§ 288

Detaljplaneändring för Steniusvägen 14 och 20 i Södra Haga (nr 12463)

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för tomten 3 i kvarteret 29088 och tomten 1 i kvarteret 29100 samt park- och gatuområden i 29 stadsdelen (Södra Haga) enligt ritning nr 12463, daterad 31.10.2017, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.

Behandling

Ledamoten Pia Kopra understödd av ledamoten Mika Ebeling föreslog att stadsfullmäktige skulle återremittera ärendet för ny beredning utgående från att planläggningsprinciperna för Södra Haga ska följas vid planläggningen. Bilderna och utredningarna i ändringsförslaget justeras, likaså de lokala förhållandena, placeringen och höjdläget för de befintliga byggnaderna, storleken på den park som ändras till tomtmark, trädbeståndet i parken och användningen av den. Detaljplaneändringens inverkan på gatuvyerna beaktas bättre med sådana perspektivbilder m.m. som på ett äkta sätt illustrerar hur byggnaderna passar in i sin omgivning.

Bymossaparken (Strömstadsparken) skyddas såsom det har fastställts år 2013 med en bestämmelse i detaljplaneändringen för Stormyrområdet. Invånarna bör ha tillräckligt med rekreationsmöjligheter. Planläggningsprinciperna för Södra Haga bör följas genom att parkerna nära bostäderna bevaras.

Den historiskt och miljömässigt värdefulla gamla muren runt skolhuset bevaras.

Träden i östra delen av den skyddade parken (ca 21 tallar) bevaras.

3 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ

JA-förslag: Behandlingen fortsätter
NEJ-förslag: Ärendet återremitteras för ny beredning utgående från att planläggningsprinciperna för Södra Haga ska följas vid planläggningen. Bilderna och utredningarna i ändringsförslaget justeras, likaså de lokala förhållandena, placeringen och höjdläget för de befintliga byggnaderna, storleken på den park som ändras till tomtmark, trädbeståndet i parken och användningen av den. Detaljplaneändringens inverkan på gatuvyerna beaktas bättre med sådana perspektivbilder m.m. som på ett äkta sätt illustrerar hur byggnaderna passar in i sin omgivning. Bymossaparken (Strömstadsparken) skyddas såsom det har fastställts år 2013 med en bestämmelse i detaljplaneändringen för Stormyrområdet. Invånarna bör ha tillräckligt med rekreationsmöjligheter. Planläggningsprinciperna för Södra Haga bör följas genom att parkerna nära bostäderna bevaras. Den historiskt och miljömässigt värdefulla gamla muren runt skolhuset bevaras. Träden i östra delen av den skyddade parken (ca 21 tallar) bevaras.

Ja-röster: 72
Zahra Abdulla, Alviina Alametsä, Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Joel Harkimo, Martina Harms-Aalto, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Tapio Klemetti, Dan Koivulaakso, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Abdirahim Mohamed, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Dani Niskanen, Mia Nygård, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Nelli Ruotsalainen, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Ilkka Taipale, Lilja Tamminen, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Jani Valpio, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Nej-röster: 9
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Pia Kopra, Maria Landén, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Juhani Strandén, Matias Turkkila, Mauri Venemies

Blanka: 2
Eva Biaudet, Nuutti Hyttinen

Frånvarande: 2
Eero Heinäluoma, Pekka Puska

Ledamoten Laura Finne-Elonen meddelade att hennes avsikt hade varit att rösta NEJ.

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Ledamoten Pia Kopra anmälde avvikande mening med följande motiveringar:

Jag anmäler avvikande mening eftersom planläggningsprinciperna för Södra Haga inte har följts vid planläggningen. Bilderna och utredningarna i ändringsförslaget bör justeras, likaså de lokala förhållandena, placeringen och höjdläget för de befintliga byggnaderna, storleken på den park som ändras till tomtmark, trädbeståndet i parken och användningen av den. Detaljplaneändringens inverkan på gatuvyerna har inte beaktats med sådana perspektivbilder m.m. som på ett äkta sätt illustrerar hur byggnaderna passar in i sin omgivning.

Bymossaparken (Strömstadsparken) bör skyddas såsom det har fastställts år 2013 med en bestämmelse i detaljplaneändringen för Stormyrområdet. Invånarna bör ha tillräckligt med rekreationsmöjligheter. Planläggningsprinciperna för Södra Haga bör följas genom att parkerna nära bostäderna bevaras.

Den historiskt och miljömässigt värdefulla gamla muren runt skolhuset bör bevaras.

Träden i östra delen av den skyddade parken (ca 21 tallar) bör bevaras.

Ledamoten Björn Månsson understödd av ledamoten Laura Finne-Elonen föreslog följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

4 omröstningen

Ledamoten Björn Månssons förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Då stadsfullmäktige godkänner detaljplaneändringen uttrycker det förhoppningen att de nya husen på den gamla skolhustomten inte byggs innan det skyddade skolhusets framtida användning har utretts och beslutats.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 14
Eva Biaudet, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Martina Harms-Aalto, Pia Kopra, Abdirahim Mohamed, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Marcus Rantala, Mirita Saxberg, Juhani Strandén, Matias Turkkila, Jani Valpio, Mauri Venemies

Nej-röster: 16
Fatim Diarra, Kaisa Hernberg, Ville Jalovaara, Atte Kaleva, Tapio Klemetti, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Otto Meri, Dani Niskanen, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen

Blanka: 53
Zahra Abdulla, Alviina Alametsä, Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Jussi Halla-aho, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Kati Juva, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Dan Koivulaakso, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Mia Nygård, Maria Ohisalo, Matti Parpala, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Pekka Puska, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Nelli Ruotsalainen, Suldaan Said Ahmed, Daniel Sazonov, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Ilkka Taipale, Lilja Tamminen, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Frånvarande: 2
Eero Heinäluoma, Wille Rydman

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Björn Månssons förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Timo Lindén, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Sammandrag

Områdena för detaljplaneändringen, den tidigare räddningsskolans (ursprungligen Haagan kansankoulu) tomt samt Pääkaupungin turvakoti ry:s tomt, ligger vid Steniusvägen i Södra Haga.

Detaljplanelösningen gör det på skolans tomt möjligt att ta i bruk den numera tomma skolbyggnaden som bostäder och att placera tre kompletterande bostadshus på tomten. Enligt detaljplanebestämmelserna är det möjligt att i skolbyggnaden placera förutom eller i stället för boende också närservice-, inkvarterings-, kafé-, restaurang-, butiks-, arbets-, hobby-, utställnings-, fest- och samlingsutrymmen. Skolbyggnaden har skyddats med beteckningen Sr-2. Skyddsbeteckningen gäller byggnadens fasader och mest värdefulla interiörer.

Detaljplanelösningen gör det möjligt att ändra användningsändamålet för skyddshemmets tomt till en tomt för boende. Till tomten har fogats en liten del av den angränsande parken och på den kan placeras två flervåningshus. Trafikförbindelsen söder om tomten från Steniusvägen till Strömstadsparken bevaras.

I detaljplanelösningen anvisas totalt 7 400 m² bostadsvåningsyta för tomterna. Antalet invånare ökar med ca 180. Det genomsnittliga exploateringstalet för tomterna är 1,02.

Föredragandens motiveringar

Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål och motsvarar den gällande Generalplan 2002 med rättsverkningar.

Detaljplanelösningen följer målen i den nya generalplanen för Helsingfors (stadsfullmäktige 26.10.2016).

Utgångspunkter för området och nuläge

Haga har bevarats som en trädgårdsaktigt byggd stadsdel genom dess exceptionellt skiktade detaljplanehistoria. Steniusvägen och Byavägen är bland de enda väglinjerna som har bevarats från tiden för Haga villasamhälle. Haagan kansakoulu är en av få bevarade byggnader från tiden för Haga köping.

Detaljplaneområdenas närmiljö har byggts upp huvudsakligen mellan åren 1952 och 1962. Byggnaderna har 3–4 våningar, de flesta med en s.k. ovanjordisk källarvåning. Norr om tomten med den tidigare folkskolan färdigställdes år 2013 ett kombinerat daghem-grupphem för utvecklingsstörda.

Tidigare Haagan kansakoulu (Steniusvägen 14) ligger på en synlig plats på backen. Skolan är ritad av arkitekterna Jussi och Toivo Paatela och den färdigställdes år 1928. Byggnaden har byggts ut år 1948. Arkitekturmässigt representerar skolan nordisk 1920-tals klassicism. Byggnadens fasader och värdefulla interiörer har bevarats väl. Skolverksamheten upphörde år 2006, då byggnaden togs i bruk av Helsingfors räddningsskola. Från och med år 2014 har byggnaden stått tom. Att på nytt ta i bruk byggnaden förutsätter en omfattande ombyggnad.

Skyddshemsbyggnaden (Steniusvägen 20) är ritad av arkitekt Matti Hakala och den färdigställdes år 1961. Byggnaden har byggts ut år 1999. Skyddshemsverksamheten håller på att flytta bort från Södra Haga. Byggnadens planlösning lämpar sig dåligt för annat bruk och det är meningen att byggnaden rivs.

För tomten vid Steniusvägen 14 gäller den ursprungliga detaljplanen för Södra Haga från år 1952. Tomten upptas i detaljplanen som en tomt för allmänna byggnader. För tomten vid Steniusvägen 20 gäller en detaljplan från år 2013. Tomten upptas i detaljplanen som ett kvartersområde för byggnader för social verksamhet och hälsovård (YS). I området för detaljplaneändringen ingår dessutom gatu- och parkområde.

Helsingfors stad äger ändringsområdena. Pääkaupungin turvakoti ry äger byggnaden som nuförtiden finns på tomten vid Steniusvägen 20.

Detaljplanearbetet har inletts år 2016 på initiativ av staden och på ansökan av Pääkaupungin turvakoti ry. Det har förhandlats med sökanden om innehållet i detaljplanelösningen.

Kostnader

Det medför inga kostnader för staden att genomföra detaljplanelösningen.

Detaljplaneändringen höjer områdets värde. Staden får intäkter av försäljningen eller utarrenderingen av tomterna och byggrätten.

Planeringsfaser och växelverkan

Förslaget till detaljplan hölls offentligt framlagt 17.11– 18.12.2017.

Deltagandet och växelverkan har ordnats i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.

Anmärkningar

Det kom in 11 anmärkningar mot förslaget till delgeneralplan. En skrivelse kom in utanför framläggningstiden. I anmärkningarna och i skrivelsen betonades följande teman:

- hur kompletteringsbyggandet passar in i miljön,

- trafik och parkering

- växelverkan och beaktande av invånarnas åsikter.

Utlåtanden

Helen Elnät Ab, Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), stadsmuseet och räddningsnämnden gav utlåtande om detaljplaneförslaget.

Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) framför som sitt utlåtande att de allmänna vattenledningar och avlopp som betjänar området har byggts färdigt. Ändringsförslaget kräver inte någon flyttning av ledningar.

Stadsmuseet konstaterar i sitt utlåtande bl.a. att materialen och byggnadsformerna för nybyggandet som föreslås i detaljplanen har bestämts utifrån att byggnaderna anpassas till miljön, vilken ännu ska säkerställas i bygglovsfasen. Stadsmuseet konstaterar i sitt utlåtande att man tillstyrker detaljplaneförslaget.

Helen Elnät Ab och räddningsverket har ingenting att påpeka, och samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) ingenting att yttra om förslaget till detaljplaneändring.

Åtgärder efter det offentliga framläggandet

I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna, skrivelsen och myndighetsutlåtandena om förslaget till detaljplan i sammandrag och genmälena till de påpekanden som framförts i dessa.

Med beaktande av målen för detaljplanen är det inte ändamålsenligt att ändra förslaget med anledning av de anmärkningar som framförts i samband med det offentliga framläggandet.

Inga ändringar gjordes i förslaget. De övriga kompletteringarna till materialet anges i detaljplanebeskrivningens sista kapitel.

Fortsatta åtgärder

Steniusvägen 14

Staden ordnar ett anbudsförfarande om försäljningen av byggnaden på tomten. Tomten får 2 800 m² vy ny byggrätt efter att detaljplanen träder i kraft. Tomten antingen utarrenderas eller säljs

Steniusvägen 20

På den nuvarande tomtens område gäller ett arrendeavtal mellan Pääkaupungin turvakoti ry och staden. Skyddshemsföreningen säljer troligen den nuvarande arrenderätten vidare till byggföretaget. Då detaljplanen vinner laga kraft avslutas det gällande arrendeavtalet och ett arrendeavtal om den nya tomten tecknas eller tomten säljs.

Till slut

Beslutsförslaget stämmer överens med stadsmiljönämndens framställning.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Timo Lindén, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Bilagor

Bilagematerial

Sökande av ändring

Utdrag

För kännedom

Stadsmiljönämnden

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 24.09.2018 § 610

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 29. kaupunginosan (Etelä-Haaga) korttelin 29088 tontin 3 ja korttelin 29100 tontin 1 sekä puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen 31.10.2017 päivätyn piirustuksen numero 12463 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Käsittely

24.09.2018 Ehdotuksen mukaan

Palautusehdotus:
Mika Raatikainen:

Esitetään palautettavaksi siten, että useat muutosehdotuksessa olevat kuvat ja selvitykset tarkistetaan ja paikalliset olosuhteet, olemassa olevien rakennusten sijoittelu ja korkeus, tonttimaaksi muutettavan puiston koko, luonne, puusto, käyttö sekä kaavamuutoksen vaikutukset katunäkymiin otetaan paremmin huomioon esimerkiksi sellaisilla perspektiivi- ym. kuvilla, jotka aidosti havainnollistavat miten esimerkiksi koulutontin (Steniuksentie 14), ja "laajennetun" turvakotitontin (Steniuksentie 20) uudet rakennukset sopivat ympäristöönsä. 

Kylänevan puisto, joka on kaavassa Strömstadin puisto (Strömstadin puisto liitettiin Kylänevan puistoon v 2016 ja nimettiin Strömstadin puistoksi), suojeltiin vahvalla kaavamääräyksellä vuonna 2013 Isonnevan alueen asemakaavamuutoksessa. Nyt kaavassa on tarkoitus irrottaa suuri osa tästä suojellusta puistosta ja sijoittaa sille viisikerroksinen asuinrakennus. 

Uudessa valmistelussa olisi tarkemmin perusteltava, miksi vuoden 2013 päätös jättää Kylänevan (Strömstad) suojeltu puisto koskematta on muutettu. 

Kaavamuutoksessa ei tule esille kaikki asemakaavamuutoksen seuraukset; esimerkiksi mainintaa siitä, että suojellun puiston itäosan puoleiset puut (n. 21 mäntyä) kaadetaan.

Suunnitelmaa olisi syytä tarkastella uudestaan tietokonemallilla tai paikan päällä Steniuksentie 14 ja 20 kohdilta ja tarkistaa viitesuunnitelman korkeustiedot. On mahdollista, että Steniuksentien puoleiset uudisrakennukset eivät mahdu kaavakartassa esitettyjen enimmäiskorkeuksien +36,5 alle, vaan näille on vielä rakennusvaiheessa annettava ”joustona” vielä noin 1,0 metrin poikkeus korkeammalle. Korkeuksia verrattaessa käytetään yleensä räystäskorkeutta, mutta tässä suunnitelmassa on jostakin syystä käytetty korkeuseroja (plus-korkeudet). Räystään oikea plus-korkeus lienee +32,00 eikä leikkauksessa ilmoitettu +30,00.

Kaavoittaja käyttää suunnitelmassaan ilmaisua "näkymä säilyy" tarkoittaen suojeltua koulurakennusta (Steniuksentie 14), kuitenkin koulu näkyisi aukosta vain osittain.  

Uudelleen valmistelussa olisi myös syytä selvittää tarkemmin asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta kansakoulun (Steniuksentie 14) "suojelussa" sovelletun suojelumallin käyttökelpoisuus ja tämän selvityksen mukaiset seuraukset asuinympäristön, perinnemaiseman, paikallishistorian ja alueen identiteetin kannalta.

Mika Raatikaisen palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

17.09.2018 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 29.05.2018 § 278

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Hankenumero 0740_49

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

        31.10.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12463 hyväksymistä ja ettei tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta muutoksiin. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29088 tonttia 3 ja korttelin 29100 tonttia 1 sekä puisto- ja katualueita

Lisäksi lautakunta päätti

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin, muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyyn mielipiteeseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

        ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

15.05.2018 Pöydälle

31.10.2017 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Silja Hyvärinen

Lisätiedot

Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 310 37024

nina.valkepintalehtinen(a)hel.fi

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433

taina.toivanen(a)hel.fi

Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094

jarkko.nyman(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 09.01.2018 § 9

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunkiympäristötoimialan asemakaavoituspalvelulle Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12463):

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotukseen (nro 12463).

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232

esko.rantanen(a)hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.12.2017

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Steniuksenkatu 14 ja 20 tonttien asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo on tutustunut kaavamuutoksen asiakirjoihin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutosehdotus kohdistuu Steniuksenkadun varrelle sijoittuvaan vanhaan kansakouluun sekä turvakodin tonttiin, jotka ovat osa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti herkkää ympäristöä. Kaavaehdotuksen suojelumääräykset turvaavat vanhan kansakoulun (os. Steniuksenkatu 14) rakennushistoriallisten arvojen säilymisen ja mahdollistavat julkisen käytön, joka parhaiten ylläpitää kohteen arvoja. Täydennysrakentaminen tarjoaa mahdollisuuden koulurakennuksen huolelliseen kunnostukseen ja käyttöön saattamiseen. Turvakotirakennuksen (os. Steniuksentie 20) säilyttävää uutta käyttöä ei ole voitu osoittaa. Kaavassa esitetyt uudisrakentamisen materiaalit ja rakennusmuodot on määritetty rakennusten sovittamiseksi ympäristöön, mikä tulee rakennuslupavaiheessa vielä varmistaa. Steniuksenkadun varren tontinosat tulee istuttaa, osin puin ja pensain. Kaupunginmuseo puoltaa kaavaehdotusta.

Lisätiedot

Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972

mikko.lindqvist(a)hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 25.09.2017 § 31

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Hankenumero 0740_49

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12463 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12463
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 10/2017
Pohjakartta valmistunut: 13.4.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki(a)hel.fi

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.3.2017

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Etelä-Haagan Steniuksentie 14 ja 20 tonttien asemakaavamuutoksen OAS-suunnitelmaa. Kaupunginmuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä Steniuksentie 14 kiinteistöstä laadittuun rakennushistoriaselvitykseen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta, ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.

Kaavamuutokseen kuuluvat alueet ovat osa Etelä-Haagan kaupunginosaa. Historiallisesti tarkasteltuna Haaga kuului keskiaikaisen Huopalahden kylän maihin, ja alue oli moderniin aikaan asti maanviljelysmaata. 1900-luvun alussa perustettiin kauppapuutarhuri M. G. Steniuksen aloitteesta Haagan puutarhakaupunki rantaradan luoman ratayhteyden varrelle. Hallinnollisen itsenäisyyden saanut Haagan taajaväkinen yhdyskunta perustettiin Korpaksen ja Backaksen tilan maille vuonna 1906. Alueen ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Lars Sonck vuonna 1901, joka edelleen laajeni ja tarkentui Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimassa tunnetussa Munkkiniemi-Haaga –suunnitelmassa. Haagan kauppalan perustaminen vuonna 1923 johti asemakaavan tarkentamiseen Berndt Aminoffin asemakaavaluonnoksessa, joka käytännössä ohjasi puutarhakaupungin rakentamista 1920-40 –luvuilla. Haaga liitettiin suuressa alueliitoksessa Helsinkiin vuonna 1946. Helsingin asemakaava-arkkitehtien Birger Brunilan ja Väinö Tuukkasen laatima uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1947. Haagan puutarhakaupungin rakennuskanta uudistui alueliitoksen jälkeen kokonaisvaltaisesti. 93% alueen rakennuksista on alueliitoksen jälkeen rakennettuja. Selkeät rakennustoiminnan huiput ja muutoskaavat ajoittuvat 1950-luvun puoliväliin, 1960-luvun alkuun ja 1970-luvun alkuun. Haagan identiteetti puutarhamaisesti rakennettuna kaupunginosana on säilynyt läpi poikkeuksellisen kerrostuneen kaavahistorian. Steniuksentie on vanhimpia alueen katulinjauksia.

Haagan rakennuskanta on inventoitu kaupunkisuunnitteluviraston tuottamassa ja Tommi Lindhin laatimassa Haagan rakennukset ja arvotus – julkaisussa vuonna 1998. Inventoinnissa kohteet on arvotettu kolmella kriteerillä (arkkitehtoniset, ympäristölliset ja historialliset arvot), luokittelu on tehty kolmeen ryhmään 1-3 vastaten rakennussuojelumerkintöjä sr-1/sr-2/sr-3. Kaavamuutosalue kuuluu yleiskaavassa 2002 rajattuihin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviin alueisiin.

Steniuksentie 14

Steniuksentie 14 on rakennettu Haagan puutarhakaupungin kansakouluksi vuonna 1926-27 arkkitehtien Jussi ja Toivo Paatela suunnitelmien mukaisesti. Koulu sai 1920-luvun eleganttia klassismia edustavan muodon. Rakennus toimi alun perin sekä suomen- että ruotsinkielisen opetuksen tiloina. Toteutunut rakennus oli mahdollista laajentaa symmetriseksi klassiseksi kokonaisuudeksi, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Alueliitoksen jälkeen koulua laajennettiin uudella pohjoissiivellä vuonna 1947 kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaisesti. Koulurakennus siirtyi vuonna 2006 Helsingin pelastuslaitoksen käyttöön.

Haagan kansakoulu Steniuksentie 14 on kaupunginosainventoinnissa v. 1998 arvotettu huomattavan arvokkaaksi kohteeksi. Koulu on sekä arkkitehtonisesta, ympäristöllisestä että historiallisesta näkökulmasta arvoluokan 1 kohde. Inventoinnin mukaisesti rakennuksen arkkitehtuuri on huolellisesti detaljoitua 1920-luvun klassismia, rakennuksessa on arvokkaita koristeltuja sisätiloja. Kohteella on historiallista arvoa Haagan kauppalan aikaisena koulurakennuksena. Kaupunkikuvassa rakennus muodostaa dominantin Kylätien katusuoran päätteenä, mikä tulee kaavamuutoksessa huomioida. Koulun säilyminen julkisessa käytössä on ensisijaista sen arvojen säilymiseksi.

Rakennuksen julkisivut ja arvokkaat sisätilat ovat säilyneet ja niitä on kunnostettu rakennushistorialliset arvot huomioiden. Tulevassa asemakaavassa rakennuksen ulkoasu sekä arvokkaat sisätilat porrashuone ja juhlasali tulee varustaa niiden arvot turvaavalla merkinnällä. Erillinen länsijulkisivuun liittyvä sisäänkäyntirakennus sopii heikosti rakennuskokonaisuuteen. Koulupihaan kuuluvat elementit, kiviaita ja kadunvarren istutukset ovat tärkeitä miljöön elementtejä, jotka tulee säilyttää tai uusia alkuperäisen mukaisesti. Kaavamuutoksessa tulee huomioida tavoite katutilan väljyydestä, joka puutarhakaupungin perinteitä ylläpitävässä ympäristössä on tärkeää. Sen katukuvaan eivät kuulu kadun molemmin puolin tontinrajaan rakennetut vastakkaiset rakennukset.

Steniuksentie 20

Steniuksentie 20 kiinteistö, alk. Matti ja Maija –koti, on arkkitehti Matti Hakalan vuonna 1961 suunnittelema asuntolarakennus. Rakennus on inventoinnissa v. 1998 luokiteltu arkkitehtoniselta arvoltaan luokkaan 3, ts. säilyväksi rakennukseksi. Modernistisen kolmikerroksisen tiilirakennuksen arkkitehtuuri on säilynyttä, selkeäpiirteistä ja huolellisesti detaljoitua. Kaupunginmuseon kannan mukaan ensisijaista on rakennuksen säilyttäminen ja sille uuden käytön hakeminen.

Lisätiedot

Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972

mikko.lindqvist(a)hel.fi

Rakennusvirasto 22.3.2017

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1282-00/17 koskien Etelä-Haagan (29.ko) asemakaavan muutosta, Steniuksenkatu 14 ja 20. Määräaika on 24.3.2017 mennessä.

Etelä-Haagassa Steniuksentien varrella tutkitaan kahden tontin käyttötarkoituksen muutosta ja täydennysrakentamista.

Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavahankkeessa ovat lisätiedonantajat.

Lisätiedot

Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857

jere.saarikko(a)hel.fi

Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

olli.haanpera(a)hel.fi

Pelastuslaitos Pelastustoimen osasto Pelastusjohtaja 13.03.2017 § 19

HEL 2016-013345 T 10 03 03

Päätös

Pelastuslaitos puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Päätöksen perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslaitoksen lausuntoa koskien asemakaavamuutosta osoitteissa Steniuksentie 14 ja 20.

Asemakaavan muutos koskee Etelä-Haagassa sijaitsevien entisen pelastuskoulun (alun perin Haagan kansakoulun) tonttia osoitteessa Steniuksentie 14 sekä Pääkaupunkiseudun turvakodin tonttia osoitteessa Steniuksentie 20.

Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa vuonna 1928 valmistuneen, tällä hetkellä tyhjillään olevan, koulurakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön sekä täydentävien asuinrakennusten sijoittaminen tontille. Lisäksi tavoitteena on suojella historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävän koulurakennuksen ulkoasu ja arvokkaimmat sisätilat.

Turvakodin tontilla tavoitteena on tutkia tontin käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen. Turvakotitoiminta on siirtymässä pois Etelä-Haagasta.

Suunniteltu asemakaavamuutos ei olennaisilta osiltaan vaikuta pelastustoimintaan.

Lisätiedot

Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235

juha.rintala(a)hel.fi