina olleet vahvasti esillä sekä kaupunkistrategiassa että opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteenasettelussa. Kaupunkistrategian mukaan Helsingin tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus.

Lasten ja nuorten harrastaminen on jo varsin korkealla tasolla ja samaan aikaan lasten ja nuorten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ollaan syystä huolestuneita. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella 91% perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisilla oppilailla on jokin viikoittainen harrastus.  Kyselylyyn osallistuneista matalin harrastamisen aste on ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla, joista 81% ilmoittaa harrastavansa viikoittain.  Kouluterveyskyselyn mukaan tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus, eikä eroja koko maahan juuri ole. Eniten nuoret harrastavat liikuntaa, lukemista sekä kirjoittamista, kuvataidetta tai valokuvaamista. Harrastukset ovat varsin sukupuolittuneita; pojat liikkuvat enemmän, tytöt taas lukevat, kuvaavat, hoitavat lemmikkiä tai harrastavat musiikkia tai näyttelemistä enemmän. Pojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes. Kolmannes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki harrastukset liian kalliiksi, yläluokkalaisista ja lukiolaisista viidennes.

Kaupungin keskeisin tapa tukea lasten ja nuorten harrastamista on harrastustoimintaa toteuttajien järjestöjen ja muiden toimijoiden avustaminen sekä rahallisesti että tarjoamalla heille tiloja toimintaan. Jatkossa sitä, kuinka hyvin avustukset kohdentuvat juuri lasten ja nuorten kohtuuhintaisen harrastamisen tukemiseen, tulee arvioida entistä tarkemmin. Harrastustoiminnan ammattimaistuminen samanaikaisesti kehittää toiminnan laatua ja nostaa kustannuksia.

Helsingin kaupungin toteuttaman Hyvä Vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishankkeen (2013–2017) tuloksena tiedetään, ettei harrastamisen esteenä ole ainoastaan harrastamisen hinta, vaan harrastamisen aloittamiseen tarvitaan perheen ja lähiyhteisön harrastamista tukeva kulttuuri. Ilmaisten tai kohtuuhintaisten harrastusten tarjoaminen ei siis yksin riitä, jos halutaan saada kaikki lapset ja nuoret harrastamaan, vaan myös pitkäjänteisempään harrastusmyönteisen kulttuurin rakentamista sekä perheissä että asuinalueilla.

Helsingin kaupunki tuottaa yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa monipuolisia liikuntaharrastuksia lapsille ja nuorille. Alakouluikäisille suunnatut EasySport-tunnit ovat pääosin ilmaisia, ja yläkouluikäisille suunnattujen FunAction-tuntien puolen vuoden kausikortti maksaa 25 euroa. Kesätoiminnasta ei peritä maksuja.

Kaikille näille tunneille voi lähteä mukaan milloin tahansa kauden aikana. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, lapsi-/nuorilähtöisyys ja toiminnan laadukkuus. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjaajien pedagogiseen osaamiseen sekä kiusaamiseen ja häirinnän ehkäisyyn. Myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on tarjolla monipuolisia harrastusmahdollisuuksia EasySportin ja FunActionin puitteissa.

Liikuntapalveluiden tavoitteena on, että EasySport-toimintaa voitaisiin lisätä alueellisesti kattavammaksi, ja että kaikki tunnit voitaisiin tuottaa veloituksetta lapsille. Toiveissa on, että myös FunAction-toimintaa voitaisiin tarjota jatkossa veloituksetta yläkouluikäisille nuorille. Tämä edistäisi lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, kun kaikilla alaikäisillä olisi mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämään laadukkaaseen toimintaan veloituksetta vuoden ympäri. Tämä mahdollistaisi myös aiempaa tiiviimmän ja hedelmällisemmän yhteistyön maksuttomia liikuntatunteja tarjoavien nuorisopalveluiden kanssa. Tällä hetkellä tämä ei ole talousarvion tulotavoitteiden puitteissa mahdollista. EasySportin maksullisten tuntien ja FunAction-korttien vuosituotto-odotus on tällä hetkellä noin 30 000 euroa.

Kaupunkistrategian kärkihankkeisiin kuuluvassa Mukana-ohjelmassa kokeillaan parhaillaan uusia tapoja harrastamisen tukemiseen. Ohjelman toimenpiteiden joukossa on esimerkiksi tavoite taata kaikille Kontulan alueen kolmasluokkalaisille harrastus ja osana Kannelmäen ja Malminkartanon alueiden lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä ja uudistamisesta pyritään vahvistamaan harrastamisen kulttuuria kyseisillä alueilla. Näiden pilottihankkeiden tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää muualla kaupungissa.

Helsingin kaupunki toteuttaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Harrastuspassi-hanketta. Harrastuspassista tulee sovellus, jolla ilmaista harrastustarjontaa voidaan kohdentaa ja markkinoida suoraan yläkouluikäisille nuorille. Harrastuspassi saadaan kokeilukäyttöön vuoden 2019 aikana.

Lisäksi Helsinki tukee lasten taideharrastusta myöntämällä avustuksia taiteen perusopetusta tarjoaville oppilaitoksille. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Helsinki tukee taiteen perusopetusta noin 55 oppilaitoksessa, lisäksi näistä 15 saa tuntiperusteista valtionosuutta. Helsinki on linjannut kehittämistavoitteeksi saavutettavuuden, sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden lisäämisen sekä eri taiteenalojen monipuolisemman kohtelun.

Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo saavuttaa yhdessä muiden kaupungin kulttuurikeskusten (Kanneltalo, Malmitalo, Stoa, Vuotalo) kanssa kaikki Helsingin alakouluikäiset 5x2-taidekurssien avulla. Osana koulupäivää järjestettävä 5x2-taideopetus tarjoaa näköalan taideharrastamisen mahdollisuuksiin, mutta vain osa jatkaa harrastuksen puitteissa joko taloudellisista tai muista syistä, vaikka innostuisikin aiheesta. Annantalossa kehitellään ajatusta taidestipendistä/-voucherista, jonka avulla lapsen luokanopettaja tai taideopettaja voisi tarjota innostuneille lapsille ja heidän perheilleen mahdollisuuden maksuttomaan, matalan kynnyksen harrastamisen jatkamiseen. Taideopetusta harrastaa Annantalon ryhmissä vuosittain 700–800 lasta ja nuorta. Annantalosta käsin on myös järjestetty vuosina 2017–19 hallituksen kärkihankerahoituksen turvin taidekerhoja kouluihin ja leikkipuistoihin. Tätä koulupäivien jatkeeksi sijoittuvaa taidekerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää myös jatkossa. Helsingissä syksyllä 2019 alkava koululaisten keskiviikkoiltapäiviin sijoittuva harrastusaika (koulupäivä loppuu kaikilta klo 14) tarjoaa myös jatkossa hyvän mahdollisuuden matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen.  

Harrastamisen ja hyvän vapaa-ajan positiivisia vaikutuksia voidaan tarkastella sekä aikuislähtöisestä pedagogisesta näkökulmasta että nuorten omaehtoisen toiminnan ja oman elämän osallisuuden näkökulmasta. Joka tapauksessa hyvään yhteisöön kuuluminen ja itselle mieleinen toiminta ovat vahvoja hyvinvoinnin lähteitä ja tuottavat mielekkäiksi koettuja oppimiskokemuksia. Nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite. Lautakunta katsoo, että Helsingin kaupungin tulee edistää Islannin mallin tarkempaa selvittämistä ja mahdollista käyttöönottoa Helsinkiin. Islannin mallin käyttöönotosta tulee tehdä tarkka selvitys syksyn budjettineuvotteluihin.

Käsittely

21.05.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus 1:
Niilo Toivonen: Korvataan lausunnon toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Laajaa Islannin mallin kaltaista harrastustoiminnan rakenteiden ja rahoituksen muutosta ei voida tehdä ilman merkittäviä lisäpanostuksia sekä tukijärjestelmiin että olosuhteiden rakentamiseen. Nykyisellä budjettiraamilla ja niukilla resursseilla on mahdollista toteuttaa vain pienimuotoisempia ja alueellisia kokeiluja. Lautakunta kuitenkin kannattaa Islannin mallin kaltaista tukea harrastustoimintaan ja toivoo mallin käyttöönotosta lisäselvitystä syksyn budjettineuvotteluihin. 

Kannattaja: Sami Muttilainen

Vastaehdotus 2:
Niilo Toivonen: Korvataan lausunnon viimeisen kappaleen lopussa olevat seuraavat virkkeet:

Koska nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite, ei vahvasti aikuisjohtoista ja hyvin pedagogisoitua Islannin mallia ole mielekästä lähteä suoraan kopioimaan Helsinkiin. Islannin kaltaisen mallin toteuttaminen ei olisi myöskään mahdollista ilman merkittäviä taloudellisia lisäpanostuksia. Kuitenkin vaikuttamalla koko lasten ja nuorten harrastuskenttään omin toimin ja avustuksin kaupunki pystyy varsin nopeastikin parantamaan lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastamiseen ja mielekkääseen vapaa-aikaan.

kuulumaan seuraavasti:

Nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite. Lautakunta katsoo, että Helsingin kaupungin tulee edistää Islannin mallin tarkempaa selvittämistä ja mahdollista käyttöönottoa Helsinkiin. Islannin mallin käyttöönotosta tulee tehdä tarkka selvitys syksyn budjettineuvotteluihin.

Kannattaja: Sami Muttilainen

Vastaehdotus 3:
Sami Muttilainen: Korvataan lausunnon ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta painottaa, että harrastamisen nykyistä tukea tulee merkittävästi lisätä.  Ainoastaan siten lasten- ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus harrastamiseen voidaan toteuttaa. Lisäksi harrastamisen tukemiseksi tarvitaan uusia kokeiluja ja kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia.

Sami Muttilaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 4
Mika Ebeling, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Laura Varjokari

Ei-äänet: 8
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Eeva Kärkkäinen, Päivi Meros, Sami Muttilainen, Hannu Oskala, Nasima Razmyar, Niilo Toivonen

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Arja Karhuvaara

Lautakunta hyväksyi Niilo Toivosen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 4 - 8 (1 poissa)

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 4
Mika Ebeling, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Laura Varjokari

Ei-äänet: 8
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Eeva Kärkkäinen, Päivi Meros, Sami Muttilainen, Hannu Oskala, Nasima Razmyar, Niilo Toivonen

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Arja Karhuvaara

Lautakunta hyväksyi Niilo Toivosen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 4 - 8 (1 poissa)

07.05.2019 Pöydälle

Esittelijä

nuorisoasiainjohtaja

Mikko Vatka

Lisätiedot

Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja, puhelin: 310 71252

mikko.vatka(a)hel.fi

Tuuli Salospohja, liikuntapalvelupäällikkö, puhelin: 310 87500

tuuli.salospohja(a)hel.fi