Helsingfors stad

Protokoll

4/2016

1 (1)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Kaj/24

 

02.03.2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 67

Den av ledamoten Emma Kari väckta motionen om ändring av Vasagatan till gå- och gårdsgata

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Emma Kari väckta motionen vara slutligt behandlad.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Bilagor

1

Emma Karin ym. aloite

2

Vaasankadun kävelykatukokeilu; Kslk:n päätös 26.11.2013

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Sammandrag

Stadsfullmäktige beslutade 27.2.2013 återremittera en motion om ett försök med Vasagatan som gågata till stadsstyrelsen för ny beredning så att en gågata provas med hjälp av en förmånlig tillfällig lösning t.ex. under sommartid. Försöket genomfördes, och erfarenheterna rapporterades till stadsplaneringsnämnden 21.11.2013 (diarienummer HEL 2013-003223). Det har senare kommit fram att motionsärendet inte har förelagts stadsfullmäktige på nytt.

Föredragandens motiveringar

Ledamöterna Emma Kari och Laura Rissanen väckte 29.8.2012 följande motion:

"Arbetet för ett promenadcentrum har gått långsamt i Helsingfors. Det område som ska utvecklas till ett promenadcentrum ligger mellan Tölöviken, Kajsaniemiparken, Esplanadparken, universitetets centrumcampus, Salutorget och Kampens centrum.

Målet är ett stort sammanhängande gångområde som omfattar gågator, breddade gångbanor, kollektivtrafikgator med fokus på gångtrafik och ett förbättrat nät av cykelbanor. Gångområdena kompletteras med överglasade gårdar och gallerior genom kvarteren.

Lämpliga nya gågator bör sökas utanför stadskärnan. Vasagatan i Åshöjden är utmärkt för ändamålet. Där finns flera restauranger, och genomfartstrafiken är obetydlig.

Det är lätt att ändra Vasagatan till gå- eller gårdsgata. De nuvarande ca 90 bilplatserna för boendeparkering utmed gatan kan ersättas med ökad snedparkering utmed de närmaste gatorna. För att onödig genomfartstrafik ska undvikas och trafiken i området bli lugnare bör möjligheterna att ändra Åsgatan och Gustavsgatan till gårdsgator också utredas.

Vi föreslår att Vasagatan ska ändras till gå- och gårdsgata."

Enligt 22 § 2 mom. i arbetsordningen för stadsfullmäktige ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsfullmäktige behandlade motionen 27.2.2013. Efter att ha förklarat diskussionen om återremiss avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Hannu Oskala understödd av ledamoten Astrid Thors under diskussionen hade föreslagit att ärendet skulle återremitteras till stadsstyrelsen för ny beredning så att en gågata provas med hjälp av en förmånlig tillfällig lösning t.ex. under sommartid. Stadsfullmäktige beslutade återremittera ärendet för ny beredning.

Ett sådant försök med en gågata som stadsfullmäktige önskat genomfördes sommaren 2013. Stadsplaneringskontoret lät göra en utredning om försöket, och stadsplaneringsnämnden behandlade resultaten 21.11.2013. Ärendet på nämndens föredragningslista utgör bilaga 2.

Stadsplaneringsnämnden beslutade anteckna erfarenheterna från försöket med Vasagatan som gågata sommaren 2013 och föreslog stadsstyrelsen att förvaltningarnas verksamhetsmodeller skulle utvecklas på så sätt att olika projekt av försökskaraktär lättare kan genomföras.

Stadens förvaltningar har vidtagit många åtgärder som syftar till gemensamma förvaltningsöverskridande serviceprocesser. Dessutom har behörigheten i tillståndsfrågor, vilken tidigare varit fördelad på flera förvaltningar, centraliserats. Det är nu byggnadskontoret och nämnden för allmänna arbeten som hyr ut allmänna områden i stadens ägo, såsom gator, torg och öppna platser, för olika evenemang. Saken har diskuterats också i stadsfullmäktige, senast i samband med en motion av ledamoten Hannu Oskala m.fl. om mångsidigare användning av gaturummet, "parklet"-verksamhet. Med parklet avses att parkeringsplatser tillfälligt hyrs ut för annat än parkering. Mobila kiosker har också dykt upp i stadsbilden, vilket visar att tillstånd till kaféer m.m. på hjul kan sökas hos byggnadskontoret.

Ett liknande ärende, vilket gick ut på att det offentliga rummet Vasaskvären i ändan av Vasagatan skulle göras mer levande, var nyligen aktuellt. Nämnden för allmänna arbeten behandlade då frågan om fortsatt användning av ett tälttak på platsen. Nämnden beslutade visserligen att tälttaket skulle rivas, men för att Vasaskvären ska börja användas mer mångsidigt har det redan fattats ett beslut att en workshop som för samman olika parter ska ordnas. Byggnadskontoret har som mål att idéer ska samlas in från invånarna, företagarna och andra aktörer i området och sedan förädlas för att platsen ska vara trivsammare också i fortsättningen.

Stadsfullmäktige behandlade i september 2014, efter försöket med Vasagatan som gågata, en motion om ett motsvarande försök med en gågata. Det är fråga om en motion av ledamoten Hannu Oskala m.fl. om ett försök som gäller östra kanten av Mannerheimvägen mellan Postgatan och Skillnaden. Stadsfullmäktige ansåg beträffande motionen att gågatuområdena på Mannerheimvägen borde planeras i samband med den stadsstrukturella och trafikmässiga översiktsplanen för promenadcentrum som skulle inledas år 2015.

Stadsstyrelsen anser på basis av utredningen ovan att samarbetet mellan stadens förvaltningar i fråga har utvecklats i rätt riktning och att intresset för att vid behov genomföra försök av den aktuella typen har ökat på ett glädjande sätt hos dem på sista tiden.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Bilagor

1

Emma Karin ym. aloite

2

Vaasankadun kävelykatukokeilu; Kslk:n päätös 26.11.2013

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 15.02.2016 § 137

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Emma Karin aloitteen loppuun käsitellyksi.

28.01.2013 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

 

Stadsfullmäktige 27.02.2013 § 83

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade återremittera ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning.

Behandling

27.02.2013 Återremitterades

Efter att diskussion hade förts i ärendet, konstaterade ordföranden att det under diskussionen hade framställts ett understött förslag, vars godkännande hade inneburit att behandlingen av ärendet avbryts. Ordföranden uppmanade därför de följande talarna att inskränka sina yttranden till frågan om återremiss av ärendet till stadsstyrelsen. Eventuella förslag till återremiss på andra grunder skulle framställas under denna diskussion.

Efter att ha förklarat diskussionen om återremiss avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Hannu Oskala understödd av ledamoten Astrid Thors under diskussionen hade föreslagit att ärendet skulle återremitteras till stadsstyrelsen för ny beredning så att en gågata provas med hjälp av en förmånlig tillfällig lösning t.ex. under sommartid.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som vill fortsätta behandlingen av ärendet röstar ja; vinner nej, har ledamoten Hannu Oskalas förslag om återremiss godkänts.

1 omröstningen

JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Jag föreslår att den av ledamöterna Kari och Rissanen väckta motionen återremitteras för ny beredning så att en gågata provas med hjälp av en förmånlig tillfällig lösning t.ex. under sommartid.

Ja-röster: 33
Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Nina Huru, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Päivi Lipponen, Jape Lovén, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Terhi Mäki, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Risto Rautava, Wille Rydman, Aura Salla, Tomi Sevander, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Tuomo Valokainen, Jan Vapaavuori

Nej-röster: 37
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Eija Loukoila, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Nasima Razmyar, Pekka Saarnio, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Thomas Wallgren, Anna Vuorjoki

Blanka: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Eero Heinäluoma, Jukka Järvinen

Frånvarande: 12
Mika Ebeling, Heidi Hautala, Suzan Ikävalko, Seppo Kanerva, Timo Laaninen, Harri Lindell, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Jukka Relander, Laura Rissanen

Stadsfullmäktige beslutade återremittera motionen till stadsstyrelsen för ny beredning.

13.02.2013 Bordlades

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, stf. biträdande stadssekreterare, telefon: 310 74325

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.12.2012 § 487

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Lausunto

Helsingin keskustaa kehitettäessä kävelyolojen parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista vuosikymmenien ajan. Tavoitteista huolimatta kävelykatujen toteuttaminen on ollut hidasta ja laaja yhtenäinen kävelykeskusta puuttuu kaupungista edelleen.

Ydinkeskustan ulkopuolisella katuverkolla suunnittelun pääpaino on ollut katuympäristön viihtyisyyden parantamisessa ja ajoneuvoliikenteen rauhoittamisessa ilman, että autoilua tai etenkään pysäköintiä kaduilla olisi pyrittykään vähentämään. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ydinkeskustan käsite tulee kuitenkin muuttumaan ja kantakaupunkimainen rakenne ulottumaan kauemmaksi. Kallion ja Sörnäisten osalta Kalasatama tulee muodostamaan uuden keskuksen alueelle.

Resurssit jo rakennettujen katujen saneeraukseen ovat lisäksi olleet niin niukkoja, että liikennettä on rauhoitettu etupäässä alentamalla nopeusrajoituksia. Toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta Vaasankadulla on keskimääräistä paremmat edellytykset houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi. Kadulle laadittiin 1989 katuympäristösuunnitelma,  jonka liikenteellisenä tavoitteena oli hidaskatu (nopeusrajoitus 30 km/h). Suunnitelma, joka sisälsi mm. levennetyt jalkakäytävät, puurivit ja ajolinjoja ohjaavan kadunvarsipysäköinnin, toteutettiin vasta 2003. Katu ei siis teknisesti ole uusimisen tarpeessa pitkään aikaan. Leveiden jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu on nykyiselläänkin jalankulun kannalta suhteellisen viihtyisä. Alueelle on viime vuosina perustettu vilkkaan ravintolakulttuurin ohella myös uusia kivijalkakauppoja, pienyrityksiä, ruokaravintoloita ja kulttuuritoimintaa. Vaasankadulla vietettiin muun muassa Kallion omia joulukadun avajaisia paikallisten yrittäjien ja järjestöjen toimesta.  Palvelutarjonnan ja viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin selvittää, mitä tarpeita paikallisilla yrittäjillä ja asukkailla Vaasankadun ympäristön edelleen kehittämiseen olisi. 

Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen lisäisi sen kävelykatumaista luonnetta.  Asukaspysäköinnin vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska viereiselle Helsinginkadulle on suunnitteilla pysäköintiä vähentäviä katuratkaisuja. Paikallisen elinkeinotoiminnan kannalta kävelykaduilla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, vaikka osa yrittäjistä saattaisi kokea pysäköintijärjestelyjen muuttamisen asioinnin kannalta hankalaksi. Helsingin vilkkain kauppakatu, Aleksanterinkatu, toimii kävelykatuna. Pohjois-Euroopassa on useita hyvin toimivia kauppakatuja, jotka on osoitettu kävelykaduiksi. Mikäli Vaasankadun kehittäminen todetaan tarpeelliseksi, voidaan selvittää, onko mahdollista korvata osa asukaspysäköintipaikoista esimerkiksi lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla tai muilla keinoin.

Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Sellaiseksi sopisi hyvin myös esimerkiksi Etu-Töölössä Temppeliaukion kirkolle johtava Fredrikinkadun pohjoispää, jonka viihtyisyyttä ja kävelyoloja olisi tärkeää kehittää niin kaupunkilaisten palvelun kuin turisminkin kannalta. Koska vaikutukset ovat paikallisia, myös Kalliossa kävelyolosuhteiden parantaminen edistäisi paikallisten palveluiden ja turismin edellytyksiä.  Vuoden 2013 talousarviossa liikennejärjestelyihin koko kaupungin alueella on kuitenkin varattu vain 2,4 miljoonaa euroa ja vuoteen 2016 ulottuvassa raamissa määräraha niukkenee edelleen, joten sen puitteissa ei ole mahdollista ainakaan lähivuosina toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alkavalla valtuustokaudella laatimassa kävelyn kehittämisohjelman. Tämän myötä mm. erilaiset kävelykatualueet ja kävelyn edistäminen tulevat nousemaan käsiteltäväksi kokonaisuutena.

Tiivistelmä

Vaasankadun ympäristöllä voisi olla hyvät edellytykset edelleen kehittyä Kallion keskeisenä kauppa- ja ravintolakatuna. Kehittämisideoita voitaisiin selvittää paikallisten yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus, mutta se on lähivuosina haastavaa niukkojen määrärahojen takia. Vaasankatu on rakennettu hidaskaduksi vuonna 2003. Levennettyjen jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu toimii nykyiselläänkin suhteellisen hyvänä kävely-ympäristönä.

Käsittely

18.12.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Mari Holopainen: Lautakunta päättänee antaa lausunnon muutettuna seuraavasti:

Lausunto

Helsingin keskustaa kehitettäessä kävelyolojen parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista vuosikymmenien ajan. Tavoitteista huolimatta kävelykatujen toteuttaminen on ollut hidasta ja laaja yhtenäinen kävelykeskusta puuttuu kaupungista edelleen.

Ydinkeskustan ulkopuolisella katuverkolla suunnittelun pääpaino on ollut katuympäristön viihtyisyyden parantamisessa ja ajoneuvoliikenteen rauhoittamisessa ilman, että autoilua tai etenkään pysäköintiä kaduilla olisi pyrittykään vähentämään. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ydinkeskustan käsite tulee kuitenkin muuttumaan ja kantakaupunkimainen rakenne ulottumaan kauemmaksi. Kallion ja Sörnäisten osalta Kalasatama tulee muodostamaan uuden keskuksen alueelle.

Resurssit jo rakennettujen katujen saneeraukseen ovat lisäksi olleet niin niukkoja, että liikennettä on rauhoitettu etupäässä alentamalla nopeusrajoituksia. Toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta Vaasankadulla on keskimääräistä paremmat edellytykset houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi. Kadulle laadittiin 1989 katuympäristösuunnitelma,  jonka liikenteellisenä tavoitteena oli hidaskatu (nopeusrajoitus 30 km/h). Suunnitelma, joka sisälsi mm. levennetyt jalkakäytävät, puurivit ja ajolinjoja ohjaavan kadunvarsipysäköinnin, toteutettiin vasta 2003. Katu ei siis teknisesti ole uusimisen tarpeessa pitkään aikaan. Leveiden jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu on nykyiselläänkin jalankulun kannalta suhteellisen viihtyisä. Alueelle on viime vuosina perustettu vilkkaan ravintolakulttuurin ohella myös uusia kivijalkakauppoja, pienyrityksiä, ruokaravintoloita ja kulttuuritoimintaa. Vaasankadulla vietettiin muun muassa Kallion omia joulukadun avajaisia paikallisten yrittäjien ja järjestöjen toimesta.  Palvelutarjonnan ja viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin selvittää, mitä tarpeita paikallisilla yrittäjillä ja asukkailla Vaasankadun ympäristön edelleen kehittämiseen olisi. 

Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen lisäisi sen kävelykatumaista luonnetta.  Asukaspysäköinnin vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska viereiselle Helsinginkadulle on suunnitteilla pysäköintiä vähentäviä katuratkaisuja. Paikallisen elinkeinotoiminnan kannalta kävelykaduilla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, vaikka osa yrittäjistä saattaisi kokea pysäköintijärjestelyjen muuttamisen asioinnin kannalta hankalaksi. Helsingin vilkkain kauppakatu, Aleksanterinkatu, toimii kävelykatuna. Pohjois-Euroopassa on useita hyvin toimivia kauppakatuja, jotka on osoitettu kävelykaduiksi. Mikäli Vaasankadun kehittäminen todetaan tarpeelliseksi, voidaan selvittää, onko mahdollista korvata osa asukaspysäköintipaikoista esimerkiksi lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla tai muilla keinoin.

Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Sellaiseksi sopisi hyvin myös esimerkiksi Etu-Töölössä Temppeliaukion kirkolle johtava Fredrikinkadun pohjoispää, jonka viihtyisyyttä ja kävelyoloja olisi tärkeää kehittää niin kaupunkilaisten palvelun kuin turisminkin kannalta. Koska vaikutukset ovat paikallisia, myös Kalliossa kävelyolosuhteiden parantaminen edistäisi paikallisten palveluiden ja turismin edellytyksiä.  Vuoden 2013 talousarviossa liikennejärjestelyihin koko kaupungin alueella on kuitenkin varattu vain 2,4 miljoonaa euroa ja vuoteen 2016 ulottuvassa raamissa määräraha niukkenee edelleen, joten sen puitteissa ei ole mahdollista ainakaan lähivuosina toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alkavalla valtuustokaudella laatimassa kävelyn kehittämisohjelman. Tämän myötä mm. erilaiset kävelykatualueet ja kävelyn edistäminen tulevat nousemaan käsiteltäväksi kokonaisuutena.

Tiivistelmä

Vaasankadun ympäristöllä voisi olla hyvät edellytykset edelleen kehittyä Kallion keskeisenä kauppa- ja ravintolakatuna. Kehittämisideoita voitaisiin selvittää paikallisten yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus, mutta se on lähivuosina haastavaa niukkojen määrärahojen takia. Vaasankatu on rakennettu hidaskaduksi vuonna 2003. Levennettyjen jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu toimii nykyiselläänkin suhteellisen hyvänä kävely-ympäristönä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Holopaisen vastaehdotuksen.

11.12.2012 Pöydälle

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Leena Silfverberg, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37091

leena.silfverberg(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 10

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566