Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2018

1 (1)

Kaupunginvaltuusto

 

 

 

 

Asia/8

 

14.02.2018

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 40

Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloite Helsingin koulujen osallistumisesta alueelliseen kielikokeiluun

HEL 2017-013027 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

 

Valtuutettu Sampo Terho ehdotti, että asia palautetaan valmisteluun siten, että Helsingin kaupunki hakee mukaan valtakunnalliseen kielikokeiluun, jossa kielikokeiluun osallistuville oppilaille tarjotaan ruotsin kielen sijaan vapaavalintainen kieli.

Valtuutettu Sampo Terhon palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Liitteet

1

Sininen valtuustoryhmän ryhmäaloite

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Sininen valtuustoryhmä esittää ryhmäaloitteessaan, että Helsinki tarjoaisi kouluilleen mahdollisuutta osallistua ja anoisi mukaan alueelliseen kielikokeiluun, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua. Kokeilulupa haetaan koulukohtaisesti ja se myönnetään opetuksen järjestäjän hakemuksesta. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kielten opiskelua.

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n mukaan valtuustoryhmä voi tehdä ryhmäaloitteen. Ryhmäaloite on aloite, jonka on allekirjoittanut enemmän kuin puolet valtuustoryhmän jäsenistä ja joka otsikoidaan ryhmäaloitteeksi. Ryhmäaloitteen jättää puheenjohtajalle valtuustoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Valtuustoryhmä voi tehdä neljä ryhmäaloitetta valtuustokauden aikana.

Kaupunginhallituksen on esitettävä ryhmäaloite valtuuston käsiteltäväksi siten, kuin 30 luvun 11 §:ssä määrätään, sellaisen aloitteen käsittelemisestä, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.

Sinisen valtuustoryhmän kaikki jäsenet, valtuutettu Sampo Terho ja valtuutettu Jussi Niinistö, ovat allekirjoittaneet 29.11.2017 jätetyn aloitteen. He ovat pyytäneet aloitteen jättämisen jälkeen, että aloite  otsikoidaan ryhmäaloitteeksi.

Kaupunginhallitus viittaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoon ja toteaa seuraavaa:

Laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa (1134/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Lain tarkoituksena on toteuttaa kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua. Kokeilun toimeenpanosta, seurannasta ja ohjeistuksesta vastaa Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kokeiluun tarvittavat luvat.

Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki on kansainvälinen. Pohjoismainen yhteistyö korostuu kulttuurin, arvomaailman ja hyvinvoinnin periaatteiden vuoksi. Luontevat kansainväliset yhteistyökumppanit ovat pohjoismaat ja pohjoismaiset pääkaupungit. Tässä yhteistyössä kielelliset ja kulttuuriset tekijät ovat tärkeässä roolissa.

Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti syksystä 2018 lähtien ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) opiskelu aloitetaan 1.-luokalta, joka mahdollistaa A1- kielen opiskelun peruskoulussa yhdeksän vuoden ajan aiemman seitsemän sijaan.

Kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta lisätään. Strategian mukaan englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä tullaan kaksinkertaistamaan.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa suomenkielissä kouluissa vuosiluokalta kuusi, mikäli oppilas ei ole aloittanut ruotsinkielen opiskelua vieraana kielenä (A-kieli) ennen sitä. Kaikissa ruotsinkielissä kouluissa 1. -luokalta alkava A1-kieli on suomi. Koska ehdotettu kielikokeilu johtaisi toisen kotimaisen kielen (suomi, ruotsi) opiskelusta luopumiseen, se asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan ja vaarantaisi oppilaiden jatko-opintokelpoisuuden, koska toinen kotimainen kieli kuuluu pakollisena toisen asteen opintoihin. Myös nuorten työllistymisen näkökulmasta on perusteltua, että he opiskelevat ruotsia.

Ruotsinkielisissä kouluissa vieraan kielen (A2-kieli) opiskelu alkaa vuosiluokalta neljä. Kevään 2018 aikana selvitetään, kuinka vieraiden kielten opetusta ruotsinkielisissä kouluissa voidaan varhentaa 2019-2020 alkaen. Myös suomenkielisessä perusopetuksessa päivitetään kaupungin kieliohjelma A2-kielen (toinen vieras kieli) osalta.

Kaupunginhallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena lähteä mukaan kyseiseen kokeiluun. Helsingissä toteutuu jo nykyisellään laaja kielivalikoima.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Liitteet

1

Sininen valtuustoryhmän ryhmäaloite

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 05.02.2018 § 65

HEL 2017-013027 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 23.01.2018 § 13

HEL 2017-013027 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Sampo Terhon ym. aloitteesta seuraavan lausunnon:

Valtuutetut Terho ja Niinistö ovat esittäneet valtuustoaloitteessaan, että Helsinki lähtisi mukaan opetushallituksen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa avaamaan kokeiluun. Kokeilussa toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi vapaaehtoista ja sen tilalla opiskeltaisiin muuta vierasta kieltä. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei näe tarkoituksenmukaiseksi lähteä mukaan kyseiseen kokeiluun, sillä Helsingissä toteutuu jo nykyisellään laaja kielivalikoima.

Helsingin kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointikaupungissa kaksikielisyys on rikkaus. Kaupunki on toimintaympäristönä vahvasti sekä suomen- että ruotsinkielinen. Kaupungissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. On tarkoituksenmukaista taata oppilaille valmiudet toimia kaksikielisessä kaupunkiympäristössä.  Nuorten työllistymisen näkökulmasta on perusteltua, että työmarkkinoille tulevat osaavat molempia kotimaisia kieliä. Lisäksi kaksikielisessä kunnassa julkisella sektorilla edellytetään molempien kotimaisten kielen taitoa. Helsingissä ruotsin kielen osaaminen korostuu eri tavalla kuin esim. Itä-Suomen kunnissa.

Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki on kansainvälinen. Pohjoismainen yhteistyö korostuu kulttuurin, arvomaailman ja hyvinvoinnin periaatteiden vuoksi. Luontevat kansainväliset yhteistyökumppanit ovat pohjoismaat ja pohjoismaiset pääkaupungit. Tässä yhteistyössä kielelliset ja kulttuuriset tekijät ovat tärkeässä roolissa. Pohjoismaisen yhteistyön päälle on hyvä rakentaa laajempaa kansainvälisyyttä.

Kansainvälisyyden huomioiminen näkyy kasvatuksessa ja koulutuksessa. Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti syksystä 2018 lähtien ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) opiskelu aloitetaan 1.-luokalta. Aikaisemmin A1-kielen opiskelu on suomenkielisissä peruskouluissa käynnistynyt kolmannella vuosiluokalla. Syksystä 2018 lähtien uudistus mahdollistaa A1-kielen opiskelun peruskouluissa yhdeksän vuoden ajan aiemman seitsemän sijaan.

Helsinkiläisten kielitaitoa tullaan myös monipuolistamaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta. Strategian mukaan englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä tullaan kaksinkertaistamaan.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa suomenkielissä kouluissa vuosiluokalta kuusi, mikäli oppilas ei ole aloittanut ruotsinkielen opiskelua vieraana kielenä (A-kieli) ennen sitä. Kaikissa ruotsinkielissä kouluissa 1.-luokalta alkava A1-kieli on suomi. Koska ehdotettu kielikokeilu johtaisi toisen kotimaisen kielen (suomi, ruotsi) opiskelusta luopumiseen, se asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan ja vaarantaisi oppilaiden jatko-opintokelpoisuuden, koska toinen kotimainen kieli kuuluu pakollisena toisen asteen opintoihin.

Ruotsinkielisissä kouluissa vieraan kielen (A2-lieli) opiskelu alkaa tämän hetkisen kieliohjelman mukaan vuosiluokalta neljä. Kevään 2018 aikana selvitetään, kuinka vieraiden kielten opetusta ruotsinkielissä kouluissa voidaan varhentaa lukuvuodesta 2019–2020 alkaen. Myös suomenkielisessä perusopetuksessa päivitetään kaupungin kieliohjelma A2-kielen (toinen vieras kieli) osalta.

Opetuslautakunta on antanut kaupunginhallitukselle vastaavan lausunnon Nuutti Hyttisen ym. alueellista kielikokeilua koskevasta valtuustoaloitteesta 23.8.2016.

Opetushallitus on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa avannut perusopetuksen järjestäjille mahdollisuuden osallistua alueelliseen kokeiluun kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Hakuaika on 18.12.2017-9.2.2018. Hallintosäännön (luku 15, § 4, kohta 2) mukaan toimialajohtajan toimivaltaan kuuluu tarvittavien kokeilulupien hakeminen.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Outi Salo, perusopetusjohtaja, puhelin: 310 86774

outi.salo(a)hel.fi

Niclas Grönholm, ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja, puhelin: 310 86225

niclas.gronholm(a)hel.fi

Pertti Joona, pedagogisten palveluiden päällikkö, puhelin: 310 86232

pertti.joona(a)hel.fi

Jenni Tirronen, asiantuntija- ja toimistopalvelupäällikkö, puhelin: 310 73014

jenni.tirronen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 1

Aleksanterinkatu 22-24

+358 9 310 36106

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki PL 1

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

 

 

FI02012566