§ 353

Den av ledamoten Paavo Arhinmäki väckta motionen om bättre idrottsmöjligheter för barn och unga

HEL 2017-001307 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Paavo Arhinmäki väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hilkka Tapiolinna, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Paavo Arhinmäki och 17 andra ledamöter uppger i sin motion att barns och ungas orörlighet är ett av de största problemen i vårt samhälle. Att barn rör sig för litet har en avsevärd inverkan på folkhälsan och medför dessutom social ojämlikhet. Helsingfors ska mer öppet och kraftigare än tidigare tänka över olika sätt för att öka motionen hos barn. Det föreslås i motionen att staden ska göra upp en utredning om att förbättra idrottsmöjligheterna för barn och unga. I utredningen ska man bedöma de åtgärder som tas upp i motionen och även komma med andra åtgärdsförslag.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsstyrelsen hänvisar till idrottsnämndens, utbildningsnämndens och barnomsorgsnämndens utlåtanden och konstaterar följande:

Idrottsnämnden understöder att en utredning i enlighet med motionen görs upp i syfte att förbättra och bedöma åtgärderna för idrottsmöjligheter för barn och unga.

Idrottsverket har utvecklat lättåtkomliga idrottstjänster för barn och unga i tätt samarbete med bl.a. utbildningsväsendet, barnomsorgen, ungdomscentralen och den tredje sektorn. Verket har strävat att främja motionshobbyn hos barn och unga under deras uppväxt genom att utveckla trestegsmodellen inom idrottstjänsterna. Planeringen och utvecklingen av tjänsterna har koncentrerats på idrottstjänster med låg tröskel avsedda för alla barn och unga (såsom EasySport, FunAction och Nyt-liikunta), smågrupper för barn i behov av speciellt stöd och personliga rådgivnings- och handledningstjänster. Idrottsverkets nyaste åtgärd har varit att tillsammans med skolhälsovården och utbildningsverket bygga upp s.k. skol-PT-verksamhet för de elever som behöver personlig handledning.

Ett exempel på annat förvaltningsöverskridande motionsfrämjande arbete är idrottsverkets och utbildningsverkets samarbete för att implementera programmet Skolan i rörelse i Helsingfors grundskolor. Arbetet på att främja programmet Skolan i rörelse har bedrivits med projektpengar från regionförvaltningsverket. Förutom med skolorna har samarbete bedrivits också med barnomsorgen.

Idrottsverket har byggt upp mångsidiga modeller för idrottstjänster med låg tröskel, vilka verket har strävat att göra mer kända genom bra marknadsföring och kampanjarbete. Egna webbsidor har byggts upp för alla de nya servicemodellerna och en broschyr om EasySport-verksamheten har delats ut till alla elever i årskurserna 1–6. Antalet barn och unga som utnyttjar tjänsterna har ökat jämnt.

De helsingforsiska idrottsföreningarnas verksamhetsmöjligheter stöds årligen genom understöd för verksamheten och lokalanvändningen. Verksamhetsunderstödet är ett allmänt understöd och föreningen får besluta om vart det riktas.

Grunderna för beviljande av understöd för medborgarverksamhet inom idrott förnyades år 2016. Målet var att kraftigare än förut stöda förutsättningarna för idrottsverksamheten för barn och unga. I beräkningen av verksamhetsunderstöden delas 80 % av understöden ut för verksamhet för barn och unga under 20 år och 20 % för verksamhet för dem som fyllt 20 år.

I fråga om lokalhyror infördes det avgifter räknat från 1.5.2016 för de föreningar som kan söka understöd. Samtidigt ändrades priserna så att lokalhyrorna kraftigt subventioneras i fråga om verksamhet för barn och unga under 20 år.

Man förhåller sig positivt till att öka de s.k. amatörturerna. Avtalen för idrottsplaner som underhålls av idrottsföreningar har kompletterats med en precisering enligt vilken det ska finnas minst 5½ timmar i veckan öppna turer för alla på planerna.

Diskussion har förts om byggande av egna inomhuslekplatser för staden närmast med tanke på att dylika lokaler är nödvändiga för olika slags verksamhet i stil med trickgymnastik, akrobatik och parkour på hobbynivå.

Utbildningsnämnden har konstaterat i sitt utlåtande att de i motionen upptagna observationerna om idrottens och hobbymöjligheternas betydelse för alla barns och ungas hälsosamma uppväxt och utveckling är viktiga enligt nämnden. Nämnden anser det som viktigt att en utredning görs upp enligt motionen.

Reformen av stadens ledarskapsstruktur ger en möjlighet att hitta kundorienterade verksamhetsmodeller mellan de nya sektorerna för att i större utsträckning beakta den fysiska aktiviteten hos barn och unga.

Enligt idrottsrekommendationerna ska barn under skolåldern röra sig under minst två timmar varje dag och barn i skolåldern under minst 1–2 timmar varje dag.

Att gemensamma verksamhetsmodeller byggs upp i skolorna tillsammans med organisationer har också haft en viktig roll. I skolorna syftar man till att hjälpa och främja skolornas egna förändringsprocesser och hitta olika lösningar och verksamhetsmodeller som stöder idrotten och den aktiva inlärningen och lämpar sig för skolan i fråga. Helsingfors verksamhetsmodell fördelas i verksamhet före och efter skoldagen, verksamhet under rasterna och funktionella lektioner.

Stiftelsen för främjande av motion och folkhälsa LIKES har publicerat en uppföljningsundersökning om programmet Skolan i rörelse under namnet Ändringar i skolan i rörelse 2013–2015. Resultaten har varit positiva.

Den nya läroplanen stöder uppbyggandet av en aktiv och funktionell skoldag.

Barnomsorgsnämnden konstaterar i sitt utlåtande att nämnden anser det som viktigt att göra tröskeln lägre inom hobbyverksamheten för barn och unga. Det är viktigt att i utredningen beakta de specialdrag hos barnen inom småbarnsfostran som beror på barnens utvecklingsnivå och den motionsfrämjande verksamhet som redan ordnas i nuläget.

Barnen får bekanta sig med hobbyer på daghem, inom familjedagvården, i lekparker och i klubbar. Utöver barn under skolåldern omfattar verksamheten elever i årskurserna 1 och 2 och skolelever i grundskoleklasser för elever med utvecklingsstörningar och diagnos i autismspektrum inom eftermiddags- och semesterverksamheten. I de olika ålderskategorierna bekantar man sig med hobbyer med olika målsättningar och genom olika metoder i den dagliga verksamheten enligt planen för småbarnspedagogik. I detta arbete hjälper det vidsträckta samarbetsnätverk som blir större hela tiden. Barnomsorgen har flera gemensamma projekt som följer Helsingforsmodellen med kulturinstitutioner, konstnärer och kulturarbetare samt med aktörer inom idrottsbranschen och miljöfostran. Samarbetsformerna omfattar exempelvis musei-, bildkonst-, dans- och dramaverkstäder, motionsprogram för förälder och barn, utbudet på näridrottsplatser och i naturobjekt, idrottsorganisationernas verksamhet för små barn, skid-, skridsko-, utflykts-, stadsodlings- och fiskeverksamhet för barn och bibliotekssamarbete i form av sagodiplom. Ibland är det möjligt att koppla läroinrättningarnas projekt i kreativa skolämnen ihop med barnens lek, och grundskolelevernas praktiska arbetsorienteringsperioder i barnomsorgens enheter kan kopplas ihop med att göra elevernas hobbyer synligare för barnen.

Cirka 50 av barnomsorgens verksamhetsställen deltar i Valo ry:s landsomfattande program Glädje i rörelse.

Småbarnsfostran erbjuder jämlikt alla barn inom tjänsterna mångsidiga hobbyerfarenheter utan tilläggsavgift. Kartläggning av hobbyutbudet för barn och unga främjar verkställandet av småbarnsfostran.

Det är särskilt viktigt att öka motionen hos barn och unga och förbättra och utveckla deras möjligheter till en idrottshobby. De olika sektorerna tänker fortfarande tillsammans över olika sätt att öka motionen och idrotten hos barn och unga. Det anses som värt understöd att en utredning i enlighet med motionen görs upp.

Stadsstyrelsen ger en uppmaning om att det genom samarbete över sektorgränserna ska utredas hur kostnaderna för barns och ungas idrottshobbyer kan fås att bli lägre i Helsingfors.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Hilkka Tapiolinna, stf. stadssekreterare, telefon: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 18.09.2017 § 861

HEL 2017-001307 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Paavo Arhinmäen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

18.09.2017 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Kaupunginhallitus päätti käsitellä 13. asian kokouksen 14. asiana.

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki:

Perustelujen loppuun lisätään seuraava kappale:

"Kaupunginhallitus kehottaa laatimaan toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä selvityksen siitä, miten lasten ja nuorten harrastuskustannuksia saadaan alennettua Helsingissä."

Kannattaja: Maria Ohisalo

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

11.09.2017 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185

hilkka.tapiolinna(a)hel.fi

Opetuslautakunta 25.04.2017 § 50

HEL 2017-001307 T 00 00 03

Lausunto

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Opetuslautakunta pitää tärkeänä aloitteessa esitettyjä huomioita liikunnan ja harrastusmahdollisuuksien merkityksestä jokaisen lapsen ja nuoren terveelle kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi aloitteessa kiinnitetään huomiota, että toimintaa olisi ympäri vuoden ja harrastamisen hinta ei olisi rajaava tekijä harrastukseen hakeutumisessa.

Opetuslautakunta pitää tärkeänä aloitteessa mainitun selvityksen tekemistä.

Kaupungin johtamisuudistus

Kaupungin johtamisrakenteen uudistus on mahdollisuus uusien toimialojen välillä löytää asiakaslähtöisiä toimintamalleja tukemaan lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksien ja huomioonottamisen lisäämistä kaikissa kaupungin lapsia ja nuoria koskevissa palveluissa.

On tärkeää, että kaupungin uudet toimialat jatkavat jo olemassa olevaa yhteiskehittelyä yhdessä kaupallisten ja yleishyödyllisten toimijoiden kanssa ei ammattimaisten liikuntaharrastusten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kehittämistyössä tulee hyödyntää jo olemassa olevia laajoja toimijaverkostoja ja viranomaisyhteistyötä.

Kaupungin tavoitteiden näkökulmasta on tärkeää huomioida lasten ja nuorten fyysisen aktivisuuden mahdollisuuksien lisääminen kaikissa lapsiin kohdistuvissa palveluissa.

Koulut

Lasten ja nuorten liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten tulisi liikkua reippaasti, monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla vähintään kaksi tuntia päivässä. Kouluikäisille tällaista liikuntaa suositellaan vähintään 1−2 tuntia päivässä. Nämä liikunnan minimisuositukset eivät kuitenkaan toteudu kaikkien suomalaislasten osalta. 

Liikunnallinen elämäntapa on huomattavasti helpompi toteuttaa, kun se omaksutaan jo lapsuuden perheessä ja koulussa. Liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia innovatiivisia keinoja, jotta voidaan kasvattaa hyväkuntoisia ja terveitä sukupolvia. Alakouluiässä omatoiminen arkiliikunta on tärkeä osa kokonaisliikuntaa. Lisäksi liikuntaa tulee lisätä lasten ja nuorten omat mieltymykset ja päämäärät huomioiden. Kouluilla on parhaat edellytykset koko ikäluokan tavoittamiseen ja liikunta-aktiivisuuden turvaamiseen.

Lasten ja nuorten reippaan liikunnan lisääminen1–2 tuntiin päivässä on tavoite, jonka toteuttamiseen tarvitaan koulujen ja huoltajien lisäksi myös liikuntaseurat ja matalan kynnyksen liikunnan tarjonta. Koulujen kerhotoiminta ja alkuopetusikäisten aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoavat luonnollisia päivittäisiä liikuntakokemuksia koulupäivän aikana.

Uusi opetussuunnitelma tukee aktiivisen ja toiminnallisen koulupäivän rakentumista. Koulujen olosuhteiden ja sisällöllisten ainekokonaisuuksien kehittäminen sekä oppilaiden aktiivinen rooli oman koulupäivän muodostumisessa vaikuttavat yhdessä liikuntamyönteisen toimintakulttuurin rakentumiseen.

Helsingin kaupungin kaikki peruskoulut ovat rekisteröityneet valtakunnalliseen Liikkuva koulu -ohjelmaan vuonna 2016. Liikkuva koulu -ohjelma on osa Suomen hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Opetusvirasto ja liikuntavirasto sitoutuivat hankkeeseen vuonna 2012. Tärkeässä roolissa on ollut järjestökentän kanssa yhteisten toimintamallien rakentaminen kouluissa. Koulujen tasolla tavoitteena on ollut auttaa ja tukea koulujen omia muutosprosesseja ja löytää erilaisia kuhunkin kouluun sopivia liikkumista ja aktiivista oppimista tukevia ratkaisuja ja toimintamalleja. Helsingin toimintamalli jakautuu ennen ja jälkeen koulupäivän toimintaan, välituntitoimintaan ja toiminnallisiin oppitunteihin.

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES on julkaissut Liikkuva koulu -ohjelman seurantatutkimuksen Muutoksia liikkuvissa kouluissa 2013–2015.

Päätulokset:
• Oppilaiden fyysinen aktiivisuus lisääntyi.
• Suositusten mukaan liikuttujen päivien määrä kasvoi, erityisesti vähän liikkuvilla yläkoululaisilla.
• Tyttöjen vapaa-ajan liikunta lisääntyi, erityisesti vähän liikkuvilla.
• Yläkoulussa välituntien vietto ulkona yleistyi.
• Välituntiliikunta lisääntyi erityisesti vähän liikkuvilla yläkoululaisilla.

Pääpaino vuoden 2017 Liikkuva koulu -toimenpiteissä on koulujen toimintaolosuhteiden kehittäminen toiminnallisen oppimisen tueksi sekä opettajien osaamisen kehittäminen ja tietoteknologian hyödyntäminen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2016 teettämässä koulujen pihakartoituksessa helsinkiläisten koulujen pihat ovat valtakunnalliseen tasoon tarkasteltuna heikoimmat. Koulupihojen kehittäminen tukee toiminnallisen oppimisen ja välituntiliikunnan toteutumista. Koulujen pihoja kehitetään yhdessä liikuntatoimen kanssa palvelemaan lähiliikuntapaikan tarpeita. Liikunnan lisääminen koulupäivän yhteyteen edellyttää, että koulujen ja oppilaitosten liikuntasalit ovat monipuolisia. Jokaisessa koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla liikuntasali. Koulujen liikuntatilojen varaukset ja hallinnointi siirtyy 1.6.2017 alkaen liikuntapalveluiden varausjärjestelmään. Tällä edistetään asukkaiden mahdollisuuksia käyttää kaupungin eri tiloja liikunnan harrastamiseen.

Lausunnon terveys- ja lapsivaikutukset

Lasten ja nuorten harraste- ja liikuntamahdollisuuksien kehittäminen edistää kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveyttä.

28.03.2017 Pöydälle

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Leena Palve-Kaunisto, erityissuunnittelija, puhelin: 310 86809

leena.palve(a)hel.fi

Liikuntalautakunta 23.03.2017 § 72

HEL 2017-001307 T 00 00 03

Lausunto

Liikuntalautakunta antoi seuraavan lausunnon valtuutettu Paavo Arhinmäen ym. aloitteesta koskien lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien parantamista:

Liikuntalautakunta pitää aloitteessa mainittua lasten ja nuorten liikkumisen lisäämistä sekä liikuntaharrastusmahdollisuuksien parantamista ja kehittämistä erittäin tärkeänä. Liikunnan määrän kasvattamiseksi kehitettyjen monipuolisten toimenpiteiden toteuttamista jatketaan liikuntavirastossa edelleen ja uusia keinoja pohditaan yhdessä muiden hallintokuntien kanssa.

Liikuntalautakunta kannattaa aloitteessa esitetyn selvityksen laatimista lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksiin liittyvien toimenpiteiden parantamiseksi ja arvioimiseksi. Esitetty aikataulu selvityksen laatimiseksi on kuitenkin haasteellinen ja se vaatii hyvää yhteistyötä kaikkien kaupungin eri hallinnonalojen välillä. Lasten ja nuorten palveluiden keskeistä roolia halutaan vahvistaa uudella toimialalla laajemminkin, ja siksi liikuntalautakunta näkee, että tarkoituksenmukaisin aika selvityksen tekemiselle olisi uuden toimialahallinnon aloittaessa toimintansa.

Liikuntavirasto kehittää helposti saavutettavissa olevia lapsille ja nuorille suunnattuja liikuntapalveluitaan tiiviissä yhteistyössä mm. opetustoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisoasiainkeskuksen sekä kolmannen sektorin kanssa. Lasten ja nuorten liikkujaksi kasvamista on pyritty edistämään liikuntapalveluiden kolmiportaisuutta kehittämällä. Palveluiden suunnittelun ja kehittämisen keskiössä on ollut kaikille lapsille ja nuorille suunnatut matalan kynnyksen liikuntapalvelut (kuten EasySport-, FunAction ja Nyt-liikunta), erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille tarkoitetut kohdennetut pienryhmät sekä henkilökohtaiset neuvonta- ja ohjauspalvelut. Uusimpana toimenpiteenä liikuntavirasto kehittää yhdessä kouluterveydenhuollon sekä opetustoimen kanssa nk. ”Koulu-PT-toimintaa” henkilökohtaista ohjausta tarvitseville oppilaille.

Esimerkkinä muusta hallinnonalat ylittävästä liikunnanedistämistyöstä voidaan mainita myös liikunta- ja opetusviraston yhteistyö Liikkuva koulu – ohjelman jalkauttamiseksi Helsingin peruskouluihin. Ohjelman tavoitteena on lisätä tunti liikettä jokaisen oppilaan koulupäivään, ja liikuntaviraston sitovana talousarviotavoitteena vuonna 2016 oli, että kaikki kaupungin peruskoulut ovat lähteneet mukaan ohjelmaan vuoden loppuun mennessä. Kuluvan vuoden aikana ohjelma on tarkoitus käynnistää pilottikokeiluna myös toisen asteen oppilaitoksissa. Liikkuva koulu – ohjelman edistämistyötä on toteutettu aluehallintovirastosta haetulla hankerahalla.

Kouluyhteistyön lisäksi liikuntavirasto tekee yhteistyötä myös varhaiskasvatusviraston kanssa. Yhteistyön ansiosta touko-kesäkuussa 2016 Töölön Kisahallilla järjestettiin kolmen päivän mittainen liikuntatapahtuma kaupungin kaikille eskarilaisille. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 4500 lasta yhdessä omien varhaiskasvattajiensa kanssa. Positiivisten kokemusten innoittamana liikuntapäivistä on syntymässä perinne, sillä sama tapahtuma toteutetaan jälleen tänä vuonna.

Liikuntavirastossa kehitetyt monipuoliset matalan kynnyksen liikuntapalvelumallit sekä Liikuntahulina- ja Perhepalloilukonseptit ovat saavuttaneet kuntalaisten keskuudessa suuren suosion. Monipuolisten liikuntapalvelumallien tunnettavuutta on pyritty lisäämään hyvällä markkinoinnilla ja kampanjoinnilla. Virasto järjestää eri kohderyhmille suunnattuja liikuntatapahtumia, joiden avulla uusia vähän liikkuvia kuntalaisia pyritään tekemään tietoiseksi viraston tarjoamista matalan kynnyksen palveluista. Kaikille uusille palvelumalleille on myös luotu omat nettisivut, ja jokaiselle alakoulun oppilaille on lisäksi jaettu koulun kautta EasySport-toiminnasta kertova esite. Palveluita hyödyntävien lasten ja nuorten määrä on noussut niiden olemassaolon aikana tasaisesti, ja uusia toiminnasta kiinnostuneita liikuntaseuroja ja yhteistyökumppaneita ilmaantuu koko ajan lisää. Toiminnan laajentaminen sekä laadun kehittäminen on kuitenkin nykyisten resurssien puitteissa lähes mahdotonta.

Helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintamahdollisuuksia liikuntavirasto tukee vuosittain toiminta- ja tilankäyttöavustuksin. Seuratoiminnan tuki on kasvanut vuodesta 2013 yhteensä 715 000 eurolla vuoteen 2017 tultaessa. Tuen suuruus oli vuonna 2013 yhteensä 6 874 000 euroa, ja vuonna 2017 se on 7 589 000 euroa.

Toiminta- ja tilankäyttöavustusta voidaan myöntää liikuntalautakunnan avustuskelpoisuuden ehdot täyttäville liikuntaseuroille. Toiminta-avustus on yleisavustusluontoista avustusta, jonka kohdentamisesta seura saa itse päättää. Tilankäyttöavustuksella tuetaan seuran liikuntatoimintaa muissa kuin liikuntaviraston tiloissa. Lisäksi avustuskelpoisuuden ulkopuolelle jääville voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta.

Seuroilta saadun palautteen mukaan tiloihin kohdistuva tuki on suurelle osalle seuroista toiminnan kannalta merkityksellisin. Avustusmäärärahan osituksessa on huomioitu tämä tarve (esimerkiksi vuonna 2017 toiminta-avustusta jaetaan seuroille 2 000 000 euroa ja tilankäyttöavustusta 5 379 000 euroa).

Liikunnan kansalaistoiminnan avustusten myöntämisperusteet uudistettiin vuonna 2016. Uudistamisen tavoitteena oli entistä vahvemmin tukea erityisesti lasten ja nuorten liikuntatoiminnan edellytyksiä. Toiminta-avustuksen laskennassa 80% avustuksesta jaetaan alle 20-vuotiaiden toiminnan ja 20% yli 20-vuotiaiden toiminnan mukaan. Myös tilankäyttöavustuksessa tuetaan alle 20-vuotiaiden toimintaa enemmän. Harkinnanvarainen avustus on suurempi niillä seuroilla, joiden toiminnassa on lapsia ja nuoria.

Tilavuokrien osalta liikuntavirasto siirtyi myös avustuskelpoisten seurojen osalta maksullisuuteen 1.5.2016. Samalla hinnastoa muutettiin niin, että liikuntaviraston tilojen vuokrat alle 20-vuotiaiden toiminnassa ovat vahvasti subventoidut. Esimerkiksi liikuntasalien vuokrat lasten ja nuorten toiminnassa ovat 5-6 euroa/tunti, tekonurmikenttä n. 5 euroa/tuntia ja jäähalli 8 euroa/tunti. Liikuntaviraston myöntämistä tilojen käyttövuoroista suurin osa on alle 20-vuotiaiden toimintaan varattuja vuoroja. Mittaluokaltaan liikuntaviraston tuetut tilavuokrat ovat suurin tuki lasten ja nuorten toimintaan.

Nk. höntsävuorojen lisäämiseen liikuntavirasto suhtautuu myönteisesti. Liikuntaseurojen ylläpitämiä kenttiä koskeviin sopimuksiin on lisätty tarkennus, jonka mukaan kentiltä tulee löytyä kaikille avoimia vuoroja vähintään 5,5 tuntia viikossa. Tekonurmikentiltä löytyykin vapaaharjoitteluvuoroja lähes joka puolelta Helsinkiä, ja vuoroja on tällä hetkellä yli 40 kentällä. Vapaaharjoitteluvuoroista puolet on liikuntaviraston omilla kentillä ja puolet liikuntaseurojen ylläpitämillä kentillä. Olosuhteiden parantamiseksi uusia tekonurmia on valmistumassa tulevana kesänä liikuntaviraston rakennuttamana Tehtaanpuistoon sekä liikuntaseurojen toimesta Lassilaan, Tapanilaan ja Kurkimäkeen. Myös useiden lähiliikuntapaikkojen aina vapaana oleville ministadioneille pääsee pelailemaan milloin tahansa ilman vuorojen varaamista.

Liikuntavirastossa ollaan tietoisia aloitteessa mainittujen kaupallisten sisäleikkipuistojen suosiosta, ja kyseisiä palveluita onkin hyödynnetty mm. viraston järjestämien kohdennettujen liikuntaryhmien toiminnassa. Liikuntavirasto on myös jakanut lapsille ja nuorille puistojen sisäänpääsyrannekkeita kannustimina ja palkintoina erilasiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin liittyen. Omien sisäleikkipuistojen rakentamiseen liittyvää keskustelua on käyty lähinnä erilaisen harrastetasoisen temppuvoimistelun, akrobatian ja parkour-tyyppisen toiminnan tarpeisiin suunnattujen tilojen tarpeellisuuteen liittyen. Kaupungin omistuksessa olevia tiloja onkin tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista tarkastella etenkin perusparannushankkeiden yhteydessä myös tämä ulottuvuus huomioiden.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen-Jormakka

Lisätiedot

Tytti Soini, liikunnansuunnittelija, puhelin: 310 87509

tytti.soini(a)hel.fi

Taina Korell, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 38038

taina.korell(a)hel.fi

Varhaiskasvatuslautakunta 07.03.2017 § 31

HEL 2017-001307 T 00 00 03

Lausunto

Varhaiskasvatuslautakunta antoi seuraavan lausunnon valtuutettu Paavo Arhinmäen ym. aloitteesta koskien lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien parantamista:

Varhaiskasvatuslautakunta pitää tärkeänä aloitteessa toivottua kynnysten madaltamista lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Aloitteessa mainitun selvityksen laadinnassa on tärkeää ottaa huomioon varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten kehitystason aiheuttamat erityispiirteet ja varhaiskasvatuspalveluissa jo nykyisellään toteutettu liikkumisen edistämiseen tähtäävä toiminta.

Varhaiskasvatusvirasto tutustuttaa omalta osaltaan lapsia harrasteisiin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, leikkipuistoissa ja kerhoissa. Alle kouluikäisten lasten lisäksi toiminnan piiriin kuuluu 1–2-luokkien sekä kaikkien kehitysvammaisten ja autismikirjon peruskoululuokkien koululaisia iltapäivä- ja loma-ajan toiminnassa. Eri ikävaiheissa harrasteisiin tutustuminen tapahtuu erilaisin tavoittein ja menettelyin päivittäisessä, varhaiskasvatussuunnitelman mukaisessa toiminnassa. Tässä apuna on laaja yhteistyöverkosto, joka on laajenemassa. Varhaiskasvatuksella on runsaasti yhteisiä hankkeita Helsingin mallin hengessä kulttuurilaitosten, taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden sekä liikunta-alan ja ympäristökasvatustahojen kanssa. Muotoina ovat esimerkiksi museo-, kuvataide-, tanssi- ja draamatyöpajat, vanhempi-lapsi -liikuntaohjelmat, lähiliikuntapaikkojen ja luontokohteiden tarjonta, liikuntajärjestöjen pikkulapsitoiminta, lasten hiihto-, luistelu-, retkeily-, kaupunkiviljely-, kalastus- jne. toiminta sekä kirjastoyhteistyö satudiplomeineen. Lasten leikkeihin on toisinaan mahdollista kytkeä eri oppilaitosten projekteja luovissa aineissa ja peruskoulun oppilaiden työelämään tutustumisjaksoja varhaiskasvatuksen yksiköissä voidaan kytkeä koululaisten harrastusten näkyväksi tekemistä lapsille.

Varhaiskasvatusviraston sitovana tavoitteena vuonna 2016 oli, että lapsilla on mahdollisuus aktiiviseen liikkumiseen vähintään kaksi tuntia päivässä. Tavoitteen toteutumiseksi kaikissa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä tehtiin liikkumissuunnitelma yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa ja suunnitelmien toteutumista arvioitiin loppuvuodesta. Varhaiskasvatusalueilla tehtiin myös alueelliset suunnitelmat, joita laadittaessa jaettiin yksiköiden osaamista, menetelmiä ja hyviä toimintatapoja. Liikkumisen lisäämisessä pääpaino on liikkumisen kytkeminen kaikkeen toimintaan toiminnallisen ja kehollisen oppimisen periaatteiden mukaisesti.

Viime syksynä julkaistut Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita alle 8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Suositukset on tarkoitettu lasten vanhempien, varhaiskasvatus-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden alle 8-vuotiaiden lasten liikunnan, terveyden tai hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvien yhteisöjen ja yksilöiden käyttöön (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/09/lasten_liikuntasuositukset.html).

Näissä suosituksissa kiinnitetään myös huomiota lasten liian vähäisen liikkumisen ongelmaan ja suositellaan liikkumista erilaisissa ympäristöissä, kaikkina vuodenaikoina, luonnon ja rakennetuissa ympäristöissä, metsissä, kallioilla, luonnonvesissä ja puistoissa. Varhaiskasvattajien tulee ottaa selvää paikkakunnan ulkoilumahdollisuuksista ja kertoa niistä myös vanhemmille, kannustaa kokeiluihin ja liikkumiseen houkuttelevien ympäristöjen luomiseen ja ohjatkaa arvioimaan riskejä sen sijaan että kieltää niitä liialliseen turvallisuushakuisuuteen vedoten.

Varhaiskasvatusviraston toimipisteistä noin 50 on mukana Valo ry:n valtakunnallisessa Ilo kasvaa Liikkuen -ohjelmassa. Liikuntasuosituksia ja em. ohjelmassa saavutettuja tuloksia käytetään Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma 2017 prosessissa. Yhdessä liikuntaviraston kanssa laaditaan varhaiskasvatusikäisille ja pikkulapsiperheille tarkoitettuja liikuntapalvelujen matalan kynnyksen yhteistyömalleja kuten opetusviraston ja liikuntaviraston yhteistyönä tuotettu ala-asteikäisten Easy Sport -malli. Toukokuussa 2016 järjestettiin Töölön Kisahallissa eskareiden liikuntapäivä, joka oli tarkoitettu kaikille esiopetuksen ryhmille. Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia kehitetään Helsingin ympäristötietoisuuden yhteistyösuunnitelman suuntaviivojen mukaisesti yhteistyössä kaupungin useiden ympäristökasvatustoimijoiden kanssa. Suomi 100 Suuri lukuseikkailu -tempaukseen liittyvä yhteistyö kirjastojen kanssa tarjoaa kehyksen, jonka avulla lapsia voidaan innostaa liikunnallisten mielikuvitusleikkien pariin.

Alle kouluiässä vasta tutustutaan moniin eri liikuntamuotoihin leikin kehyksessä. Lapsen maailma on vielä kokonaisvaltainen. Taidelajit eivät ole eriytyneitä - eivät myöskään leikki ja oppiminen tai kiinnostuksen kohteet eri liikuntamuotoihin ja maailman moniin ilmiöihin. Harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa on olennaista, ettei näitä leikin ulottuvuuksia rikota kovin varhaisella yhteen tai muutamaan harrastukseen systemaattisesti rajautumalla. Pienille koululaisille järjestetään koulujen loma-aikoina leikkipuistoissa teemallisia päiväleirejä, joissa syntyy kosketuksia erilaisiin harrastusaloihin.

Varhaiskasvatuksessa tarjotaan tasapuolisesti kaikille palvelujen piirissä oleville lapsille monipuolisia harrastekokemuksia toiminta-aikana ilman lisämaksua.

Lasten ja nuorten harrastusvalikon kartoittaminen tukee varhaiskasvatuksen toteuttamista. Päiväkotien ulkoilualueet ja niihin liittyvät lähiliikuntapaikat sekä leikkipuistot tarjoavat tiloja harrastajille. Eräät päiväkotipihoja täydentämään kaavoitetut lähiliikuntapaikat odottavat vielä rakentamista. Useita varhaiskasvatuksen sisätiloja on vuokrattavissa nimelliseen hintaan, vähitellen lisääntyvästi myös uuden Varaamo-palvelun kautta.

Esittelijä

varhaiskasvatusjohtaja

Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Risto Keskinen, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 050 597 8748

risto.keskinen(a)hel.fi