§ 321

Valtuutettu Pia Pakarisen aloite Merimiehenkadun pätkän nimen muuttamisesta Norssinkaduksi

HEL 2015-003835 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Pia Pakarisen  aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehotti seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle.

Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Pia Pakarinen valtuutettu Wille Rydmanin kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että Merimiehenkadun Laivurinrinteen (tai vaihtoehtoisesti Annankadun) ja Yrjönkadun välisen osuuden nimeksi muutetaan Norssinkatu.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

5 äänestys

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken haluaa jatkaa asian käsittelyä, äänestää jaa; jos ei voittaa, on valtuutettu Pia Pakarisen palautusehdotus hyväksytty.

JAA-ehdotus: Jatko
EI-ehdotus: Ehdotan, että aloitteeni palautetaan valmisteltavaksi uudelleen siten, että Merimiehenkadun Laivurinrinteen (tai vaihtoehtoisesti Annankadun) ja Yrjönkadun välisen osuuden nimeksi muutetaan Norssinkatu.

Jaa-äänet: 54
Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Johanna Nuorteva, Jan D Oker-Blom, Hannu Oskala, Terhi Peltokorpi, Sirpa Puhakka, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki, Ville Ylikahri

Ei-äänet: 9
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Fatbardhe Hetemaj, Maria Landén, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Wille Rydman, Ulla-Marja Urho

Tyhjä: 13
Zahra Abdulla, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Tuuli Kousa, Harri Lindell, Matti Niiranen, Sara Paavolainen, Jaana Pelkonen, Johanna Sumuvuori, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa

Poissa: 9
Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Rene Hursti, Minerva Krohn, Otto Lehtipuu, Lasse Männistö, Osku Pajamäki, Nasima Razmyar, Thomas Wallgren

Kaupunginvaltuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Pia Pakarinen ja 16 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki juhlistaa Helsingin normaalilyseon 150-vuotispäivää vuonna 2017 muuttamalla Laivurinrinteen (tai vaihtoehtoisesti Annankadun) ja Yrjönkadun välisen osuuden nimeksi Norssinkatu.

Maineikas Helsingin normaalilyseo, jota vakiintuneesti Norssiksi kutsutaan, täyttää 150 vuotta vuonna 2017. Se on maamme vanhimpia ja edelleen arvostetuimpia kouluja.

Laivurinrinne katkaisee Merimiehenkadun, minkä jälkeen Norssin ja Johanneksenpuiston välinen kadunpätkä jatkuu edelleen Merimiehenkadun nimisenä Yrjönkadulle saakka. Kadun varrella ei ole tällä välillä muita rakennuksia. Merimiehenkadun nimen vaihtumisesta tällä katuosuudella ei olisi käytännön haittaa. Toinen vaihtoehto on, että nimenvaihdos alkaisi 30 metriä kauempaa eli Annankadusta.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Asiasta on pyydetty lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalta nimistötoimikuntaa kuultuaan.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa seuraavaa:

Helsingin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Vanhan, jo 1840-luvulta käytössä olleen Merimiehenkadun nimen muuttamiseen edes osittain ei ole riittävän painavia perusteita.

Nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä. On arvokasta, että tänään voimme kulkea samannimisillä kaduilla kuin kaupunkilaiset koulun perustamisen aikoihin. Alueen paikallista kouluhistoriaa nimistön osalta ylläpitää vuonna 1928 virallisesti nimetty, mutta jo vuoden 1875 asemakaavassa näkyvä koristeaukio Koulupuistikko–Skolskvären (aiemmin Koulutori–Skoltorget) Korkeavuorenkadun, Ratakadun ja Yrjönkadun kulmauksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla valtuustoaloitteessa esitettyä kadunnimen osittaista muuttamista.

Nimistötoimikunta toteaa lausunnossaan 1.4.2015, että se on käsitellyt jokseenkin samansisältöistä aloitetta viimeksi 10.2.2010 ja 25.2.2003. Nimistötoimikunta on molemmilla kerroilla todennut, että nimenmuutokseen ei ole pakottavaa syytä eikä tarvetta.

Nimistötoimikunta toteaa edelleen, että kadunnimi Sjömans Gatan (nykyinen Merimiehenkatu–Sjömansgatan) oli mukana jo vuonna 1842 kaupungininsinööri C. W. Gyldénin asemakaavaehdotuksessa. Nimi liittyi Helsingissä uudenlaiseen innovaatioon eli aihepiirinimeämiseen merenkulun ammattinimikkeiden mukaan, kun aiemmin oli käytetty pääsääntöisesti henkilön- ja paikannimiä uusien kaavanimien pohjana. Vanhan, jo 1840-luvulta käytössä olleen Merimiehenkadun nimen muuttamiseen edes osittain ei ole nimistötoimikunnan mielestä riittävän painavia perusteita. Kantakaupungin vanhaan, vakiintuneeseen, toimivaan ja paikallishistoriallisesti arvokkaaseen nimistöön voidaan esittää muutoksia vain, mikäli muutokset ovat välttämättömiä osoitejärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Muutettavaksi esitetty nimi on teknisesti täysin toimiva sekä historiallisesti ja paikallisesti merkittävä.

Erityisen haasteen aiheuttaisi ehdotetun Norssinkadun nimen ruotsinkielinen vastineen luominen, sillä Svenska normallyceumin oppilaiden vakiintunut nimitys on nors. Ruotsinkielinen nors viittaa siis nimenomaan ruotsinkielisen koulun oppilaisiin.

Nimistötoimikunta ei puolla aloitetta Merimiehenkadun alkupään nimenmuutoksesta.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 09.11.2015 § 1061

HEL 2015-003835 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Pia Pakarisen  aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.08.2015 § 215

HEL 2015-003835 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Vanhan, jo 1840-luvulta käytössä olleen Merimiehenkadun nimen muuttamiseen edes osittain ei ole riittävän painavia perusteita.

Nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä. On arvokasta, että tänään voimme kulkea samannimisillä kaduilla kuin kaupunkilaiset koulun perustamisen aikoihin. Alueen paikallista kouluhistoriaa nimistön osalta ylläpitää vuonna 1928 virallisesti nimetty, mutta jo vuoden 1875 asemakaavassa näkyvä koristeaukio Koulupuistikko–Skolskvären (aiemmin Koulutori–Skoltorget) Korkeavuorenkadun, Ratakadun ja Yrjönkadun kulmauksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla valtuustoaloitteessa esitettyä kadunnimen osittaista muuttamista.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi