§ 348

Detaljplaneändring för en del av kvarteret 20262 och hamn- och gatuområden i Västra hamnen (Busholmens idrottsparksområde, nr 12277)

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplaneändring för en del av kvarteret 20262 och hamn- och gatuområden i 20 stadsdelen (Västra hamnen, Busholmen) enligt ritning nr 12277, daterad 24.2.2015 och ändrad 10.8.2015, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Katri Erroll, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Sammandrag

Detaljplaneändringen gör det möjligt att bygga en idrottspark och Västrahamnsgatan på delområdet Busholmens idrottspark. Målet är att skapa ett stadsbildsmässigt och funktionellt högklassigt idrottsområde som erbjuder områden för utomhusmotion för grundskolorna på Busholmen och mångsidiga idrottsplatser för invånarna i närområdet. Idrottsparken ligger vid goda kollektivtrafikförbindelser och betjänar alla helsingforsare.

I parken upptas en reservering för två idrottsplaner i full storlek för hobby- och tävlingsidrott. Den ena av huvudplanerna kan täckas för vintersäsongerna och den andra kan under vintertid utnyttjas som konstisbana. I området har även planerats mindre planer och andra platser där det är möjligt att utöva idrott. En tillgänglig förbindelse som ansluter till det övriga nätverket för gång- och cykeltrafik har dragits via parken.

Området är utmanande till byggbarheten. I marken finns blandad avfallsutfyllnad som innehåller skadliga ämnen. Avfallet som nedbryts orsakar ojämna sättningar. Markanvändningen som anvisas i detaljplanen gör det möjligt att sanera och utnyttja området trots de här utmaningarna.

I planerna som utarbetats som grund för detaljplanen är det stadsbildsmässiga målet att uppta idrottsparken som en enhetlig del av den omgivande miljön. Dessutom framhålls lösningar som kan bidra till att motarbeta de olägenheter som blåsigheten orsakar.

Detaljplaneområdets yta är cirka 5,72 hektar, varav 4,72 hektar har reserverats för idrottsparken och 0,99 hektar för gatuområden. I detaljplanen upptas totalt 700 m² vy byggrätt för en byggnad som tjänar som servicelokaler och omklädningsrum.

Föredragandens motiveringar

Detaljplaneändringen följer de riksomfattande målen för områdesanvändningen och delgeneralplanen för Busholmen med rättsverkningar och den bidrar till att staden kan nå sina strategiska mål.

Detaljplaneändringen har utarbetats på initiativ av staden.

Områdets läge

Området ligger i stadsdelen Västra hamnen på Busholmen intill Västra hamnens passagerarterminal. Området är gammal hamnplan, som fungerar som tillfällig parkeringsplan för hamnen.

Utgångspunkter

I delgeneralplanen för Busholmen (stadsfullmäktige 21.6.2006) upptas området som gatuområde och område för idrotts- och rekreationstjänster, genom vilket det upptas en gång- och cykelförbindelse i sydvästnordostlig riktning.

I områdets gällande detaljplaner från åren 1979 och 1981 är området hamnområde och kvartersområde för lagerbyggnader som betjänar hamnverksamhet.

Allmän beskrivning av området och markinnehav

Området för detaljplaneändringen ligger på ett centralt ställe på Busholmen, intill Västra hamnens passagerarterminal. Busholmens godshamn flyttade till Nordsjö år 2008. Tills dess var området asfaltbelagd förvaringsplan för sjöcontainrar, som var stängt för allmänheten. Norr om området byggs Busholmsklippans och Sandholmens detaljplaneområde. Söder om området fungerar Busholmens passagerarhamn. Området är i Helsingfors stads ägo.

Området är havsutfyllnadsområde och gammal avstjälpningsplats. Avstjälpningsplatsen har fungerat under 1930- och 1940-talen och sträcker sig delvis utanför detaljplaneområdet.

Detaljplaneändringens innehåll och motiveringar

Syftet med detaljplaneändringen är att fortsätta kompletteringen av Busholmens stadsstruktur och servicenätverk genom markanvändningsformer som lämpar sig för området. Målet är att bygga gatuområde och en idrottspark som idrottsverket underhåller på detaljplaneområdet. En stadsbildsmässigt och funktionellt högklassig idrottspark erbjuder områden för utomhusidrott för grundskolorna på Busholmen och mångsidiga idrottsplatser för invånarna i närområdet och ökar idrottsmöjligheterna i närheten av Helsingfors centrum, inom räckhåll för kollektivtrafiknätverket.

Detaljplaneområdet består av en idrottspark och av gator på dess västra och östra kanter. I VU-området upptas normativa reserveringar för två idrottsplaner i full storlek för hobby- och tävlingsidrott. Den ena av huvudplanerna kan täckas för vintersäsongerna och den andra kan under vintertid utnyttjas som konstisbana. I området har planerats också andra spel- och friluftsområden, friidrottsplatser och en skejtplats. En tillgänglig förbindelse som ansluter till det övriga nätverket för gång- och cykeltrafik har dragits via parken. På området anvisas approximativa områden för parkering och en servicebyggnad och ett normativt område för servicetrafik som är nödvändig med tanke på idrottsparkens verksamhet.

Västrahamnsgatan ingår i detaljplanen och på båda sidorna av gatan finns trädrader och parkeringsplatser. På gatan finns enkelriktade cykelvägar. I detaljplanen för det bredvid liggande Atlantbågens delområde anvisas lokaler för affärer i marknivå som öppnas mot Västrahamnsgatan. Då hela Busholmens område är färdigt är trafikvolymen på Västrahamnsgatan cirka 6 000 fordon per dygn. Godahoppsgatans gatuområde utvidgas i idrottsparkens detaljplan för att göra det möjligt med räddningslyftplatser. Trafiken på Godahoppsgatan är till volymen obetydlig.

Åsarna som avgränsar parken och planerna planteras med skiktad växtlighet för att stävja blåsighetens verkningar. De blåsiga och mycket varierande klimatförhållandena ska beaktas i planeringen av växtligheten. Även klimatförhållandena inne i idrottsparken kan underlättas med hjälp av växtlighet och formande av terrängen.

Området är geotekniskt mycket krävande. På grund av den förväntade sättningen och sättningarnas ojämnhet grundläggs särskilt konstruktioner som inte tål sättningsskillnader, såsom stora planer och byggnader, på pålar. I fråga om dessa har förbelastning visats sig vara en tekniskt-ekonomiskt olönsam och ogenomförbar grundberedningsmetod. På den fasta marken kan grundläggas planer som tillåter långsam sättning, områdets interna stråk, rör och ledningar samt landskapsgestaltningskullar. Sättningarna kan i detta avseende minskas genom förbelastning och/eller djuppackning.

I området har konstaterats förorenad mark och avfallsupplag. I detaljplanen upptas en bestämmelse om sanering av den förorenade marken. För området utarbetas en riskbedömning och en iståndsättningsplan för ansökan om miljötillstånd. Saneringen av marken utförs i enlighet med miljölovet.

Namnkommittén föreslår att stråket som löper genom idrottsparken ges namnet Bremenstigen (Bremeninpolku). Västrahamnsgatan är en matargata, som har dragits i nordsydlig riktning genom hela stadsdelen Västra hamnen. Hamburgsgränden är ett gång- och cykelstråk i Busholmsklippans och Sandholmens detaljplaneområde. Den fortsätter genom idrottsparkens detaljplaneområde från Västrahamnsgränden till Stillahavsgatan.

Detaljplaneändringens konsekvenser och kostnader

I samband med beredningen av detaljplanen har undersökts dess verkningar för samhällsstrukturen och den byggda miljön, trafiken och anordnandet av teknisk försörjning, naturen och områdets mark och berggrund, landskapet, stadsbilden och den byggda miljön, rekreationsområdesnätverket, människornas hälsa och trygghet, olika befolkningsgruppers funktionsmöjligheter i näromgivningen, de sociala omständigheterna, levnadsförhållandena, trivseln och tjänsterna och samhällsekonomin.

Kostnader

På grund av områdets utmanande mark och användningshistoria är grundberednings- och grundläggningskostnaderna för förverkligandet av detaljplaneområdet höga. Förverkligandet av gatuområdena och idrottsparkens grundberedning och grundbyggnad i detaljplanen orsakar staden kostnader enligt följande (04/2014, exkl. moms):

Kostnaderna som orsakas av den förorenade marken i området har beräknats uppgå till cirka 200 000 euro och kostnaderna för hanteringen av gaser i marken cirka en miljon euro och de här kostnaderna ingår i grundbyggnadskostnaderna. Den slutliga volymen och kvaliteten på marken som saneras och gashanteringssystemen fastställs utifrån miljölovet, vilket kan orsaka betydliga ändringar i kostnaderna.

Dessutom orsakar idrottsparkens ytkonstruktioner och idrottsplanerna med utrustningar och system kostnader enligt följande:

Byggnadskostnaderna för servicebyggnaden har beräknats utifrån kostnaderna för motsvarande byggnader som idrottsverket låtit bygga.

Det är möjligt att genomföra Idrottsparkens grundberedning och byggandet av de egentliga funktionerna i faser och på så sätt dela upp kostnaderna för genomförandet över flera år och samtidigt uppnå flexibilitet för det lokala flyttandet av tillfälliga funktioner.

Genomförande

För saneringen av avstjälpningsplatsområdet under idrottsparken behövs ett miljötillstånd. Tillståndsansökan lämnades in i början av år 2015 och dess beräknade behandlingstid är cirka 2 år. Saneringen kan utföras i faser och den görs senast i samband med byggandet.

En allmän plan har utarbetats för idrottsparken och saneringsplaneringen har inletts under hösten 2014. Marken saneras till den nivå som krävs i miljötillståndet.

Byggandet av området sker i faser uppskattningsvis under åren 2017–2024. I den första fasen byggs de lokaler för utomhusidrott som grundskolorna på Busholmen kräver före år 2020. I idrottsparkens södra delområde finns gällande arrendeavtal till slutet av år 2020. Hamnområdets funktioner ska beaktas då byggandet uppdelas i faser och schemaläggs.

Planeringsfaser och växelverkan

Detaljplanearbetet har inletts på initiativ av staden.

Deltagandet och växelverkan organiserades i enlighet med programmet för deltagande och bedömning som utgör bilaga till detaljplanebeskrivningen. Att frågan om en detaljplaneändring blivit väckt framgår också av planläggningsöversikten för år 2009. Detaljplaneprojektet har under beredningen presenterats på två evenemang för allmänheten.

Om programmet för deltagande och bedömning och utkastet till detaljplaneändring har framförts en tillstyrkande åsikt. Dessutom har åsikter framförts på diskussionsmötena och per telefon.

I samband med beredningen av detaljplaneändringen har samarbete bedrivits med Helsingfors stads berörda förvaltningar.

Myndigheternas ställningstaganden gällde särskilt beaktandet av alla åldersgrupper i planeringen, utredningen av hälsokonsekvenser, grundberedningen och saneringen av marken, tillräckligheten av parkeringsutrymme, trafikbuller, skejtområdets läge, spårtrafiken och beaktandet av dess konsekvenser och beaktandet av förutsättningarna som hamnverksamheten kräver.

I den bifogade rapporten om växelverkan anges myndigheternas ställningstaganden och åsikt i sammandrag och genmälena till dessa mer i detalj. Diskussionsmötets promemoria utgör bilaga till rapporten om växelverkan.

Förslaget till detaljplan framlagt

Förslaget till detaljplaneändring hölls offentligt framlagt 13.3–15.4.2015.

Inga anmärkningar gjordes mot förslaget. Helen Elnät Ab, affärsverket Helsingfors stads trafikverk (HST), Helsingfors Hamn Ab, samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), fastighetskontoret, idrottsnämnden, ungdomscentralen, utbildningsverket, räddningsnämnden, nämnden för allmänna arbeten, miljönämnden och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland har gett utlåtande om förslaget.

Helen Ab, stadsbiblioteket, kulturcentralen, byggnadstillsynsverket och social- och hälsovårdsverket har meddelat de inte har någonting att påpeka om förslaget till detaljplaneändring.

Inga omröstningar har hänfört sig till behandlingen av nämndernas utlåtanden.

Utlåtanden

I utlåtandena framfördes påpekanden gällande skyddet mellan idrottsområdet och trafikområdena, koordineringen av genomförandet, saneringen av marken som bebyggs, de ungas möjligheter att delta, parkeringen, cykelparkeringen, gång- och cykelförbindelserna, presenterandet av planerna för vattenförsörjningen, namngivningen, skolelevernas trafiksäkerhet, räddningsfordonens möjligheter att röra sig och tillgängligheten.

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland konstaterade i sitt utlåtande att den inte har någonting att påpeka om förslaget till detaljplaneändring. Miljönämnden och Helen Elnät Ab hade inte heller någonting att påpeka.

Helsingfors Hamn Ab konstaterar att det i samband med planeringen av detaljplanen ska säkras att parkeringsplatserna på Busholmen kan betjäna både behoven för den till ytan minskande hamnens ökande passagerartrafik och områdets övriga tjänster. I planeringen av detaljplanen ska dessutom säkras fungerande gångförbindelser också till Gräsvikens metrostation och till spårvagnshållplatserna på Busholmen. I samband med anläggandet av Västrahamnsgatan ska Västra hamnens verksamhet, verksamhetens natur och trafikförbindelserna beaktas, och byggandet av gatan och idrottsparken ska sammanjämkas med tidschemat för byggandet av Västra hamnen.

Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) konstaterar att dimensioneringen och volymen av parkeringen för cyklar i planeringsområdet bör framföras i detaljplanen. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) konstaterar att den preliminära allmänna planen för vattenförsörjningen inklusive kostnadskalkyler ska framföras som en del av detaljplanebeskrivningen.

Fastighetskontoret konstaterar att det med tanke på det smidiga förverkligandet av området är viktigt att byggandet av området och dess avancemang koordineras på ett tillfredställande sätt mellan stadens olika förvaltningar, så att de aktuella arrendeavtalen kan sägas upp i rätt tid.

Idrottsnämnden föreslår att stadsplaneringskontoret i fortsättningen namnger de viktigaste platserna för utomhusidrott, idrottsparkerna och planerna i de kommande detaljplanerna enligt idrottsnämndens beslut.

Ungdomscentralen konstaterar att det är särskilt viktigt att sanera marken som byggs så noggrant som möjligt eftersom de unga kommer att vistas på idrottsparkens utövningsplatser under långa tidsperioder per gång.

Utbildningsverket konstaterar att för att garantera elevernas säkerhet ska fordonstrafik på Västrahamnsgränden mellan idrottsparken och skoltomten, som inte ingår i detaljplaneområdet, förhindras.

Räddningsnämnden konstaterar att det i planeringen av trafikarrangemangen ska beaktas att räddningsfordonen har tillräckliga möjligheter att röra sig i området för detaljplaneändringen.

Nämnden för allmänna arbeten anser att detaljplanebeskrivningens punkt om tillgänglighet ska korrigeras så att den stämmer överens med tillgänglighetsklassificeringen i Helsingfors tillgänglighetsstrategi. Dessutom anser nämnden att det i detaljplanearbetet ska säkras att parkeringen som behövs i samband med evenemang kan arrangeras i idrottsparkens omgivning.

Stadsplaneringskontoret konstaterar att de ärenden som myndigheterna har meddelat redan har beaktats i beredningen av detaljplanen, och utifrån utlåtandena har några mindre kompletteringar och korrigeringar gjorts i detaljplanebeskrivningen och på detaljplanekartan.

Utlåtandena och genmälena till dem refereras mera i detalj i den bifogade rapporten om växelverkan.

Ändringar i förslaget till detaljplaneändring

I detaljplaneändringen har med anledning av utlåtandena gjorts ändringar i fråga om gång- och cykelförbindelserna och ändringar och kompletteringar i fråga om servicekörningen och anordnandet av cykelplatser som grundar sig på den allmänna planen för idrottsparken. Dessutom har idrottsparken namngivits. Detaljplanebeskrivningen har kompletterats i fråga om tillgängligheten och anordnandet av vattenförsörjning.

I detaljplanekartan och detaljplanebeskrivningen har dessutom gjorts ändringar av teknisk natur, vilka inte förändrar innehållet i förslaget.

Ändringarna och justeringarna framgår mera i detalj av detaljplanebeskrivningen och av bilagan Tehdyt muutokset.

Ändringarna är inte väsentliga och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt.

Fortsatta åtgärder

Förslaget gäller inte område i statens fastighetsregister.

Beslutsförslaget motsvarar stadsplaneringsnämndens enhälliga framställning. Stadsplaneringskontoret har gjort ovannämnda mindre ändringar och justeringar i förslaget.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Katri Erroll, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Bilagor

Bilagematerial

Sökande av ändring

Utdrag

För kännedom

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kiinteistölautakunta

Kulttuurikeskus

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL)

Liikuntalautakunta

Nuorisoasiainkeskus

Opetusvirasto

Pelastuslautakunta

Rakennusvalvontavirasto

Sosiaali- ja terveysvirasto

Yleisten töiden lautakunta

Ympäristölautakunta

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 30.11.2015 § 1151

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) osaa korttelista 20262 sekä satama-aluetta ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen 24.2.2015 päivätyn ja 10.8.2015 muutetun piirustuksen nro 12277 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Kaupunkisuunnitteluvirasto 10.8.2015

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Ksv:n hankenumero 0848_1

20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) osaa korttelista 20262 sekä satama-aluetta ja katualueita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 24.2.2015 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Asemakaavan muutos mahdollistaa liikuntapuiston ja Länsisatamankadun rakentamisen Jätkäsaaren liikuntapuiston osa- alueelle. Tavoitteena kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen liikunta-alue, joka tarjoaa ulkoliikunta-alueet Jätkäsaaren peruskouluille ja monipuolisia liikuntapaikkoja lähialueen asukkaille. Liikuntapuisto sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja palvelee kaikkia helsinkiläisiä.

Puistoon on osoitettu varaus kahdelle täysikokoiselle urheilukentälle harrastus- ja kilpaurheilun käyttöön. Toinen pääkentistä voidaan kattaa talvikausiksi ja toista voidaan käyttää talvisin tekojääratana. Alueelle on suunniteltu myös pienempiä kenttiä ja muita liikunnan suorituspaikkoja.

Puiston kautta on linjattu alueen muuhun jalankulun ja pyöräilyn verkostoon liittyvä esteetön reittiyhteys. Alue on rakennettavuuden kannalta haastava. Maaperässä on sekalaista jätetäyttöä, joka sisältää haitta-aineita. Jätteen hajoamisesta aiheutuu epätasaisia painumia. Kaavan osoittama maankäyttö mahdollistaa alueen kunnostamisen ja hyödyntämisen näistä haasteista huolimatta.

Kaavan pohjaksi tehdyissä suunnitelmissa on ollut kaupunkikuvallisena tavoitteena liikuntapuiston liittyminen saumattomaksi osaksi ympäristöään. Lisäksi on painotettu ratkaisuja, joilla voidaan hillitä tuulisuuden tuomia haittoja.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 5,72 hehtaaria, josta liikuntapuistolle on varattu 4,72 hehtaaria ja katualueille 0,99 hehtaaria. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta huolto- ja pukuhuonetiloina palvelevalle rakennukselle yhteensä 700 k-m².

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 13.3.–15.4.2015.

Ehdotuksesta ei tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helen Sähköverkko Oy, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL), Helsingin Satama Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), kiinteistövirasto, liikuntalautakunta, nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto, pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta, ympäristölautakunta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kaupunginkirjasto (8.5.2015), kulttuurikeskus (18.5.2015), rakennus-valvontavirasto (15.4.2015), sosiaali- ja terveysvirasto (22.4.2015) ja Helen Oy (30.6.2015) ovat ilmoittaneet, ettei asemakaavan muutosehdotukseen ole huomautettavaa.

Helen Sähköverkko Oy:llä (8.5.2015), ympäristölautakunnalla (6.5.2015) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (18.5.2015) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL) (17.3.2015) toteaa, että liikunta-alueen toteutuksessa tulee huomioida suojaukset pelikenttien reunoille, jotta Tyynenmerenkadun raitioliikenteelle ei aiheudu turvallisuusriskejä.

Helsingin Satama Oy (18.5.2015) toteaa, että asemakaavan suunnittelun yhteydessä on varmistettava, että Jätkäsaaren pysäköintipaikat pystyvät palvelemaan sekä pinta-alaltaan pienenevän sataman kasvavan matkustajaliikenteen tarpeita että alueen muita palveluita. Asemakaavaa suunniteltaessa tulee lisäksi varmistaa toimivat jalankulkuyhteydet myös Ruoholahden metroasemalle ja Jätkäsaaren raitiovaunupysäkeille. Länsisatamankadun toteuttamisen yhteydessä Länsisataman toiminta, toiminnan luonne ja liikenneyhteydet on otettava huomioon ja kadun ja liikuntapuiston toteuttaminen on yhteen sovitettava Länsisataman toteuttamisaikataulun kanssa.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) (30.4.2015) toteaa, että pyöräpysäköinnin mitoitus ja määrä suunniteltavalla alueella tulisi esittää asemakaavassa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) (18.5.2015) toteaa, että alustava vesihuollon yleissuunnitelma kustannusarvioineen tulee esittää kaavaselostuksen osana.

Kiinteistövirasto (6.5.2015) toteaa, että kaava-alueen sujuvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että alueen rakentamista ja sen edistymistä koordinoidaan riittävällä tavalla kaupungin eri hallintokuntien välillä, jotta po. maanvuokrasopimukset voidaan irtisanoa oikea-aikaisesti.

Liikuntalautakunta (26.3.2015) esittää, että jatkossa kaupunkisuunnitteluvirasto nimeää tulevissa asemakaavoissa tärkeimmät ulkoliikuntapaikat, liikuntapuistot sekä kentät liikuntalautakunnan päätösten mukaisesti.

Nuorisoasiainkeskus (12.5.2015) toteaa, että on erityisen tärkeää kunnostaa rakennettava maaperä mahdollisimman huolellisesti, koska nuoret tulevat viettämään ja oleilemaan liikuntapuiston harrastuspaikoilla pitkiä ajanjaksoja kerrallaan

Opetusvirasto (18.5.2015) toteaa, että oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi asemakaava-alueeseen sisältymättömällä liikuntapuiston ja koulutontin välisellä Länsisatamankujalla tulee ajoneuvoliikenne estää.

Pelastuslautakunta (5.5.2015) toteaa, että liikennejärjestelyjen suunnittelussa on huomioitava, että pelastusajoneuvoilla on riittävät mahdollisuudet liikkua asemakaavamuutosta koskevalla alueella.

Yleisten töiden lautakunta (6.5.2015) katsoo, että kaavaselostuksessa esteettömyyttä käsittelevä kohta tulee korjata Helsingin esteettömyysstrategian esteettömyysluokituksen mukaiseksi. Lisäksi lautakunta katsoo, että asemakaavatyössä tulee varmistaa, että tapahtumien yhteydessä tarvittava pysäköinti on järjestettävissä liikuntapuiston ympäristössä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että viranomaisten ilmoittamat asiat on huomioitu jo asemakaavan valmistelussa ja lausuntojen perusteella on tehty muutamia pieniä täydennyksiä ja korjauksia kaavaselostukseen ja kaavakarttaan.

Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on annettu vastineet liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Liikuntalautakunnan lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

        kaavakarttaan ja kaavaselostukseen on lisätty VU-alueen nimi Jätkäsaaren liikuntapuisto - Busholmens idrottspark

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

        kaavakarttaan on lisätty polkupyörien pysäköintiä koskeva määräys: "Polkupyöräpaikkoja tulee sijoittaa riittävissä määrin toimintojen läheisyyteen".

Helsingin Satama Oy:n lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

        kaavakarttaan on täydennetty liikuntapuiston yleissuunnitelman mukainen ohjeellinen jalankulun ja pyöräilyn reittiyhteys Tyynenmerenkadulta ja Hyväntoivonkadulle. Tyynenmerenkadun ja Bremeninpolun välille on merkitty ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. Bremeninpolun ja Hyväntoivonkadun välisen pysäköimisalueen kaavamääräystä on päivitetty siten, että pysäköimisalueen läpi on johdettava yleisen jalankulun yhteys.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

        kaavaselostusta on täydennetty vesihuollon kustannusarviolla katualueiden osalta sekä vesihuollon liitekartalla.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

        kaavaselostuksen esteettömyyttä käsittelevän kohdan tekstiä on täsmennetty siten, että esteettömyysluokitus vastaa Helsingin esteettömyysstrategiaa.

Lisäksi kaavakarttaan ja kaavaselostukseen on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät muuta ehdotuksen sisältöä

        Länsisatamankadulla on tehty vähäinen katualueen muutos, jonka vaikutus pinta-alatietoihin on korjattu asemakaavan seurantalomakkeeseen. Muutos on niin pieni, ettei se muuta kaavaselostuksessa esitettyjä lukuja.

        Ohjeellista pallokenttää koskeva kaavamerkintä up-1 on muutettu muotoon uph.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen ei liity maankäyttösopimusmenettelyä.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Lisätiedot

Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, puhelin: 310 37195

matti.kaijansinkko(a)hel.fi

Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 18.5.2015

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Liikuntapuisto sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, Jätkäsaaressa. Aluetta rajaavat idässä Tyynenmerenkatu ja Länsisataman matkustajaterminaali ja pohjoisessa Länsisatamankuja sekä entinen sataman varastorakennus Bunkkeri. Lännessä alue rajautuu Atlantinkaaren asemakaava-alueeseen ja etelässä Jätkäsaaren seuraavaksi asemakaavoitettaviin alueisiin.

Kaavoituksen tavoitteena on toimiva liikenneverkko ja toiminnallisesti laadukas liikunta-alue sekä korkeatasoinen ja ilmeeltään tunnistettava liikuntapuisto, joka liittyy ympäristönsä monikäyttöiseksi ja kiinteäksi osaksi.

Puistoon on osoitettu varaus kahdelle täysikokoiselle urheilukentälle harrastus- ja kilpaurheiluun. Toinen kentistä voidaan kattaa talvikausiksi ja toista voidaan käyttää talvisin tekojääratana. Alueelle on osoitettu myös pienempiä pelikenttiä ja muita liikuntaviraston määrittelemiä liikunnan suorituspaikkoja. 

Tuulisuuden tuomia haittoja voidaan minimoida maavalleilla ja kasvillisuudella, joilla on myös merkitystä puiston omaleimaisen luonteen muodostajana. Puiston kautta on linjattu esteetön jalankulun ja pyöräilyn reitti.

Liikuntapuisto tarjoaa ulkoliikunta-alueet Jätkäsaaren peruskouluille ja monipuolisia liikuntapaikkoja lähialueen asukkaille. Tuleva Jätkäsaaren peruskoulun päärakennus sijoittuu välittömästi liikuntapuiston pohjoispuolelle. Koulun tontin pienuudesta johtuen liikuntapuistoa tullaan käyttämään myös välituntien aikana.

Länsisatamankadun varteen varataan tilaa linja-autoille. Liikuntapuiston alueelle on osoitettu 40 auton pysäköintialue. Puistoon tulee myös pukuhuone- ja huoltotiloja. Alueen rakentamisen on arvioitu tapahtuvan vuosina 2017–2024. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle toteutetaan Jätkäsaaren peruskoulujen vaatimat ulkoliikuntatilat vuoteen 2020 mennessä.

Asemakaava-alueeseen ei sisälly koulutontin ja liikuntapuiston välinen väylä Länsisatamankuja. Opetustoimi suhtautuu äärimmäisen vakavasti oppilaiden liikkumiseen liittyviin turvallisuusriskeihin. Oppilaiden turvallisen liikkumisen varmistamiseksi tulee estää ajoneuvoliikenne liikuntapuiston ja koulutontin välissä.

Lisätiedot

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

Nuorisoasiainkeskus 12.5.2015

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Jätkäsaaresta on lähivuosina rakentumassa osana Länsisatamaa kokonaan uusi Helsingin niemen kaupunginosa. Nykyään Jätkäsaaressa asuu noin 6000 asukasta ja vuonna 2024 ennusteen mukaan noin 16 000. Nuorten määrät ovat vielä kohtuullisen maltillisia, mutta lähivuosina kasvu on nopeaa. Nuorisoasiainkeskuksella ei ole tällä hetkellä Jätkäsaaressa omia tiloja. Nuorisoasiainkeskuksen toiminta alueella tukeutuu Ruoholahden nuorisotaloon, joka on toiminut keskellä Ruoholahtea jo noin 20 vuoden ajan. Ruoholahden nuorisotalo toimii alueensa kansalaistoiminnan keskuksena, mistä kertovat talon käyntikerrat ja niiden painotus. Vuonna 2014 nuorisotalossa kirjattiin noin 8 000 nuorten käyntikertaa ja 23 000 muuta, pääosin aikuisten käyntikertaa.

Asemakaavan muutoksen tavoite liikuntapuiston rakentamisesta on nuorisoasiainkeskuksen näkemyksen mukaisesti jo lähtökodiltaan kannatettava. Toiminnallisesti monipuolinen ja korkeatasoinen liikuntapuisto täydentää uuden ja nopeasti rakentuvan alueen palveluvarustusta nuorten kannalta juuri oikealla tavalla. Se tarjoaa liikunta-alueita Jätkäsaaren peruskoulua käyville nuorille ja muille alueen asukkaille. Monipuolisen liikuntapuiston etuna on erityisesti se, että se ei keskity vain kilpaurheilun olosuhteiden edistämiseen, vaan tarjoaa mahdollisuuksia yleisurheiluun, vapaaseen pelaamiseen ja skeittaukseen. Skeittausta on harrastettu aktiivisesti Jätkäsaaressa jo vuosien ajan ja nyt vanhat skeittipaikat ovat jääneet tai jäämässä rakentamisen alle.

Nuorten kannalta myönteinen asia on liikuntapuiston suunnittelussa huomioon otettu luonteva yhteys jalankulku- ja pyöräilyreitteihin, mikä lisää nuorten harrastamisalueen turvallisuutta. Toinen turvallisuuteen vaikuttava seikka on pysäköinnin osoittaminen erilleen harrastusalueista.

Jätkäsaari on rakentamisalueena vaativa niin maamassojen lisäämisen kuin maaperän pilaantuneisuuden osalta. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että on erityisen tärkeää kunnostaa rakennettava maaperä mahdollisimman huolellisesti, koska nuoret tulevat viettämään ja oleilemaan liikuntapuiston harrastuspaikoilla pitkiä ajanjaksoja kerrallaan. Tällöin mahdolliset maaperän epäpuhtaudet ja päästöt voivat vaikuttaa heidän terveyteensä haitallisesti.

Kaiken kaikkiaan nuorisoasiainkeskus pitää Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaavan muutosta myönteisenä nuorten toimintamahdollisuuksien lisäämisen ja monipuolistamisen kannalta. Nuorisoasiainkeskuksella ei ole tehnyt Jätkäsaareen omaa tilavarausta, vaan luottaa kumppaneidensa kuten liikuntaviraston tuottamiin toiminnan mahdollisuuksiin. Nuorisoasiainkeskus tuottaa alueelle jatkossakin toimintoja tukeutuen Ruoholahden nuorisotalon toiminnallisuuteen ja sieltä Jätkäsaareen suuntautuviin liikkuviin palveluihin. Lisäksi nuorisoasiainkeskus toivoo, että paikalliset nuoret otetaan jatkossakin mukaan suunnittelemaan niin liikuntapuiston kuin muunkin Jätkäsaaren toimintoja.

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 06.05.2015 § 179

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Lausunto

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

14.04.2015 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916

anu.haahla(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 06.05.2015 § 213

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Asemakaava mahdollistaa Liikuntapuiston, Länsisatamankadun, Hyväntoivonkadun ja Hampurinkujan toteuttamisen Jätkäsaareen.

Katualueiden esteettömyys on selostuksessa määritelty "normaaliksi alueeksi". Kaavaselostuksissa tulee käyttää Helsingin esteettömyysstrategian mukaista esteettömyysluokitusta. Esteettömyysstrategiassa urheilu- ja tapahtuma-alueet on määritelty esteettömyyden erikoistason alueiksi. Kaavaselostukseen tulee korjata kaava-alue esteettömyyden erikoistason alueeksi.

Itse asemakaava-alueella ei ole juurikaan pysäköintipaikkoja. Asemakaavatyössä tulee varmistaa, että tapahtumien yhteydessä tarvittava pysäköinti on järjestettävissä.

Katualueiden rakentamisen kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Katujen esirakentamisen kustannusarvio on 2,5 miljoonaa euroa. Liikuntapuiston toteuttaa liikuntavirasto, ja sen toteutuskustannusten arvio on 11,5 miljoonaa euroa. Liikuntapuiston pohjarakententeiden kustannuksiksi on arvioitu 6,5 miljoonaa euroa.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutoksen hyväksymistä yllä esitetyin huomautuksin.

Käsittely

06.05.2015 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutos:
Poistetaan lausuntoehdotuksen neljännen kappaleen lopusta sanat "liikuntapuiston ympäristössä".

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

Kiinteistövirasto 6.5.2015

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Länsisatamankatu ja Tyynenmerenkatu

Lausuntoehdotus

Kiinteistövirasto antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 20262 osaa sekä satama-aluetta ja katualueita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12277 seuraavan lausunnon: 

Asemakaavan muutosehdotuksesta yleisesti

Länsisataman Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaavan muutosehdotus nro 12277 (jäljempänä: ”kaavaehdotus”) mahdollistaa voimaan tullessaan Jätkäsaaren liikuntapuiston ja Länsisatamankadun rakentamisen. Kaava-alueelle on tarkoitus toteuttaa ulkoliikunta-alueet Jätkäsaaren peruskouluille ja erityyppisiä liikuntapaikkoja Jätkäsaaren ja muiden lähialueiden asukkaille. Kaava-alueelle ollaan suunnittelemassa lisäksi mm. kahta täysimittaista urheilukenttää harrastus- ja kilpaurheilutarkoituksiin. Toteutuessaan kaavaehdotus lisää koko Etelä-Helsingin liikuntapalveluja palvellen sekä harrastus- että kilpatoimintaa.

Kaava-alue rajautuu idässä Tyynenmerenkatuun ja Länsisataman matkustajaterminaaliin, pohjoisessa Länsisatamankujaan ja Hietasaaren korttelialueisiin sekä entiseen sataman varastorakennukseen (Bunkkeri). Lännessä kaava-alue puolestaan rajautuu laadittavaan Atlantinkaaren asemakaava-alueeseen sekä etelässä Jätkäsaareen vastaisuudessa kaavoitettaviin alueisiin. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 5,72 hehtaaria, josta liikuntapuistolle on varattu 4,72 hehtaaria ja katualueille 0,99 hehtaaria.

Kaavaehdotuksessa on osoitettu yhteensä 700 k-m² rakennusoikeutta huolto- ja pukuhuonetiloja palvelevalle rakennukselle. Muilta osin kaava-alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, eikä sinne siis toteuteta asuin-, toimitila- tai muun tyyppistä rakentamista.    

Maanomistus- ja hallinta

Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen maan, joten kaava-alueella ei tarvitse tehdä maankäyttösopimuksia.                             

Kaava-alueen eteläosassa on Helsingin Satama Oy:lle vuokrattuja maa-alueita. Kyseiset maa-alueet on vuokrattu toistaiseksi voimassaolevilla maanvuokrasopimuksilla 6 kuukauden irtisanomisajoin. Näin ollen kaava-alueeseen ei kohdistu pitkiä määräaikaisia maanvuokrasopimuksia, jotka voisivat olennaisesti vaikeuttaa kaavaehdotuksen toteuttamista. Kiinteistövirasto toteaa kuitenkin, että kaava-alueen sujuvan toteutumisen kannalta on varsin tärkeää, että alueen rakentamista ja sen edistymistä koordinoidaan riittävällä tavalla kaupungin eri hallintokuntien välillä, jotta po. maanvuokrasopimukset voidaan irtisanoa oikea-aikaisesti.  

Maaperä

Liikuntapuiston alue on mereen luonnontilaisen savikerroksen päälle tehtyä sekalaista täyttöä. Täyte sisältää kiviainesperäisten jätejakeiden lisäksi myös orgaanisia aineksia.

Länsisatamassa tulevan liikuntapuiston kohdalla on sijainnut vuodesta 1936 alkaen Satamarakennusosaston kaatopaikka, jota on käytetty ”hajoamattoman” jätteen kaatopaikkana. Kaatopaikka on ollut myös kaupungin puhtaanapitolaitoksen käytössä. Kaatopaikkatoiminnan alkuvaiheessa jäte on enimmäkseen ollut ylijäämämaita sekä rakennus- ja purkujätettä. Jätteet on läjitetty rannalta suoraan mereen. Myöhemmin 1940-luvulla kaatopaikalle on tuotu mm. jätepaperia, pilaantuneita juureksia, käymäläjätettä sekä puujätettä ja kuonaa.  Puhtaanapitolaitos lopetti Länsisataman kaatopaikan käytön vuoden 1943 lopulla ja siirtyi käyttämään Huopalahden ja Kyläsaaren kaatopaikkoja

Tämän jälkeen satamarakennusosasto on käyttänyt kaatopaikkaa lähialueen rakennustyömaiden läjitysalueenaan. Kaatopaikalle arvioidaan tuodun myös vähäisiä määriä Jätkäsaaren alueen teollisuuden ja satamatoiminnan jätteitä kuten rakennus-, öljy- ja teollisuusjätettä.

1960-luvulta lähtien alue on ollut satama käytössä. Kaatopaikan toiminta-aikana ei Suomessa ole ollut yleisessä käytössä esimerkiksi kloorattuja orgaanisia yhdisteitä tai synteettisiä torjunta-aineita, joten varsinaisia synteettisiä yhdisteitä ei kaatopaikalla oleteta olevan merkittävästi. Jätettä alueella arvioidaan olevan noin 300 000 m³.

Alueelle on tehty vuodesta 2000 lähtien useita maaperätutkimuksia, yhteensä noin 130 tutkimuspistettä. Lisäksi alueella on tutkittu kaatopaikkakaasuja, jätetäytön laatua ja hajoamistilaa sekä vesiä. Näiden tutkimustulosten perusteella on saatu varsin selkeä kuva kaatopaikan tilasta: Jätkäsaaren entinen kaatopaikka on kypsymisvaiheessa eli kaatopaikan sisäiset hajoamisprosessit ovat vähentyneet, mutta eivät vielä täysin loppuneet. Kaasujen muodostuminen voi jatkua vielä useita vuosikymmeniä, joskin hyvin vähäisenä. Tämän perusteella laaditun riskinarvion tuloksena on päädytty kaatopaikan kunnostusratkaisussa osittaiseen huokoskaasujen hallintaan sekä nykytilan kaltaiseen kaasujen vapautumiseen. Kunnostuksen jälkeen alueen pohjavesiä ja kaasunmuodostusta tullaan edelleen seuraamaan. Kiinteistöviraston tonttiosasto on jättänyt ympäristölupahakemuksen kaatopaikan kunnostamisesta maaliskuussa 2015.

Pilaantuneita maita ja jätteitä ei tarvitse poistaa alueelta, vaan niitä voidaan riskinarvion perusteella jättää kaivutasojen alapuolisiin kerroksiin ja kaivualueiden ulkopuolelle. Eristerakenteilla ja kaasujenhallinnalla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen huoltorakennuksen sisäilmaan sekä kaasujen kertyminen tiiviiden rakenteiden alapuolelle. Alueelta poistetaan massoja vain rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ja koko alueelle tulee vähintään 0,5…1,3 m paksuinen peittokerros.

Kaavan osoittama maankäyttö mahdollistaa alueen kunnostamisen ja hyödyntämisen maaperää koskevista haasteista huolimatta.

Kaavaehdotuksen keskeiset toiminnalliset ratkaisut

Kaava-alueelle on tarkoitus toteuttaa identiteetiltään vahva, monikäyttöinen, viihtyisä ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen liikuntapuisto, joka on liikuntaviraston ylläpitämä ja palvelee sekä Jätkäsaarta että koko eteläistä Helsinkiä. Kaava-alueen kaavoitustyö on edennyt yhteistyössä pääosin liikuntaviraston sekä myös muiden eri hallintokuntien kanssa. Kaavaehdotukseen on merkitty liikuntaviraston määrittelemät liikuntatoimintojen, pysäköintijärjestelyjen ja liikuntapuiston huollon edellyttämät ohjeelliset sekä likimääräiset tilavaraukset. Kiinteistövirasto toteaa, ettei sillä ole huomauttamista tai lisättävää kaavaehdotuksessa esitettyihin edellä mainittuihin toiminnallisiin ratkaisuihin.

Kaava-alueen toteuttamisen edellyttämistä hallinnollisista järjestelyistä

Kaavaehdotuksen mukainen alue on yleisiä katualueita lukuun ottamatta osoitettu kokonaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi kaavamerkinnällä ”VU”. Edelleen kaava-alueelle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa huoltorakennuksen (”hr”). Po. huoltorakennukselle on kaavaehdotuksessa osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 700 k-m². Näin ollen kaava-alueelle ei olla suunnittelemassa asuin-, toimitila- tai muun tyyppistä rakentamista.

Kiinteistövirasto toteaa, ettei kaava-alueen toteuttaminen edellytä ulkoisten pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten tai muidenkaan luovutussopimusten tekemistä, mikäli kaava-alueella tulee toimi-maan ainoastaan liikuntavirasto kaupungin omana hallintokuntana. Kaava-alueen toteuttamiseksi ja hallinnoimiseksi tullaan tekemään ainoastaan tarvittavat kaupungin sisäiset alueiden vuokraukset kiinteistöviraston ja liikuntaviraston välillä.

Kiinteistövirasto puoltaa Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaavan muutosehdotusta nro 12277 edellä esitetyin kannanotoin.

Lisätiedot

Kristian Berlin, kiinteistölakimies, puhelin: 310 36438

kristian.berlin(a)hel.fi

Johanna Hytönen, ympäristöinsinööri, puhelin: 310 36414

johanna.hytonen(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 05.05.2015 § 64

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaavan muutoksesta:

Liikennejärjestelyjen suunnittelussa on huomioitava, että pelastusajoneuvoilla on riittävät mahdollisuudet liikkua asemakaavamuutosta koskevalla alueella. Pelastuslautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pelastuslaitoksen toimintaan.

Esittelijä

vs. pelastuskomentaja

Jorma Lilja

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Liikuntalautakunta 26.03.2015 § 56

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Lausunto

Liikuntalautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Liikuntalautakunta puoltaa asemakaavaa nro 12277 alla esitetyin huomautuksin.

Asemakaavan muutos mahdollistaa liikuntapuiston rakentamisen Jätkäsaareen. Tavoitteena on toiminnallisesti korkeatasoinen liikunta-alue, joka tarjoaa ulkoliikunta-alueet Jätkäsaaren peruskouluille sekä monipuolisia lähiliikuntapaikkoja. Koska liikuntapuisto sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, se tulee palvelemaan kaikkia helsinkiläisiä.

Liikuntapuistoon on osoitettu varaus kahdelle täysikokoiselle urheilukentälle harrastus- ja kilpaurheilun käyttöön. Toinen pääkentistä voidaan kattaa talvikausiksi ja toiseen on tavoitteena saada talvisin tekojäärata. Alueelle on osoitettu likimääräiset alueet pysäköinnille ja huoltorakennukselle sekä ohjeellinen alue liikuntapuiston toiminnan kannalta tarpeelliselle huoltoliikenteelle. Kenttien lisäksi liikuntapuistoon on suunniteltu toteutettavaksi monipuolinen lähiliikuntapaikka, jossa on vapaata palloittelunurmea, pienempiä pelikenttiä sekä tilavaraus skeitille.

Lähiliikuntapaikka on laajoille käyttäjäryhmille soveltuva, liikkumaan innostava, käyttäjiensä helposti saavutettava sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä oleva alue. Jotta terveyttä edistävä liikunta-aktiivisuus saavutettaisiin, kaupunkirakenteeseen on tuotava kattava verkko oma-ehtoista arkiliikkumista tukevaa ympäristöä. Lähiliikuntapaikkojen tavoitteena on madaltaa arkiliikunnan kynnystä.

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Liikuntaviraston edustajat ovat osallistuneet kaavoitustyöhön. Suunnittelussa on huomioitu liikuntapaikkojen saavutettavuus sekä suorituspaikkojen suojaaminen tuulisuudelta. Puiston kautta on linjattu alueen muuhun jalankulun ja pyöräilyn verkostoon liittyvä esteetön reittiyhteys.

Kustannukset

Alueen haastavasta maaperästä ja käyttöhistoriasta johtuen kaava-alueen toteuttamisen esirakentamis- ja perustamiskustannukset ovat korkeat.

Liikuntapuiston esirakentaminen ja varsinaisten toimintojen rakentaminen on mahdollista tehdä vaiheistetusti ja näin on mahdollista jakaa toteuttamiskustannuksia usealle vuodelle ja samalla saada joustoa väliaikaisten toimintojen siirtämiselle alueellisesti.

Liikuntapuiston suorituspaikkojen rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Jätkäsaaren peruskoulujen tarvitsema kenttä sekä joitain lähiliikunnan suorituspaikkoja. Näiden tavoiteaikataulu on vuoteen 2020 mennessä.

Nimistö

Liikuntalautakunta tulee nimeämään kaavan osoittaman ulkoilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) Jätkäsaaren liikuntapuistoksi. Lisäksi liikuntalautakunta esittää, että jatkossa kaupunkisuunnitteluvirasto nimeää tulevissa asemakaavoissa tärkeimmät ulkoliikuntapaikat, liikuntapuistot sekä kentät liikuntalautakunnan päätösten mukaisesti.

Vertailukohtana todettakoon, että asemakaavoissa nimetään kaikki puistot (VP) sekä leikkipuistot (VK). Mutta pääsääntöisesti ei koskaan liikuntapuistoja (VU).

Voimassa olevissa asemakaavoissa vain murto-osa ulkoliikuntapaikoista on nimetty. Liikuntalautakunnalla on liikuntatoimen johtosäännön 6 § mukaan oikeus nimetä liikuntapaikat. Liikuntalautakunnan päätöksen pohjalta merkittävät liikuntapuistot eivät kuitenkaan pääsääntöisesti tule nimetyiksi kiinteistökarttaan tai opaskarttaan. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto luokittelee liikuntalautakunnalta tulleet nimet maastonimiksi, joihin jää kartan tekijän oman harkinnan mukainen mahdollisuus sijoittaa nimi kartta-aineistoon.

Kaavanimet käsitellään suoraan asemakaavojen ja mahdollisten nimenmuutospäätösten mukaan, eikä kartan tekijä käytä tässä omaa harkintaansa, vaan kaavanimet viedään kaikki sellaisinaan kartoille. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on esittänyt toiveena, että tärkeimmät ulkoliikuntapaikat, liikuntapuistot sekä kentät vahvistetaan kaavoissa tai erillisellä kaupunginvaltuuston/-hallituksen hyväksymällä pöytäkirjalla, mikäli liikuntapaikan nimi halutaan kiinteistökarttaan tai opaskarttaan.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Anssi Rauramo

Lisätiedot

Hanna Lehtiniemi, arkkitehti, puhelin: 310 87723

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 17.3.2015

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Länsisataman asemakaavamuutoksesta koskien Jätkäsaaren alueelle suunniteltua liikuntapuiston aluetta. Suunnittelualuetta rajaavat idässä Tyynenmerenkatu ja Länsisataman matkustajaterminaali ja pohjoisessa Länsisatamankuja, Hietasaaren korttelialueet sekä entinen sataman varastorakennus Bunkkeri. Lännessä alue rajautuu Atlantinkaaren asemakaava-alueeseen ja etelässä Jätkäsaaren seuraavaksi asemakaavoitettaviin alueisiin. Kaava mahdollistaa liikuntapuiston ja Länsisatamankadun rakentamisen Jätkäsaaren liikuntapuiston osa-alueelle.

HSL:n raitioliikenteen linjastosuunnitelman mukaan Jätkäsaaressa kulkee tulevaisuudessa 3 raitiotielinjaa. Raitiotielinjojen 7,8 ja 9 reitit kulkevat tulevaisuudessa liikuntapuiston kaakkoisreunalla Tyynenmerenkadulla. HKL pitää kannatettavana liikuntamahdollisuuksien järjestämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien viereen. HKL:n kantana on, että alueen toteutuksessa tulee huomioida riittävät suojaukset pelikenttien reunoille, jotta raitiotieliikenteelle Tyynenmerenkadulla ei aiheudu turvallisuusriskejä.

Lisätiedot

Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691

jaakko.laurila(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.02.2015 § 42

HEL 2011-006009 T 10 03 03

Ksv 0848_1, Jätkäsaari, karttaruutu G2

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle

        24.2.2015 päivätyn 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) osaa korttelista 20262 sekä satama-aluetta ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12277 hyväksymistä
 

        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

        antaa vuorovaikutusraportin mukaisen vastineen esitettyyn mielipiteeseen
 

        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, puhelin: 310 37195

matti.kaijansinkko(a)hel.fi

Mari Soini, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37479

mari.soini(a)hel.fi

Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37325

helena.farkkila-korjus(a)hel.fi

Kati Immonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37254

kati.immonen(a)hel.fi

Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37135

anna.nervola(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi