§ 40

Den av Blå fullmäktigegruppen väckta gruppmotionen om Helsingforsskolornas deltagande i ett regionalt språkförsök

HEL 2017-013027 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade den av Blå fullmäktigegruppen väckta gruppmotionen som slutbehandlad.

Behandling

Ledamoten Sampo Terho föreslog att ärendet skulle återremitteras för ny beredning utgående från att Helsingfors stad ansöker om att få gå med i det riksomfattande språkförsöket, där de elever som deltar i språkförsöket erbjuds ett valfritt språk i stället för svenskan.

Ledamoten Sampo Terhos förslag om årerremiss understöddes inte, varvid det förföll.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hilkka Tapiolinna, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Blå fullmäktigegruppen föreslår i sin gruppmotion att Helsingfors ska erbjuda sina skolor en möjlighet att delta i och ansöker om det regionala språkförsöket där språkutbudet utvidgas utan obligatorisk svenskundervisning. Tillstånd för försöket ansöks per skola och det beviljas på ansökan av utbildningsanordnaren. Målsättningen är att öka språkstudierna och göra dem mer mångsidiga.

Enligt i 30 kap. 12 § i förvaltningsstadgan kan en fullmäktigegrupp väcka en gruppmotion. En gruppmotion är en motion som undertecknats av mer än hälften av fullmäktigegruppens medlemmar och som har rubriken gruppmotion. En gruppmotion inlämnas till ordföranden av fullmäktigegruppens ordförande eller vice ordförande. En fullmäktigegrupp får väcka fyra gruppmotioner under en fullmäktigeperiod.

Stadsstyrelsen ska förelägga fullmäktige en gruppmotion på det sätt som i 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan föreskrivs om behandlingen av en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter. I övrigt tillämpas på gruppmotioner det som i 11 § föreskrivs om fullmäktigemotioner.

Alla medlemmar i Blå fullmäktigegruppen, ledamoten Sampo Terho och ledamoten Jussi Niinistö, har undertecknat motionen som lämnades in 29.11.2017. Efter att motionen lämnades bad de om att motionen ska rubriceras gruppmotion.

Stadsstyrelsen hänvisar till fostrans- och utbildningssektorns utlåtande och konstaterar följande:

Lagen om ett försök som gäller det andra inhemska språket i den grundläggande utbildningen (1134/2017) trädde i kraft 1.1.2018. Syftet med lagen är att genomföra ett försök med utvidgat språkutbud utan obligatoriska studier i det andra inhemska språket. Utbildningsstyrelsen svarar för genomförandet och uppföljningen av försöket och för anvisningar som gäller det. Undervisnings- och kulturministeriet beviljar de tillstånd som behövs för försöket.

Enligt stadsstrategin är Helsingfors internationellt. Det nordiska samarbetet poängteras på grund av kulturen, värdegrunden och välfärdsprinciperna. De nordiska länderna och huvudstäderna utgör naturliga internationella samarbetspartner. De språkliga och kulturella faktorerna spelar en viktig roll i detta samarbete.

I enlighet med Helsingfors stadsstrategi inleds inlärningen av det första främmande språket (A1-språk) i första årskursen fr.o.m. hösten 2018. Detta gör det möjligt att studera A1-språket nio år i grundskolan i stället för sju som tidigare.

Språkbad och språkberikad utbildning och fostran ska ökas. Enligt strategin ska antalet platser inom den engelskspråkiga utbildningen och småbarnspedagogiken fördubblas.

I de finska skolorna börjar man läsa det andra inhemska språket i sjätte årskursen om eleven inte har inlett studier i svenska som främmande språk (A-språk) redan tidigare. I alla svenska skolor början man i första årskursen läsa finska som A1-språk. Eftersom det föreslagna språkförsöket skulle leda till att man avstår från att studera det andra inhemska språket (finska, svenska) ställs eleverna i en ojämlik ställning och deras kompetens för fortsatta studier äventyras på grund av att det andra inhemska språket är obligatoriskt i andra stadiets studier. Det är motiverat att studera svenska även med tanke på de ungas sysselsättning.

I de svenska skolorna börjar man studera främmande språk (A2-språk) i fjärde årskursen. Under våren 2018 utreds det hur man kan inleda studierna i främmande språk i de svenska skolorna tidigare från 2019–2020. Även i den finska grundläggande utbildningen uppdateras stadens program för det andra främmande språket (A2).

Stadsstyrelsen anser inte att det är ändamålsenligt att delta i försöket i fråga. Redan i nuläget finns det i Helsingfors ett omfattande språkutbud.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hilkka Tapiolinna, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 05.02.2018 § 65

HEL 2017-013027 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 23.01.2018 § 13

HEL 2017-013027 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Sampo Terhon ym. aloitteesta seuraavan lausunnon:

Valtuutetut Terho ja Niinistö ovat esittäneet valtuustoaloitteessaan, että Helsinki lähtisi mukaan opetushallituksen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa avaamaan kokeiluun. Kokeilussa toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi vapaaehtoista ja sen tilalla opiskeltaisiin muuta vierasta kieltä. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei näe tarkoituksenmukaiseksi lähteä mukaan kyseiseen kokeiluun, sillä Helsingissä toteutuu jo nykyisellään laaja kielivalikoima.

Helsingin kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointikaupungissa kaksikielisyys on rikkaus. Kaupunki on toimintaympäristönä vahvasti sekä suomen- että ruotsinkielinen. Kaupungissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. On tarkoituksenmukaista taata oppilaille valmiudet toimia kaksikielisessä kaupunkiympäristössä.  Nuorten työllistymisen näkökulmasta on perusteltua, että työmarkkinoille tulevat osaavat molempia kotimaisia kieliä. Lisäksi kaksikielisessä kunnassa julkisella sektorilla edellytetään molempien kotimaisten kielen taitoa. Helsingissä ruotsin kielen osaaminen korostuu eri tavalla kuin esim. Itä-Suomen kunnissa.

Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki on kansainvälinen. Pohjoismainen yhteistyö korostuu kulttuurin, arvomaailman ja hyvinvoinnin periaatteiden vuoksi. Luontevat kansainväliset yhteistyökumppanit ovat pohjoismaat ja pohjoismaiset pääkaupungit. Tässä yhteistyössä kielelliset ja kulttuuriset tekijät ovat tärkeässä roolissa. Pohjoismaisen yhteistyön päälle on hyvä rakentaa laajempaa kansainvälisyyttä.

Kansainvälisyyden huomioiminen näkyy kasvatuksessa ja koulutuksessa. Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti syksystä 2018 lähtien ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) opiskelu aloitetaan 1.-luokalta. Aikaisemmin A1-kielen opiskelu on suomenkielisissä peruskouluissa käynnistynyt kolmannella vuosiluokalla. Syksystä 2018 lähtien uudistus mahdollistaa A1-kielen opiskelun peruskouluissa yhdeksän vuoden ajan aiemman seitsemän sijaan.

Helsinkiläisten kielitaitoa tullaan myös monipuolistamaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta. Strategian mukaan englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä tullaan kaksinkertaistamaan.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa suomenkielissä kouluissa vuosiluokalta kuusi, mikäli oppilas ei ole aloittanut ruotsinkielen opiskelua vieraana kielenä (A-kieli) ennen sitä. Kaikissa ruotsinkielissä kouluissa 1.-luokalta alkava A1-kieli on suomi. Koska ehdotettu kielikokeilu johtaisi toisen kotimaisen kielen (suomi, ruotsi) opiskelusta luopumiseen, se asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan ja vaarantaisi oppilaiden jatko-opintokelpoisuuden, koska toinen kotimainen kieli kuuluu pakollisena toisen asteen opintoihin.

Ruotsinkielisissä kouluissa vieraan kielen (A2-lieli) opiskelu alkaa tämän hetkisen kieliohjelman mukaan vuosiluokalta neljä. Kevään 2018 aikana selvitetään, kuinka vieraiden kielten opetusta ruotsinkielissä kouluissa voidaan varhentaa lukuvuodesta 2019–2020 alkaen. Myös suomenkielisessä perusopetuksessa päivitetään kaupungin kieliohjelma A2-kielen (toinen vieras kieli) osalta.

Opetuslautakunta on antanut kaupunginhallitukselle vastaavan lausunnon Nuutti Hyttisen ym. alueellista kielikokeilua koskevasta valtuustoaloitteesta 23.8.2016.

Opetushallitus on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa avannut perusopetuksen järjestäjille mahdollisuuden osallistua alueelliseen kokeiluun kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Hakuaika on 18.12.2017-9.2.2018. Hallintosäännön (luku 15, § 4, kohta 2) mukaan toimialajohtajan toimivaltaan kuuluu tarvittavien kokeilulupien hakeminen.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Outi Salo, perusopetusjohtaja, puhelin: 310 86774

outi.salo(a)hel.fi

Niclas Grönholm, ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja, puhelin: 310 86225

niclas.gronholm(a)hel.fi

Pertti Joona, pedagogisten palveluiden päällikkö, puhelin: 310 86232

pertti.joona(a)hel.fi

Jenni Tirronen, asiantuntija- ja toimistopalvelupäällikkö, puhelin: 310 73014

jenni.tirronen(a)hel.fi