§ 205

Plan i enlighet med äldreomsorgslagen över stadens åtgärder för att stödja den äldre befolkningens funktionsförmåga och social- och hälsovårdstjänster för äldre

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Beslut

Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna en plan i enlighet med 5 § i lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre (980/2012), den s.k. äldreomsorgslagen, som en del av stadens strategiska planering för åren 2015–2016. Planen finns som bilagorna 1–3.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningsklämmar:

1.     Stadsfullmäktige förutsätter att det före beredningen av nästa fullmäktigestrategi utreds hur de nuvarande kriterierna för rätt till serviceboende tryggar en god vård och livskvalitet för de äldre. Anställda, företrädare för klienterna, äldrerådet och äldreorganisationerna får yttra sig under utredningsarbetet. (Anna Vuorjoki)
 

2.     Stadsfullmäktige förutsätter att de äldre i större omfattning informeras om möjligheterna att få understöd för sådana ändringsarbeten i bostaden som gör det lättare att klara sig på egen hand, och att det utreds på vilka sätt staden vid behov kan främja att ändringar förverkligas. (Yrjö Hakanen)
 

3.     Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadens seniorprogram, som betonar rehabilitering och boende hemma, att social- och hälsovårdsväsendet i samråd med HRT utvecklar möjligheterna till färdtjänst för äldre och samtidigt för funktionshindrade, så att de kan ta sig till den service som erbjuds. (Sirpa Asko-Seljavaara)
 

4.     Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadens seniorprogram att man före beredningen av följande fullmäktigestrategi ska utreda möjligheterna att göra de äldre i egenskap av erfarenhetssakkunniga både i servicedesign och serviceproduktion delaktiga till exempel som kamrathandledare i minnes- eller andra hobbygrupper eller som arbetspar med handledaren. (Riitta Skoglund)

Behandling

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att följande motförslag hade framställts under diskussionen:

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Dan Koivulaakso hade föreslagit följande:

Dessutom hade följande sex hemställningsklämmar föreslagits:

Ledamoten Anna Vuorjoki understödd av ledamoten Yrjö Hakanen hade föreslagit följande hemställningskläm:

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Mari Rantanen hade föreslagit följande hemställningskläm:

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Dan Koivulaakso hade föreslagit följande hemställningskläm:

Ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Dan Koivulaakso hade föreslagit följande hemställningskläm:

Ledamoten Sirpa Asko-Seljavaara understödd av ledamoten Arja Karhuvaara hade föreslagit följande hemställningskläm:

Ledamoten Riitta Skoglund understödd av ledamoten Mari Rantanen hade föreslagit följande hemställningskläm:

Redogörelsen befanns vara riktig.

1 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Yrjö Hakanens motförslag godkänts.

JA-förslag: Stn
NEJ-förslag: Det läggs till i slutet av beslutsförslaget: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadens seniorprogram att det görs upp en bedömning om och förslag till behövliga resurser för att uppnå programmets mål som en del av beredningen av 2017 års budget.

Ja-röster: 67
Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Veronica Hertzberg, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Katriina Juva, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Riitta Skoglund, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Pertti Villo, Ville Ylikahri

Nej-röster: 13
Zahra Abdulla, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo, Sirkku Ingervo, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Henrik Nyholm, Sirpa Puhakka, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Blanka: 3
Maija Anttila, Jape Lovén, Thomas Wallgren

Frånvarande: 2
Nasima Razmyar, Wille Rydman

Stadsfullmäktige beslutade därmed godkänna stadsstyrelsens förslag.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande: Hemställningsklämmarna tas var och en särskilt upp till omröstning,

2 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Anna Vuorjokis förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det före beredningen av nästa fullmäktigestrategi utreds hur de nuvarande kriterierna för rätt till serviceboende tryggar en god vård och livskvalitet för de äldre. Anställda, företrädare för klienterna, äldrerådet och äldreorganisationerna får yttra sig under utredningsarbetet.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 49
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Katriina Juva, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Maria Landén, Jape Lovén, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Riitta Skoglund, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Blanka: 34
Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Matti Enroth, Juha Hakola, Veronica Hertzberg, Fatbardhe Hetemaj, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Harri Lindell, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Päivi Storgård, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Nasima Razmyar, Wille Rydman

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Anna Vuorjokis förslag till hemställningskläm.

3 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det vid beredningen av budgeten utreds hur det går att säkerställa de resurser som krävs för att utvidga verksamheten vid hemvårdens jourenheter.
NEJ-förslag: Motsättter sig

Ja-röster: 30
Zahra Abdulla, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Maria Landén, Harri Lindell, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Henrik Nyholm, Sirpa Puhakka, Timo Raittinen, Mari Rantanen, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuomas Rantanen, Pertti Villo

Blanka: 50
Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Veronica Hertzberg, Fatbardhe Hetemaj, Katriina Juva, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Tomi Sevander, Riitta Skoglund, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Ulla-Marja Urho, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Nasima Razmyar, Wille Rydman

Ledamoten Tuomas Rantanen meddelade att hans avsikt hade varit att rösta blankt.

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

4 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen utreder stadens möjligheter att inom dygnetrunttjänsterna för äldre upprätthålla en högre personaldimensionering än enligt de nya rekommendationer som ministeriet berett.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 37
Zahra Abdulla, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Maria Landén, Harri Lindell, Jape Lovén, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Sari Mäkimattila, Henrik Nyholm, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 2
Björn Månsson, Pertti Villo

Blanka: 44
Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Veronica Hertzberg, Fatbardhe Hetemaj, Katriina Juva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Maria Ohisalo, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Riitta Skoglund, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Nasima Razmyar, Wille Rydman

Stadsfullmäktige hade inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

5 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att de äldre i större omfattning informeras om möjligheterna att få understöd för sådana ändringsarbeten i bostaden som gör det lättare att klara sig på egen hand, och att det utreds på vilka sätt staden vid behov kan främja att ändringar förverkligas.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 57
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Veronica Hertzberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Katriina Juva, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Maria Landén, Harri Lindell, Jape Lovén, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Riitta Skoglund, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Pertti Villo, Anna Vuorjoki

Blanka: 26
Hennariikka Andersson, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Ville Ylikahri

Frånvarande: 2
Nasima Razmyar, Wille Rydman

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm.

6 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadens seniorprogram, som betonar rehabilitering och boende hemma, att social- och hälsovårdsväsendet i samråd med HRT utvecklar möjligheterna till färdtjänst för äldre och samtidigt för funktionshindrade, så att de kan ta sig till den service som erbjuds.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 65
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Veronica Hertzberg, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Katriina Juva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Jukka Relander, Laura Rissanen, Riitta Skoglund, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Pertti Villo, Anna Vuorjoki, Ville Ylikahri

Blanka: 18
Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Veronika Honkasalo, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Jape Lovén, Petra Malin, Silvia Modig, Osku Pajamäki, Sirpa Puhakka, Mari Rantanen, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Tuomo Valokainen

Frånvarande: 2
Nasima Razmyar, Wille Rydman

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Sirpa Asko-Seljavaaras förslag till hemställningskläm.

7 omröstningen

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Riitta Skoglunds förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadens seniorprogram att man före beredningen av följande fullmäktigestrategi ska utreda möjligheterna att göra de äldre i egenskap av erfarenhetssakkunniga både i servicedesign och serviceproduktion delaktiga till exempel som kamrathandledare i minnes- eller andra hobbygrupper eller som arbetspar med handledaren.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 74
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Veronica Hertzberg, Fatbardhe Hetemaj, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Katriina Juva, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Jape Lovén, Hannele Luukkainen, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Jukka Relander, Tomi Sevander, Riitta Skoglund, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Pertti Villo, Anna Vuorjoki, Ville Ylikahri

Blanka: 9
Hennariikka Andersson, Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Heimo Laaksonen, Pekka Majuri, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Ulla-Marja Urho

Frånvarande: 2
Nasima Razmyar, Wille Rydman

Stadsfullmäktige hade godkänt ledamoten Riitta Skoglunds förslag till hemställningskläm.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Bilagor

Sökande av ändring

Utdrag

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Plan i enlighet med äldreomsorgslagen

Social- och hälsovårdsnämnden beslutade 10.3.2015 (85 §) föreslå stadsstyrelsen att en plan i enlighet med 5 § i lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre (980/2012) ska godkännas och införas i stadens strategiprogram.

Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre, den s.k. äldreomsorgslagen, trädde i kraft etappvis räknat från 1.7.2013. Syftet med lagen är att stödja den äldre befolkningens välbefinnande, hälsa, funktionsförmåga och förmåga att klara sig på egen hand, och förbättra den äldre befolkningens möjligheter att delta i beredningen av beslut som påverkar denna befolknings levnadsförhållanden och i utvecklandet av den service den behöver. Meningen är dessutom att förbättra möjligheterna för en äldre person att få högkvalitativa social- och hälsovårdstjänster och handledning i användningen av andra till buds stående tjänster i enlighet med det individuella behovet och i tillräckligt god tid, när personens nedsatta funktionsförmåga kräver det, och förbättra möjligheterna för en äldre person att påverka innehållet i de social- och hälsovårdstjänster som ordnas för honom eller henne och det sätt de utförs på samt besluta om val som gäller dem.

Enligt 5 § i äldreomsorgslagen ska kommuner för varje fullmäktigeperiod utarbeta en plan över sina åtgärder för att stödja den äldre befolkningens välbefinnande, hälsa, funktionsförmåga och förmåga att klara sig på egen hand och för att ordna och utveckla den service och närståendevård som äldre personer behöver. Vid planeringen ska åtgärder som främjar boende i hemmet och rehabilitering prioriteras. Planen ska utarbetas som ett led i kommunens strategiska planering. Helsingfors stads strategiprogram för perioden 2013–2016 blev klart innan äldreomsorgslagen trädde i kraft. En plan för åren 2015–2016 i enlighet med äldreomsorgslagen omfattar stadens strategiprogram för 2013–2016, verkställighetsplanen dvs. stadens seniorprogram, en beskrivning över Helsingfors stads social- och hälsovårdstjänster för äldre och statistikuppgifter om den äldre befolkningen producerade av Helsingfors faktacentral.

Kommunen ska i sin plan prioritera boende i hemmet och åtgärder som främjar rehabilitering. Planen ska innehålla en bedömning av den äldre befolkningens välbefinnande, tillräckligheten och kvaliteten i fråga om de tjänster som står till buds för den äldre befolkningen samt faktorer som påverkar den äldre befolkningens servicebehov. I planen ska man ange mål för hur den äldre befolkningens välbefinnande, funktionsförmåga och förmåga att klara sig på egen hand ska stödjas och servicen för den äldre befolkningen förbättras kvalitativt och kvantitativt, och de åtgärder genom vilka kommunen ansvarar för att målen nås. Man ska i planen redogöra för ansvarsfördelningen mellan de olika kommunala verksamheterna när åtgärder genomförs självständigt och i samarbete med andra aktörer. Kommunen ska beakta planen vid beredningen av kommunala beslut som påverkar den äldre befolkningens ställning och de tjänster som äldre personer behöver.

Den i lagen förutsatta planen verkställs i Helsingfors i samråd av flera förvaltningar under social- och hälsovårdsverkets samordning och som en del av stadens strategiprogram. Planen i enlighet med äldreomsorgslagen heter stadens seniorprogram och den är en del av verkställighetsplanen för strategiprogrammet. I Helsingfors stads strategiprogram, godkänt av stadsfullmäktige 24.4.2013, anges mål som hänför sig till den äldre befolkningen och som gäller flera olika förvaltningar. I dessa mål har man beaktat servicebehoven hos den äldre befolkningen i Helsingfors och främjandet av funktionsförmågan och delaktigheten. Varje förvaltning verkställer dessa mål och åtgärder i sin egen verksamhet. Beslutens inverkan på invånarnas hälsa och välbefinnande kan utvärderas i beredningen av beslutsförslagen. I Helsingfors har man infört ett förfarande som går ut på snabb bedömning av konsekvenserna för hälsan och välbefinnandet under beredningen av beslutsförslag (12.3.2008, § 24, uppdaterat 2.4.2014, 34 §).

Stadens seniorprogram utarbetades tillsammas

Planen i enlighet med äldreomsorgslagen, stadens seniorprogram, har beretts i ett nätverk på bred basis med deltagare från flera förvaltningar och affärsverk, organisationer, äldrerådet och servicecentralernas klientråd. Vid invånarmötena samlades in åsikter om vad som är viktigast för de äldre i stadens seniorprogram. Invånarmötenas teman följde tryggande av ett gott åldrande och kvalitetsrekommendationen för bättre service. Dessutom har temat om minskning av skillnaderna i hälsa och välbefinnande följt med under beredningen av programmet. I nätverksarbetet har man beaktat även de äldre som är i den svagaste ställningen. Planen har behandlats av personalkommittéerna vid både social- och hälsovårdsverket och avdelningen för sjukhus-, rehabiliterings- och omsorgstjänster.

Gemensamma mål och åtgärder

Vid samarbetsnätverkets möten och invånarmöten identifierades flera tydliga helheter. Genom att koncentrera sig på dessa kan man öka välbefinnandet och hälsan hos seniorer i Helsingfors. Genom samarbete på bred basis är det möjligt att vidare fördjupa de deltagande aktörernas förståelse och tillsammans söka nya sätt att minska skillnaderna i seniorernas hälsa och välbefinnande. I stadens seniorprogram anges de gemensamt överenskomna åtgärdshelheterna för åren 2015–2016, målen för dessa, de ansvariga aktörerna och övriga deltagare. Åtgärderna verkställs genom de tillgängliga resurserna i den gällande ekonomiplanen och budgeten.

Åtgärderna har följande innehållsteman:

1. Information i användning och kraft att påverka

De äldres möjligheter till aktivt deltagande, påverkan och tillgång till information tryggas i enlighet med stadens strategiprogram och riktlinjerna för tillgänglighet.

2. Ålderslöst boende

Boendet för äldre förbättras och möjligheterna att bo hemma ökas.

3. Gjorda för rörelse

Möjligheterna för äldre att röra på sig och möjligheterna till motion och vardagsaktivitet ökas genom att verkställa målen för bostadsprogrammet och strategiprogrammet samt rekommendationerna för hälsomotion och riktlinjerna för tillgänglighet.

4. Ett minnesvänligt Helsingfors

Det ökade antalet minnessjuka beaktas i enlighet med stadens strategiprogram. Med anledning av den åldrande befolkningen ökar antalet invånare med minnesstörningar avsevärt inom de närmaste åren. Funktionsförmågan och boendet hemma stöds genom samarbete mellan olika aktörer. Samarbetet syftar till att trygga en så god livskvalitet som möjligt för kommuninvånare som lider av minnesstörningar och -sjukdomar och för deras anhöriga, och till att göra det möjligt för personer med minnesstörningar att förbli aktiva aktörer i sitt eget liv.

5. Användarvänliga tjänster

Social- och hälsovårdstjänsterna ordnas enligt lagstiftningen och kvalitetsrekommendationerna och genom att höra invånare och klienter.

De fem åtgärderna i seniorprogrammet främjas i samarbetsnätverken och åtgärderna verkställs åren 2015–2016. Samarbetsnätverken kan, om de så vill, ändra sammansättningen av samarbetsnätverket på det sätt som de anser nödvändigt. Nätverken bygger på öppna samarbetsformer och förutsätter inte särskilda beslut om utnämningar för att fungera. Avsikten med nätverken är att säkerställa att beredningen av åtgärdshelheterna och beslutsfattandet samordnas i förvaltningarna.

Uppföljningen av programmet går ut på att äldrerådet en gång om året får en rapport om hur åtgärderna framskrider. Seniorerna i Helsingfors har varit med om att producera viktiga teman för programmet vid invånarmötena. Man informerar aktivt genom både traditionella och elektroniska kanaler om hur programmet genomförs och nätverken fungerar.

Bedömning av inverkan på hälsan och välbefinnandet

Stadens seniorprogram har utarbetats ur hela den äldre befolkningens perspektiv. Dessutom fästs särskilt avseende på de äldre som är i den svagaste ställningen. Den äldre befolkningen i sin helhet är en specialgrupp inom bedömningen av inverkan på hälsan och välbefinnandet fastän det inte är fråga om en homogen utan en relativt heterogen grupp. De äldre har deltagit i att bereda programmet och deltagandet syns också i hur programmet produceras och bedöms.

I konsekvensbedömningen granskades två alternativ:

0-alternativet: Hälsan, välbefinnandet och tillgången till service främjas på samma sätt som i nuläget.

1-alternativet: Hälsan, välbefinnandet och tillgången till service främjas genom de åtgärder som beskrivs i stadens seniorprogram.

0-alternativet: Helsingfors har en lång tradition av tväradministrativt samarbete i främjandet av hälsan och välbefinnandet. Hälsan, välbefinnandet och funktionsförmågan främjas genom många olika tjänster. För tillfället planeras och produceras tjänster dock främst utifrån förvaltningens egen basuppgift. Hanteringen av helheter på bred basis förverkligas inte på bästa möjliga sätt. Den branschöverskridande utveckling och inlärning som samarbetet mellan aktörerna medför kan inte utnyttjas i tillräcklig omfattning för att kunna minska skillnaderna i hälsa och välbefinnande.

1-alternativet: Seniorprogrammet samlar ihop Helsingfors stads förvaltningar och andra aktörer i de överenskomna åtgärdshelheterna, vilket gör det möjligt att mer samordnat, effektivt och kundcentrerat främja årgärderna. De olika aktörerna utnyttjar sin sakkunskap för att utveckla de gemensamma temana, och de mångsidiga servicemöjligheterna kan utnyttjas brett och mångsidigt i syfte att minska skillnaderna i hälsa och välbefinnande och främja jämlikheten.

Både invånarna och de sakkunniga identifierade samma utvecklingsbehov i åtgärdshelheterna för programmet. Tillgången till service främjas genom hänvisning till att använda kollektivtrafik och ökning av vardagsaktiviteten. Avseende fästs på tillgången till information, möjligheterna att påverka, boendet och livsmiljöns tillgänglighet. Social- och hälsovårdstjänster ordnas i enlighet med lagstiftningen och kvalitetsrekommendationerna och invånarna och klienterna blir hörda.

Genomförandet av seniorprogrammet på stadens nivå stöder målet att minska skillnaderna i befolkningens hälsa och välbefinnande.

Utlåtanden

Fastighetsnämnden, stadsplaneringsnämnden, kultur- och biblioteksnämnden, idrottsnämnden, nämnden för allmänna arbeten, direktionen för finska arbetarinstitutet, direktionen för svenska arbetarinstitutet, samkommunen Helsingforsregionens trafik HRT, faktacentralen, äldrerådet, handikapprådet, kommissionen för frontveteranärenden, kommissionen för tillgänglighetsärenden och kommissionen för frivilligt arbete gav utlåtande om frågan.

Av utlåtandena framgår förnöjsamhet med beredningen av seniorprogrammet och samarbetsnätverket. Utlåtandena är enhälliga.

Fastighetsnämnden konstaterar att målen för utvecklingsprogrammet för boende för äldre ingår i genomförandeprogrammet för boende och härmed sammanhängande markanvändning (MB-programmet). MB-sekretariatet ansvarar för samordnandet av MB-programmet under stadskansliets ledning. Fastighetskontoret, stadsplaneringskontoret, byggnadstillsynsverket, Helsingfors stads bostäder Ab (Heka Ab) och bostadsproduktionsbyrån är representerade i sekretariatet. BM-sekretariatet har till uppgift att säkra att målen för stadens bostadsprogram nås också i fråga om de äldre genom följande åtgärder:

-        Inom stadens eget bostadsbestånd strävar man efter att erbjuda alternativa tillgängliga boendelösningar för både gamla och nya hyresgäster.

-        Bostädernas lämplighet för livscykelboende främjas, likaså montering av hissar i gamla hus.

-        Bostadsbyggandet utvecklas med beaktande av de olika invånargruppernas framtida behov för att bostadsutbudet bättre ska svara mot de olika gruppernas föränderliga behov.

-        Möjligheterna för olika befolkningsgrupper att bo i huvudstaden säkerställs. I boendeplaneringen fästs särskild uppmärksamhet vid boendemöjligheterna för ungdomar som kommer ut på bostadsmarknaden, vid barnfamiljer, vid seniorer och invånare i specialgrupper och vid det ökade antalet stadsbor med invandrarbakgrund och små hushåll.

-        Staden strävar efter att bygga bostäder för äldre nära mångsidiga servicecentraler i syfte att stöda seniorers egen aktivitet.

-        Personer med rörelse- eller funktionshinder beaktas vid uthyrningen av Helsingfors stads bostäder Ab:s tillgängliga bostäder.

Stadsplaneringsnämnden och nämnden för allmänna arbeten betonar betydelsen av funktionellt, tillgängligt och tryggt boende för seniorernas välbefinnande och deras möjligheter att klara sig hemma. Det är skäl att framhäva behovet att utveckla och producera olika boendeformer i seniorprogrammet.

Kultur- och biblioteksnämnden framhäver betydelsen av att själv frambringa och uppleva kultur för de äldres välbefinnande. Det är skäl att fördjupa detta perspektiv i seniorprogrammet.

Idrottsnämnden poängterar betydelsen av motion för upprätthållandet av funktionsförmågan. Motionsmöjligheter till rimliga priser, information om dessa, tillgänglighetslösningar och uppmuntrandet till vardagsaktivitet ska bättre beaktas.

Direktionerna för finska och svenska arbetarinstitutet framhäver i sina utlåtanden att de äldre utgör en viktig andel av arbetarinstitutens målgrupp. Seniorprogrammet producerar viktig information som kan utnyttjas i planeringen vid arbetarinstituten. Studier och fritidsverksamhet höjer seniorernas livskvalitet och är en viktig faktor för det sociala, psykiska och fysiska välbefinnandet och förebygger ensamhet. Direktionen för finska arbetarinstitutet föreslår att rubrikerna och målbeskrivningarna ska utvidgas med betoning på möjligheterna till fritidsaktiviteter och möten mellan olika generationer. Direktionen för svenska arbetarinstitutet anser att samordningen av de svenska tjänsterna ska utvecklas.

Samkommunen Helsingforsregionens trafik HRT betonar kollektivtrafikens tillgänglighet och åtkomlighet och utvecklingen av informationen till passagerarna och biljettsystemet i stödet av den äldre befolkningens funktionsförmåga. Hållplatsutropen som har tagits i bruk för bussar och spårvagnar förbättrar resebekvämligheten för olika kundgrupper.

Faktacentralen deltar i arbetet på seniorprogrammet genom att producera behövlig information som stöder beslutsfattandet och följa situationen för den äldre befolkningen i sin statistik- och forskningsverksamhet.

Äldrerådet anser i sitt utlåtande att beskrivningen av nuläget betonas för mycket i seniorprogrammet medan målens och utvecklingsåtgärdernas andel är mindre. Det största problemet med riktlinjerna är enligt äldrerådet bristen på boendealternativ. Seniorer behöver nya möjligheter till gemenskapsboende och serviceboende. Närservice, mer hjälp, stimulans och trygghet är nödvändiga för att göra det möjligt att bo hemma. Kollektivtrafiktjänsterna är nödvändiga för att öka möjligheterna att röra sig och för att minska ensamheten. Seniorprogrammet ska finnas i olika språkversioner, åtminstone på finska, svenska, engelska och ryska. Särskilt avseende ska fästas på invandrare och kulturell mångfald. De inhemska minoriteterna ska starkt beaktas.

Handikapprådet anser att Helsingfors inte har tillräckligt med olika förmånliga boendelösningar eller alternativa stödformer för boende. Flexibel serviceutrustning, tryggheten för invånare med funktionsnedsättning och gemenskapsboende ska beaktas i större omfattning. Handikapprådet anser att tillgängligheten och åtkomligheten ska omfatta även attitydklimatet och beslutsfattandet. Handikapprådet fäster dessutom uppmärksamhet vid åldershörselnedsättning. Dålig hörsel kan orsaka utslagning som kan förebyggas med hjälpmedel.

Kommissionen för frontveteranärenden anser att det splittrade serviceutbudet är speciellt krångligt för äldre. Kommissionen framhäver att service ska tillhandahållas enligt principen om flera tjänster i en och samma lucka och behoven hos minnessjuka ska beaktas. Tillgängliga samlingslokaler för veteraner är nödvändiga för kamratstöd och rekreationsverksamhet.

Kommissionen för tillgänglighetsärenden konstaterar att tillgängligheten innebär först och främst god planering. Bra boendeförhållanden senarelägger och förebygger behovet att flytta till serviceboende och institutionsvård. För ensamboende minnessjuka förutsätter boendet hemma att den service som tas till hemmet ska förbättras. Vid gemenskapsboende är det möjligt att ordna gemensam rekreationsverksamhet, utomhusmotion och hälsovårds- och hemvårdstjänster. Seniorer behöver hjälp med ändringar i sina bostäder. Det är skäl att främja tillgängligheten i offentliga lokaler och bättre beakta tillgängligheten i vinterunderhållet. I kommunikationen och tillgången till information ska man utöver de elektroniska kanalerna även utnyttja personlig handledning och telefonrådgivning.

Kommissionen för frivilligt arbete anser att kommissionens åtgärdsprogram stöder målen i seniorprogrammet. Kommissionens vision är att utveckla samarbetet mellan myndigheterna och den tredje sektorn i syfte att öka invånarnas välbefinnande. Att medborgarverksamheten och frivilligarbetet utvecklas ökar seniorernas välbefinnande och förbättrar livskvaliteten för alla åldersgrupper. Utvecklingen kan ske också i samarbete med erfarenhetsexperter, anhöriga och skolinrättningar.

Ställningstaganden

Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtandena och anser att det är nödvändigt att i nätverksarbetet se över den i utlåtandena angivna responsen i enlighet med principerna för seniorprogrammet.

Stadsfullmäktige godkände följande hemställningsklämmar om boende för den äldre befolkningen, som är under beredning, under behandlingen av uppföljningsrapporten 2015 om programmet för boende och härmed sammanhängande markanvändning (BM-programmet):

- Stadsfullmäktige förutsätter att följande BM-program bereds med beaktande av de äldres boendebehov och att det för "specialgruppers" boendebehov reserveras möjligheter att bygga omsorgshus och olika slags servicehus. (Maija Anttila)

- Stadsfullmäktige förutsätter att det i det nya BM-programmet utreds om det går att bygga mer service- och gemenskapsboenden för den åldrande befolkningen. (Sirpa Asko-Seljavaara)

- Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder om möjligheterna för äldre att bo hemma kan stödjas genom produktion av sådana aravahyreshus baserade på gemenskapsboende där hemvårdstjänster kan ordnas mer centraliserat och samtidigt högklassigare. (Tuomas Rantanen)

Dessutom är en motion väckt av ledamoten Tuomas Rantanen och 25 andra undertecknare om utveckling av gemenskapsboende och boendetjänster för äldre under beredning. Svaren till motionen och hemställningsklämmarna ovan förklarar för sin del det behov att utveckla och producera olika boendeformer som tas upp i responsen till utlåtandena om seniorprogrammet. Ålderslöst boende är ett viktigt tema också i den fortsatta beredningen av genomförandeprogrammet för boende och härmed sammanhängande markanvändning.

Det är möjligt att främja alla de utvecklingsbehov som har tagits upp i responsen i utlåtandena i samarbete mellan flera förvaltningar och i förvaltningarnas egen verksamhet i enlighet med principerna för seniorprogrammet och stadens strategiprogram. Starkare användarcentrering inom tjänsterna med hjälp av bl.a. servicedesign och involvering av aktörer inom välfärdsbranschen ökar samarbetsmöjligheterna. Välfärdsbranschen är en av de fem s.k. nyckelbranscher som tas upp i strategiprogrammet och vars tillväxt staden strävar att påverka med sin egen verksamhet.

Avsikten är att genomföra uppföljningen av programåtgärderna och planeringen i enlighet med 5 § i äldreomsorgslagen utgående från att programresultaten är tillgängliga då stadens nästa strategi bereds.

Enligt bestämmelserna om övergången till den nya kommunallagen (410/2015) fortsätter mandattiden för fullmäktige till utgången av maj 2017. Nästa fullmäktigeperiod ska kommunen ha en kommunstrategi, i vilken fullmäktige beslutar om de långsiktiga målen för kommunens verksamhet och ekonomi. I kommunstrategin ska man ta hänsyn till bl.a. främjandet av kommuninvånarnas välfärd, ordnandet och produktionen av tjänster och de mål för tjänsterna som sätts upp i lagar som gäller kommunernas uppgifter. Det konstateras dessutom i regeringsprogrammet att kommunernas planeringsskyldigheter delvis slopas i och med att kommunstrategier enligt kommunallagen ersätter kommunernas enskilda strategiska och praktiska planeringsskyldigheter.

Stadsstyrelsen har för avsikt om stadsfullmäktige godkänner beslutsförslaget att i samband med verkställigheten av beslutet uppmana nämnderna och direktionerna samt förvaltningarna och affärsverken att i beredningen beakta seniorprogrammet som en del av stadens strategiska planering och att genomföra uppföljningen av åtgärderna så att resultaten är tillgångliga våren 2017 då resultaten för fullmäktigeperioden 2013–2016 och seniorprogrammet bedöms.

Stadsstyrelsen förutsatte 31.8.2015 att fullmäktige före beredningen av nästa strategi föreläggs en utredning om hur programmet utfallit och om de resurser som programmet kräver.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Bilagor

Utdrag

För kännedom

Lauta- ja johtokunnat

Virastot ja liikelaitokset

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 31.08.2015 § 779

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä osana kaupungin strategista suunnittelua liitteinä 1 - 3 olevan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), ns. vanhuspalvelulain 5 §:n mukaisen suunnitelman vuosiksi 2015 - 2016.

Samalla kaupunginhallitus edellytti, että kaupunginvaltuuston hyväksyessä ikäohjelman valtuustolle toimitetaan selvitys ohjelman toteutumisesta ja ohjelman vaatimista resursseista seuraavan strategian valmisteluun mennessä.

Käsittely

31.08.2015 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Esittelijä muutti esitystään Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaisesti.

Vastaehdotus:
Marcus Rantala: Lisätään liitteen 1 kohdan 2.3.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut ensimmäisen kappaleen loppuun seuraava virke:

"Sosiaali- ja terveysvirasto on valmistelemassa toimenpideohjelmaa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Tarkoitus on, että lautakunta käsittelee ehdotusta vuoden 2015 lopussa. Tuleva ohjelma on tärkeä ja konkreettinen työkalu myös ruotsinkielisten ikäihmisten palveluiden osalta."

Kannattaja: Veronika Honkasalo

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Lisätään päätösehdotuksen loppuun lause:

"Hyväksyessään Stadin ikäohjelman kaupunginhallitus edellyttää, että valtuustolle toimitetaan selvitys ohjelman toteutumisesta ja ohjelman vaativista resursseista seuraavan strategian valmisteluun mennessä".

Kannattaja: Pilvi Torsti

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Veronika Honkasalon vastaehdotuksen ja esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti muutetun esityksen.

24.08.2015 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 11.06.2015 § 269

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain, ns. vanhuspalvelulain, mukaisesta suunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettu laki (niin sanottu vanhuspalvelulaki) on tullut voimaan asteittain 1.7.2013 alkaen. Lain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä parantaa ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen. Kunnan tulee valtuustokausittain suunnitella, miten lain tavoitteet kunnassa toteutetaan.

Kunnan laatimassa suunnitelmassa painotetaan muun muassa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelmassa on määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa ja, miten toimitaan yhteistyössä. Helsingissä vanhuspalvelulain mukaista suunnitelmaa toteutetaan monihallintokuntaisesti sosiaali- ja terveysviraston koordinoimana ja osana kaupungin strategiaohjelmaa käyttämällä toimeenpanosuunnitelmana niin sanottua Stadin ikäohjelmaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan 10.3.2015 Stadin ikäohjelman, joka on vanhuspalvelulain velvoittama Helsingin suunnitelma.

Stadin ikäohjelmaa valmistelevassa verkostossa ja asukastilaisuuksissa tunnistettiin tarve nostaa asumiseen liittyvät teemat omaksi toimenpiteekseen. Asumiseen liittyvät asiat ovat ikääntyneiden elämässä keskeisiä, koska kodin ja sen lähiympäristön merkitys korostuu toimintakyvyn heikentyessä.

Suunnitelmaa edistetään verkostotyöskentelyllä, jota varten on perustettu neljä alatyöryhmää, joista yksi on ”Iätöntä asumista”. Siinä tavoitteena on, että ikääntyneiden asumista parannetaan ja kotona asumisen mahdollisuuksia lisätään. Kiinteistövirastoa koskevat asiat liittyvät ohjelman kohtaan ”Iätöntä asumista”.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet vuosille 2013 - 2017 on sisällytetty Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan.

Asumisen ja maankäytön toteutusohjelman koordinoinnista vastaa kaupunginkanslian johdolla poikkihallinnollinen AM-sihteeristö, jossa ovat mukana kiinteistövirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT).

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman strategiset toimenpiteet ovat:

Kaupungin omassa asuntokannassa pyritään tarjoamaan esteettömän asumisen vaihtoehtoja vanhoille ja uusille vuokra-asukkaille.

Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan.

Asuntorakentamista kehitetään ottaen huomioon eri asukasryhmien tulevaisuuden tarpeet, jotta asuntotarjonta vastaisi paremmin eri ryhmien muuttuviin tarpeisiin.

Turvataan eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun.

Ikääntyneiden asuntoja pyritään sijoittamaan omatoimisuuden vahvistamiseksi monipuolisten palvelukeskusten lähelle.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka Oy) vapautuvien esteettömien vuokra-asuntojen jaossa huomioidaan liikkumis- ja toimimisesteiset.

AM (Asumisen ja maankäytön toteutusohjelman) -sihteeristön tehtävänä on varmistaa Helsingin asunto-ohjelman tavoitteiden toteutuminen ikääntyneiden kohdalla. Yhteistyöverkoston toiminnalla voidaan varmistaa kaikkien toimiminen samaan suuntaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kiinteistölautakunta pitää Stadin ikäohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja sen toteutusmallia kiinteistöviraston kannalta hyvinä. Kiinteistölautakunta myötävaikuttaa omalta osaltaan Stadin ikäohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Kiinteistölautakunta esittää uudisrakentamiseen tontinvarauksia ikäihmisten tarpeisiin asuntopoliittisessa ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti tai muutoin sosiaali- ja terveysviraston kanssa yhteisesti määritellyllä tavalla. Tällöin etusijalle asetetaan kaupungin omana tuotantona toteutettavat hankkeet.

Esittelijä

tilakeskuksen päällikkö

Arto Hiltunen

Lisätiedot

Tarja Leväinen, vuokrauspäällikkö, puhelin: 310 78283

tarja.levainen(a)hel.fi

Direktionen för svenska arbetarinstitutet 10.06.2015 § 36

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Beslut

Direktionen för svenska arbetarinstitutet beslutade att ge följande utlåtande

Stadens seniorprogram ger en förtjänstfull bild av stadens tjänster för de äldre. I och med att man under arbetets gång involverat stadens invånare, finns också de äldres egna behov och önskemål med, vilket är av stor betydelse. Seniorprogrammet tar också upp befolkningsutvecklingen under de kommande åren, också det viktig information för Arbis med tanke på planeringen av kurser.

Arbetsgruppen kom fram till fem mål som man ska jobba vidare med (fritt översatta):

1.      Tillgänglig information och möjlighet att påverka

2.      Gott boende för alla åldrar

3.      Motion för alla

4.      Det minnesvänliga Helsingfors

5.      Användarvänliga tjänster

Arbis deltog i arbetet med seniorprogrammet i synnerhet i initialskedet, mot slutet på distans. Av de mål som man formulerade tangerar alla utom boendefrågorna naturligt Arbis verksamhet. Arbis kursutbud stödjer seniorernas både fysiska och psykiska hälsa – den skapar ett intellektuellt kapital och ett socialt sammanhang, vilket är särskilt viktigt för seniorerna. Någon annan motsvarande verksamhet erbjuds inte på svenska i Helsingfors till ett så fördelaktigt pris som på institutet – kurser som riktar sig enbart till seniorer subventioneras med 50 %, delvis med hjälp av studiesedlar beviljade av Utbildningsstyrelsen.

Utgående från åtgärdsförslagen som är listade under målen i seniorprogrammet kommer Helsingfors Arbis ännu noggrannare än tidigare att planera sitt kursutbud för seniorer. Arbis kommer att sitta med i arbetsgruppen för det minnesvänliga Helsingfors, eventuellt också i gruppen som jobbar med motionsfrågor. Seniorerna utgör sedan länge en av Arbis viktigaste målgrupper. Institutet ordnar årligen ca 25 kurser i motion och hälsa för seniorer och ungefär lika många i it. Dessutom är alla kurser som går dagtid välbesökta av den äldre befolkningen.

Som det framgår i rapporten på sidan 12 är 10 % av åldersklassen över 65 år svenskspråkiga men av över 85-åringarna är hela 12,5 % svenskspråkiga. Ålderskurvan för stadens svenskspråkiga och speciellt för dem över 65 år avviker klart från motsvarande finskspråkiga. All forskning visar på att modersmålet har en stor betydelse då man blir äldre och de som nu är 70 eller äldre gick i skola i en värld där det inte i folkskolan var obligatoriskt att läsa det andra inhemska språket –  i detta fall finska. Det att det i staden finns ett svenskspråkigt rum som Arbis har en mycket stor betydelse för de svenskspråkiga seniorerna och deras möjligheter att i samstämmighet med landets seniorpolitik bo hemma så länge som möjligt.

Förutom de fem arbetsgrupperna som har tillsatts utgående från målen i seniorprogrammet anser direktionen för Helsingfors arbis därför att den svenska enheten vid social- och hälsovårdsverket tar ansvaret att koordinera och utveckla utbudet av tjänster på svenska i samarbete med andra enheter i staden. Det finns redan nu ett mycket gott samarbete mellan stadens olika verk och tredje sektorn, men detta måste stärkas och vidareutvecklas.

Föredragande

rektor

Moa Thors

Upplysningar

Pamela Granskog, biträdande rektor, telefon

pamela.granskog(a)arbis.hel.fi

Suomenkielisen työväenopiston jk 09.06.2015 § 41

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Päätös

Suomenkielisen työväenopiston johtokunta päättää antaa seuraavan lausunnon (viite: diaarinumero HEL 2015-001023):

Lausunto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain, ns. vanhuspalvelulain mukaisesta suunnitelmasta ”Stadin ikäohjelmasta”.

Stadin ikäohjelma tuottaa työväenopistolle arvokasta tietoa ikääntyneistä ja heidän elinoloistaan ja ikäohjelma voi toimia työväenopiston suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Työväenopisto oli mukana valmistelemassa Stadin ikäohjelmaa sekä on myös mukana jatkotyöskentelyssä, jossa suunnitellaan ohjelman käytännön toteutusta.

Ikääntyneet ovat työväenopiston tärkeä kohderyhmä. Stadin ikäohjelmassa ilmaistaan työväenopiston keskeiset periaatteet ikäihmisten toiminnan tukemiseksi:

”Työväenopistojen koulutustarjonta on laajaa. Ikääntyneiden käytössä ovat ns. normaalikurssit, ja lisäksi on kursseja senioreille. Ikääntyneille suunnattu tarjonta on yleensä arkipäivisin, kun taas perustarjonta iltaisin ja viikonloppuisin. Kurssit ovat suosittuja, mutta yleensä paikat riittävät kaikille halukkaille. Ikääntyneille suunnattujen kurssien hinnat ovat yleensä alennettuja.”

Työväenopiston johtokunnan mielestä on hyödyllistä, että on tehty kaupungin eri toimijat yhteen kokoava ohjelma. Näin on saatu kokonaiskuva, ja eri toimijoiden keskinäiset roolit ja yhteistyö ovat tarkentuneet. Ohjelma tuottaa uudella tavalla synergiaa eri virastojen, järjestöjen ja myös ikääntyneiden itsensä kanssa, jotka ovat pääasiassa olleet palvelukeskusten asiakasneuvostojen jäseniä ja ohjelma velvoittaa myös eri toimijoita yhteistyöhön.

Jo pitkään jatkunut yhteistyö työväenopiston ja palvelukeskusten kanssa saa ohjelmasta uutta pontta ikääntyneiden opetuksen koordinoimiseen koko kaupungin laajuisesti. Palvelukeskusten määrä on kasvanut. Työväenopisto laajentaa toimintaansa kattamaan uusia palvelukeskuksia ja pyrkii näin palvelemaan ikääntyneitä lähellä heidän asuinpaikkojaan erityisesti niillä alueilla, joilla asuu prosentuaalisesti suuria määriä ikääntyneitä.

Stadin ikäohjelma on tuonut tarkennusta ikääntyneille suunnattujen kurssien suunnitteluun: matalan kynnyksen kursseja lisätään, luentojen aiheissa on vanhenemiseen ja ikääntyneenä elämiseen liittyviä aiheita yleiskulttuuristen aiheiden lisäksi.

Kaupungin yhteisenä tavoitteena on, että jokainen pystyisi asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Työväenopiston kurssit, luennot ja tapahtumat tukevat tätä tavoitetta lisäämällä sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Johtokunta pitää ansiokkaana, että Stadin ikäohjelman valmistelutyöhön on osallistunut myös asiakkaita.

Stadin ikäohjelmassa esitetään tavoitteita ja toimenpiteitä ikääntyneiden helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi vuosina 2015–2016. Tavoitteet on hahmotettu viiteen koriin: Tieto käyttöön ja voimaa vaikuttamiseen, Iätöntä asumista, Luotuja liikkumaan, Muistiystävällinen Helsinki ja Käyttäjälähtöiset palvelut.

Työväenopisto liittyy luontevasti tavoitteisiin ”Tieto käyttöön ja voimaa vaikuttamiseen”,  ”Luotuja liikkumaan” sekä tavoitteeseen ”Muistiystävällinen Helsinki”.

Työväenopiston johtokunnan mielestä ohjelmaan tulisi lisätä lause:

- ” Ikääntyneiden opiskelu ja harrastustoiminta nostavat ikääntyneiden elämänlaatua ja ovat tärkeä tekijä sosiaalisessa, psyykkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa sekä yksinäisyyden lievittämisessä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota ikääntyneiden miesten syrjäytymisen ehkäisyyn.”

Johtokunta ehdottaa, että ”Luotuja liikkumaan” otsikko muutetaan muotoon

- ”Luotuja liikkumaan ja harrastamaan”

ja että tavoite ”Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkumiseen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen toteuttamalla asunto-ohjelman ja strategiaohjelman tavoitteita sekä terveysliikuntasuosituksia ja esteettömyyslinjauksia.” muutetaan muotoon

- “Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia harrastamiseen, liikkumiseen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen toteuttamalla asunto-ohjelman ja strategiaohjelman tavoitteita sekä terveysliikuntasuosituksia ja esteettömyyslinjauksia.”

Lisäksi johtokunnan mielestä ohjelmaan tulisi sisällyttää toimenpiteenä

- ”Eri sukupolvien kohtaamismahdollisuuksien lisääminen.”

Suomenkielisen työväenopiston johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon (viite: diaarinumero HEL 2015-001023):

Lausunto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain, ns. vanhuspalvelulain mukaisesta suunnitelmasta ”Stadin ikäohjelmasta”.

Stadin ikäohjelma tuottaa työväenopistolle arvokasta tietoa ikääntyneistä ja heidän elinoloistaan ja ikäohjelma voi toimia työväenopiston suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Työväenopisto oli mukana valmistelemassa Stadin ikäohjelmaa sekä on myös mukana jatkotyöskentelyssä, jossa suunnitellaan ohjelman käytännön toteutusta.

Ikääntyneet ovat työväenopiston tärkeä kohderyhmä. Stadin ikäohjelmassa ilmaistaan työväenopiston keskeiset periaatteet ikäihmisten toiminnan tukemiseksi:

”Työväenopistojen koulutustarjonta on laajaa. Ikääntyneiden käytössä ovat ns. normaalikurssit, ja lisäksi on kursseja senioreille. Ikääntyneille suunnattu tarjonta on yleensä arkipäivisin, kun taas perustarjonta iltaisin ja viikonloppuisin. Kurssit ovat suosittuja, mutta yleensä paikat riittävät kaikille halukkaille. Ikääntyneille suunnattujen kurssien hinnat ovat yleensä alennettuja.”

Työväenopiston johtokunnan mielestä on hyödyllistä, että on tehty kaupungin eri toimijat yhteen kokoava ohjelma. Näin on saatu kokonaiskuva, ja eri toimijoiden keskinäiset roolit ja yhteistyö ovat tarkentuneet. Ohjelma tuottaa uudella tavalla synergiaa eri virastojen, järjestöjen ja myös ikääntyneiden itsensä kanssa, jotka ovat pääasiassa olleet palvelukeskusten asiakasneuvostojen jäseniä ja ohjelma velvoittaa myös eri toimijoita yhteistyöhön.

Jo pitkään jatkunut yhteistyö työväenopiston ja palvelukeskusten kanssa saa ohjelmasta uutta pontta ikääntyneiden opetuksen koordinoimiseen koko kaupungin laajuisesti. Palvelukeskusten määrä on kasvanut. Työväenopisto laajentaa toimintaansa kattamaan uusia palvelukeskuksia ja pyrkii näin palvelemaan ikääntyneitä lähellä heidän asuinpaikkojaan erityisesti niillä alueilla, joilla asuu prosentuaalisesti suuria määriä ikääntyneitä.

Stadin ikäohjelma on tuonut tarkennusta ikääntyneille suunnattujen kurssien suunnitteluun: matalan kynnyksen kursseja lisätään, luentojen aiheissa on vanhenemiseen ja ikääntyneenä elämiseen liittyviä aiheita yleiskulttuuristen aiheiden lisäksi.

Kaupungin yhteisenä tavoitteena on, että jokainen pystyisi asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Työväenopiston kurssit, luennot ja tapahtumat tukevat tätä tavoitetta lisäämällä sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Johtokunta pitää ansiokkaana, että Stadin ikäohjelman valmistelutyöhön on osallistunut myös asiakkaita.

Stadin ikäohjelmassa esitetään tavoitteita ja toimenpiteitä ikääntyneiden helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi vuosina 2015–2016. Tavoitteet on hahmotettu viiteen koriin: Tieto käyttöön ja voimaa vaikuttamiseen, Iätöntä asumista, Luotuja liikkumaan, Muistiystävällinen Helsinki ja Käyttäjälähtöiset palvelut.

Työväenopisto liittyy luontevasti tavoitteisiin ”Tieto käyttöön ja voimaa vaikuttamiseen”,  ”Luotuja liikkumaan” sekä tavoitteeseen ”Muistiystävällinen Helsinki”.

Työväenopiston johtokunnan mielestä ohjelmaan tulisi lisätä lause:

- ” Ikääntyneiden opiskelu ja harrastustoiminta nostavat ikääntyneiden elämänlaatua ja ovat tärkeä tekijä sosiaalisessa, psyykkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa sekä yksinäisyyden lievittämisessä.”

Johtokunta ehdottaa, että ”Luotuja liikkumaan” otsikko muutetaan muotoon

- ”Luotuja liikkumaan ja harrastamaan”

ja että tavoite ”Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkumiseen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen toteuttamalla asunto-ohjelman ja strategiaohjelman tavoitteita sekä terveysliikuntasuosituksia ja esteettömyyslinjauksia.” muutetaan muotoon

- “Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia harrastamiseen, liikkumiseen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen toteuttamalla asunto-ohjelman ja strategiaohjelman tavoitteita sekä terveysliikuntasuosituksia ja esteettömyyslinjauksia.”

Lisäksi johtokunnan mielestä ohjelmaan tulisi sisällyttää toimenpiteenä

- ”Eri sukupolvien kohtaamismahdollisuuksien lisääminen.”

19.05.2015 Palautettiin

Esittelijä

opetusosaston osastopäällikkö

Eero Julkunen

Lisätiedot

Eero Julkunen, opetusosaston osastopäällikkö, puhelin: 310 88531

eero.julkunen(a)hel.fi

Päivi Hytönen, koulutuspäällikkö, puhelin: 310 88667

paivi.k.hytonen(a)hel.fi

Liikuntalautakunta 28.05.2015 § 113

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Lausunto

Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (niin sanottu vanhuspalvelulaki) tuli voimaan asteittain 1.7.2013 alkaen. Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä parantaa ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen. Kunnan tulee valtuustokausittain suunnitella, miten lain tavoitteet kunnassa toteutetaan.

Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 hyväksymä Helsingin kaupungin strategiaohjelma sisältää useita eri hallintokuntia sitovia ikääntyneisiin liittyviä tavoitteita, joissa on huomioitu Helsingin ikääntyvän väestön palvelutarpeet sekä toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen. Kukin hallintokunta toteuttaa näitä tavoitteita ja toimenpiteitä omassa toiminnassaan. Helsingin kaupungin strategisena tavoitteena on lisäksi helsinkiläisten liikunnan lisääntyminen ja ikääntyneiden palveluja ohjaava keskeinen periaate on kotona asumista tukevien palveluiden ensisijaisuus.

Helsingissä asuu yli 100 000 Suomen runsaasta miljoonasta 65 vuotta täyttäneestä. Helsinkiläisten Ikääntyneiden määrä on jyrkässä ja kasvussa. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee kasvavaan nykyisestä 42 000 yli 80 % 2020-luvun loppuun mennessä. Yli 85-vuotiaiden määrä on nykyisin lähes 13 000 ja kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, minkä jälkeen heidän määränsä tulee ennusteen mukaan kolminkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä.

Vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotona asumisen mahdollistamiseen pitää ottaa käyttöön tutkitusti vaikuttavia toimenpiteitä ja interventioita. Esimerkiksi kahden vuoden suuressa UKK-instituutti tekemästä seurantatutkimuksessa onnistuttiin Tampereella progressiivisesti lisääntyvän liikunnan ja D-vitamiinilisän avulla vähentämään riskiryhmään kuuluvien iäkkäiden ihmisten hoitoa vaatien kaatumavammojen määrää puoleen verrokkiryhmään verrattuna.  HUS-piirin alueella ilmenee vuosittain noin 1400 lonkkamurtumatapausta joiden yhteenlasketut hoitokustannukset ovat 32 miljoonaa euroa. Aktiivisella ennaltaehkäisyltä tästä olisi mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt hyvin pienillä investoinneilla.

Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä tehdään Helsingissä monihallintokuntaisesti sosiaali- ja terveysviraston koordinoimana niin kutsutun Stadin ikäohjelman muodossa. Verkostotyöskentelyn kautta ohjelmassa ovat syntyneet yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet ikääntyneiden helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi vuosina 2015−2016. Nämä toimenpidekokonaisuudet ovat nimeltään: Tieto käyttöön ja voimaa vaikuttamiseen, Iätöntä asumista, Luotuja liikkumaan, Muistiystävällinen Helsinki sekä Käyttäjälähtöiset palvelut. Liikuntavirasto on aktiivisesti mukana kahdessa Ikäohjelman viidestä verkostotyöryhmästä. Toisessa tavoitteena on edistää ikääntyneiden arkiaktiivisuutta ja vähentää liikkumattomuutta sekä edistää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä. Toisen verkoston tavoitteena on muistisairauksien ennaltaehkäisy terveellisten elämäntapojen sekä aivoterveyttä edistävän tiedon keinoin. Verkostojen tehtävänä on jatkossa määrittää konkreettiset keinot yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Stadin ikäohjelman tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että liikuntamahdollisuuksia löytyy läheltä kotia tai vähintään kohtuullisen matkan päästä. Liikuntaviraston lisäksi liikuntapalveluja Helsingissä tarjoavat muun muassa sosiaali- ja terveysvirasto, työväenopisto, Urheiluhallit Oy, järjestö- ja yhdistystoimijat, liikuntaseurat sekä yksityiset palveluntarjoajat.

Liikuntamahdollisuuksia tulisi olla tarjolla kaiken kuntoisille ikääntyneille, varsinkin kun tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Liikunta on edullinen ja tehokas tapa ylläpitää toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt saattavat tarvita yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa sekä kuljetuspalveluja liikuntaryhmiin hakeutumisessa. Tämän ryhmän liikuntamahdollisuuksia tulisi kaupungissa vahvistaa kaikkien toimijoiden yhteistyönä.

Liikuntamahdollisuuksien kohtuuhintaisuus parantaa liikuntapalveluiden saavutettavuutta. Puolet (49 %) 70 vuotta täyttäneistä ja noin kolmannes (31 %) 60–69 -vuotiaista kuului alimpiin tuloluokkiin (tulot alle 20 000 euroa) vuonna 2012. Tulot olivat vähintään 60 000 euroa 13 %:lla 60–69 -vuotiaista ja 6 %:lla 70 vuotta täyttäneistä vuonna 2012. Helsinkiläisen naisten keskimääräinen kokonaiseläke on 1765 euroa kuukaudessa ja miesten vastaava 2528 euroa kuukaudessa (Helsingin kaupungin tietokeskus 2014). Arkiliikkumisen mahdollisuuksia tulisi tukea esteettömyysratkaisuin ja huomioida esimerkiksi, että liikkumisväylien ja ulkoilureittien varrella on riittävästi penkkejä, joissa voi reitin varrella levätä. Lähiliikuntapaikat reittien varrella kannustavat parhaimmillaan spontaaniin liikkumiseen.

Helsingissä on tarjolla runsaasti eri toimijoiden toteuttamia palveluja, toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia ikääntyneille. Näistä tiedottaminen ja tiedon saanti on kuitenkin iso haaste, johon tulee jatkossa nykyistä enemmän resursoida. Sähköisen tiedottamisen lisäksi täytyy tämän kohderyhmän tavoittamiseksi käyttää myös muita tiedotuskanavia.

Liikuntaviraston näkökulmasta eri kuntoisten ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen ja arkiaktiivisuuteen kannustaminen on keskeistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja osittain myös asennemuutosta nykyistä aktiivisempaan elämäntapaan kannustamisessa. Järjestetty liikunta ei yksin riitä pitämään yllä ikääntyneen väestön toiminta- ja liikkumiskykyä. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa eri tahojen välinen yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyöllä saadaan erilaiset keinot laajasti käyttöön.

Liikuntalautakunnalla ei ole huomautettavaa ns. vanhuspalvelulain mukaisesta suunnitelmasta.

Käsittely

28.05.2015 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Joonas Lyytinen: Lisätään toisen kappaleen jälkeen:

Vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotona asumisen mahdollistamiseen pitää ottaa käyttöön tutkitusti vaikuttavia toimenpiteitä ja interventioita. Esimerkiksi kahden vuoden suuressa UKK-instituutti tekemästä seurantatutkimuksessa onnistuttiin Tampereella progressiivisesti lisääntyvän liikunnan ja D-vitamiinilisän avulla vähentämään riskiryhmään kuuluvien iäkkäiden ihmisten hoitoa vaatien kaatumavammojen määrää puoleen verrokkiryhmään verrattuna.  HUS-piirin alueella ilmenee vuosittain noin 1400 lonkkamurtumatapausta joiden yhteenlasketut hoitokustannukset ovat 32 miljoonaa euroa. Aktiivisella ennaltaehkäisyltä tästä olisi mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt hyvin pienillä investoinneilla.

Kannattajat: Heimo Laaksonen

Esittelijän muutokset esitykseen:

Lisätään teksti: Helsingissä asuu yli 100 000 Suomen runsaasta miljoonasta 65 vuotta täyttäneestä. Helsinkiläisten Ikääntyneiden määrä on jyrkässä ja kasvussa. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee kasvavaan nykyisestä 42 000 yli 80 % 2020-luvun loppuun mennessä. Yli 85-vuotiaiden määrä on nykyisin lähes 13 000 ja kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, minkä jälkeen heidän määränsä tulee ennusteen mukaan kolminkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä.

Lisätään teksti: Puolet (49 %) 70 vuotta täyttäneistä ja noin kolmannes (31 %) 60–69 -vuotiaista kuului alimpiin tuloluokkiin (tulot alle 20 000 euroa) vuonna 2012. Tulot olivat vähintään 60 000 euroa 13 %:lla 60–69 -vuotiaista ja 6 %:lla 70 vuotta täyttäneistä vuonna 2012.

Esittelijä

osastopäällikkö

Tarja Loikkanen-Jormakka

Lisätiedot

Minna Ekman, liikunnansuunnittelija, puhelin: 310 87932

Yleisten töiden lautakunta 19.05.2015 § 235

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunta laatii suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.

Helsingissä tällainen suunnitelma on nimeltään "Stadin ikäohjelma 2015 - 2016". Suunnitelman taustaselvityksissä ja kuulemistilaisuuksissa on käsitelty monipuolisesti yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten elämää ja olosuhteita. Suunnitelmassa tulee näkyä vahvemmin tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Valitut viisi toimenpidealuetta ovat oikeat, yleisötilaisuuksissa tärkeimmiksi nousseet aiheet.

Ikärakenteen muutos on nopea ja se vaikuttaa suoraan asumiseen. Jotta ikääntyneet voivat asua kodissaan mahdollisimman pitkään, heillä tulee olla toimiva, esteetön, ja turvallinen asuinympäristö. Esteettömiä asuntoja tarvitsevat myös vammaiset ja lapsiperheet.

Esteettömyydessä on ennen kaikkea kyse hyvästä suunnittelusta. Tilaaja on ratkaisevassa asemassa, jotta tehokkaaseen ja toimivaan esteettömyyteen voidaan panostaa. Esteettömien asuntojen riittävä tarjonta vastaa myös väestömme huoltosuhteen haasteeseen ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen hallintaan. Hyvät asuin olot osaltaan myöhentävät ja jopa ehkäisevät siirtymistä palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Kotiin vietäviä palveluja tulee laajentaa ja kehittää, jotta kotona asuminen olisi todellinen vaihtoehto myös yksinasuville muistisairaille. Erilaisia asumismuotoja tulee kehittää: yhteisöllisessä asumisessa olisi helppo järjestää yhteistä virkistystoimintaa, ulkoilua ja liikuntaa sekä tarpeelliset terveydenhuollon ja kodinhoidon palvelut.

Esteettömien asuntojen lisäksi tarvitaan myös esteettömiä julkisia tiloja. Aluesuunnitelmissa tarkastellaan esteettömät reitit, alueet ja puistot esteettömine penkkeineen. Katualueiden kehittämiseen kuuluu muun muassa jalankulun ja pyöräilyn parempi erottelu ja eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomiointi (kuten pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjät ja näkövammaiset). Alueellisten esteettömyyssuunnitelmien tärkeimpiä korjauskohteita tulee myös aktiivisesti priorisoida sekä ryhtyä toteuttamaan. Esteettömyyttä tulee edistää myös talvikunnossapidossa.

Toimivat ja esteettömät lähipalvelut mahdollistavat kotona asumisen. Kaupat, sosiaali- ja terveysasemat sekä kirjastot auttavat ikääntyneiden toimintakyvyn säilyttämistä. Monipuolisia palvelukeskuksia pitää olla eri puolilla kaupunkia.

Viestintään ja tiedonsaantiin tulee panostaa. Vain noin puolet 65-vuotiaista käyttää internetiä, joten palveluneuvonnan kehittäminen sähköisen viestinnän lisäksi tulee ottaa mukaan Stadin ikäohjelmaan.

Julkinen liikenne mahdollistaa ikääntyneiden itsenäisen elämän. Liikennevälineiden, pysäkkien ja terminaalien tulee olla esteettömiä, jotta kaikki voivat niitä käyttää.

Liikunta eri muodoissaan on todettu keskeiseksi tekijäksi toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kaupungin tulee tukea myös liikkumis- ja toimimisesteisten liikuntaa esim. saattajapalveluja kehittämällä sekä rakentamalla ja korjaamalla esteettömiä harrastuspaikkoja sekä tarjoamalla ilmaisia ohjattuja liikuntatapahtumia.

Käsittely

19.05.2015 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutokset: Muutetaan lausuntoehdotuksen ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti: "Yleisten töiden lautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:"

Poistetaan väliotsikko "Esittelijän perustelut".

Muutetaan kappaleen neljä toisen virkkeen sana "asunto" muotoon "asuinympäristö".

Lisätään lausuntoehdotukseen seuraava uusi kuudes kappale: "Esteettömien asuntojen lisäksi tarvitaan myös esteettömiä julkisia tiloja. Aluesuunnitelmissa tarkastellaan esteettömät reitit, alueet ja puistot esteettömine penkkeineen. Katualueiden kehittämiseen kuuluu muun muassa jalankulun ja pyöräilyn parempi erottelu ja eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomiointi (kuten pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjät ja näkövammaiset). Alueellisten esteettömyyssuunnitelmien tärkeimpiä korjauskohteita tulee myös aktiivisesti priorisoida sekä ryhtyä toteuttamaan. Esteettömyyttä tulee edistää myös talvikunnossapidossa."

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

Lisätiedot

Pirjo Tujula, projektinjohtaja, puhelin: 310 38410

pirjo.tujula(a)hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 12.05.2015 § 77

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Lausunto

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pitää hyvänä, että ohjelmassa kulttuurinen ja demokratianäkökulma on nostettu esiin osana ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämistä.

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset on osoitettu sekä lukuisissa tutkimuksissa että käytännön hankkeissa. Taiteella sekä kulttuurisella tekemisellä ja osallistumisella on osoitetusti positiiviset vaikutukset myös ikääntyneille. Kulttuurin tekemisellä ja kokemisella voidaan vahvistaa myös ikääntyneiden elämänlaatua, luovuutta, merkityksellisyyden kokemista, itsetuntemusta, itseilmaisua, voimavaroja ja eheytymistä. Taide ja kulttuuri tarjoavat erityisen tavan tukea ikäihmisten toimintakykyä ja toimijuutta. Keskeisenä mahdollisuutena tässä on ns. taiteen soveltavan käytön lisääminen osana hyvinvointipalveluja.

Kulttuurisen vanhustyön osalta valtakunnallisesti on käynnissä merkittävää kehittämistyötä. Kulttuurin näkökulmaa on mahdollista - ja syytä - syventää ja laajentaa sekä Stadin ikäohjelman verkostotyöskentelyssä että seuraavalla ohjelmakaudella. Tässä keskeisellä sijalla on ylihallintokuntaisen yhteistyön mahdollisuuksien vahvistaminen sekä monihallintokuntaisesti toteutetut ja seuratut toimenpiteet, esim. ikäihmisille suunnatun kulttuurisisältöihin keskittyvän vapaaehtoistyön lisäämiseksi. Hankemaisen toiminnan sijaan on syytä pyrkiä hyvien käytäntöjen jakamiseen ja sellaisten toimintamallien luomiseen, joilla tuetaan vanhustyön toteuttamisen arkea. Kulttuurisen näkökulman huomioiminen edellyttää usein aivan uudenlaista asiantuntijuutta ja osaamista moniammatillisessa ja -alaisessa palvelutuotannossa.

Ohjelmassa korostetaan asukasosallisuutta ja asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on keskeistä myös ikääntyneiden kulttuuripalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. On myös jatkossa tärkeää, että kulttuurikeskus ja kirjasto ovat mukana luomassa kaupunkiyhteisiä osallistumisen mahdollisuuksia myös ikääntyneille.

Kulttuurivaikutusten ja palvelujen yhteiskehittämisen lisäksi kirjastoilla on tärkeä rooli demokratian vahvistajina laajemminkin. Kirjastot ovat yhä enemmän lähidemokratian tiloja, joissa päättäjät, kaupunginosa-aktiivit ja tavalliset kuntalaiset voivat kohdata ja jakaa ja kehitellä ajatuksiaan koko kaupungin tulevaisuudesta. Kaupunginjohtajan käynnistämä ’Kirjastot asukkaiden toiminnan tukena’ –hanke tiivistää kirjaston ja asukasaktiivisuuden suhdetta. Ikäihmisten on helppo osallistua tähän toimintaan, koska kirjastot ovat luonteeltaan lähipalvelua.

Esittelijä

kulttuurijohtaja

Stuba Nikula

Lisätiedot

Reetta Sariola, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 32987

reetta.sariola(a)hel.fi

Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, puhelin: 310 85500

tuula.haavisto(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.05.2015 § 147

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt vanhuspalvelulain 5 §:n mukaisen suunnitelman. Suunnitelma vuosille 2015 - 2016 koostuu kaupungin strategiaohjelmasta 2013 - 2016, Stadin ikäohjelma -nimisestä toimeenpanosuunnitelmasta, ikääntyneille tarkoitettujen Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuvauksesta sekä Helsingin tietokeskuksen tuottamista ikääntynyttä väestöä koskevista tilastotiedoista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on osallistunut Stadin ikäohjelmaverkoston tapaamisiin sekä valmistelutyöhön, joka on ollut erittäin hyvin järjestetty. Kaupunkisuunnitteluvirasto on kommentoinut Stadin ikäohjelmaa jo sen valmisteluvaiheessa, määräaikaan 28.1.2015 mennessä sisältäen mm. seuraavat kommentit:

"Ikäohjelman sisältö keskittyy pääasiassa sosiaali- ja terveyspuolen aiheisiin. Ikäohjelma sivuaa kaupunkisuunnitteluviraston toimialaa muutamissa kohdissa (esim. kpl 2.2). Asiasisällöt vastaavat pääsääntöisesti sitä sisältöä, mitä verkoston tapaamisissa on ollut keskusteluissa esillä.

Kaupunkisuunnitteluviraston keskeisenä tehtävänä on asuntojen kaavoitus ja kerrosalan tuottaminen. Kaavoissa ei voida määritellä tulevien asukkaiden ikää, tai edes asunnon kokoa. Verkoston tapaamisissa keskusteluissa nousi esille, että kun suunnitellaan hyvää kaupunkitilaa ja esteetöntä ympäristöä, se tulee palvelemaan kaikkia asukkaita – ikäihmisten lisäksi myös lapsia ja nuoria.

Asuntotuotannon merkitys on tärkeä, jotta voitaisiin turvata kohtuuhintainen asuminen – myös ikäihmisille. Tämän pitäisi näkyä tekstissä. Tiivis ympäristö parantaa myös palvelutarjontaa, ja mahdollistaa palvelujen hyvän saavutettavuuden.

Kappaleessa 3.2 käsitellään iätöntä asumista. Asunto-ohjelmasta tähän valitut strategiset toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta painottuvat luonteeltaan asumisen laatuun tai sisältökysymyksiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa toiminnallaan asumisen sijoittumisesta ja määrästä (mm. strategiaohjelman tavoitteet "kaupunginosat kehittyvät eloisina ja houkuttelevina" ja "kaupunkirakenteen eheyttäminen parantaa saavutettavuutta ja sujuvuutta") sekä luo edellytyksiä erityyppisten asumisratkaisujen toteuttamiselle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on mukana yhteistyöverkostossa, mutta koollekutsujana tulisi toimia tahon, joka voi vaikuttaa nimenomaan ikääntyneiden asumisen parantamiseen."

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston kommentit sekä Stadin ikäohjelmaverkoston tapaamisissa että tammikuussa lähetetty palaute tavoitteeseen "Iätöntä asumista" on huomioitu Stadin ikäohjelmassa. Asumisen ja maankäytön toteutusohjelman koordinoinnista vastaa kaupunginkanslian johdolla poikkihallinnollinen AM-sihteeristö. Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee jatkossakin osallistumaan Stadin ikäohjelmaverkoston työskentelyyn sekä olemaan mukana toimenpiteiden edistämisessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole tässä vaiheessa muuta kommentoitavaa Stadin ikäohjelmasta.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37164

satu.tarula(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 10.03.2015 § 85

HEL 2015-001023 T 06 01 02

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain 980/2012, niin sanotun vanhuspalvelulain 5 §:n mukaisen suunnitelman. Suunnitelma vuosille 2015 - 2016 koostuu kaupungin strategiaohjelmasta 2013 - 2016, Stadin ikäohjelma –nimisestä toimeenpanosuunnitelmasta, ikääntyneille tarkoitettujen Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuvauksesta sekä Helsingin tietokeskuksen tuottamista ikääntynyttä väestöä koskevista tilastotiedoista.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittelijän ehdotuksesta poiketen yksimielisesti lisätä Stadin ikäohjelman lukuun neljä kolmannen kappaleen toisen virkkeen jälkeen tekstin "Asianomaiset lautakunnat seuraavat toimenpiteiden etenemistä vanhusneuvoston kannanottojen ja lausuntojen pohjalta sekä strategisten tavoitteiden ja toimintasuunnitelmatavoitteiden seurannan yhteydessä."

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että
- suunnitelma viedään vanhuspalvelulain 5 §:n mukaisesti kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi osana kaupungin strategista suunnittelua ja esittelijän ehdotuksesta poiketen, että
- kaupunginhallitus pyytäisi hallintokunnilta selvitystä ohjelman toteuttamisen vaatimista resursseista ennen, kuin se esitetään valtuustolle.

Käsittely

10.03.2015 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus 1:
Anna Vuorjoki: Lisätään kappaleen 2 loppuun teksti:
"Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus pyytäisi hallintokunnilta selvitystä ohjelman toteuttamisen vaatimista resursseista ennen, kuin se esitetään valtuustolle."

Kannattajat: Jouko Malinen

Vastaehdotus 2:
Anna Vuorjoki: Lisätään Stadin ikäohjelmaan lukuun 4 kolmannen kappaleen toisen virkkeen jälkeen teksti:
"Asianomaiset lautakunnat seuraavat toimenpiteiden etenemistä vanhusneuvoston kannanottojen ja lausuntojen pohjalta sekä strategisten tavoitteiden ja toimintasuunnitelmatavoitteiden seurannan yhteydessä."

Kannattajat: Jouko Malinen

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Anna Vuorjoen vastaehdotuksen.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään kappaleen 2 loppuun teksti:
"Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus pyytäisi hallintokunnilta selvitystä ohjelman toteuttamisen vaatimista resursseista ennen, kuin se esitetään valtuustolle."

Jaa-äänet: 3
Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Sami Heistaro

Ei-äänet: 6
Gunvor Brettschneider, Rene Hursti, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 3
Katriina Juva, Leena Riittinen, Markku Vuorinen

Poissa: 1
Seija Muurinen

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi äänin 6 - 3 (3 tyhjää, 1 poissa) jäsen Anna Vuorjoen vastaehdotuksen.

24.02.2015 Pöydälle

Esittelijä

virastopäällikkö

Hannu Juvonen

Lisätiedot

Juha Jolkkonen, osastopäällikkö, puhelin: 310 52482

juha.jolkkonen(a)hel.fi

Helena Soini, erityissuunnittelija, puhelin: 310 46933

helena.soini(a)hel.fi