Helsingfors stad

Protokoll

16/2018

1 (1)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/33

 

26.09.2018

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 267

Den av ledamoten Tapio Klemetti väckta motionen om förlängning av skidsäsongen i Svedängen

HEL 2018-001999 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar den av ledamoten Tapio Klemetti väckta motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Tapio Klemetti och 19 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden ska reda ut på vilket sätt man kan förlänga skidsäsongen i Svedängen. I motionen konstateras bl.a. att möjligheterna att åka skidor försämrats i huvudstadsregionen då klimatet blivit varmare. För att så många som möjligt ska kunna åka skidor, så hoppas man i motionen att möjligheten att skida i Svedängen ska garanteras och vidareutvecklas. I motionen nämns att skidspåren i Oitans i Esbo och i Håkansböle i Vanda under förra vintern kunde öppnas tidigare än spåren i Svedängen.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsstyrelsen hänvisar till kultur- och fritidsnämndens utlåtande och konstaterar att man håller på att förbättra situationen för konstgjord snö i Svedängen. För 2018 har det reserverats 200 000 euro för att utveckla snöomständigheterna i Svedängen. Det är meningen att anslaget ska användas till att planera och bygga vattenlednings- och elnätverk längs med spåret. Med hjälp av dessa kan man snabbt åstadkomma snö så att man även kan dra nytta av kortare kalla perioder. Vid framställningen av konstgjord snö i Svedängen används vattenledningsvatten som avkyls i ett kyltorn. I Oitans i Esbo och i Håkansböle i Vanda kan man använda underkylt naturligt vatten. Detta är ett effektivare sätt att framställa konstgjord snö. Från Svedängen är det mer än en kilometer till närmaste naturliga vattendrag och två kilometer till Vanda å.

I nämndens utlåtande konstateras slutligen att Svedängens skidområde kan besökas av tusentals skidåkare när det är bra vinterväder. Svedängens popularitet baserar sig på att skidåkning som hobby blivit mer populärt, att det finns lämpliga spår för alla och Helsingfors befolkningsunderlag. Kultur- och fritidssektorn strävar efter att utveckla områdets omständigheter för skidåkning inom ramen för de befintliga resurserna.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Leena Mickwitz, stadssekreterare, telefon: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Tapio Klemetin aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 10.09.2018 § 551

HEL 2018-001999 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa.

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Tapio Klemetin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 24.04.2018 § 94

HEL 2018-001999 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Paloheinän ulkoilualueen latuverkoston ylläpidosta vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelukokonaisuus. Liikuntapalvelut on huolehtinut, että kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimiin vuoden 2018 investointimäärärahoihin, kohtaan 8 04 01 02 liikuntapaikat ja ulkoilualueet on varattu 200 000 euroa Paloheinän lumetusolosuhteiden kehittämiseen.

Määrärahalla on tarkoitus suunnitteluttaa ja rakennuttaa vesiputkisto ja sähköverkko reitin varteen, jolloin tykkilumi saadaan ns. ammuttua suoraan latureitille. Näin lyhyitäkin pakkasjaksoja pystytään hyödyntämään, eikä maapinnan jäätymistä jouduta odottamaan. Tällä hetkellä lumi tykitetään Paloheinän alueella yhteen paikkaan, josta se levitetään raskaalla kalustolla latureiteille. Tällöin joudutaan odottamaan, että reittipohjat ovat jäätyneet kestääkseen raskaan kaluston painon lunta levitettäessä latureiteille.

Uuden järjestelmän myötä lumitykki tuodaan ladulle ja kytketään vesijohto- ja sähköverkkoon. Lumi tykitetään suoraan latureitille, jonka jälkeen latukone tasaa ladulle tykitetyn lumen. Tämän kaltainen järjestelmä on käytössä esim. Vihti Ski Centerissä, Espoossa Oittaalla ja Vantaan Hakunilassa.

Liikuntapalvelut ei ole aiemmin katsonut tarpeelliseksi tehdä selvitystä mahdollisen putken rakentamisesta Paloheinän ulkoilualueelle, sillä hyödyn on todettu olevan pieni. Hyöty on näkyvä siinä vaiheessa, kun pakkanen pysyy lähellä nollaa, jolloin tykkilunta voidaan tehdä. Tämä ero oli kuluneena talvena hyvin havaittavissa, kun Oittalla ja Hakunilassa pystyttiin tykittämään lunta ja ladut saatiin auki huomattavasti aikaisemmin kuin Paloheinässä.

Lumetettavien latujen suunnittelussa on otettava huomioon sen sijainti huomioiden kaikentasoiset hiihtäjät sekä myös muut liikkujat Paloheinän ulkoilualueella. Lumetettavat ladut tullaan todennäköisesti toteuttamaan Paloheinän hiihtostadionin viereen, n. 1,0 km tasaisille reiteille sekä n. 1,8 km haastavammalle metsäreitille. Eri vaativuusasteisilla reiteillä pystytään huomioimaan kaikenkuntoiset- ja tasoiset hiihtäjät. Tämä sijainti mahdollistaa myös hyvin stadionalueen hyödyntämisen tykkilumialueena.

Helsingissä on laadittu hiihto-olosuhteiden luomiseksi suunnitelma miten vuosittain latujen kunnossapito organisoidaan. Kivikon hiihtohalli avataan vuosittain syys-lokakuun vaihteessa ja halli pidetään auki niin kauan talvea vasten, kun asiakkaita riittää. Paloheinässä tykkilumilatua päästään tekemään säiden salliessa, yleensä joulukuun aikana. Mikäli luonnonlunta ei ole satanut riittävästi tammikuun aikana luonnonlumilatujen kunnostamiseksi, on pyritty sään salliessa Paloheinän lisäksi tekemään Vuosaaren Mustavuoreen tykkilumilatu.

Paloheinän tykkilumen valmistamisessa käytetään vesijohtovettä, joka jäähdytetään jäädytystornissa, jolloin emme pääse samalle kylmyystasolle kuin Espoon Oittaalla ja Vantaan Hakunilassa, joissa käytetään alijäähtynyttä luonnonvettä. Oittaalla vesi otetaan järvestä ja Hakunilassa purosta. Näin ollen heillä tykkilumen valmistaminen on tehokkaampaa.

Paloheinää lähinnä mahdollisesti käytettävissä oleva luonnonvesi löytyy Kuninkaantammessa sijaitsevasta Palettilammesta, lammen veden riittävyydestä ei ole tehty selvitystä. Linnun tietä matkaa Paloheinän majalta lammelle kertyy yli kilometri. Vantaanjokeen matkaa kertyy linnuntietä lähes kaksi kilometriä.

Paloheinän hiihtoaluetta pidetään hiihtäjien keskuudessa jopa Suomen vilkkaimpana maastohiihtokeskuksena. Hyvällä talvisäällä alueella vierailee päivittäin tuhansia hiihtäjiä. Harrastehiihdon suosion kasvu, kaikille sopivat hiihtoladut sekä Helsingin alueen väestöpohja luovat pohjan Paloheinän alueen suosiolle. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala pyrkii kehittämään alueen hiihto-olosuhteita ja käytettävissä olevien resurssien ja määrärahojen puitteissa.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen-Jormakka

Lisätiedot

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 310 87901

stefan.froberg(a)hel.fi

Petri Angelvuo, kenttäpäällikkö, puhelin: 310 87906

petri.angelvuo(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566